Lannoitteiden hinnat oli aikaisemmin tasolla 300 eur /tn toisin jos käytti 500 kg/ha ja satotaso oli 3 tn oli lannoituskustannus 50 eur / vilja tn.
Jos lannoitteet maksavat sen nyt povatun 700 eur/tn onkin lannoitekustannus noin 120eur/ vilja tn. Samaanaikaan polttoainekustannukset ovat rajussa nousussa. Kotieläin tilat saavat kerrankin hyötyä paskasta, muuten tilanne alkaa olemaan melko huolestuttava

****Aijaa...sulla alkaa nyt vasta valjeta?


Samaanaikaan polttoainekustannukset ovat rajussa nousussa.

***Eikai ne traktorit karjatiloillakaan paskan voimalla liiku, suuremmat ne polttoainekulut on karjatiloilla.

Aijaa...sulla alkaa nyt vasta valjeta?

Pääasia että valkenee. Ihan perseestä koko touhu.
 

Lannoitteiden hinnat oli aikaisemmin tasolla 300 eur /tn toisin jos käytti 500 kg/ha ja satotaso oli 3 tn oli lannoituskustannus 50 eur / vilja tn.
Jos lannoitteet maksavat sen nyt povatun 700 eur/tn onkin lannoitekustannus noin 120eur/ vilja tn. Samaanaikaan polttoainekustannukset ovat rajussa nousussa. Kotieläin tilat saavat kerrankin hyötyä paskasta, muuten tilanne alkaa olemaan melko huolestuttava

- lannankäsittely tarkentuu kotieläintiloilla
- palkokasvipitoiset viherkesannot nousevat kunniaan (esikasvivaikutus 40-80 kg N/ha)
- ja valkoapilan käyttö viljojen aluskasvina (noin +30-40 kg N/ha)

Petri

Viljely tarkentuu, ei kannata kaataa apulantaa sellaiseen paikkaan joka ei hyödy siitä..

Ens vuonna viljely loppuu kun raakaöljy alkaa maksaa 250$ tynnyriltä.

Tuollaisen hinta-arvion sanoi Gas Promin tyyppi tänään lehtiuutisissa.

Ens vuonna viljely loppuu kun raakaöljy alkaa maksaa 250$ tynnyriltä.

Tuollaisen hinta-arvion sanoi Gas Promin tyyppi tänään lehtiuutisissa.

Eli löpö 2€/l

Alkaan kohta Kylmäpuristettu seisottamalla puhdistettu kinnostamaan.

Itsellä takana yli 800 h 3.90 deustissa tälläisellä. Kuivurissa myös 2 syksyä.

Mutta till historic, koko öljykriisi on monien syytä. Yhtenä pukkina tunkiossa kyllä GM ja Ford jotka koittaneet jarruttaa vaihtoehtoisten autojen kehitystä ja kyseenalaistaa moisen tarpeellisuuden. Näin koko onnellinen -80, -90 ja kuluva vuosikymmen alkuun asti.

Lainaus käyttäjältä: tolasvw - 10.06.08 - klo:21:20

Lannoitteiden hinnat oli aikaisemmin tasolla 300 eur /tn toisin jos käytti 500 kg/ha ja satotaso oli 3 tn oli lannoituskustannus 50 eur / vilja tn.
Jos lannoitteet maksavat sen nyt povatun 700 eur/tn onkin lannoitekustannus noin 120eur/ vilja tn. Samaanaikaan polttoainekustannukset ovat rajussa nousussa. Kotieläin tilat saavat kerrankin hyötyä paskasta, muuten tilanne alkaa olemaan melko huolestuttava

- lannankäsittely tarkentuu kotieläintiloilla
- palkokasvipitoiset viherkesannot nousevat kunniaan (esikasvivaikutus 40-80 kg N/ha)
- ja valkoapilan käyttö viljojen aluskasvina (noin +30-40 kg N/ha)

Petri

Ja nuoko N-määrät on apulannan typen veroista 

Viljely tarkentuu, ei kannata kaataa apulantaa sellaiseen paikkaan joka ei hyödy siitä..

Etelän kuivuudesta kärsivien savien viljely loppuu --> tonttimaaksi venäläisille ja eurooppalaisille..

HUONOSTI! Tämä on vain minun mielipide asiasta. Mutta näin näyttäisi tapahtuvan.

Lainaus käyttäjältä: Petri - 10.06.08 - klo:22:26

Lainaus käyttäjältä: tolasvw - 10.06.08 - klo:21:20

Lannoitteiden hinnat oli aikaisemmin tasolla 300 eur /tn toisin jos käytti 500 kg/ha ja satotaso oli 3 tn oli lannoituskustannus 50 eur / vilja tn.
Jos lannoitteet maksavat sen nyt povatun 700 eur/tn onkin lannoitekustannus noin 120eur/ vilja tn. Samaanaikaan polttoainekustannukset ovat rajussa nousussa. Kotieläin tilat saavat kerrankin hyötyä paskasta, muuten tilanne alkaa olemaan melko huolestuttava

- lannankäsittely tarkentuu kotieläintiloilla
- palkokasvipitoiset viherkesannot nousevat kunniaan (esikasvivaikutus 40-80 kg N/ha)
- ja valkoapilan käyttö viljojen aluskasvina (noin +30-40 kg N/ha)

Petri

Ja nuoko N-määrät on apulannan typen veroista 

joo, kokonaistyppimäärät selvästi suurempia. Tosin em. vaikutukset edellyttävät (muuten) niukkaa typpilannoitusta. 120 kg N/ha viljakasvuston alla se valkoapila ei paljoa mahdu kasvamaan, joten myös tuo hyöty jää vähäisemmäksi. Em. luvut siis luomu- ja muussa matalapanosviljelyssä.

Petri

- lannankäsittely tarkentuu kotieläintiloilla
- palkokasvipitoiset viherkesannot nousevat kunniaan (esikasvivaikutus 40-80 kg N/ha)
- ja valkoapilan käyttö viljojen aluskasvina (noin +30-40 kg N/ha)

Petri
[/quote]

Ja nuoko N-määrät on apulannan typen veroista 
[/quote]
joo, kokonaistyppimäärät selvästi suurempia. Tosin em. vaikutukset edellyttävät (muuten) niukkaa typpilannoitusta. 120 kg N/ha viljakasvuston alla se valkoapila ei paljoa mahdu kasvamaan, joten myös tuo hyöty jää vähäisemmäksi. Em. luvut siis luomu- ja muussa matalapanosviljelyssä.
Petri

[/quote]

Petrin neuvojen mukaan tullaan meillä toimimaan. Kalkulaattori vahvistaa asian. Ei mitään järkeä syytää kallista apupaskaa peltoon siltä varalta josko sattuisi jotain myytävää kasvamaan.
Ei ehkä luomu-sopimusta haeta, mutta samalla periaatteella mennään tästä lähtien jos ei lantojen ja löpöjen hinnat ala kohtuullistua.

Hyvä termi tuo matalapanosviljely. Täytyy itse kunkin kohdallaan katsoa paljonko kannattaa panostaa aikaa, traktorityötä/polttoainetta, apulantaa, siemenen laatua ja hyvää kasvukuntoa. Ja missä suhteessa.

Hyvä termi tuo matalapanosviljely. Täytyy itse kunkin kohdallaan katsoa paljonko kannattaa panostaa aikaa, traktorityötä/polttoainetta, apulantaa, siemenen laatua ja hyvää kasvukuntoa. Ja missä suhteessa.

Muistan joku tuttuni (taloustieteilijä, maatalous), joka 80-luvulla jenkkilästä palattuaan oli ylen ihastunut siellä puheena olleeseen LISA (low input sustainable agriculture) -keskusteluun. Ja koetti tuoda sitä meille, silloiseen korkeahintajärjestelmä-pienviljelijäkulttuuriin. Ei oikein ymmärtäjiä löytynyt.

Mutta itse asiaan: tehokkuus ei ole ollenkaan huono juttu, sitähän tässä haetaan. Jollain lailla moni on jämähtänyt 50-lukulaiseen kg/ha -tehokkuuteen "ainoana oikeana" tehokkuusmittarina, mutta sinne jakoviivan allehan voi laittaa traktorituntia, CO2 -päästöä, fosforihuuhtoumaa, työtuntia jne. Ja tosi talousmiehet katsovat vain euro/euro, kun tehokkuudesta puhutaan. Tietysti on niinkin, että tuosta kg/ha -paradigmasta elää niin moni viljelijää neuvova (lue: rahastava) taho, että siitä ei ihan heti pääse eroon...

Petri