Sehän oli siinä, että luonnonmukaista ei ole se, että saastutetaan ilmaa, kun saman aikaisesti  maahan varotaan laittamasta mitään myrkkyjä, ristiriitaista, eikö totta?.
...
Traktorityötähän luomuviljelyssä on enemmän kuin tavanomaisessa viljelyssä, ja siksi siis polttoaineen kulutuskin per hehtaari on suurempi, ja kallista öljyä kuluu.
...
Luomu tulee sanoista luonnon mukainen, mineraaliöljyjen käyttäminen luomuviljelyssä on yhtä vähän luonnon mukaista kuin keinolannoitteidenkin käyttäminen, teiltä unohtuu kokonaisuus, katseenne on mullassa, kun sen pitäisi olla myös ylöspäin.
...
Tämä kalliiseen fossiiliseen polttoaineeseen tukeutuva teholuomumaatalouskin on pian kusessa.

Kun totuuden ottaa sopivan levyiseksi, niin on aina oikeassa.

Periaatteessa Putte on oikeassa, mineraaliöljyyn perustuva maatalous on ongelmissa ravinne- ja kasvinsuojeluratkaisuista riippumatta.

Traktoripolttoaineen osalta luomuviljely ei voi paukutella henkseleitä tavanomaiseen verrattuna. Poltto- ja voiteluaineet muinoin tehdyssä tutkimuksessa olivat muistaakseni 29% kasvinviljelyn kokonaisenergian kulutuksesta. Typpilannoitus oli 37%, tämän luomuviljelijät ottavat aurinkoenergialla taivaalta. Jos lasketaan luomutuotannon alhaisempi satotaso, niin polttoaineet+typpilannoitus -tarkastelussa taidetaan olla aika lailla tasoissa. Riippuen paljolti tuotantojärjestelmästä eli viljelykierrosta: jos luomutuotannossa on oikea luomukierto eli sekä nurmea että viljaa, niin väittäisin lonkalta luomuviljelyn olevan vahvoilla, kun taas puhtaassa kasvinviljelytapauksessa saattaa olla, että tavanomainen on vahvoilla.

Kun Puttepossu puhuu laajamittaisesta huijauksesta jne., niin muistutettakoon, että maatalouden kestävyydestä ja ympäristöystävällisyydestä puhuttaessa katsantokantoja on monia ja sopivilla kriteereillä (muut unohtaen) saadaan sopivia tuloksia.

Esimerkiksi (ja kysymykseksi Puttepossulle): onko kestävää toimintaa:

1 louhia uusiutumattomia fosforimineraaleja, käyttää niin lannoitteina ja pitää peltojen fosforiluvut nykytasossaan?

2 vai olla käyttämättä em. fosforilannoitusta ja antaa peltojen fosforiluvun laskea?

3 vai onko joku kolmas tie?

Petri

Lotus WordPro:n tiedostot on .lwp päätteisiä.

Joo, saattaa olla enemmänkin Worksilla tehtyjä, jos tekijää ja hänen työkalujaan pohdin. Kopassaanpas vielä Exceliä; Word eikä OpenOfficen writer eivät osanneet.

Petri

Tuli vastaan näitä *.wks -tiedostoja eli Lotuksella tehtyjä. Ja käytössä on vain Microsoftin officea ja OpenOfficea. Jotka ystävällisesti ehdottavat, että ensin Lotuksella tehdään rtf ja sitten tuodaan ym.

Mutta ei ole Lotusta käytössä, ei. Onko kellään keinoa/apuohjelmaa/mitä vaan, että saisi datan luettavaan muotoon. Nyt kolmisivuinen dokumentti hajoaa noin 250 sivuun, mikä halvaannuttaa tutkiskelun aika tehokkaasti...

Petri

Mites muilla, sadetansseissa?

Tiistaina mittariin tipahtanut 5 mm tuplasi vapunjälkeisen sadannan.

Petri

Oli tuommonen maenos lehessä. Kysseessä on lämpälaitoksen tuhka, vissiin enimmäkseen puun tuhkaa. Oesko siitä apulannan korvikkeeksi? Että onko asiaa tutkittu?

Riippuu direktiivistä, jota tulkitaan. Jos myytäisiin (mutta nyt eivät taida "myydä"), niin pitäisi teettää lannoitelain edellyttämä analyysi. Ja muutenkin olisi hyvä olla joku analyysi; joskus tuhkissa on aikamoisia määriä kadmiumia ja/tai muita raskasmetalleja. Tai sitten ei, mitään kovin yleispätevää ei kait voi sanoa. Levitysmäärää nuo kuitenkin useimmiten rajoittava, en yli tonnia hehtaarilla laittaisi ilman parempaa tietoa. Itse kysyisin siitä ravinne/raskasmetallianalyysistä, jos kaupoille alkaisin.

Joskus 80-luvulla tuhkalannoitusta pidettiin apilan viljelyyn erityisen sopivana; kalkitusvaikutus ja hivenet samassa paketissa.

Petri

Elämää on myöskin elettävä. En halua olla aina kiinni tilan töissä.

Kaverit oli opintomatkalla jossain Itävallassa. Talon emännältä kysyttiin harrastuksia. "Beim bügeln schaue ich manchmal Fern". Eli joskus silittäessään saattaa katsoa telkkaria.

Kyllä meilläkin satunnaiset keikka-avut ja kesätyöläiset tienaa parempaa tuntipalkkaa kuin itselle koko vuodeksi laskettu, mutta ihan kaikkea ei voi laskea omien hartioiden varaan. Ja sitten voi jokun sällin kuukaudeksi palkkaaminen mahdollistaa volyymiin kasvattamisen +50% tai jotain tällaista. Kaikkea ei voi laskea pelkästään rahassa tässä ja nyt.

Petri

Onko valkoapilaa jatkuvasti käytettäessä vaara apilamädästä jos viljellään puna-apilaa muutoinkin?

ON. Jos kierrossa viljellään puna-apilaa rehuksi, niin silloin ei pidä enää valkoapilan kanssa aluskasvimielessä pelata. Vähintään kaksi vuotta taukoa apilan viljelyssä on mielestäni minimi per viljelykierto.

Tietty avoimia kysymyksiä apilamädän kanssa pelatessa on vielä paljon (toukokuussa muuten Ruotisissa tuli yksi väitöskirja aiheesta, en ole vielä joutanut lukea), joten varovasti ottaisin. Taas noilla tiloilla (viljelykierroissa), joissa apilanurmea ei ole mukana, voi mielestäni ottaa vähän riskiäkin tämän aluskasviapilan kanssa. Jos tauti tulee, niin ollaan sitten jokunen vuosi ilman.

Petri

..satoi pari kolme tuntia aika reippaasti

Olis meikäläisen märkä uni... Sitten vapun päivän on satanut jotain 5 mm pari viikkoa sitten. Vilja iti, kun kylvi nopeasti kosteaan maahan (kevätkyntö osin roudan päältä), mutta nyt on pari päivää viritelty kastelulaitteita, jotka saatiin tänään pyörimään: muuten on turha toivoa porkkanakylvösten itävän. Nurmet ovat aika hitaita, pohjakosteutta taitaa jossain olla mutta taivaaltakin olisi hyvä saada. Kolmas totaalikuiva alkukesä täällä Perämerenpohjukassa. Eli jussia voi juhlia ihan rauhassa ilman rehuntekohätää.

Petri

Ostaakin olen luvannut jos vain myyvät, mutta "eihän sitä koskaan tiedä, jos niitä joskus itse tarvitsee".  Joo. 70. vuosi nasahtaa tauluun ja jälkikasvua ei kiinnosta.

Tuttu agrologi oli aikanaan ensimmäisessä alan kesätyössä, teki jotain maatilojen tulevaisuudennäkymäkartoitusta läntisellä Uudellamaalla. Istui lähempänä 80 olevan isännän tuvassa, lomake täyttyi sujuvasti, mutta kun tuli tämä "tilanpidon jatkuvuus" -kohta vastaan, niin haastattelijaakin rupesi vähän ujostuttamaan tai muuten myötäeläminen/osaanotto vaivaamaan. Mutta isäntä totesikin, että "se kohta pääsee se vävypoika Högforsilta eläkkeelle, kyllä tilanpito jatkuu..."

Mutta noin vakavasti ottaen; juuri tuo irrationaalinen toive, että suvun piiristä löytyisi joku, joka ottaisi työkseen sen, josta koko edellinen sukupolvi on kaikin voimin uinut mahdollisimman kauas. Se on myrkkyä. Ei esimerkiksi 10 vuoden vuokrasopimus tule kyseeseen millään (vaikka pelto on jo hyvää vauhtia umpeenkasvamassa), 5 vuotta onnistuu juuri ja juuri, kun selittää jotain EU-byrokratiasta ja sellaisesta. Ja vaikka koko jälkikasvu (siis ne tulevaisuuden toivot) yhtenä puhuisivat vanhalle polvelle pellon myymisen tai pitkäaikaisen vuokraamisen puolesta, ei vaikuta. Maanomistus on kumma juttu, ei voi muuta sanoa.

Petri

Kannattaisikohan
teettää levystä jollain metallipajalla. Itse teetin kaikki laput ja isommatkin levyjen kappaleet rautakaupassa, levystä tekivät leikkurilla. Kanttikoneella kulmat. Tosin reikien poraus jäi itselle.

Muutama puhelinsoitto ja paikallisen romukauppiaan sukulaismies konepajoineen tarjoutui apuun. Rauta -20-30% verrattuna rautakauppaan, ammattimiehen työ asiallisin konein (lapsivat siis "giljotiinilla" poikki, samoin reiät) 40 euroa tunti. Eipä kannata paljoa tuhertaa itse. Varoitti vielä, että jos 10 mm levystä puristelee 70x1000 mm kappaleita, niin voi tulla vähän propelia. Tosimies tietty tekee itse, mutta ?mies teettää sellaisella, joka osaa?

Petri

Hyvä termi tuo matalapanosviljely. Täytyy itse kunkin kohdallaan katsoa paljonko kannattaa panostaa aikaa, traktorityötä/polttoainetta, apulantaa, siemenen laatua ja hyvää kasvukuntoa. Ja missä suhteessa.

Muistan joku tuttuni (taloustieteilijä, maatalous), joka 80-luvulla jenkkilästä palattuaan oli ylen ihastunut siellä puheena olleeseen LISA (low input sustainable agriculture) -keskusteluun. Ja koetti tuoda sitä meille, silloiseen korkeahintajärjestelmä-pienviljelijäkulttuuriin. Ei oikein ymmärtäjiä löytynyt.

Mutta itse asiaan: tehokkuus ei ole ollenkaan huono juttu, sitähän tässä haetaan. Jollain lailla moni on jämähtänyt 50-lukulaiseen kg/ha -tehokkuuteen "ainoana oikeana" tehokkuusmittarina, mutta sinne jakoviivan allehan voi laittaa traktorituntia, CO2 -päästöä, fosforihuuhtoumaa, työtuntia jne. Ja tosi talousmiehet katsovat vain euro/euro, kun tehokkuudesta puhutaan. Tietysti on niinkin, että tuosta kg/ha -paradigmasta elää niin moni viljelijää neuvova (lue: rahastava) taho, että siitä ei ihan heti pääse eroon...

Petri

...rälläkällä nytkysahalla ...

Kerrohan vähän lisää, en ole moista laitetta nähnytkään! Siis rälläkän kyllä, jonkinlaisen kirvesmiehen nytkysahankin, mutta yhdistelmä?

Petri

Yleessä pienenpää reikää ei ole helpotehdä kuin levyn paksuus.Entinen ppth teki 30 mm reikiä 25 mm levyyn .Meistillä saa kaikein nopeiten reijät lattaa Yleensä samalla laiteella onnistuu katkaisu.Missä päin suomea tarve on?

Reiät on pienempiä kuin 10 mm, eli poralle mennee. Tarve Torniossa. Pitänee laittaa huomenna puhelinmylly päälle.

Löytyykö muuten ruostumattomista ohutseinäputkista kataloogi jostain netistä?

Petri

Nyt rakentamisprojektissa (pylväs-pilari -runko) pitäisi pikaiseen saada 10x70 lattaa metrin palasina noin 120 kpl ja vielä 20 cm palasia 60 kpl. Kun omat käyttökokemukset rajoittuu rälläkkään ja vannesahaan, niin ei houkuta...

Käsittääkseni jossain losautellaan näitä leukojen välissä prässillä poikki - onko em. tavaraan pystyvät leikkurit yleisesti ottaen suuriakin harvinaisuuksia vai pitäisikö löytyä "joka kirkonkylästä" joltain pajalta? Ja mikä olisi oikea nimi kysyä moista palvelua, ettei kuulostaisi ihan pihalla olevalta? Reikien porailu kyllä jää vielä itselle, mutta olisihan tuokin jo paljon eteenpäin, tuo katkonta.

Petri

Lainaus käyttäjältä: Petri - 10.06.08 - klo:22:26

Lainaus käyttäjältä: tolasvw - 10.06.08 - klo:21:20

Lannoitteiden hinnat oli aikaisemmin tasolla 300 eur /tn toisin jos käytti 500 kg/ha ja satotaso oli 3 tn oli lannoituskustannus 50 eur / vilja tn.
Jos lannoitteet maksavat sen nyt povatun 700 eur/tn onkin lannoitekustannus noin 120eur/ vilja tn. Samaanaikaan polttoainekustannukset ovat rajussa nousussa. Kotieläin tilat saavat kerrankin hyötyä paskasta, muuten tilanne alkaa olemaan melko huolestuttava

- lannankäsittely tarkentuu kotieläintiloilla
- palkokasvipitoiset viherkesannot nousevat kunniaan (esikasvivaikutus 40-80 kg N/ha)
- ja valkoapilan käyttö viljojen aluskasvina (noin +30-40 kg N/ha)

Petri

Ja nuoko N-määrät on apulannan typen veroista 

joo, kokonaistyppimäärät selvästi suurempia. Tosin em. vaikutukset edellyttävät (muuten) niukkaa typpilannoitusta. 120 kg N/ha viljakasvuston alla se valkoapila ei paljoa mahdu kasvamaan, joten myös tuo hyöty jää vähäisemmäksi. Em. luvut siis luomu- ja muussa matalapanosviljelyssä.

Petri