Mua ainakin Varsinais-Suomalaisena savivarpaana huvittaa se niitten veturien perässä oleva kalusto...

Serkkuni vielä harrastaessa joskus 80-luvun alussa sivutoimista maanviljelyä Uudellamaalla hän osti vanhan harmaafergun lisäksi 65:n, "todellisen suurtehotraktorin". Ja päivitti heti kaksisiipiset kyntöaurat kolmesiipisiin. Näillä kääntyi jytäkkä hiesukin hyvin, eikä vedellyt pelkkiä terveisiä perässä.

Petri

Olis mukava kuulla luomumiesten mielipiteitä asiasta.

Riippuu vähän, mitä sieltä alta on tulossa. Jos on jo selvästi lehden tapaista, eli ei enää sellainen "lasimainen" tappi, niin kestää aika pieksemistä, oras nimittäin. Mutta jos se yksi tappi, joka helposti taittuu (ei taivu), niin on juuri se vaihe, jolloin rikkaäkeellä ei pidä mennä.

Mutta luulenpa, että ainakaan pitkäpiikkirikkaäes ei helposti raavi tarpeeksi kuorettumaan; "väärinpäin" heitetty verkkoäes tai sitten noita järeämpiä tarvitaan. Varpajyrä-äes täysin varpajyrien varassa on varmaan ihan kätevä ratkaisu, myös kevyt jyrä, varmaan myös muutkin tässä ketjussa esitellyt vaihtoehdot.

Petri

Millaista apilan siemenmäärää petri pitäis suositeltavana tai siis ehottomana maksimina. Mulla on ollu nykyvuosina 25 kg heinäkasveja ja 5 kg apilaa.

Eiköhän sulla ole nuo kylvömäärät sieltä "sopivan" haarukan yläreunasta, luulisin.

Takavuosina olin mukana yhdessä apilakokeessa, jossa monen muun jutun ohella katsottiin myös noita kylvömääriä. Maalaji oli multava hietamoreeni eli paras mahdollinen taimettumisen kannalta. Testatut apilan kylvömäärät 1,2,3,4 ja 6 kg/ha. Ainoastaan 1 kg/ha erottui vähän muista alaspäin heikomman sadon muodossa. Ylisuuret kylvömäärät tasaantuvat reilussa vuodessa samaan taimitiheyteen.

Mutta vähän kylvötekniikka- ja maalajikohtainen juttu. Jos taimettumisolosuhteet erinomaiset, jo 2 kg/ha riittää, tuo 5 kg/ha on vielä perusteltua, vähän vakuutusta on syytä ottaa tuon 2 kg/ha päälle. Itsellä yleensä 2 kg puna-apilaa ja 1 kg alsiketta/ha, heiniä 12-15 kg/ha.

Petri

Petri

Ja jos sait haltuusi pinta-alan niin tuliko tukioikeudet myös omistukseesi? Jos ei niin voi olla parempi olla aloittamatta.

Menee taas vähän sivuun itse pääaiheesta, mutta tilatuki on ainakin täällä pohjoisessa vain kolmannes (tai jopa alle) koko tukisummasta (ymp.+lfa), joten älä anna pelkän tilatuen hämätä. Jos ei viljelytaukoja tule, niin nämä ymp+lfa on sidottu peltoon Itse vaihtaisin mielelläni tilatuen noihin ymp.+lfa -tukiin...

Mutta itse asiaan: jos pellot ovat naapurilla elukoiden rehutarpeen vuoksi, niin kyllä tuo yhteistyökuvio naapurin kanssa olisi ehdottomasti fiksuin  kuvio, säästyy paljoilta koneinvestoinneilta ja voi silti ollaa traktorilla jeesaamassa jossain sopivassa vaiheessa työhuipun aikaan. win-win, sanoisi joku.

Petri

Oletko virnaa yksistään kylvämässä. Onko siemenseoksista huonoja kokemuksia? Itse olen lopettanut virnan käytön ja kylvän herneitä maalajille sopivan viljan kanssa. Virnan jos korjaa aikaisin niin se on emoille aika voimakasta ruokaa ja myöhäinen korjuu ei tahdo onnistua kuin puimurilla.

En oikein usko, että Kunttajussikaan sitä olisi puhtaana kylvämässä.

Renen ongelmat emorehun kanssa voivat pitää hyvin paikkansa, rehuvirna on parhaimmillaan kun haetaan hyvin sulavaa rehua - siksi itse lampaille rehua havittelevana sitä onkin seoksissa. Mutta: varmaankin emoill laittaisin (myöhäisen) ohran kanssa seoksena (vaikka ohraa 80-100 kg, virnaa 40-60 kg/ha) ja korjaisin seoksen ohran kehitysasteen mukaan kokoviljasäilörehuksi, varmaankin joskus taikinatuleentumisvaiheessa. Jos ei ole nurmen suojakasvustona, niin laittaisin silti jonkun  10 kg italian raiheinää loppusyksyä varten.

Hyvä jossitella kun siemenet on jo ostettu, mutta emoille kokeilisin kyllä ruisvirnaa ja mahdollisimman myöhäistä viljaa -yhdistelmää. Ruisvirnan (ns. talviyksivuotinen, vertaa ruis) sulavuus ei ole yhtä hyvä kuin rehuvirnalla, mutta loppukesän kasvu on rajua eikä se pyri sillä lailla tuleentumaan kuin aidosti yksivuotinen rehuvirna.

Rehuvirnalajikkeissakin on eroja. Kaikkihan ovat meillä tuontitavaraa. Ebena on jalostettu nimenomaan vihermassaa varten, kun osa lajikkeista on jalostettu siementuotantoa (rehuksi) varten. Vihermassaa tulee vähemmän ja tuleentuu herkemmin. Monesti jos ostaa jotain tuntematonta lajiketta, niin mahdollisuus saada tuollaista "siementyypin" lajiketta on suuri, kun sellaisen siemen sattumalta on halvempaa kuin näiden vihermassalajikkeiden...

Petri

lypsylehmille olisi tarkoitus rehu tehdä ja kasvustosta  apila% on arvioitu ei kylvömääristä.

Silmävaraisesti apilapitoisuuden yliarvioi helposti, silmävaraisesta "puolet apilaa" on usein kuiva-aineena laskien alle kolmannes.

Yhden tutkijan vinkki on kepin heitto: otetaan suorahko puolimetrinen puukeppi, jota heitetään 50 kertaa pellolla kulkien. Joka kerta katsotaan kummastakin päästä, osuuko heinään vai apilaan. Saadaan 100 havaintoa. Ja tästä helposti apila-%. Muutamia kertoja kun erilaisissa kasvustoissa heittelee, niin se oma silmäkin kalibroituu paremmin kohdalleen.

Petri

So fucking what? Eli *****uks se sulle kuuluu mitä kukin rahoillaan tekee?

Toivottavasti vain joku (taloudellis-hallinnollisista) tuotanto-oloistamme päättävä ei asiasta ala vetämään johtopäätöksiä..

Petri

Jokos on virnan kylvöaika? vai milloin se ois paras kylvää..?

Tarkenna vähän; kumpi virna (rehu/ruis), tavoite (viherlannoitus, kymppitonnareiden rehu, emojen rehu, ...) ja ehkä leveysastekin, niin sitten voisi jatkaa keskustelua.

Petri

Simmo varmaankin lukenu Vartiotornia koko viime yön.

En olisi tuosta lähteestä yhtä varma. Kyllä monien maailman ruoka-aittojen kohtalo näyttää aika pahalta. Kasteluvesi nostetaan yhä syvemmältä, toistaiseksi. Halpojen raaka-aineiden aika on ohi, niukkuus nostaa hiljalleen hintaa, kunnes se on niin korkea, ettei nykyisenkaltainen tuhlailu enää kannata. Voi tehdä aika rajuja muutoksia nykyiseen elämänmenoomme, toiset voittaa, useampi luultavasti kärsii.

Petri

Jos minä myyn omista maista tontin niin kai minä itse sen parhaiten tiedän mistä se myyn eikä se silloin ole pellolta.

Mutta Sinä oletkin maanviljelijä. Aika moni tontinmyyjä kaupunkien liepeillä ei ole enää maanviljelijä ja tulos on mikä on.

Petri

"Järki voittaa"

Eiköhän Mooses itse paaluttanut keskustelun itsensä ympärille. Vähän kun jotkut, jotka määrittelemällä itsensä realisteiksi ohimennen leimaavat toiset.....

Petri

Mielestäni kohtuullinen haja-asutusrakentaminen sopii alueille, joissa on jo ennestään vanhaa kylää. Sopivasti peltojen ja metsän reunaan, metsäsaarekkeita hyväksi käyttäen asutus saadaan täydentämää vanhaa kylämaisemaa. Miten tämän sitten voi säädellä? Jonkinlainen kaava tulisi tehdä kylille, jotta vesi-, viemäri-, sähkö- ja tieasiat menisivät mallikkaasti. Avonaisille peltoaukeille älköön asutusta lykättäkö.

Mutta jo tämänkaltainen säätely on sitä sosialismia, jos tuosta yltä oikein luen. Itse olen Heinämäen kanssa samaa mieltä tästä päälinjasta, mutta kun muutamien täkäläisten kyläpoliitikkojen mukaan kaikenlainen kaavoitus on sosialismia, niin keskustelu ei oikein etene..  Kerran väänsin asiasta yhden kanssa ja loppupelissä oli pakko todeta hänelle, että kun oikeus rakentaa omalle maalleen haluamallaan lailla menee kaikkien muiden tavoitteiden edelle, niin oikeastaan koko yleiskaava ja siihen liittyvä kunnan alueiden suunnittelu on aika turhaa touhua.

Olisi jännä kuulla, kuinka esim. Saksan liittotasavallassa kunnon maanomistajaa ahdistetaan...

Olemassaolevaan kylärakenteeseen nivoutuva täydennysrakentaminen mielestäni tukee maaseudun elinvoimaisuutta ym., mutta pelloille sinne tänne ripoteltu asutus ei sitä tue, kunhan jatkossa lisää yhteisiä kuluja koulu-, asiointi- ym. kuljettelun tarpeen lisääntyessä.

Säätelemätön rakentaminen johtaa tilanteeseen, jossa ensimmäinen rakentaja tekee sievään paikkaan pellon ja metsän rajaan. Nauttii hyvästä paikasta, kunnes seuraava pellon puolen maanomistaja keksii myös myydä peltonsa tonttimaaksi. Näin hiljalleen sekä kulttuurimaisema että viljelijän pelto tuhotaan ja loppupelissä on yksittäisiä taloja puolipusikkoisessa maisemassa. Ei tarvi kun ajaa tästä meiltä 17 kilometriä kaupunkiin päin, niin havaintomateriaalia on koko matkan ajan. Eikä valitettavasti ole ainoa paikka Suomessa.

Ja kyllä tuo tuotannon vaikeutuminen Heinämäen esittämällä tavalla on totista totta. Kun en halua alkaa ihmisiä osoitellen haukkumaan, niin en rupea kertomaan kaikkea, mitä on omallekin kohdalle osunut...

Petri

MTK:n törpöt vastusti heti, kun VTT suositteli uuden haja-asutuksen unohtamista kaavoituksessa. Wanhojen jarrumiesten mielestä joka niemeen ja notkoon pitää saada rakentaa. Omituinen asenne viljelijöiden etujärjestöltä.

Aika moni viljelijä on kaksoisroolissa, viljelijänä ja maanomistajana. MTK:ssa valitettavasti tuo maanomistajien edunvalvonta ajaa viljelijän edunvalvonnan ohi, jos nämä kaksi ovat vähänkään kilpasilla.

Petri

Osalla pelloista on järvi vieressä. Sijainti on ihan kuntakeskuksen läheisyydessä. Näkisin, että tonttipotentiaalia on melkoisesti. Kaiken lisäksi tuosta ajelee Tampereelle aika nopsasti.

Maalla voi tehdä muutakin kuin viljellä.

Perusrakennusoikeus on taajamien läheisten peltojen viljelijän pahin vihollinen. Siksipä meillä onkin taajamien liepeillä aina pusikkovyöhyke sinnetänne ripoiteltuine tiilitaloineen. Kun maalla on odotusarvoa rakennusmaaksi, muiden kuin jäähdyttelijöiden viljely käy mahdottomaksi.

Esmes Saksanmaalla kaavoitus on tiukkaa, perusrakennusoikeutta ei ole ja viljelijä voi olla rauhassa viljelijä taajamankin lähellä. Ja maisema pysyy kunnossa. Jos minut huudatettaisiin ministeriksi (ei kyllä taida tapahtua), niin perusrakennusoikeutta lähdettäisiin poistamaan heti.

Petri

Pitäisi ensi kesänä rakentaa ja sekalaisten tarpeiden oston ohessa porisutin paikallisessa työvälineliikkeessä myyjää, aikomuksena oli sondeerata runkonaulaintarjontaa. Joita löytyisi käyttökelpoisia noin 300 euron hintaluokassa. Myyjä kysyi kuitenkin, olenko harkinnut impulssinaulainta (jossa käyttövoima otetaan siis patruunasta), joita saa kunnon koneita jo 600 eurolla. Eikä ole sitä paineilmaletkua kompuraan sitomassa. 12 eurolla saa noin 1000 naulan lyömiseen tarvittavan energian.

Onko raadissa konenauloja jo lyöneitä - kumpaan edellisistä vaihtoehdoista kannattaisi kaatua?

Petri