Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: ja101 - 25.03.25 - klo:08:52
-
Heitetääs tälläinen uusi ketju johon voi nyt sitten tarinoida kasvukauden kuulumisia.
Ensimmäiset ovat ehtineet lannoitella syyskasvinsa ja joozepin mukaan syyskasvien (vehnä?) sato tulee olemaan iso. Omalla alueella vaikeahko syksy kaiketi hillitsi syyskylvöjä eikä niitä merkittävästi ole. Erikoiskasveja kaiketi kylvetty mut ensimmäiset viljojen kylvöt antavat vielä odottaa. Turun liepeillä kai aloitellaan jo ennen pääsiäistä, vai jo huhtikuun alkupuolella?
Katsoin pitkästä aikaa 3kk:n ennustetta ja nykytrendin mukainen kevät on taas ennusteissa. Nyt pitelee normaalia lämpimämpää tuonne huhtikuun 10pv paikkeille jonka jälkeen ilma muuttuu selvästi viileämmäksi ajankohdan normaalin verrattuna. Viileää keli, takatalvea, riittää toukokuun 10pv paikkeille jolloin ilmat lämpenevät uudestaan. Epäilen et tuossa kohtaa alkaa tällä seudulla ne peltotyöt. Ei ole mikään normaalia aikaisempi kevät.
Lämpöä piisaakin sitten juhannuksen alle. Todennäköisesti on taas kuivahkoa. Ennuste loppuukin sitten tuohon mut siellä näkyy se lämpötilojen tippuminen alle tavanomaisen. Oletettavasti sadekausi siis tulossa. Valitettavasti tuossa vaiheessa on jo sadon osalta paljon mennyt.
Kuulostaa pessimistiseltä mut niin tutulta. Syyskasvit olisivat kaiketi se ratkaisu mut talvehtimisongelmat täytyisi jollain selättää pysyvämmin. Luomussa markkinatkin nyt ovat ongelma koska vehnää vieroksutaan ja kauraa ei ole syysmuotona ainakaan suomessa..
-
Heitetääs tälläinen uusi ketju johon voi nyt sitten tarinoida kasvukauden kuulumisia.
Ensimmäiset ovat ehtineet lannoitella syyskasvinsa ja joozepin mukaan syyskasvien (vehnä?) sato tulee olemaan iso. Omalla alueella vaikeahko syksy kaiketi hillitsi syyskylvöjä eikä niitä merkittävästi ole. Erikoiskasveja kaiketi kylvetty mut ensimmäiset viljojen kylvöt antavat vielä odottaa. Turun liepeillä kai aloitellaan jo ennen pääsiäistä, vai jo huhtikuun alkupuolella?
Katsoin pitkästä aikaa 3kk:n ennustetta ja nykytrendin mukainen kevät on taas ennusteissa. Nyt pitelee normaalia lämpimämpää tuonne huhtikuun 10pv paikkeille jonka jälkeen ilma muuttuu selvästi viileämmäksi ajankohdan normaalin verrattuna. Viileää keli, takatalvea, riittää toukokuun 10pv paikkeille jolloin ilmat lämpenevät uudestaan. Epäilen et tuossa kohtaa alkaa tällä seudulla ne peltotyöt. Ei ole mikään normaalia aikaisempi kevät.
Lämpöä piisaakin sitten juhannuksen alle. Todennäköisesti on taas kuivahkoa. Ennuste loppuukin sitten tuohon mut siellä näkyy se lämpötilojen tippuminen alle tavanomaisen. Oletettavasti sadekausi siis tulossa. Valitettavasti tuossa vaiheessa on jo sadon osalta paljon mennyt.
Kuulostaa pessimistiseltä mut niin tutulta. Syyskasvit olisivat kaiketi se ratkaisu mut talvehtimisongelmat täytyisi jollain selättää pysyvämmin. Luomussa markkinatkin nyt ovat ongelma koska vehnää vieroksutaan ja kauraa ei ole syysmuotona ainakaan suomessa..
Niin mistä näitä pitkiä 3kk:n ennusteita taas katsoitkaan?
-
Oon syyskasveissakin vielä pari muttaa viime kevät muistaen. Kylvöala on kuitenkin rukiillakin selvästi viime vuotta korkeampi ja vehnällä vuosituhannen kolmanneksi korkein. Ja se korkein rikottiin liki kaikki 2022. Talvituhoja ei VS juuri näy ketä vaan syksyllä onnistu märkyyden kanssa kylvään laadukkaasti. Potentiaalia on.
Hinnat droppas taas eilen. Öljykasvit pyllymäessä kuukauden, niillä satanen huipuista pois. Jurtin 35€ ei ole edelleenkään huono ja sitä tuleekin uusi ennätysala n. 15000ha.
-
En tiedä, toivotaan seuraavaksi kuukaudeksi mielummin kylmää säätä. Routaa ei ole pelloilla yhtään, kävin raudan kanssa tökkimässä, ei ole varmaan ollut koko talvena.
Tarkoittaa vaan sitä että kun tulee lämpimät kelit on kuivuminen nopeaa..
-
Heitetääs tälläinen uusi ketju johon voi nyt sitten tarinoida kasvukauden kuulumisia.
Ensimmäiset ovat ehtineet lannoitella syyskasvinsa ja joozepin mukaan syyskasvien (vehnä?) sato tulee olemaan iso. Omalla alueella vaikeahko syksy kaiketi hillitsi syyskylvöjä eikä niitä merkittävästi ole. Erikoiskasveja kaiketi kylvetty mut ensimmäiset viljojen kylvöt antavat vielä odottaa. Turun liepeillä kai aloitellaan jo ennen pääsiäistä, vai jo huhtikuun alkupuolella?
Katsoin pitkästä aikaa 3kk:n ennustetta ja nykytrendin mukainen kevät on taas ennusteissa. Nyt pitelee normaalia lämpimämpää tuonne huhtikuun 10pv paikkeille jonka jälkeen ilma muuttuu selvästi viileämmäksi ajankohdan normaalin verrattuna. Viileää keli, takatalvea, riittää toukokuun 10pv paikkeille jolloin ilmat lämpenevät uudestaan. Epäilen et tuossa kohtaa alkaa tällä seudulla ne peltotyöt. Ei ole mikään normaalia aikaisempi kevät.
Lämpöä piisaakin sitten juhannuksen alle. Todennäköisesti on taas kuivahkoa. Ennuste loppuukin sitten tuohon mut siellä näkyy se lämpötilojen tippuminen alle tavanomaisen. Oletettavasti sadekausi siis tulossa. Valitettavasti tuossa vaiheessa on jo sadon osalta paljon mennyt.
Kuulostaa pessimistiseltä mut niin tutulta. Syyskasvit olisivat kaiketi se ratkaisu mut talvehtimisongelmat täytyisi jollain selättää pysyvämmin. Luomussa markkinatkin nyt ovat ongelma koska vehnää vieroksutaan ja kauraa ei ole syysmuotona ainakaan suomessa..
Niin mistä näitä pitkiä 3kk:n ennusteita taas katsoitkaan?
Kustaa Vilkuna lupaa lämmintä pouta kesää
-
Oon syyskasveissakin vielä pari muttaa viime kevät muistaen. Kylvöala on kuitenkin rukiillakin selvästi viime vuotta korkeampi ja vehnällä vuosituhannen kolmanneksi korkein. Ja se korkein rikottiin liki kaikki 2022. Talvituhoja ei VS juuri näy ketä vaan syksyllä onnistu märkyyden kanssa kylvään laadukkaasti. Potentiaalia on.
Hinnat droppas taas eilen. Öljykasvit pyllymäessä kuukauden, niillä satanen huipuista pois. Jurtin 35€ ei ole edelleenkään huono ja sitä tuleekin uusi ennätysala n. 15000ha.
Ihan mielenkiinnolla seuraan, aikooko porukka tosiaan pitää loput jyvänsä varastossa odottamassa kesäkuuta. Hintataso voi olla silloin todella mielenkiintoinen. ;D
-
Accuweather on se paikka mistä itse olen katsonut. Lähinnä tulee katsottua keskilämpötilan suhdetta aikaisempiin vuosiin. Yksittäinen sadepäivätieto jossain 2,5kk päässä nyt on täysin turha kun se tuskin on juuri se päivä mikä on ennustettu..
Sellainen ero tuossa on et niitä sadepäiviä on enemmän kuin moneen vuoteen et voihan se olla et joku noista sataakin oikeasti. 2021 ei ollut ennusteissa sateita eikä niitä sit tullut koko kesänä kuten varmaan jokainen muistaa..
-
mutta mikä oli satemäärä talvella tuona vuonna? ja missäpäin suomea.?
-
Mein tuli kumminki juhannuspäivänä -21 30-110mm kahteen tuntiin. Syysvehniä reilu 8tn, jurttia 67tn läpi, mut toki muut kevätkylvöt oli kovilla. Tulisko välillä vaihteeks semmonen alle 10 hellepäivän kesä.
-
Toivottavasti ei. Helle on mukavaa ja on hyvällä säällä on mukavampi tehdä heinää kun sateella. Laitumien pinta menee sateella kuraiseksi ja paita kastuu aitahommissa ja seuraavana talvena kun niiden jäisten rehujen kanssa painii.
-
Toivottavasti ei. Helle on mukavaa ja on hyvällä säällä on mukavampi tehdä heinää kun sateella. Laitumien pinta menee sateella kuraiseksi ja paita kastuu aitahommissa ja seuraavana talvena kun niiden jäisten rehujen kanssa painii.
Ihan päinvastaiset toiveet mulla ;). Kylmää ja sateista juhannukseen asti tai vähän ylikin. Heinäkuulta voisi sitten kääntää lämmön päälle ja lopetella satamisen kanssa. Kymmenkunta vuotta sitten oli tuommoinen kesä ja satohan oli sillä vuodella todella hyvä.
-
Accuweather on se paikka mistä itse olen katsonut. Lähinnä tulee katsottua keskilämpötilan suhdetta aikaisempiin vuosiin. Yksittäinen sadepäivätieto jossain 2,5kk päässä nyt on täysin turha kun se tuskin on juuri se päivä mikä on ennustettu..
Sellainen ero tuossa on et niitä sadepäiviä on enemmän kuin moneen vuoteen et voihan se olla et joku noista sataakin oikeasti. 2021 ei ollut ennusteissa sateita eikä niitä sit tullut koko kesänä kuten varmaan jokainen muistaa..
Itse en ole enää vuosiin seuraillut mitään pitkän ajan ennusteita, kun eivät pakanneet mitään koskaan tietämään. Silloin taisin lopettaa, kun 2018 keväällä näytti kesästä tulevan märän ja kylmän... Sikäli hyvä, jos kehitystä on noissakin tapahtunut.
Mutta mitä tulee tämän kevään ennustukseen, niin voisinpa melkein veikata, että jossakin vaiheessa se vielä lasettaa lunta ihan vaakatasossa ja ottaa reilusti pakkia. Nyt ollaan niin aikaisessa, että hyvin vaikea on nähdä, että näillä lämmöillä mennään kesään asti. Ja itsehän en näe tässä mitään ongelmaa. Heille tietysti se on suuri pettymys, jotka tykkäävät maaliskuun puolivälissä lämpöhaalarit päällä väännellä paripyöriä paikaansa ja veivailla kiertokokeita valmiiksi.
-
Vanha totuttu tieto siitä, että tulevaisuudesta voidaan tehdä ennustuksia menneisyyden perusteella, voi olla nykyisessä ilmastotilanteessa virheellinen. Tosin myös "vanhaan hyvään aikaan" tehtiin tilastollisia analyyseja siitä, seuraako kylvää talvea lämmin kesä ja päin vastoin. Selvityksissä ei saatu edes riippuvuutta, saati sitten syy-seuraussuhdetta näkyviin. Että lumetonta talvea voi seurata lumeton kesä.
Pitkäaikaiset vuosisarjojen kehityslinjat ovat toinen tapa lähestyä asiaa. Esimerkiksi pohjavesien korkeus vaikuttaa kesällä myös kasvien kasvuun, ja pohjavesissä on tapahtunut vähittäinen vyöhykesiirtymä kohti koillista:
(http://www.viistonninen.com/muut/koe/Pohjavedet_vyoh.jpg)
Ei ole vaikea huomata, että heti syyskuukausilta alkava pohjavesien nopea kertyminen (edellyttää runsaita sateita), talven pohjavesien korkeus, osin sulan maan ja vesisteisuuden vuoksi, ja toukokuussa alkava ja kesällä jatkuva pohjavesien nopea hupeneminen kuivuuden takia, niin että elokuulla ovat kaivot tyhjät, se on ilmiö, joka vaikuttaa myös maan pinnalla kasveihin ja kaikkeen muuhunkin toimintaan. 2018 raportoitiin vesi- ja viemärijohtovaurioista, kuivan maan halkeilun ja kutistumisen takia. Samaan aikaan todettiin peltojen ruostealueilla ns. vedenalaisen ojituksen kuivuneen ja ruostekohvan täyttäneen kaivot ja imut, samoin rannikkoalueiden taajamissa savikerrosten päälle rakennettujen talojen puiset ns. kitkapaalut alkoivat pehmetä yläosiltaan, kun pohjavedet painuivat alemmas kuin ennen.
-SS-
-
Toivottavasti ei. Helle on mukavaa ja on hyvällä säällä on mukavampi tehdä heinää kun sateella. Laitumien pinta menee sateella kuraiseksi ja paita kastuu aitahommissa ja seuraavana talvena kun niiden jäisten rehujen kanssa painii.
Samaa mieltä. Se on aika synkkää kuivina alkukesinä kun jo rikkakasviruiskutusten aikaan näkee että satotoiveet ovat jo menneet.
Ihan päinvastaiset toiveet mulla ;). Kylmää ja sateista juhannukseen asti tai vähän ylikin. Heinäkuulta voisi sitten kääntää lämmön päälle ja lopetella satamisen kanssa. Kymmenkunta vuotta sitten oli tuommoinen kesä ja satohan oli sillä vuodella todella hyvä.
-
Accuweather on se paikka mistä itse olen katsonut. Lähinnä tulee katsottua keskilämpötilan suhdetta aikaisempiin vuosiin. Yksittäinen sadepäivätieto jossain 2,5kk päässä nyt on täysin turha kun se tuskin on juuri se päivä mikä on ennustettu..
Sellainen ero tuossa on et niitä sadepäiviä on enemmän kuin moneen vuoteen et voihan se olla et joku noista sataakin oikeasti. 2021 ei ollut ennusteissa sateita eikä niitä sit tullut koko kesänä kuten varmaan jokainen muistaa..
Itse en ole enää vuosiin seuraillut mitään pitkän ajan ennusteita, kun eivät pakanneet mitään koskaan tietämään. Silloin taisin lopettaa, kun 2018 keväällä näytti kesästä tulevan märän ja kylmän... Sikäli hyvä, jos kehitystä on noissakin tapahtunut.
Mutta mitä tulee tämän kevään ennustukseen, niin voisinpa melkein veikata, että jossakin vaiheessa se vielä lasettaa lunta ihan vaakatasossa ja ottaa reilusti pakkia. Nyt ollaan niin aikaisessa, että hyvin vaikea on nähdä, että näillä lämmöillä mennään kesään asti. Ja itsehän en näe tässä mitään ongelmaa. Heille tietysti se on suuri pettymys, jotka tykkäävät maaliskuun puolivälissä lämpöhaalarit päällä väännellä paripyöriä paikaansa ja veivailla kiertokokeita valmiiksi.
Tällä menolla kylvöt voivat alkaa 15.4-20.4 Kemiössä joskin runsaat syysvilja- ja sänkipellot lykkäävät aloitusta. Toki kaikki rippuu keleistä mutta on hyvin mahdollista että lumi tulee vasta kylvöjen päälle.
-
Kyntömaan turppaat ovat valkean kellervän kivikovia, ei jää traktorin pyöränhokista paljon jälkeä.
Tasausäestä tuo kaipaa, mutta entäpäs jos tuleekin keväinen raju räntäkuuro siloitellun saven päälle liettämään ?
-SS-
-
Mää oon aina tykännyt että tasatulle pellolle sataa. Siitä on helpompi saada matalastakin hyvä kylvö esim. öljykasville tai juurikkaalle.
-
Onhan tämä vuoden ensimmäinen neljännes ollut täällä Lounais-Suomessa varsin kuiva – ihmekös tuo sitten, että esimerkiksi Loimaan Mellilässä jo kylvävät kauraa. Vuosina 2018–2024 koko vuoden sadekertymä on ollut Turussa keskimäärin 632mm (vaihteluväli 455–744mm) ja Jokioisissa 635mm (vaihteluväli 434–740mm). Tammi–maaliskuun sadanta on vuosina 2018–2025 ollut Turussa keskimäärin 144mm ja Jokioisissa 121mm. Tänä vuonna sadetta on tullut Turussa vain 67mm ja Jokioisissa 72mm, nämä ovat tämän kahdeksan vuoden tarkastelujakson pienimmät arvot; eniten vuoden ensimmäisellä neljänneksellä satoi vuonna 2020, jolloin Turussa satoi 204mm ja Jokioisissa 217mm.
Osaltaan siihen, että pellot ovat jo yllättävän kuivia, vaikuttanee se, että tämä vähäinenkin sade, mitä tänä "talvena" on tullut, on sekin tullut pääosin vetenä ja päässyt lirumaan salaojiin. Normaalisti kun tähän aikaan lumenrippeet ja routa vasta sulattelevat itseään pitäen maaperän pitkään hyvinkin kosteana. Kuitenkin vaikka lienee mahdollista, että seuraavan kerran sataa vasta todella pitkän ajan päästä, ehkä ei vielä heinäkuussakaan, on todennäköisyys sille, että taivaankraana aukeaakin jo aikaisemmin, ehkä jopa isompi kuin 50%, alkuvuoden todella heikkoon sadantaan perustuen? 2018 mikä oli todella kuiva vuosi, oli tammi–maaliskuun osalta miltei yhtä kuiva kuin tämäkin vuosi, mutta siltikin sadetta saatiin huhtikuun puolivälin ja vapun välissä kymmeniä millimetrejä. Tämäkin kosteus olisi ehkä pidemmälle riittänyt, ellei haihdunta olisi ollut jotakin todella suurta. Toukokuussa oli tuulisia ja aurinkoisia päiviä, pelkkiä hellepäiviäkin Turussa kuusi ja Jokioisissa seitsemän kappaletta.
-
Onhan tämä vuoden ensimmäinen neljännes ollut täällä Lounais-Suomessa varsin kuiva – ihmekös tuo sitten, että esimerkiksi Loimaan Mellilässä jo kylvävät kauraa. Vuosina 2018–2024 koko vuoden sadekertymä on ollut Turussa keskimäärin 632mm (vaihteluväli 455–744mm) ja Jokioisissa 635mm (vaihteluväli 434–740mm). Tammi–maaliskuun sadanta on vuosina 2018–2025 ollut Turussa keskimäärin 144mm ja Jokioisissa 121mm. Tänä vuonna sadetta on tullut Turussa vain 67mm ja Jokioisissa 72mm, nämä ovat tämän kahdeksan vuoden tarkastelujakson pienimmät arvot; eniten vuoden ensimmäisellä neljänneksellä satoi vuonna 2020, jolloin Turussa satoi 204mm ja Jokioisissa 217mm.
Osaltaan siihen, että pellot ovat jo yllättävän kuivia, vaikuttanee se, että tämä vähäinenkin sade, mitä tänä "talvena" on tullut, on sekin tullut pääosin vetenä ja päässyt lirumaan salaojiin. Normaalisti kun tähän aikaan lumenrippeet ja routa vasta sulattelevat itseään pitäen maaperän pitkään hyvinkin kosteana. Kuitenkin vaikka lienee mahdollista, että seuraavan kerran sataa vasta todella pitkän ajan päästä, ehkä ei vielä heinäkuussakaan, on todennäköisyys sille, että taivaankraana aukeaakin jo aikaisemmin, ehkä jopa isompi kuin 50%, alkuvuoden todella heikkoon sadantaan perustuen? 2018 mikä oli todella kuiva vuosi, oli tammi–maaliskuun osalta miltei yhtä kuiva kuin tämäkin vuosi, mutta siltikin sadetta saatiin huhtikuun puolivälin ja vapun välissä kymmeniä millimetrejä. Tämäkin kosteus olisi ehkä pidemmälle riittänyt, ellei haihdunta olisi ollut jotakin todella suurta. Toukokuussa oli tuulisia ja aurinkoisia päiviä, pelkkiä hellepäiviäkin Turussa kuusi ja Jokioisissa seitsemän kappaletta.
SS aina tyrmää mun teoriat sademäärien vuorottelusta, mutta totean vain että lähimmän ilmatieteen laitoksen sääaseman mittaama sademäärä on tämän vuoden tammi-maaliskuussa ollut yht. 75 mm, kun se normaalisti on ollut tammi-maaliskuussa 100-200 mm välillä, useimmiten 150-200 mm välillä, varsinkin tammi ja helmikuu on olleet sateisimpia. Tänä vuonna T 49,4 mm- H 7,8 mm -M 18,2 mm.
Jotenkin on aavistus että jonain lähikuukautena saadaan taas isompi sademäärä, jotain luokkaa >50 mm.
Kuivana vuonna 2018 sademäärät oli Huhtikuu 51,3mm, Toukokuu 10,6mm, Kesäkuu 32,5mm, mutta Heinäkuussa rävähti 121,5 mm. Elo- ja Syyskuussa kummassakin 63 mm.
Muistelen vielä, että tuosta heinäkuun isosta sademäärästä tuli 40 mm erään iltapäivän kovasta ukkoskuurosta. Mikä on ihan tyypillistä heinäkuille.
-
SS aina tyrmää mun teoriat sademäärien vuorottelusta, mutta totean vain että lähimmän ilmatieteen laitoksen sääaseman mittaama sademäärä on tämän vuoden tammi-maaliskuussa ollut yht. 75 mm, kun se normaalisti on ollut tammi-maaliskuussa 100-200 mm välillä, useimmiten 150-200 mm välillä, varsinkin tammi ja helmikuu on olleet sateisimpia. Tänä vuonna T 49,4 mm- H 7,8 mm -M 18,2 mm.
Jotenkin on aavistus että jonain lähikuukautena saadaan taas isompi sademäärä, jotain luokkaa >50 mm.
Kuivana vuonna 2018 sademäärät oli Huhtikuu 51,3mm, Toukokuu 10,6mm, Kesäkuu 32,5mm, mutta Heinäkuussa rävähti 121,5 mm. Elo- ja Syyskuussa kummassakin 63 mm.
Muistelen vielä, että tuosta heinäkuun isosta sademäärästä tuli 40 mm erään iltapäivän kovasta ukkoskuurosta. Mikä on ihan tyypillistä heinäkuille.
En todellakaan haluaisi tyrmätä yhtään mitään, mutta velttoon ajatteluun tunnen tarvetta puuttua. Mitään mekanismia ei säätiloissa ole löydetty, että maapallo "muistaisi" jollekin alueelle tulleen kuukausisademäärän tai usean kuukauden sademäärän, ja pystyisi korvaamaan "puuttuvan" sateen tai pidätellä liikaa sataneitten kuukausien sadetta seuraavina ajanjaksoina.
Koska jo vuosisademäärissä on havaittu eroja 300 mm:n verran, eli useamman kuukauden koko sademäärän verran, ei voida nähdä tarkkaa kompensaatiota tapahtuneen, ainakaan joka vuonna. Unohdit myös seuraavan faktan päättelyissäsi: heinäkuu ja elokuu ovat muutenkin keskimäärinkin kolmen sateisimman kuukauden joukossa Etelä-Suomessa, tuplasti sateisemmat kuin vaikkapa maalis-huhtikuu. Siksi tuossa mainitsemassasi heinäkuun sademäärässä normaalin ylittävä oli tuo yksittäinen ukkoskuuro.
Huom. 2018 heinäkuun sademäärä Salossa oli 27,6 mm. Kylvöpäivästä puintiin 75 mm. Eikä tuo ollut edes vaikein vuosi, tässä on ollut useampikin hankalampi vuosi, 2018 ehkä oli laajin kuivuus, mutta myös 2023 ja 2024 olivat haastavia kevätviljoille, 2023 kylvöistä kesäkuun loppuun 20 mm, ja 2024 huhti-toukokuu käytännössä sateettomat.
(http://www.viistonninen.com/muut/koe/Sademaaravuosi.jpg)
Toki sisämaassa ukkoskuurot tekevät parhaimmillaan 200 mm:n eroja vuosisademääriinkin, mutta kunnollisen ukkosmyrskyn leveys on muutamia kilometrejä ja reitti ehkä 20 km pitkä maksimissaan. Rannikolla ei ukkosia ole juurikaan ennen elo-syyskuuta, johtuen viilentävän meren vaikutuksesta. Syksyllä taas myrskyjä riittää, koska kun sisämaassa ollaan jo syksyssä menossa, mereltä vyöryy ukkospilviä tähän rannikolle.
-SS-
-
Vanha viisaus joka ei tietysti pidä paikkaansa sanoo että kyllä vesi hakee jäät rannalta keväällä tai sitten vasta kesällä.Jääpi nähtäväksi.
-
Keväät kuivavat ja lämpenevät (touko-kesäkuu). Viimeiset 10 vuotta alkaa jo erottua 30 v. keskiarvosta. 23-24 syksy ja talvi olivat täällä Savossa sateisia, mutta niin vaan tuli ennätyskuiva kevät 24. Viime huhtikuun jälkeen sademäärät on jääneet alle keskiarvon, lähtökohdat tähän kevääseen on siis kuivemmat kuin vuosi sitten. Ennustaminen on vaikeata, varsinkin tulevaisuuden. Jos arvata pitää, niin kuiva trendi jatkuu. :(
-
Kyntömaan turppaat ovat valkean kellervän kivikovia, ei jää traktorin pyöränhokista paljon jälkeä.
Tasausäestä tuo kaipaa, mutta entäpäs jos tuleekin keväinen raju räntäkuuro siloitellun saven päälle liettämään ?
-SS-
Kyllä kynnökset, ne vähät, ovat täälläpäinTM jo plaanattu.
Taitaa tulla kuivahko kevät, taas vaihteeks....
-
niin. pakkasyöt kuivaa tehokkaasti. ja päivällä just pikkasen lämmön puolella ni ahava vielä pyyhkii hyin kosteutta..
-
Hyvin kuivattaa nämä kelit, -13 oli viime yönä ja sen verran satoi että ämpärinpohjalla oli hitunen lumipalluroita, ei suinkaan pohjan peitoksi. Eli ei mitään.
-
Joko jooseppi istutti jurttia maahan?
Kauraa on ainaki jo savipakastimessa....
-
Joko jooseppi istutti jurttia maahan?
Kauraa on ainaki jo savipakastimessa....
Viikko tästä eteen päin, yöpakkaset silloin jo laimentuneet, päivällä yli 10, pääsiäispyhinä voi jo olla 15, silloin on hyvä myöhäisten lajikkeiden olla jo maassa, ollaan kas jo huhtikuun jälkimmäisellä puoliskolla. Vaikka kevät tulisi normaalitahdilla, ovat maaperä ja vesistöt sulia, pohjakosteus hävinnyt ja multa melko mureaa. Jos vielä ensi viikolla pudottelisi tihkua millin - kaksi, niin tasoittaisi vähän.
Samalla pääseekin sänkiä aukomaan, teen kokeita kultivaattorilla, lapiorullalla ja kyntämällä. Ehkä saa jotakin osviittaa, miten esimerkiksi donit suhtautuvat mullan pitelemiseen.
Monimuodot varmaan vaihtuvat luonnonhoidoksi ja pelkäksi viherkesannoksi, tukikoulutuksessa peloteltiin, että ensi kesänä valvotaan monimuodot tarkasti. Ei jaksa vaivata päätään valvonnoilla...antaa olla monimuodot...
-SS-
-
Mitäpä pelkäämistä on monimuotopellon valvonnassa? Viime kesänäkin oli niin komeat monimuotopellot itsellä, että olin suorastaan pettynyt, kun ei ketään valvojaa tullut katsomaan ja ihailemaan niitä kukkivia peltoja.
-
Mitäpä pelkäämistä on monimuotopellon valvonnassa? Viime kesänäkin oli niin komeat monimuotopellot itsellä, että olin suorastaan pettynyt, kun ei ketään valvojaa tullut katsomaan ja ihailemaan niitä kukkivia peltoja.
Noin kerran kolmesta olen saanut monimuodon kukoistamaan; pari kertaa kuivuuden takia iti vasta loppusyksyllä harmaanvalkeaan mullokseen, valvonta on mahdollinen jo heinäkuulla.
Epäilen, että muut kylvöt ohittavat monimuodon parhaan kylvöajan, joten taas voi olla haastava kesä siinä suhteessa. Ja vanhaa apilanurmea on valmiiksi, joten se noin 65 euroa kelpaa, ennen kuin alkaa kylvämisen vaivaa keräämään itselleen. Onhan se parempi kuin vanha EFA-viherkesanto.
Tilasin Lene-ohraa muutaman säkin, rupean niistä vanhoista EFA-kesannoista muokkailemaan hiljakseen viljapeltoa, viljaa kun tarvitaan kipeästi Suomen markkinoille lisää. Voi kylvää juhannuksen alla pikakesantoon ja korjata syyskuun alkuun. Se on niin aikainen ohra. Verttikin olisi vaihtoehto, mutta tuossa lähimyymälässä on Leneä.
-SS-
-
Joko jooseppi istutti jurttia maahan?
Kauraa on ainaki jo savipakastimessa....
Viikko tästä eteen päin, yöpakkaset silloin jo laimentuneet, päivällä yli 10, pääsiäispyhinä voi jo olla 15, silloin on hyvä myöhäisten lajikkeiden olla jo maassa, ollaan kas jo huhtikuun jälkimmäisellä puoliskolla. Vaikka kevät tulisi normaalitahdilla, ovat maaperä ja vesistöt sulia, pohjakosteus hävinnyt ja multa melko mureaa. Jos vielä ensi viikolla pudottelisi tihkua millin - kaksi, niin tasoittaisi vähän.
Samalla pääseekin sänkiä aukomaan, teen kokeita kultivaattorilla, lapiorullalla ja kyntämällä. Ehkä saa jotakin osviittaa, miten esimerkiksi donit suhtautuvat mullan pitelemiseen.
Monimuodot varmaan vaihtuvat luonnonhoidoksi ja pelkäksi viherkesannoksi, tukikoulutuksessa peloteltiin, että ensi kesänä valvotaan monimuodot tarkasti. Ei jaksa vaivata päätään valvonnoilla...antaa olla monimuodot...
-SS-
Tänään tulin kahteen kertaan Perniön läpi. Yksi äes pellolla. Jonkun verran kynnöksiä tasattu, käytännössä ei mitään kylvetty.
-
Vaikkei se tietysti viisasta olekaan, olisiko tämä talvinen kylmyys ja kalenterin päivämäärä kuitenkin jarruttanut heikkohermoisemmankin mieltä...
-
Vaikkei se tietysti viisasta olekaan, olisiko tämä talvinen kylmyys ja kalenterin päivämäärä kuitenkin jarruttanut heikkohermoisemmankin mieltä...
Viisasta ja viisasta. Jos lämpötila tippuu yöllä yli 10 pakkasasteeseen niin miksi ne jyvät pitäisi tunkea sinne peltoon?
Katselee nyt tän tulevan viikon niin pääsiäisen alusviikolla varmaan siellä jo on täysi tohina päällä..
-
Olen aika pitkälle siinä päässä, että syysviljat lannoitan aikaisintaan kahden viikon päästä ja toukoja aletaan tehdä aikaisintaan huhtikuun viimeisellä viikolla, jos maat oikeasti kuivia silloin ja lämpöä on löydyttävä, ihan oikeasti.
-
Olen aika pitkälle siinä päässä, että syysviljat lannoitan aikaisintaan kahden viikon päästä ja toukoja aletaan tehdä aikaisintaan huhtikuun viimeisellä viikolla, jos maat oikeasti kuivia silloin ja lämpöä on löydyttävä, ihan oikeasti.
Mikäs nyt jarruttaa. Mielestäni kirjoittelit jo lähestyvästä kuivuudesta. Eikö olisi jo aika kylvöille?
-
Kesäkuun sateet on aina lähempänä mitä myöhemmin kylvää..
Tasailin nuo jokirannan maat. Niihin pääsee aina aikaisin jollei ole tulvia. Ovat kosteuden puolesta kylvökunnossa. Vehnää ja jurttia tänne, mutta kumpaankaan ei vielä edes siemeniä. Seuraavaks loput tasaukset ja sitten lannanajot. Pojat alotti eilen sen homman ja jatkan sitten kun saan kärrin. Ois kyl makee joku kunnon sade tasattuihin maihin ja siitä sit kivasti siemenet kosteeseen mut jäänee haaveiluksi. Varsinkin jurtille olis ihan optimi näin, kun kylvösyvyydellä ei voi paikata. Tulevalla viikolla tuskin vielä kylvöä mut tukevasti niitä kohti edesauttavia toimia.
Syysvehniin ilmestyi kuluvan viikon aikana heikompia alueita, kosteusolojen vuoksi. Eivät erottuneet ennenkuin piti alkaa kasvaa. Itellä melko vähän mut yleisesti näkee maakunnassa laikukkaampaa kuin pari viikkoa sitten. Samoin marraskuussa tulvan alla ollut alue erottuu vaaleampana nyt.
Kyl se joskus vaihtaa. Maaliskuukin jäi alle 10mm. Kannattaa muistaa mitä toivoi sitten kun alkaa sataa. Sen on menneet vuodet opettaneet. Kuivan kanssa aina pärjää mut liian märkä on paha paikka. Pätee moneenki hommaan..
-
Nooh jos pitkää 3kk ennustetta katsoo niin se yltää nyt heinäkuun alkuun.
Edellisen kerran tuollaiset käppyrät (lämpötilakaavio) oli 2017.
Eli viileän puoleista kesää. Ja välillä jopa saattaisi sataa..
Menneinä vuosina 2018 vuodesta lähtien on ennustettu lämpötila ollut aina pitkäajan keskiarvon yläpuolella alkukesän osalta. Nyt oleva ennuste on napsun alle.
Muistaako joku millainen se 2017 vuoden kevät oli?
-
Kylmä. Kylvin juurikasta noin 10.5 ja aamulla jatkoin valmiiksi äestettyä peltoa joka oli valkoinen. Tuli ne sinne kylvettyä.
-
ja eikös tuolloin oraat lähteny hyin liikkeelle kun oli se valkoinen kosteus apuna..? muistelen että oli sen jälkeen ihan kivan lämmintä ainakin hetken..
-
Vuosi 2017 oli tällä alueella erityisen sadokas. Meillä näkyi olleen syysruista, syysvehnää, syysrapsia ja hiukan kevätöljykasveja.
Syys- ja kevätrapsin sato oli noin 2 - 2,2 t/ha, paitsi Sensei-syysrapsin, jonka sato oli 3 t:n luokkaa. Jos tuota Senseitä olisi ollut koko syysrapsiala, olisin tikahtunut epäuskoon, kuinka paljon voikaan rapsia tulla. Kevätrypsi syysrapsin paikkoina tuotti hintelät 800- 1100 kg/ha. Hybridiruis SU Performer ei ollut mikään satotykki, vähäinen syysvehnä oli sitä vastoin erinomaista.
Toukokuun alussa 8.-17.5. oli runsaan viikon yöpakkaskausi, meillä oli rapsit kylvetty 3.5. mennessä. Pakkanen ei tappanut kevätrapsia.
Satotaso - ainakin naapureilla - oli korkea, lähes viljalla kuin viljalla, itsellä kun hybridirukiin puinti tuli vastaan ennen syyskuun sadekautta, en muista mitään tuskaa asiassa säiden puolesta olleen. Syysrapsit valmistuivat jo elokuun alkuun.
-SS-
-
Nyt voi vielä kädet polvia myöten ristissä toivoa sadetta, tai kuka sen miten tekeekin. Mutta vahva intuitio on siitä, ettei tämä nykytila ikuisesti kestä. Kuten jo aikaisemmin totesin, vuosi 2018, joka oli lähes yhtä kuiva tammi–maaliskuun osalta kuin tämä vuosi ja joka muutoinkin oli kuivin vuosi miesmuistiin, oli kuitenkin niin antelias, että vapun tienoilla ja vähän ennen antoi yhteensä jopa 50mm vettä. Sellainen satsi sopisi tulla nytkin, huhtikuun myöhemmälle puoliskolle voinee tilausta esittää.
Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskus ECMWF enteilee touko–heinäkuusta tavanomaista lämpimämpää koko Suomessa, mutta maan eteläosissa todennäköisyys tavanomaista lämpimämmälle ilmalle on suurin. Eritoten toukokuu erottuu ennusteessa tavanomaista lämpimämpänä. Lisäksi ennuste enteilee touko–heinäkuusta tavanomaista sateisempaa. Varsinais-Suomi ei ehkä kuitenkaan erottaudu edukseen sateisuuden osalta siinä määrin kuin muu Suomi.
Skeptisesti tällaiseen ennustukseen tietysti täytyy suhtautua, mutta ehkä on olemassa pieni mahdollisuus sille, että tänä kasvukautena sataa myös vettä, ikään kuin viljelyksiemme hyödyksi.
-
Syysvehniin ilmestyi kuluvan viikon aikana heikompia alueita, kosteusolojen vuoksi. Eivät erottuneet ennenkuin piti alkaa kasvaa. Itellä melko vähän mut yleisesti näkee maakunnassa laikukkaampaa kuin pari viikkoa sitten.
Tarkentaisitko, mikä nämä siis on mielestäsi aiheuttanut? Kävelin omilla orasmailla, ja paikka paikoin näyttää rouste harventaneen syysvehnää. Ei kuitenkaan mitään mahdottomia aloja. Jääpolte puolestaan vei pieniä aloja joistakin varjoisista nurkista, kun loska ei aina kerennyt kokonaan sulamaan, vaan jäätyi useampaan kertaan. Syyskuun lopun kylvökset kokivat noin 10%:n tuhon jo heti syksyllä, kun kylvön perään tuli reipas sade; syyskuun alun kylvökset säästyivät näiltä.
-
Syysvehniin ilmestyi kuluvan viikon aikana heikompia alueita, kosteusolojen vuoksi. Eivät erottuneet ennenkuin piti alkaa kasvaa. Itellä melko vähän mut yleisesti näkee maakunnassa laikukkaampaa kuin pari viikkoa sitten.
Tarkentaisitko, mikä nämä siis on mielestäsi aiheuttanut? Kävelin omilla orasmailla, ja paikka paikoin näyttää rouste harventaneen syysvehnää. Ei kuitenkaan mitään mahdottomia aloja. Jääpolte puolestaan vei pieniä aloja joistakin varjoisista nurkista, kun loska ei aina kerennyt kokonaan sulamaan, vaan jäätyi useampaan kertaan. Syyskuun lopun kylvökset kokivat noin 10%:n tuhon jo heti syksyllä, kun kylvön perään tuli reipas sade; syyskuun alun kylvökset säästyivät näiltä.
Kävin tuossa iltapäivällä Somerolla. Samoja havaintoja: tyhjiä laikkuja siellä täällä, tallatut päisteet tuntuvat erityisesti kärsivän. Suoraan sänkeen kylvetyissä ilmiö tuntui yleisemmältä. Luultavasti noita lohkoja ei myöskään oltu vielä lannoitettu, ainakaan mitään jälkiä ei näkynyt. Viime vuoden toisinto: syysvehnä nääkähtää kuivuuteen?
-
12 ha tuli harjoiteltua jurtinkylvöä. Viikko sitten tasattu on hienossa kylvökunnossa.
-
Emmää siihen oikein muuta osaa sanoa kuin, että vesitalous. Liian märkiä alueita. Kun näkyy selvästi joissain kohdin ojien päällä parempaa ja välissä liki tyhjää. Toki on niitäkin peltoja, joihin ei tullut syksylläkään kuin ojien päälle raidat, mutten tarkota sellasta. Kieltämättä hassua kun mulla oli pari semmosta kattilanpohjaa, joissa oli lammikot vettä. Kun maa suli ja läpäisi veden, niin niihin tuli oraat. Sit taas nämä nyt ilmaantuneet eivät olleet vielä reilu 2vk sitten lannoittaessa havaittavissa. Mitä siihen sit keksis, hapettomuus vaikka :D Seurataan tilannetta vielä. Ryhmiin tullu vastaavaa muualtakin päin maata, jopa viettävissä kohdin peltoa.
On mulla tuolle omalle pellolle yks selitys. Se oli viimekin vuonna syysvehnällä, huiskakylvö. Talvi oli hankala ja sinne jäi tyhjiä alueita, n.20%. Vesitaloussyistä silloinkin. Vedin niihin paikkona suorakylvönä Iisakkia. Nyt samat alueet huonompia. Olisiko syysvehnän juuristo tehnyt parempaa. Tai sit ne vaan on märkiä kohtia ja vesitalous on syyskasveilla tietysti kaiken aajaoo.
-
Syysvehnä ei ole niin herkkä liialle syksy- ja talvivedelle kuin ruis. Mutta kyllä syysvehnäkin harvenee, kun oikein tihuuttaa. Yksi talvehtimiseen vaikuttava ilmiö on havaittavissa, ja se on erinomaisen raskaat täysillä säiliöillä rullaavat kylvöyhdistelmät. Jos pelto on ollut hiemankin liian kostea, ei kuitenkaan enää pyöriin takertuvan kostea, painuu varsinkin savi vaivautuneeseen tilaan, ja talvella sitten vettyy maaperä pintaan asti.
-SS-
-
12 ha tuli harjoiteltua jurtinkylvöä. Viikko sitten tasattu on hienossa kylvökunnossa.
Oliko sulla vanhaa siementä?
-
12 ha tuli harjoiteltua jurtinkylvöä. Viikko sitten tasattu on hienossa kylvökunnossa.
Oliko sulla vanhaa siementä?
Tänään vissiin berneri jakelee pipanoita niitä odottaville vai onko niitä jotkut saaneet jo aikasemmin
-
Syysvehnä ei ole niin herkkä liialle syksy- ja talvivedelle kuin ruis. Mutta kyllä syysvehnäkin harvenee, kun oikein tihuuttaa. Yksi talvehtimiseen vaikuttava ilmiö on havaittavissa, ja se on erinomaisen raskaat täysillä säiliöillä rullaavat kylvöyhdistelmät. Jos pelto on ollut hiemankin liian kostea, ei kuitenkaan enää pyöriin takertuvan kostea, painuu varsinkin savi vaivautuneeseen tilaan, ja talvella sitten vettyy maaperä pintaan asti.
-SS-
Syyskylvöissä hajakylvö on ylivoimaa!
-
Nyt illalla äänestysreissulla katselin, kun savisen joen rinteen kynnöstä oli jo tasailtu. Ehkä viisastakin.
-
12 ha tuli harjoiteltua jurtinkylvöä. Viikko sitten tasattu on hienossa kylvökunnossa.
Oliko sulla vanhaa siementä?
Tänään vissiin berneri jakelee pipanoita niitä odottaville vai onko niitä jotkut saaneet jo aikasemmin
Make voi olla VIP-jurttikepu, saa ekana. 8)
-
Hyvinhän toi sateita lupailee ensi viikolle.
https://www.foreca.fi/Finland/Kouvola/10vrk
Toinen ennustaa paljon vähemmän.
Mutta hyvä jos puolet toteutuu.. ::)
-
Riston opetus lapaset kokoontuu..
"kviiks kviiks kviiks, minä olen vaalean punainen possu ja ajan vihreällä Fendtillä - kviikv kviikv kviiks"
"Harmi että kanala paloi, sinne meni Tapiolan rahat"
-
ostakaa parempi liittymä ni ei tarvi pillittää tanskaks .
Elisa- mummon liittymä kaupasta SKN kin saa itselleen jotain SOPIVAA
-
Hyvinhän toi sateita lupailee ensi viikolle.
https://www.foreca.fi/Finland/Kouvola/10vrk
Toinen ennustaa paljon vähemmän.
Mutta hyvä jos puolet toteutuu.. ::)
Ja kun farmitista (myös forecan ennuste) katsoo niin ei vettä ollenkaan.. ;D
Ei ole eka kerta kun noin on..
Kouvola jakautuu myös voimakkaasti sateiden osalta salpausselän takia. Itse kaupunki sijaitsee sillä harjulla. Kannattaa tarkemmin hakea ennuste tilan sijainnin mukaan. Jos tila eteläisessä kouvolassa niin sateet uupuvat. Pohjoisessa kouvolassa sateita tulee useammin. Näin yleisesti..
-
Aamulla oli niin kynnökset harmaana että hermo petti ja piti päästä pellolle. Ei jäänyt edes hokin kuvaa renkaasta kynnökselle...6 astetta pakkasta,eikä sujunut maa traktorin alla.Hyvä oli käydä perkaamas eilisen myräkän kaatama kuusi.Lunta odotellessa....
-
Toissapäivänä purettiin 24 t lannoitteita puoliperästä. Rekka tiellä ja pellon puolelta purettiin. Savinen päistealue. Ajattelin että minkähänlainen sotku siitä syntyykään ja pelto varmaan täysin muussina.
Peltoon ei jäänyt edes kunnolla hokin jälkiä. Vielä jäässä...
Paikka osin varjoinen ja siinä on ollut lunta enemmän / kauemmin kun tieltä lingottu.
Vähän kauempana tuosta reunasta oli jo sulaa.
-
Kasvukausi otti jonkinlaisen hetkellisen takapakin.. varmaan yli 5 cm tullut lunta yön aikana. Ennuste pitää kylmänä ainakin viikonlopun että varmaan ensi viikkoon menee sulaminen..
-
No miten siellä Kiinassa muuten pyyhkii?
Luulis ainakin miehiä riittävän, tilan töihin.
-
Toissapäivänä purettiin 24 t lannoitteita puoliperästä.
Junnilan kuorma ? Hyvin toimivat syysvehnälle viime vuonna.
-SS-
-
Toissapäivänä purettiin 24 t lannoitteita puoliperästä.
Junnilan kuorma ? Hyvin toimivat syysvehnälle viime vuonna.
-SS-
Juu.
-
Ensi viikolla näyttäis sateet jäävän vähäisiksi ja kun ilmakin lämpenee, niin kyllä tässä nyt käy niin että heti pääsiäisen jälkee kylvöt alkaa täällä Kymenlaaksossakin.
-
Nyt olis jurtit maassa.
-
Äitienpäivän tienoilla aloitellaan, vaikka viimeisten vuosien perusteella tekis mieli myöhästyttää aikaisten ohrien kylvö kesäkuulle.
-
Nyt olis jurtit maassa.
Paljonko tuli? Saakohan tänä vuonna kukaan 300ha rajaa rikki jurttialassaan, 200 oli tuossa naapurilla viime kesänä
-
Ensi viikolla näyttäis sateet jäävän vähäisiksi ja kun ilmakin lämpenee, niin kyllä tässä nyt käy niin että heti pääsiäisen jälkee kylvöt alkaa täällä Kymenlaaksossakin.
Hätäisimmät käyvät varmasti saveamassa kylätiet.. ;D
-
Nyt olis jurtit maassa.
Nyt ois lumet maassa,pari päivää satanu ja entisetkään ei kaikki oo sulanu,kymmenen asteen pakkasilla myös maat on jäässä.
-
No nyt etelä-Lohjalla ja Kirkkonummella kylvöt edenneet hyvin. Mihin ihmeeseen se luvattu pääsiäisen 20 mm sade hävisi ?
Itsellä meni hermot sunnuntaina, noin tunti kylän ensimmäisen pellonpöllyttelijän pellolle jyristelyn jälkeen.
No, yhdet paripyörät ja öljyt kerkesin vaihtaa ja tankillisen sauhua pöllytellä, ehkä pari muuta konetta ja paripyöräsarjaa vielä, jos lähtis hiljakseen vehniä piilottamaan....tasausäes ei mennyt viiluun muuta kuin hiukan pinnasta kiilteli. apulannat eivät tietenkään tulleet kylvöille, lähtökohtaisesti edellisen kesän tilaukset toimitetaan ensin ja helmikuun vasta kesäksi. Se on nykysysteemi semmoinen. No vuoden viipynyt typpiliuoskontti olikin helpompi vain todeta, että ei sitä nyt sitten tule. Onneksi on puolikas ylivuotista vielä.
Kävin uusmaalaisessa Lantmännenissä, pieneksi on konttori mennyt, semmoinen pieni konttori, mutta nyt on hivenet ja kinvarat sekä zyparit valmiina. Myyvät kyllä mielellään ja toimittavatkin. Pitääkö siitäkin nykyään oikein asiaa tehdä, että kauppias haluaa kauppiaistaa ? Niinhän ne ennen vanhaan tekivät, ja köyhän ropo kelpasi.
Siemenet tulivat kaikki ajallaan, pakkaamolla on omat kuljetukset. Tulipa Iso-Karhultakin tavara hyvin, vaikkakin sinnikkäästi kotiosoitteeseen rivarin pihaan kaksikin kertaa kuorma-autoa peruuttelivat. Vajaat sata km pieleen. Sain kuitenkin tehtaan vastaanottoon välivarastoon, ja ha-perävaunulla sitten muutama rahtireisu tilalle. Laitan seuraavan kerran laskutusosoitteen Färsaarille, katsotaan, vänkääkö isokarhu silloinkin toimituksen sinne, tilaukseen selvästi merkityn toimitusosoitteen sijasta.
Laskeskelin peltotuen lohkokorteilla, että kyllä tuolla ajatellulla kemiapanostuksella voi tuistakin mennä osa suomalaisen viljamarkkinan turvaamiseen, pakko on varmistaa selustaa, kun hömppäheinäilyä harrastavia varmaan jo kirjataan MTK:n eutanasiaohjelman kärkeen.
-SS-
-
Tasausäkeet ovat ilmeisesti kuolleet sukupuuttoon. Pääasiassa noilla raskailla nykyaikaisilla piikkiäkeillä yrittävät tehdä haihtumissuojaa. Kyllä aukeitten kynnöksiä ovat tasailleet jo jonkin verran; ja valmistelevat jurtin kylvöä. Kalisuolaa ja sontaa ovat ajaneet.
-
täysi pöhinä näkyi olevan tuolla haapamäen radan varress Korkeakoskella kun junasta katselin- misään muualla ei mitään liikettä . Tuo liene suouisaa seutua A aluetta.
-
Tasausäkeet ovat ilmeisesti kuolleet sukupuuttoon. Pääasiassa noilla raskailla nykyaikaisilla piikkiäkeillä yrittävät tehdä haihtumissuojaa. Kyllä aukeitten kynnöksiä ovat tasailleet jo jonkin verran; ja valmistelevat jurtin kylvöä. Kalisuolaa ja sontaa ovat ajaneet.
Toimii samalla tavalla kun hyväkin tasaussäes.. raskaiden piikkiäkeiden etu on se paino mitä vanhalla tasurilla ei ollut. On meilläkin vanha 8m potilatasuri tuolla pihan perällä mut ei ole vuosiin ollut perässä.
Hätäsimmät ovat täälläkin tasailleet. Hiemankaan alava kohta niin märkää murkulaa nousee pintaan.. kylhän se siitä kun sitä aikansa leipoo niin voi sen jo kylvää. Muutamia vuosia meneekin noin hyvin ennenkuin maat on lopullisesti pilattu tinttaamalla ne aina märkänä.. sen jälkeen on vain kiltisti laitetta lakki syvälle päähän ja aloitetta piiiiiitkä korjausprosessi..
Ei olla täällä turun saariston olosuhteissa joissa ei ole lunta näkynyt koko talvena..
-
Katselin taas 3kk:n ennustetta niin viileää lupailee omalle seudulle. Sadetta koko toukokuulle, jos noista puoletkaan toteutuu niin todennäköisti silti on märkää. Kesäkuun alussa sitten kuivahtaa mut lämpö ei palaa. Samanlaista kuin nyt. Taitaa olla 2017 kesän kaltainen kesä tulossa.. ::)
-
Tasausäkeet ovat ilmeisesti kuolleet sukupuuttoon. Pääasiassa noilla raskailla nykyaikaisilla piikkiäkeillä yrittävät tehdä haihtumissuojaa. Kyllä aukeitten kynnöksiä ovat tasailleet jo jonkin verran; ja valmistelevat jurtin kylvöä. Kalisuolaa ja sontaa ovat ajaneet.
Toimii samalla tavalla kun hyväkin tasaussäes.. raskaiden piikkiäkeiden etu on se paino mitä vanhalla tasurilla ei ollut. On meilläkin vanha 8m potilatasuri tuolla pihan perällä mut ei ole vuosiin ollut perässä.
Hätäsimmät ovat täälläkin tasailleet. Hiemankaan alava kohta niin märkää murkulaa nousee pintaan.. kylhän se siitä kun sitä aikansa leipoo niin voi sen jo kylvää. Muutamia vuosia meneekin noin hyvin ennenkuin maat on lopullisesti pilattu tinttaamalla ne aina märkänä.. sen jälkeen on vain kiltisti laitetta lakki syvälle päähän ja aloitetta piiiiiitkä korjausprosessi..
Ei olla täällä turun saariston olosuhteissa joissa ei ole lunta näkynyt koko talvena..
Yllättävän hienoa ovat saaneet pintaan, käsittääkseni kerta-ajolla. Ei onnistuisi millään vanhalla piikki-potilalla, potilan vanhalla tasausäkeellä kylläkin. On se tasausäkeen terä- ja lataratkaisu kyllä yksi hienommista keksinnöistä savimaalle.
Jos kynnöstä tai kultivoitua olisi, kyllä pitäisi kiireen vilkkaa käydä jollakin vehkeellä käsittelemässä ne pellot, jotka saavat aurinkoa ja tuulta aamusta iltaan. Lopullista tuomiota en vielä tiedä, mutta nyt tuntuu onnekkaalta, että kaikki jäi syksyllä sängelle.
Kyllä tämä on varhainen ja epänormaali ajankohta tämmöiselle pelille täälläkin, vaikkei ihan Turun saaristossa ollakaan. Ja ensi viikolla ennustaa lämpötilan laskevan taas johonkin 10 asteeseen ja yöpakkasetkin saattavat palata. Ei tee mieli tuonne jyviä laittaa. Liekö se liikaa toivottu, että pääsiäisenä osuisi tänne jokin kunnon ukkosmonsuuni?
-
Pääsiäisenä saisi tulla 20 senttiä märkää räntää.
Kun ei tuu, niin kai tarttee jotain tuhrata noille pelloille.
-
Onneksi viileä meri pitää kuurot poissa rannikolta. Paitsi 2010, jolloin vettä tuli 250 mm. Nykyajan ilmiö on, että iäkkäämmätkin viljelijät yllättäen pelkäävät 10-12 asteen päivälämpötiloja, että vilja ei enää kasvaisi ollenkaan. Vielä 1960-luvulla toukokuun puolivälissä esiintyi yöhalloja, ja päivälämpötilat olivat koleat juhannukseen asti. Silti kylvettiin, heti kun pystyttiin, joskus oli kallionkoloissa ja jyrkemmissä metsänreunaojissa jäätä, vaikka peltoaukeilla kylvettiin, mutta valkovuokkojen kukkimisen tienoilla yleensä viimeistään lähdettiin pellolle, ja vasta Karoliinan päivän jälkeen saattoi odottaa oraita pintaan. Nyt valkovuokot kukkivat laajalti ainakin Lohjan alueella, tänään tarkastellessa.
Onhan se ikävää, kun ei ole varustautunut, ja toivoisi saavansa lisäaikaa kylvöihin lumimyrskyn muodossa, mutta kaipa sinne pellolle vaan on mentävä. Itäisessä Salossa kynnökset olivat muuttuneet kylvökoneen rivikuvioksi, yhden vuorokauden olin poissa työkeikalla, vaikka ensimmäisten joukossa yritän aloittaa, olen useimmiten viimeinen kylvöjen loppuessa. Kylvökoneen ja äkeitten remontit sain tehdyksi ajoissa, mutta vetokoneita pitää nyt sitten keskellä kylvöjä huoltaa, pudottaa öljyt ja vaihtaa suodatin, lisätä peräöljyt ja tarkastaa muut öljytasot ja nipat. Eläkeapukaan ei ole varautunut pääsisäiskylvöihin.
Vihdoin pääsiäiseksi voisi olla ennustetta apulantakuormasta, 3.4. oli tilauksessa toimitusaika, eipä ollut. Enpä tiedä, mitä sängille tekisi. Ajaisi nyt mullokselle vai vasta juuri ennen kylvöä ?
-SS-
-
Pääsiäisenä saisi tulla 20 senttiä märkää räntää.
Kun ei tuu, niin kai tarttee jotain tuhrata noille pelloille.
Rauhottaisi kummasti.. ;D
Ei ole kynnöksiä kuin nimeksi niin ei ole kiire. Eilen pellolla kävellessä vesi nousi notkopaikoissa edelleen kengän alta. Täällä ne jotka nyt aina ekana kiirehtivät pellolle olivat jo sunnuntaina aloitelleet. Tämän viikon kun hosuvat niin eiköhän ne vähissä ole. Mielenkiintoinen ilmiö kun muutamat tekevät ja valtaosa ei ole tehnyt mitään. Kumman ratkaisu on sit oikea...
Ennuste lupaa tosiaan kylmää ja märkää. Ei nyt vielä pääsiäiselle taida tulla mut vapuksi ehtii. Saa nähdä et onko seuraava hetki kylvöille sitten kesäkuun alussa.. ;D
-
Ennuste lupaa tosiaan kylmää ja märkää. Ei nyt vielä pääsiäiselle taida tulla mut vapuksi ehtii. Saa nähdä et onko seuraava hetki kylvöille sitten kesäkuun alussa.. ;D
Mun ukkini sanoi aina että "joka hattupäittä hakkaa halkoja tekee turkki päällä toukoa".
Eli huhtikuun lämpöaalto kostautuu kylmänä toukokuuna. Ei toi nyt tietenkään mitään tieteellistä tarkastelua kestä ja keväät on toki aikaistunut ihan älyttömästi viimeisen 30 vuoden aikana mikä muuttaa kyllä kanssa asetelmaa.
-
Onneksi viileä meri pitää kuurot poissa rannikolta. Paitsi 2010, jolloin vettä tuli 250 mm. Nykyajan ilmiö on, että iäkkäämmätkin viljelijät yllättäen pelkäävät 10-12 asteen päivälämpötiloja, että vilja ei enää kasvaisi ollenkaan. Vielä 1960-luvulla toukokuun puolivälissä esiintyi yöhalloja, ja päivälämpötilat olivat koleat juhannukseen asti. Silti kylvettiin, heti kun pystyttiin, joskus oli kallionkoloissa ja jyrkemmissä metsänreunaojissa jäätä, vaikka peltoaukeilla kylvettiin, mutta valkovuokkojen kukkimisen tienoilla yleensä viimeistään lähdettiin pellolle, ja vasta Karoliinan päivän jälkeen saattoi odottaa oraita pintaan. Nyt valkovuokot kukkivat laajalti ainakin Lohjan alueella, tänään tarkastellessa.
Onhan se ikävää, kun ei ole varustautunut, ja toivoisi saavansa lisäaikaa kylvöihin lumimyrskyn muodossa, mutta kaipa sinne pellolle vaan on mentävä. Itäisessä Salossa kynnökset olivat muuttuneet kylvökoneen rivikuvioksi, yhden vuorokauden olin poissa työkeikalla, vaikka ensimmäisten joukossa yritän aloittaa, olen useimmiten viimeinen kylvöjen loppuessa. Kylvökoneen ja äkeitten remontit sain tehdyksi ajoissa, mutta vetokoneita pitää nyt sitten keskellä kylvöjä huoltaa, pudottaa öljyt ja vaihtaa suodatin, lisätä peräöljyt ja tarkastaa muut öljytasot ja nipat. Eläkeapukaan ei ole varautunut pääsisäiskylvöihin.
Vihdoin pääsiäiseksi voisi olla ennustetta apulantakuormasta, 3.4. oli tilauksessa toimitusaika, eipä ollut. Enpä tiedä, mitä sängille tekisi. Ajaisi nyt mullokselle vai vasta juuri ennen kylvöä ?
-SS-
Nykyään luonto on noin kk:den etuajassa.Täältä lähti eilen paljon lunta pois,on noita vanahoja lumia vielä pelloilla,mutta nurmi vihertää jo.Kuukauden päästäkin nurmen vihertäminen olis aikasta.
-
Ilmatieteen Laitoksella on nyt vaistottavissa vakavaa epätietoisuutta, samoin Forecassa. Joka toinen päivä näyttää kuivaa pääsiäisen yli, joka toinen päivä pääsiäispäiväksi 20 mm sateita ja tihkusateista nollakeliä muutamaksi päiväksi. Kääntämällä takkia joka toinen päivä, ajattelevat piilottavansa sen, että heillä ei ehkä ole minkäänlaista ajatusta siitä, millainen sää voisi olla edes viiden päivän kuluttua ?
2023 kylvin melko kohtuullisen sateen alle, voi olla, että se vehnä ei koskaan toipunut siitä stressistä. Kyseinen savi kovettui 20 cm syvyydeltä, ja vaikka äestelin kuivuessa rivien suuntaisesti kuorta rikki, ei toipumista tapahtunut.
-SS-
-
Kasvukausi virallisesti startattu.. kävin vln täydennyskylvämässä.. märkää oli. Olisi pitänyt mennä pakkasella mut se vika pakkasyö ei sit tullutkaan.. nooh nyt tehty ja voi taas unohtaa peltoharrastelut hetkeksi..
-
Jännä nähdä mikä se sunnuntain sademäärä on. Jyviä on aika paljon piilotettu maahan Salo-Loimaa akselilla, mutta uusimman sääennusteen jälkeen tohina vähän rauhottui. Huomenna pitäisi tehdä päätöksiä, että jatkaako vai odottaako....
-
Lannoitukset kerkisi viime viikonlopun yöpakkasilla...
...tänään kyntöjen aloitus, varmaan pikkuhiljaa ne loppuun ensi viikolla ja luultavasti historian ensimmäinen huhtikuun puolen kylvö jos tuo nyt ei hirveän kylmää silloin ole. Niin kuivan oloista ja viime kevät meni liian kuivaksi ja nyt näyttää vielä pahemmalta... maahan ennen kuin kosteus pakenee, vaikka hieman kylmään sitten...
20 millin sade pääsiäiseksi palasi ennusteeseen ja nyt enään 3 päivän päässä, se saattaa jopa toteutua, kaikki viikon päässä olevat tuppaavat katoamaan...
-
Lannoitukset kerkisi viime viikonlopun yöpakkasilla...
...tänään kyntöjen aloitus, varmaan pikkuhiljaa ne loppuun ensi viikolla ja luultavasti historian ensimmäinen huhtikuun puolen kylvö jos tuo nyt ei hirveän kylmää silloin ole. Niin kuivan oloista ja viime kevät meni liian kuivaksi ja nyt näyttää vielä pahemmalta... maahan ennen kuin kosteus pakenee, vaikka hieman kylmään sitten...
20 millin sade pääsiäiseksi palasi ennusteeseen ja nyt enään 3 päivän päässä, se saattaa jopa toteutua, kaikki viikon päässä olevat tuppaavat katoamaan...
20 mm oliskin ihan ok kuivaan maahan, mutta tänne varsinaiseen suomeen se uhkailee 40 mm vuorokausisademäärää. :o
-
4mm lienee oikeempi arvio noista matalapaineista,korkeepaine on liian voimakas noille.
-
Aika moni teki päätökset olla kylvämättä, nyt näyttäisi ennustepisaroita olevan 2 vrk päässä, ja ennustetut sademäärät edelleen kymmenien millimetrien luokkaa.
Sänkiä kyntävät, sade vähentää kynnön poutaherkkyyttä, maa tiivistyy, mutta ei liety. Voisi kokeilla kultivaattoria pahnan sekoitteluun.
Apulannatkin vielä viipyvät, rahtiyritys siirsi purkua toiseen pääsiäispäivään. No, ehtii rasvailla ja öljytä koneet vielä toiseen kertaan.
-SS-
-
Tein kans päätöksen olla kylvämättä vielä mitään. Kokemusta karttunut sen verran mitä tommonen sade tekee savimaalle. Lisäksi jurtilla on vielä pakkasriski joka hieman pienenee kun venyttää. Syysviljoillehan tuo olisi jättipotti.
-
Ilmatieteenlaitos 15mm tällä hetkellä varsin laajasti Lounais-Suomessa. Ihan kohtuullinen ja sulattaa kylmiksen apulannat syysvehnälle. Voisi sanoa, että lannoitus meni täysin nappiin. Sillä edellytyksellä, että luvatut millit ylihuomenna myös tulevat. Sangen usein ennusteet pettävät tähän vuodenaikaan.
-
Aina sataa, tänäkin aamuna asfalti on märkä. Tuomiin tullut lehdet.
-
Tein kans päätöksen olla kylvämättä vielä mitään. Kokemusta karttunut sen verran mitä tommonen sade tekee savimaalle. Lisäksi jurtilla on vielä pakkasriski joka hieman pienenee kun venyttää. Syysviljoillehan tuo olisi jättipotti.
Sitähän on oltu sitten kovin rauhallisena.. luulisi et siellä suunnallakin olisi jo täysi rähinä päällä.. mites ne naapurit siellä?
-
Täälläkin hätäsimmät kylvivät jo. Ekalla muokkauksella nousi märkää, tokalla märät pinnassa olleet köntit olivat auringosta jo sen verran kuivahtaneet et hajosivat seuraavaksi olikin jyvien piilotuksen vuoro... Näin ne hätäsimmät ovat aina tehneet.
Itse pyrkinyt siihen et muokkauksessa ei märkää enää nousisi. Mut tiedä mikä sit se oikea tyyli. Mitä tässä oman aikani seurannut niin muutama ennen aikaisessa ollutta viljelijää ovat myöhästyttäneet toimintaansa. Yhden heistä kuulin kerran juttelevan et tulee huonosti satoa ja ihmetelleen kun pohjamaa on niin tiivistynyt.. ::)
Kymmenenkin vuotta kun käy aikaseen tinttaamassa niin 50v menee korjata niitä vaurioita. Ihmetellään vain kun sadot huononee. Ostetaan lisää erilaisia litkuja millä yritetään kasvia ruokkia ja hommataan kasvustosensoria yms. Ihan kuin se ratkaisu löytyisi sieltä..
-
Maastopalovaroitus koko etelä-suomessa, ei oo kunnolla satanut moneen viikkoon, pellot paljaina samoin jo monta viikkoa, silti pellot muka liian märkiä vieläkin. No ne on tintattu pilalle jo vuosia sitten, jos vaaditaan melkein helteitä viikko ennen kuin pellot kuivaa kylvökuntoon.
-
Tuo maaperän "tinttautuminen" lienee osaltaan sulanmaan lannanlevityksen aiheuttamaa. Akselipainot ovat myös nousseet.
Kyllä vielä 1970- luvulla kylvettiin märempään kuin nyt, koska keväät olivat märempiä. En usko, että aikaiset kylvöt olisivat tallautumiseen pääsyy. Lisäksi syvällä oleva routa estää syvätiivistymistä. Pintatiivistymä on todellinen ilmiö. Aikanaan joillakin oli tapana tasausäestää hiukan liian märkänä, ja tasausäkeen ajosuunnan pyöränjälkipari oli nähtävissä koko kesän, matalampana kasvustona.
Nyt jo viikko sitten kyntöviilut olivat lähes koko paksuudeltaan kivikovan kuivia. Kylvöajan määrittelyssä ainakin rinteet olisivat olleet liian kuivia. Mutta reipas sade, ilman maanpinnan peittävää kasvustoa, saattaa kovettaa savilaastin pahanlaisesti, ainakin jos tulee kuivaa ja lämmintä sateen jälkeen.
Mutta 860 mm leveältä vyörengasta 2,4 tonnia painavan vetokoneen alla, en ensimmäisenä pelkää tiivistymiä enää. Mäkiä ei tahdo päästä ylös kylvökonetta vetäessä, paino kun ei riitä. Pitäisikö hankkia triplasti painavampi sähkömajuri? Ehkä sitten vaan ajan rinteet sivuttain, seitsemäntoista vuotta näin kevyellä painatuksella, lapiolla saa jo kuopan kaivetuksi, ilman hakkua.
Sitten kun itsestä aika jättää, pääsee joku tilaamaan taas juurikaskoneen tuohon. Ne varmaan painavat silloin jo yli sata tonnia.
-SS-
-
Maastopalovaroitus koko etelä-suomessa, ei oo kunnolla satanut moneen viikkoon, pellot paljaina samoin jo monta viikkoa, silti pellot muka liian märkiä vieläkin. No ne on tintattu pilalle jo vuosia sitten, jos vaaditaan melkein helteitä viikko ennen kuin pellot kuivaa kylvökuntoon.
Ei ne pellot ole ollenkaan märkiä, päin vastoin. Mitä parhaimmassa kunnossa kylvöä ja muokkausta ajatellen. Mutta nyt jos menee kylvämään 40 millin sateen alle, järjestää itselleen vaikeuksia. Lannoitteet liukenee ties minne, itäminen muuttuu mätänemiseksi. Sitten on se kuorettuman riski. Tuommoisen sateen jälkeen pinnan kuorettuminen on savimailla sääntö eikä poikkeus. Tuleeko pelkkä pintakuorettuma vaiko tiiliskivi-ilmiö, riippuu ihan siitä, kuinka paljon maata on myllätty ja mitä keliä sateen jälkeen pitää.
-
On täällä kylvöjä aloiteltu. Naapuri, kenen kanssa rapidi on kimpassa kylvi herneet. Semmosta pientä starttia muutamilla ja osalla vallan aloittamatta. Sänkimiehet osa vielä Levillä ilmeisesti.
Mun menee aina aikaa kun baskotan itelle ja muillekin, sit multailee niitä. Ja osassa pelloista on ollut hiukan märkiä alueita, ojamaita ym. Ja haluan kylvää aina yhden lajikokonaisuuden kerralla kuntoon yksillä siivouksilla eikä sieltä sun täältä. Helpompaa ruiskutuksien ym. kanssa sitten.
Se on tätä sadetta aavistellut jo pitempään niin en ottanut juurikkaan kylvöäkään tähän alle. Juurikkaalla on kuitenkin aikaisessa kylvössä myös kohonnut pakkasriski. Lisäksi hidas taimettuminen vie Buteosta tehoja. Kolmesta koosta kun sen kanssa selviää niin voitto on varma. Karppa, kirppa ja kylmä.
-
Maastopalovaroitus koko etelä-suomessa, ei oo kunnolla satanut moneen viikkoon, pellot paljaina samoin jo monta viikkoa, silti pellot muka liian märkiä vieläkin. No ne on tintattu pilalle jo vuosia sitten, jos vaaditaan melkein helteitä viikko ennen kuin pellot kuivaa kylvökuntoon.
Yllättävän vähän niitä aloittajia näkyi matkalla kun tänne salon seudulle tuli ajeltua. Omilla nurkilla ne hätäsimmät tosiaan ehtivät varmaan tehdä jo kaiken ennenkuin valtaosa edes aloittaa.. epäilen et sunnuntain mahdollinen sade jarruttaa.
Mut juu eipä niitä matkallakaan hirveästi näkynyt oikeastaan suuremmissa määrin vasta muurlassa näkyi useampi kylvetty pelto. Ei ollut kartanollakaan halikossa vielä kaikki kylvetty. Kone kyllä liikkui.
-
Pohjois-Savossa kolmas kuiva kevättalvi ja todella vähäluminen talvi takana. Raita kukkii ja pajut kissoilla. Juttelin lehmätilallisten kanssa ja jos sadetta niin alkavat kohta lannoitaa.. Aika hurjaa. Muistelen kevättä 89 jolloin naapuri kylvi vehnää 27.4. Ja se on aikaista sekin tällä seudulla.. Itse laitoin kokeeksi valkosinappia muutamaan kohtaan, katsotaan miten käy vai pitääkö toukokuussa kylvää vielä uusiksi.
Ja perunapellolle tekisi jo mieli jousikkaan kanssa.. Ei ole multa tarttunut kenkää misssän kohdin enää viikkoon.
-
Oho, se tulikin sitten jo tänä yönä se sade, korvakuulolla sen verran että voi pitää viikonlopun vapaata, sademittari on vielä talven jälhiltä sisällä suojassa.
-
Pohjois-Savossa kolmas kuiva kevättalvi ja todella vähäluminen talvi takana. Raita kukkii ja pajut kissoilla. Juttelin lehmätilallisten kanssa ja jos sadetta niin alkavat kohta lannoitaa.. Aika hurjaa. Muistelen kevättä 89 jolloin naapuri kylvi vehnää 27.4. Ja se on aikaista sekin tällä seudulla.. Itse laitoin kokeeksi valkosinappia muutamaan kohtaan, katsotaan miten käy vai pitääkö toukokuussa kylvää vielä uusiksi.
Ja perunapellolle tekisi jo mieli jousikkaan kanssa.. Ei ole multa tarttunut kenkää misssän kohdin enää viikkoon.
Tässä Kuopion pohjoispuolella -24 talvi oli tosi luminen, huhtikuussakin satoi yli keskiarvon. Siitä huolimatta kevät oli katastrofaalisen kuiva. Nyt on 12kk kuivaa alla, lähtökohdat kevääseen siis viimevuotistakin kuivemmat. Tämän viikonlopun monsuunikin kutistui 20->2 milliin. :(
-
Yllättävän vähän niitä aloittajia näkyi matkalla kun tänne salon seudulle tuli ajeltua. Omilla nurkilla ne hätäsimmät tosiaan ehtivät varmaan tehdä jo kaiken ennenkuin valtaosa edes aloittaa.. epäilen et sunnuntain mahdollinen sade jarruttaa.
Mut juu eipä niitä matkallakaan hirveästi näkynyt oikeastaan suuremmissa määrin vasta muurlassa näkyi useampi kylvetty pelto. Ei ollut kartanollakaan halikossa vielä kaikki kylvetty. Kone kyllä liikkui.
Eipä juuri yllätä, että toukotohinassakin on Agronet-lisää mukana. Ihan selkeästi porukka on jarrutellut pellolle menoa ja täälläkin liikkeellä lähinnä herneen kylväjät ja pari sankaria, jotka edelleen uskovat aikaisten kylvöjen kaikkivoipaisuuteen. Se mitä kävin katsomassa, niin aika raakaa maata revitty auki parissa paikkaa ja siihen jo kylvöä päälle. Epäilen, että jos jää sateiseksi ja viilenee, niin jyvät pehkaantuvat sinne.
Tosiaan tänä aamuna iso yllätys, että täällähän sataa. Reilu neljä milliä tullut jo. Sade siirtyi tälle päivää, mutta huomenna illalla pitäisi tulla lisää ja alkuviikollekkin oli jo tippoja. Ennusteet ronaa niinkuin voi ehkä arvata.
-
Oman seudun ennusteissa ollut 40mm sade oli muuttunut 15mm sateeksi. Huomiseen mennessä muuttuu varmaa 5mm... Ei sinänsä yllättäisi koska lähes aina ne on kevät puolella kuivaneet..
Mut juu yllättävän rauhallista oli. Toki eipä sitä moottoritieltä paljoa näe. Kotimatkan voisi suorittaa jotain maisemareittiä pitkin niin näkisi vähän tarkemmin.. ;D
Omallakin alueella ihmettää et on todella selkeä ero. Se hätäisempi osa on täppäröinnyt jo varmaan koko alansa ja vieressä ei ole edes aloitettu. Yleensä toiminta lähtee vyörymään eteenpäin niin et yksi aloittaa, seuraavana päivänä on jo pari lisää jne. Nyt jotain outoa.
-
Niin, oikea kylvöaika oli jo vähintään viikko sitten. Juurikkaat saattavat olla jo pinnassa, nyt sitten sateen voimakkuudesta riippuu, lähtevätkö taimet veden mukana menemään. Myös viljanoraan pitää päästä maan pinnalle, jotta se parhaiten selviää sateista. 2010 vuonna helatorstain jälkeen, vaikka maanpinta oli nilkkaan saakka veden peitossa, yli 3 päivän ja 200+ mm:n sateiden jälkeen, ensimmäiset kunnon pitkällä oraalla olleet kylvökset selvisivät hyvin. Itävät tai juuri kylvetyt viljat eivät ikinä toipuneet. Maan pinnassa oli sateiden jälkeen viikon verran märän kiiltävä nahka, ja kuorettuma kehittyi rauhassa, ilman että pellolle olisi voinut päästä sitä rikkomaan. Kyntöjä ja sänkien avaamista voi hyvin tehdä, kokeilen nyt, kuivuuko mullos sateiden jälkeen nopeammin kuin tiivis sänkimaa. Sänkipelto oli pölyävän kuiva eilen illalla, lautasäkeeseen ei tarttunut multaa, eikä pyörät tummuneet, kun ajoi yli äestetystä kohdasta.
Sateen alle kyntämisestä ei ole ihan selvää kuvaa. Yksi alava pelto taannoin tuli kynnetyksi ennen sadetta; viilut kuivuivat erinomaisen hyvin, mutta sitten kun lähdettiin äestämään, kerta-ajo yli vielä onnistui, mutta maan pintaan alkoi tursuamaan kosteutta, ja seuraavana päivänä upotin kylvökoneen, viilut olivat alta päin vettyneet ja muuttuneet liejuksi. Syysviljoista olen oppinut, että sekä pitkäkestoisen märän että kuivan sään vallitessa kannattaa kyntää juuri ennen kylvöä, kuivalla saa jotakin itämiskosteutta jyvälle, ja märän sään lopuksi tehty kynnös kuivuu mahdollisen poudan tullessa muutamassa päivässä nopeammin kuin pohjaan asti vettynyt kynnös.
(http://www.viistonninen.com/muut/koe/Sade_2020_toukokuu_2.jpg)
Kuva: 22.5.2010 Sade alkoi rakeilla. Muurla, kirkonkylä
(http://www.viistonninen.com/muut/koe/Sade_2010_toukokuu.jpg)
Kuva: 23.05.2024, Perniön suunta
(https://api.mtvuutiset.fi/graphql/caas/v1/media/359506/data/d02bfa2d2794b30bf6a9ebb5fb8fa65b/landscape16_9/1024/943458.jpg)
Kuva: Perniön keskusta sateen jälkeen. Lehtikuva / MTV3
-SS-
-
Miten, mahtavatkohan ne kaurat sun muut, mitä Mellilässä pian 3vk sitten kylvettiin, olla jo pinnassa...?
-
Miten, mahtavatkohan ne kaurat sun muut, mitä Mellilässä pian 3vk sitten kylvettiin, olla jo pinnassa...?
Ei ole mitään syytä, etteivät olisi itäneet ja orastuneet. Joka tapauksessa tämän kuluneen viikon puolivälistä lähtien tehdyissä kylvöksissä voisi olla hyvä tarkkailla, tuleeko kuorettumaa, jos sade on vain äkkinäinen, ei kuiviainen pohjamulta edes kastu, silloin pääsee heti pöyhimään kylvökset joko jyrällä tai pinnasta äkeellä raapien.
Eiköhän tuo viimeisten ennusteiden lempeä 20 mm mene vielä mukavasti, ennusteissa uhattu 40 mm olisikin ollut jo toinen juttu. Mutta tokkopa sade multaa pilaa, pääsee sinne sitten vapun aikoihin, vaikka nyt olisi himmaillut.
Kummasti kylmäpäistäkin vaan alkaa ahdistaa, kun aukealla näkyy useampi pölypilvi, ja olet juuri käynyt itsesi kanssa taistelua, menenkö nyt vai heivaanko mahdollisen sateen jälkeen.
Eikös elokuvissakin aina pelikorttipöydän ääressä, ne jotka aina heittävät korttinsa pois kesken, menettävät kassansa vähitellen, ja se rohkea sitten ottaa sen jättipotin. Tai sitten häviää toiselle rohkealle. Mutta on ainakin yrittänyt...
-SS-
-
Kuinka lie, onko kovin järkevää tässä vaiheessa vielä, niitä jyväsiä maahan laittaa. se lämpösumma kun ksvin kehitykseen vaikuttaa.Ei kalenteri. Vaikka kuin maa pölisee, seei ole tae siitäettä se olisi jyvälle hyvä itämispaikka. Mut pölistelkää ja kylväkää tällä menoa suomi on tukialueena samaa kuin tanska.
-
Miten, mahtavatkohan ne kaurat sun muut, mitä Mellilässä pian 3vk sitten kylvettiin, olla jo pinnassa...?
On.
-
Ens viikon puolen välin jälkeen luvattu yöpakkasia.
-
Kuinka lie, onko kovin järkevää tässä vaiheessa vielä, niitä jyväsiä maahan laittaa. se lämpösumma kun ksvin kehitykseen vaikuttaa.Ei kalenteri. Vaikka kuin maa pölisee, seei ole tae siitäettä se olisi jyvälle hyvä itämispaikka. Mut pölistelkää ja kylväkää tällä menoa suomi on tukialueena samaa kuin tanska.
Lämpösummaa Kemiöstä Jokioisiin 50 astetta jo. Vuosina 2023-2024 oltiin 10. toukokuuta 50 asteessa. Vuosina 2020-2022 ei ollut viittäkymmentä astetta vielä toukokuun viidentenätoistakaan !
Että lämpösumma ei olisi estänyt kylvöä, eikä maanpinnan lämpötila. Kalenteri tietenkin on monille se suurin vastustaja.
-SS-
-
juu, kasvukauden lämpösummaeikä tuo ennuste kovin korkeita edes muinai s suomeen lupaile ja sadekuurija toukkokhuun toisellakin viikolla ylimmät lämmöt + 15. että edistyykö se kasvu vielä Muut ovathan ne iemente siellä vartoomassa ja tassmassa keväänn työhuippua, lie sitten mitenjos uusintaa pitää tehdä kuorettumien ym vuoksi.
-
Oiskohan kyseessä se maalaisjärki kuitenkin ettei suin päin mennä kylvöille (ehkä poislukien ne herneet) vaikka maa onkin kylvökunnossa?
Jos on ollut satamatta, siis kunnolla satamatta sen kolme kuukautta niin ehkä sitä tietää että varmasti kohta sataa ja jos ennusteetkin näin lupailleet.
Ennusteet näin keväällä ainakin, heittää kylläkin valtavasti että saa sitä tarkkana olla.
-
Jurtit on tulossa pintaan. 1980-90 luvulla tehtiin juurikkaan kylvöaikakokeita ja silloin tulos oli, että päivä kylvöajassa vaikuttaa 400 kg ha satoon. Kun aloitin 7.4 kylvön tänään kylvetyt ovat 4800 kg takamatkalla. Viljankylvöt piti tänään aloittaa, mutta katsellaan nuo sateet ensin. Ohraa pääosin kylvetään. Sillä on puolitoista kuukautta ihan hyvää kylvöaikaa jäljellä. Aika mukavasti on kosteus säilynyt kun aprillipäivän jälkeen tasattiin.
-
juu, kasvukauden lämpösummaeikä tuo ennuste kovin korkeita edes muinai s suomeen lupaile ja sadekuurija toukkokhuun toisellakin viikolla ylimmät lämmöt + 15. että edistyykö se kasvu vielä Muut ovathan ne iemente siellä vartoomassa ja tassmassa keväänn työhuippua, lie sitten mitenjos uusintaa pitää tehdä kuorettumien ym vuoksi.
Veikkaan että tuo on kirjoitettu 2,0 promillea alkoholia veressä. No pääsiäisen kunniaksi moni nyt alkoholia nauttiikin, ennen kuin kylvökiireet ens viikolla alkaa. Ottihan se Jeesuskin viiniä viimeisellä aterialla ennen kuin naulittiin ristille.
-
Kuinka lie, onko kovin järkevää tässä vaiheessa vielä, niitä jyväsiä maahan laittaa. se lämpösumma kun ksvin kehitykseen vaikuttaa.Ei kalenteri. Vaikka kuin maa pölisee, seei ole tae siitäettä se olisi jyvälle hyvä itämispaikka. Mut pölistelkää ja kylväkää tällä menoa suomi on tukialueena samaa kuin tanska.
Lämpösummaa Kemiöstä Jokioisiin 50 astetta jo. Vuosina 2023-2024 oltiin 10. toukokuuta 50 asteessa. Vuosina 2020-2022 ei ollut viittäkymmentä astetta vielä toukokuun viidentenätoistakaan !
Että lämpösumma ei olisi estänyt kylvöä, eikä maanpinnan lämpötila. Kalenteri tietenkin on monille se suurin vastustaja.
-SS-
Näyttää tässä salon seudulla sit useammallakin olevan se kalenteri se este...
Pikku lenkki tulo autoiltua ja ajattelin et enemmänkin olisi tehty mut yllätyin...
Itsellä ei kalenteri ole ollut koskaan esteenä mut kun ei ole maat siinä kunnossa niin en niitä märkänä ala tekemään olkoon vaikka kuinka kuivaa ja hellettä..
-
juu, kasvukauden lämpösummaeikä tuo ennuste kovin korkeita edes muinai s suomeen lupaile ja sadekuurija toukkokhuun toisellakin viikolla ylimmät lämmöt + 15. että edistyykö se kasvu vielä Muut ovathan ne iemente siellä vartoomassa ja tassmassa keväänn työhuippua, lie sitten mitenjos uusintaa pitää tehdä kuorettumien ym vuoksi.
Veikkaan että tuo on kirjoitettu 2,0 promillea alkoholia veressä. No pääsiäisen kunniaksi moni nyt alkoholia nauttiikin, ennen kuin kylvökiireet ens viikolla alkaa. Ottihan se Jeesuskin viiniä viimeisellä aterialla ennen kuin naulittiin ristille.
Joukahainen ja konjakkipullo. On vain yksi voittaja.
-
2007 Kylvin jurtit 8.-11.4. reilu 50 t tuli satoa. Annabell ohraa on silloin kylvetty 14.4. Viljelykirjanpidossa on sadoksi merkitty 6 t.
Nyt viljan kylväjä olisi ehtinyt tänään, mutta en uskaltanut mahdollisen sateen alle kylvättää.
-
Kyllä kalenteria pitää myös osata katsoa. Perustelen sen sillä, että Suomen ilmasto ei kuitenkaan niin nopeasti muutu, kuin jotkut jaksavat uskoa. Vai kylvättekö vaikka tammikuussa, jos pelto on sopivassa kunnossa?
-
Miten, mahtavatkohan ne kaurat sun muut, mitä Mellilässä pian 3vk sitten kylvettiin, olla jo pinnassa...?
On.
Ihme. Jääkylmässä maassa ja kovia yöpakkasiakin oli välissä...
-
Nyt ennustetaan tulevan lisää kosteutta maahan ja se auttaa. Ilman sadetta alkaa itämiskosteus olemaan kortilla, vaikka on reilulla tasauksella koitettu saada kosteus säilymään. Jyrällä tasaamalla saisi kosteuden säilymään vielä kauemmin.
-
Suomi on pitkä maa ja vuodet ei oo veljeksiä. Oon ajanut paskaa monena pääsiäisenä ja kyntänyt sekaan. Nyt ei tulisi mieleenikään mennä tuonne rapakkoon sotkemaan. Tosin eihän ne pääsiäisetkään aina oo samalla kohtaa kalenteris ;D Kait sitä sitten ens viikolla jo pirunmoisella kiireellä, vai olisko sittenkin se viikko äitienpäivän alla paras. Siellä lomittaja varaus ja säkeissä tossina Hermannia. Nurmen lannoilla ei oo kiirusta - jos edes lannoitan ja heinän ja rahakasvit voi kylvää sitten kesäkuussa.
Eli ta det lungt olis kait ruottin opettaja aikoinaan sanonut.
-
Miten, mahtavatkohan ne kaurat sun muut, mitä Mellilässä pian 3vk sitten kylvettiin, olla jo pinnassa...?
On.
Ihme. Jääkylmässä maassa ja kovia yöpakkasiakin oli välissä...
Usein tuli kylvettyä vuosittain yyber-aikasin. Huomio kiinnitty sihen että kun vaikka ohran laitto maahan ja sen jälkeen oli kylmä jakso, niin juuret oli paljon vahvempia kun siemen juroi maassa.
Tai sitten se oli vaan oman pään kuvittelua.
-
Kyllä se ihan faktaa on, että viileässä jyvä lykkää ensisijaisesti juurta ja idun kasvattaminen voi olla hyvinkin olematonta. Orastuminen on omalla uralla kestänyt parhaimmillaan kolmatta viikkoa ja yksinomaan viileiden säiden takia. Ainoa ongelma tässä yhtälössä on liiallinen märkyys yhdistettynä kylmyyteen, jos ei jyvät tule pintaan, niin ne alkavat pikku hiljaa pehkaantua jyvä jotenkin kuluttaa kasvuvoimansa loppuun ja oras kellastuu ja jää maan alle. Sanoisin, että kylmää voi olla, mutta silloin pitää olla myös sopivan kuivaa. Vähän sekavaa, mutta jotenkin näin tämä tuntuu toimivan. Sitähän tämä maanviljely ja sodankäynti usein on. Mennään ihan veitsenterällä ja voitto tai tappio on hiuskarvan varassa.
-
Kyllä se ihan faktaa on, että viileässä jyvä lykkää ensisijaisesti juurta ja idun kasvattaminen voi olla hyvinkin olematonta. Orastuminen on omalla uralla kestänyt parhaimmillaan kolmatta viikkoa ja yksinomaan viileiden säiden takia. Ainoa ongelma tässä yhtälössä on liiallinen märkyys yhdistettynä kylmyyteen, jos ei jyvät tule pintaan, niin ne alkavat pikku hiljaa pehkaantua jyvä jotenkin kuluttaa kasvuvoimansa loppuun ja oras kellastuu ja jää maan alle. Sanoisin, että kylmää voi olla, mutta silloin pitää olla myös sopivan kuivaa. Vähän sekavaa, mutta jotenkin näin tämä tuntuu toimivan. Sitähän tämä maanviljely ja sodankäynti usein on. Mennään ihan veitsenterällä ja voitto tai tappio on hiuskarvan varassa.
Olen samaa mieltä. Kylmä ei ole itsessään ongelma mutta kylmä ja märkä on paha yhdistelmä. Oikeastaan voisi yleistää että jos pelto on kosteustilaltaan riittävän kuiva on se yleensä myös riittävän lämmin.
-
Nyt se sitten sataa oikein kunnolla. Tiesinhän minä tämän. Teoriani, jonka mukaan vähäsateista jaksoa seuraa aina runsassatateinen jakso, osoittautuu oikeaksi.
Ja SS yhtyy minuun tässä.
-
Nyt voi onnitella itseään jos ei vielä laittanut jyviä maahan. Taitaa se 40 mm sittenkin mennä rikki vaikka eilen vielä näytti alle 20 mm. Ohra saa kylmän kylvyn.
-
Nyt se sitten sataa oikein kunnolla. Tiesinhän minä tämän. Teoriani, jonka mukaan vähäsateista jaksoa seuraa aina runsassatateinen jakso, osoittautuu oikeaksi.
Ja SS yhtyy minuun tässä.
Rakkine on keksinyt tuon tutun varmasti voittoa tuottavan rulettisäännön: tuplaa mustalle niin kauan, kunnes voittaa.
-SS-
-
Eilen illalla se alkoi ja edelleen sataa. Mittariin kertynyt jo melkein 50mm. Tuo mystinen varsinais-suomalainen savi muuttui jo tasausäestyksen jälkeen tuhkaksi. Sinänsä olisi ollut melko hyvä olosuhde kylvöille ja moni isäntä tällä aukealla jo kylvi sateiden alla. Pelkään pahoin, että nuo pellot kuorettuu jahka tämä vesisade huomenna lakkaa. Onneksi tuli sohlattua tuon siemenen oston kanssa sen verran, että toimitus on vasta muutaman päivän päästä, muuten olisi jo jyvää maassa paljon. Sääennusteita kun katsoo niin veikkaan, että vapun tienoilla menee jyvää maahan.
On taas erikoinen kasvukausi tulossa kun ensimmäistä kertaa on päällekkäin syysviljojen ruiskutukset ja kylvöt...
-
En usko vapulla tapahtuvaan aloitukseen. Sademäärät ei ole ennnusteissa tulevalla viikolla mitenkään isoja, mutta säätyyppi on viileä ja kostea, pellot kuivuu nyt hitaasti.
-
Eilen illalla se alkoi ja edelleen sataa. Mittariin kertynyt jo melkein 50mm. .
Jos ei lämpene niin jyvät ei sieltä nouse.
-
Sateet kuivuivat noin 6 milliin matkalla tänne, eilen tuli varmaankin enemmän, mutta tuskin tämä ylittää 20mm yhteensä... eiköhän noita kyntöjä pääse piakkoin jatkamaan, ehkä nyt ei vielä huomenna...
-
Katsastin joutessani pääsiäisajelulla maakuntaa Länsi-Uudeltamaalta Perniöön, Nummi-Pusulasta Kiikalaan. Kylvetyt pellot olivat ihan hyvän näköisiä, jyrätyt olivat kiiltävän vesikerroksen peitossa. Varmasti korppaa tulee. Tasatuilla pelloilla seisoi vesilätäköitä, jopa kynnöspelloilla. Tämä sade ei tullut ukkossateena, Helsingissä oli toissailtana ukkostanut.
Perniöön menevä Karhujoki oli savinen, mutta ei vielä tulvakorkeuksissa. Sanoisin, että sadettimet voi laittaa hetkeksi seis.
Turun suunnalla oli enempi tullut vettä, raporttia on jopa 40 mm:n sademääristä, sademäärä oli vähäisempi Lohjalla, ehkä 25-30 mm.
-SS-
-
Eilen illalla se alkoi ja edelleen sataa. Mittariin kertynyt jo melkein 50mm. Tuo mystinen varsinais-suomalainen savi muuttui jo tasausäestyksen jälkeen tuhkaksi.
Yhden aikaisemman kerran muistan 1980-luvulla, että tuli tasattua, ja sitten tuli kovat sateet. Se vetinen pintanahka ei kuivunut oikein millään. Meni yli kaksi viikkoa, ennen kuin pääsi kylvämään, ja notkelmat silloinkin piti kiertää. Onneksi jätin muutamat vaakasuorat osat tasaamatta, saattaisi voida päästä samaan aikaan kuin mäenrinteen.
Kokeilin ennen sadetta kultivoida kevyellä Muko-kultivaattorilla muutaman raidan tuohon tasattuun savimaahan. Jos se kohta kuivuu nopeammin, tiedän, mitä teen seuraavalla kerralla sateen uhatessa. Onneksi sain avattua eilen aamupäivällä rutikuivaa sänkeä jonkin verran lautasäkeellä, niin sade tallaa loput pahnat piukempaan ja tumma maa valmistuu auringossa nopeammin. Pahnaa oli erittäin runsaasti, millään piikikkäällä ei saanut jälkeä, haravakasoja vaan. Lapiorullaäeskin olisi pyöritellyt pahnapyöröpaaleja akseleille.
-SS-
-
Salogolfin vieressä olevilla tasankopelloilla ainakin saa jyvä etsiä snorkeliä varastoistaan...
Ja oli sitä vettä muurlankin pelloilla mistä vain tasaista löytyi..
Kymenlaaksossa oli ainakin omilla nurkilla tullut vettä vähemmän mut maaperä oli lähtökohtaisesti jo märempi. En lähde veikkaillemaan kuinka noille käy kun omat jyvät ei ole pelissä.
Tuleva viikko näyttää viileältä, loppuviikosta lämpötilat sahaa +5 ja nollan välillä. Ei mahda tapahtua paljoakaan.
Koska sit aloitus? No en tiedä. Epäilen et tämänkin sateen kuivattelu vie muutaman päivän. Ehkä loppuviikolla ollaan samassa tilanteessa kuin ennen sadetta, jos ei lisää vettä tule. Vappuviikolla voisi katsella jos jotain peltotouhua voisi aloitella..
Viimeisimpään SS:n kommentiin niin vanha isäukko sina sanonut et jos peltoon menee koskemaan niin se on sit kylvettävä ennen sadetta..
-
Tasattu munkin on kaikki muokatut enkä nyt niin toistaiseksi kauhean huolissani ole hitaammasta kuivumisesta, nyt eletään hei kumminkin VASTA huhtikuuta, kuukauden päästä voi sitten alkaa murehtia.
-
Tasattu munkin on kaikki muokatut enkä nyt niin toistaiseksi kauhean huolissani ole hitaammasta kuivumisesta, nyt eletään hei kumminkin VASTA huhtikuuta, kuukauden päästä voi sitten alkaa murehtia.
Saattoi olla 1982, kun tasattiin laajalti tällä kylällä hyvin aikaisin huhtikuussa. Pari isompaa toukokuun sadetta noin viikon välein pysäyttivät kylvöt koulun päättäjäisiin asti. Tarkistin lukemat, 1. - 10.5. satoi 32 mm, käytännössä yhtäjaksoisesti. (Huhtikuun kahtena viimeisenä päivänä satoi lisäksi 10 mm) Ilma oli toukokuun puolessavälissä melko suhmuraista, yölämpötilat nollassa ja päivälläkin tuskin kymmentä, ja pahimmin liettyneille pelloille ei päässyt ollenkaan. Sitten kun lämpesi, kolmena päivänä satoi (17. , 22., ja 24. päivä) , ja lopulta 28.5. satoi reilut 20 mm melkoisella rytinällä. Muistelisin, että vasta koulun päättäjäisten aikoihin jälkeen tuli helteisiä päiviä, ja kylvin kiireen vilkkaa ohraa. Olihan meillä nurmea ja syysviljaa, kun oli elukat silloin vielä, meidän kevätkylvöt eivät olleet nyt niin kauhean olennaisia. Mutta se, jolla oli kylän suurin ky...lvöala, joutui odottelemaan pitkään.
Kesäkuukin oli alun hellettä lukuun ottamatta kylmä ja kuiva. Sadetta saatiin runsaat 10 mm, osa lumena juhannuksen alla, ja keskilämpötila oli 12 astetta.
Satovuosi oli kuitenkin hyvä, ja vehnän tavoitehinta talvella oli ollut 1,72 mk, joka on 85 senttiä nykyrahassa. Ruis oli 1,87 mk. EN edes halua laskea, paljonko se nykyrahassa olisi....tavoitehintoja nostettiin syksyllä 1982 15-12 penniä kilolta.
-SS-
-
Kyllä tämä menee nyt toukokuulle ihan heittämällä. Mitään takeita ei ole sään selkenemisestä, kun löytyi tällainen epävakainen säätyyppi. En millään saa mieleen vuotta, mutta samanlainen oli lähtötilanne kuin nyt eli viileää, aurinkoista ja maat toukokunnossa, muttei uskaltanut kylvää, kun luvattiin sateita. Ne sitten tulikin ja sellaista kunnollista toukokeliä ei ollut enää sille keväälle. Enemmän tai vähemmän nahkeaan kylvettiin kaikki.
-
Toiset taas sanovat että on parempi kun tasattuun peltoon sataa ja käyvät tahallaan sateen alle tasottaa, mut taitavat tarkottaa vaa pikku sadetta. 30mm tullu. Loppuviikkol yöpakkasia, se kuivaa... :)
-
Toiset taas sanovat että on parempi kun tasattuun peltoon sataa ja käyvät tahallaan sateen alle tasottaa, mut taitavat tarkottaa vaa pikku sadetta. 30mm tullu. Loppuviikkol yöpakkasia, se kuivaa... :)
Juu. Mutta eiköhän moni mielellään kuitenkin käynyt tasurilla vetämässä sen sadetanssin pellolla. On sitä joskus ennenkin tullut reippaammin vettä tasatulle, eiköhän ne kaikki ole lopulta kuitenkin tullut kylvettyä. Ei kukaan tietysti olisi tasannut, jos olisi ollut aivan satavarma tästä sateesta. Isompi katastrofi se olisi ollut, jos ei olisi satanut.
-
Katsastin joutessani pääsiäisajelulla maakuntaa Länsi-Uudeltamaalta Perniöön, Nummi-Pusulasta Kiikalaan. Kylvetyt pellot olivat ihan hyvän näköisiä, jyrätyt olivat kiiltävän vesikerroksen peitossa. Varmasti korppaa tulee.
-SS-
Ihan oikeastiko joku jo jyräsi sateen alle?
-
Toiset taas sanovat että on parempi kun tasattuun peltoon sataa ja käyvät tahallaan sateen alle tasottaa, mut taitavat tarkottaa vaa pikku sadetta. 30mm tullu. Loppuviikkol yöpakkasia, se kuivaa... :)
Juu. Mutta eiköhän moni mielellään kuitenkin käynyt tasurilla vetämässä sen sadetanssin pellolla. On sitä joskus ennenkin tullut reippaammin vettä tasatulle, eiköhän ne kaikki ole lopulta kuitenkin tullut kylvettyä. Ei kukaan tietysti olisi tasannut, jos olisi ollut aivan satavarma tästä sateesta. Isompi katastrofi se olisi ollut, jos ei olisi satanut.
Rinteet kuivuvat kyllä. Olen usein tehnytkin vain saviset töyräät. Jo 1950-luvulla tämän tilan viljelijä aiheutti ahdistusta muille tasaamalla tuota rinnettä huhtikuulla pöllytellen. Nyt tänä keväänä tuli tasattua muutama alavampikin paikka, koska muutkin. No, monta kertaa useammin on itäminen mennyt pieleen kuivaksi päässeiden kynnösten takia. Ehkä 30 vuoden välein on tasaus osoittautunut virheratkaisuksi.
-SS-
-
Kyllä tämä menee nyt toukokuulle ihan heittämällä. Mitään takeita ei ole sään selkenemisestä, kun löytyi tällainen epävakainen säätyyppi. En millään saa mieleen vuotta, mutta samanlainen oli lähtötilanne kuin nyt eli viileää, aurinkoista ja maat toukokunnossa, muttei uskaltanut kylvää, kun luvattiin sateita. Ne sitten tulikin ja sellaista kunnollista toukokeliä ei ollut enää sille keväälle. Enemmän tai vähemmän nahkeaan kylvettiin kaikki.
Jonkun tollaisen vuoden muistan. Ei tullut oikein kunnon keliä ollenkaan... Mut en mäkään sitä vuotta muista. Ei siitä kuitenkaan kovin kauaa ole.
Näin ajatellen tietysti niin olisiko ne jyvät pitänyt tuonne märkään survoa. Muutama niin teki, valtaosa ei. Pari entistä hätäilijääkin oli hyvin rauhallisia, olisiko märkään kylvö sitten opettanut jotain...
Voi hyvin olla et jos tämä epävakainen säämuoto jää päälle niin tätä kestää. Jos vilkaisee accuweatherin pitkää ennustetta omalle markille niin noin kuukauden päästä vasta kääntyisi säämuoto. Nooh ehtii ne silloinkin.
Oma kylvösuunnitelma pitää sisällään kauraa ja ohraa. Vehnää ei ole tulossa kuin nimeksi ja tuonkin voi sit vaihtaa tarvittaessa, jos nyt oikein myöhäiseksi menisi. Vaatisi sit kyl oikeasti jonkun kesäkuun puolenvälin kylvön.. ohrat ja kaurat ehtii tuostakin vielä ihan hyvin.
-
KIVISAARI, S. & LARPES, G. Kylvöajankohdan vaikutus kevätvehnän, ohran ja kauran satoon 10-vuotiskautena 1970-1979 Tikkurilassa. Maatalouden tutkimuskeskus. Tiedote 13/84. Tuossa on 1970-luvulla tehty pitkäaikaiskoe hiesu-, hiue- ja hietasavilla. Tuloksena oli, että myöhästyminen kylvössä on aikaista kylvöä dramaattisempi vaikutuksiltaan. Merkittävänä huomiona oli, että
"Erittäin haitallisiksi eräinä vuosina osoittautuivat pian kylvön jälkeen sattuneet voimakkaat sateet vaikuttaen liettävästi varsinkin hiesusaviin."
Aikaista kylvöä pidettiin parempana vaihtoehtona sekä sadon että laadun osalta. Kuitenkin varauksia esitettiin: "...myöhäinen kylvö ei aina välttämättä merkinnyt huonolaatuista satoa.." Mitä tuohonkin sanoisi. Ei aina, mutta ehkä silti useimmiten.
-SS-
-
Tää on tätä samaa vehkoomist vuodesta toiseen. Ei ole heikkohermoisen hommaa, huhtikuulta syyskuulle, ei sada, sataa liikaa, kylmä, liian kuuma, liian märkkä, liian kuiva, ei kasva, sitten vielä loppujen lopuksi kun saat näytepussin kauppaan, ni ei kelppa. Sitten taas seuraava kevät uudestaan täynnä uskoa tule vaan. Sama pyörä pyörii..
https://youtu.be/nzoeVF0FMCI?si=CeptRvYttWkYGYL_
-
Katsastin joutessani pääsiäisajelulla maakuntaa Länsi-Uudeltamaalta Perniöön, Nummi-Pusulasta Kiikalaan. Kylvetyt pellot olivat ihan hyvän näköisiä, jyrätyt olivat kiiltävän vesikerroksen peitossa. Varmasti korppaa tulee.
-SS-
Ihan oikeastiko joku jo jyräsi sateen alle?
Kyllä. En päässyt selvyyteen, onko hernettä (ko. tila on viljellyt hernettä aikaisempina vuosina) vai öljykasvia. Hernemaa pitänee jyrätä kivien painamiseksi maahan sisään. Rapsia kylvin vuonna 2020 ja 2021 sateen ja kylmän jakson alle, ja kummallakin kerralla siemenet pehkaantuivat kylmässä tai sitten kirppa söi mullassa sisällä idun jo poikki. 2021 en edes ollut aikaisessa, vaan toukokuun puolivälissä. Viikon sadekauden jälkeen ei oikein mitään tullut maasta. Aureat kylvin sitten 4.6. uudelleen, ja satotaso 800 kg/ha. Kesä kuivatti pystyyn.
Mutta eipä tuo öljykasvi selvinnyt kuumana ja kuivana kautenakaan kylvettynä hyvin, 2023 oli esimerkki, kolme kertaa kylvin, kuivuus ja kirppa kuritti pois; sain sitten kesäkuun lopulla lopulta hyvän kasvuston TOS-rypsiä pintaan kylvämällä, mutta eipä siemeniä tullut, naattia vaan. Tuli siitä sentään monimuototuet, tonnin verran rypsiä sitä kautta.
-SS-
-
Tää on tätä samaa vehkoomist vuodesta toiseen. Ei ole heikkohermoisen hommaa, huhtikuulta syyskuulle, ei sada, sataa liikaa, kylmä, liian kuuma, liian märkkä, liian kuiva, ei kasva, sitten vielä loppujen lopuksi kun saat näytepussin kauppaan, ni ei kelppa. Sitten taas seuraava kevät uudestaan täynnä uskoa tule vaan. Sama pyörä pyörii..
https://youtu.be/nzoeVF0FMCI?si=CeptRvYttWkYGYL_
Ihan turhan aikainen valittaminen ja muitten tekemisten jeesustelu on jotenkin sisäänrakennettu suomalaiseen maatalouteen.
-
Kyllä tämä menee nyt toukokuulle ihan heittämällä. Mitään takeita ei ole sään selkenemisestä, kun löytyi tällainen epävakainen säätyyppi. En millään saa mieleen vuotta, mutta samanlainen oli lähtötilanne kuin nyt eli viileää, aurinkoista ja maat toukokunnossa, muttei uskaltanut kylvää, kun luvattiin sateita. Ne sitten tulikin ja sellaista kunnollista toukokeliä ei ollut enää sille keväälle. Enemmän tai vähemmän nahkeaan kylvettiin kaikki.
Jonkun tollaisen vuoden muistan. Ei tullut oikein kunnon keliä ollenkaan... Mut en mäkään sitä vuotta muista. Ei siitä kuitenkaan kovin kauaa ole.
Näin ajatellen tietysti niin olisiko ne jyvät pitänyt tuonne märkään survoa. Muutama niin teki, valtaosa ei. Pari entistä hätäilijääkin oli hyvin rauhallisia, olisiko märkään kylvö sitten opettanut jotain...
Voi hyvin olla et jos tämä epävakainen säämuoto jää päälle niin tätä kestää. Jos vilkaisee accuweatherin pitkää ennustetta omalle markille niin noin kuukauden päästä vasta kääntyisi säämuoto. Nooh ehtii ne silloinkin.
Oma kylvösuunnitelma pitää sisällään kauraa ja ohraa. Vehnää ei ole tulossa kuin nimeksi ja tuonkin voi sit vaihtaa tarvittaessa, jos nyt oikein myöhäiseksi menisi. Vaatisi sit kyl oikeasti jonkun kesäkuun puolenvälin kylvön.. ohrat ja kaurat ehtii tuostakin vielä ihan hyvin.
JOS olisi ollut syysmuokattua normaalisti ensin kuivuvilla mailla, niin olisin saattanut innostua jotain kylvämään kokeeksi. Nyt oli ne pellot sängellä ja niiden aukaisu, no, ehkä olisi toiminut. Kynnetyt lohkot olisi kannattanut koittaa tehdä, luulen niiden selviävän. Vettä tuli kuitenkin vain 8mm.
Jos teilläpäin oli selvästi märkää, niin sellaiseen en olisi lähtenyt tekemään, kyllä turhan kovilla olisi jyvät olleet.
-
Tää on tätä samaa vehkoomist vuodesta toiseen. Ei ole heikkohermoisen hommaa, huhtikuulta syyskuulle, ei sada, sataa liikaa, kylmä, liian kuuma, liian märkkä, liian kuiva, ei kasva, sitten vielä loppujen lopuksi kun saat näytepussin kauppaan, ni ei kelppa. Sitten taas seuraava kevät uudestaan täynnä uskoa tule vaan. Sama pyörä pyörii..
https://youtu.be/nzoeVF0FMCI?si=CeptRvYttWkYGYL_
Ihan turhan aikainen valittaminen ja muitten tekemisten jeesustelu on jotenkin sisäänrakennettu suomalaiseen maatalouteen.
Kasvinviljelijöiden onneksi täällä on talvi. Ainakin jonkinmoinen rauha on itsenäisyyspäivästä maaliskuulle normaali vuonna. Aikaisen vuohkaamisen ymmärtää paremmin esim. jurtilla joka kasvaa nostoon asti. Ei se ohra lisänny enään tuleentumisen jälkeen, toki puinti on aikaisemmin ja pääsee syysviljaa kylvään. Iso osa on kumminkin sängellä seuraavan vuoden paniikkiin.
-
Mitään en kylvänyt vielä, odottelin sadetta joka kerrankin toteutui näin keväällä. Ei se kovaa satanut ja en tiedä kuinka paljon, koska sademittari jäätyy joka vuonna..
Lieko sitten kuorettuu? Maa on kyllä märkä, muttei hakkaamalla tullut. Karppaa enemmän varmaan vahinkoa tulee tekemään ennusteissa olevat -2 yöpakkaset, mikäli pinnalla ennen sitä ovat. Ukko oli selvästi pettynyt, kun en kylvänyt vielä mitään, aiheuttaa kyllä harmaita hiuksia tuo hoputtelu. Ei oikein ymmärrä, että olen palkkatöissä päivät ja aina ei jaksa tehdä. Mikään kiire tässä näillä pienillä tilkuilla ole.
-
Ukko oli selvästi pettynyt, kun en kylvänyt vielä mitään, aiheuttaa kyllä harmaita hiuksia tuo hoputtelu. Ei oikein ymmärrä, että olen palkkatöissä päivät ja aina ei jaksa tehdä. Mikään kiire tässä näillä pienillä tilkuilla ole.
Yksin tehdessä maataloustöiden sovittelu siviilityöhön on pakollista, kun joku aina jotakin tehtäväksi kyselee, lomatkin pitäisi anoa kuukausia aikaisemmin. ja siitä se toimeentulo lähtee, että tekee ne siviilityöt. Vaikka itsellä ei kelamies ole sukua, mutta on hänelläkin omat menonsa, ja terveyshuoletkin. Ei ole ensimmäinen päivä, kun olen keskeyttänyt meidän hommat lyhyeen kun on tullut oireita, jotka voisivat olla vaikka jotakin verenkiertohäiriöitä. Mutta sitten voi mennä viikko, niin painaa hommia niin että pitää hakea pois puoliväkisin.
Ei tämä tilanne niin pahalta tunnu, vedet painuivat jo maahan, rutikuiva savi on jo kastuessaan halkeillut ja päästänyt vedet pois. Nyt sitten on edelleen kynnöksellä ne palstat, jotka ovat aina ennen olleet viimeisiä. Nyt pääsee niistä aloittamaan. Kyntöauroillakin päässee jo ennen ensi viikon loppua jatkamaan sänkien avaamista, kyntämällä saa nopeimmin maan kuivumaan kylvökuntoon jos pintamaa on märkää. Kynnetäänhän sitä syksylläkin 200 mm sateiden päätteeksi.
-SS-
-
Meinaako SS et kevätkyntö niillä sun sahara mailla pelastaa sadon? :o
-
Meinaako SS et kevätkyntö niillä sun sahara mailla pelastaa sadon? :o
Nämä savet on syyskynnetty, kylvetään sitten kun pystyy. Onneksi en tasannut vaaterikohtia kaikkia.
Ehkä enemmänkin kevätkyntö mahdollistaa kylvämisen. Kauran pahna on niin paksua, että omilla laitoksilla ei saa sitä sekoitetuksi maahan. Kyntämällä matalaan saa olkikerroksen nurin päin. Kerkesin lauantaina lautasäestää jonkin verran, toivottavasti kuivuu nopeammin kuin sänki. Ohran pahna menee helpommin jauhoksi äkeen hieromana.
Säistä riippuen tasoitetaan kevätkynnös joko tasausäkeellä tai jyräämällä. Runsasmultainen hietasavi muistaakseni on kyseessä.
-SS-
-
Täpiskää vaan,kohta on jo toukokuu.
Joutaa olla hyvin pilkillä...jååå,niinkuin täällä Ruattin maalla tavataan sanoa.
-
Jos takapyöräkoneella kylvää, ei kait tarvitse hernemaata jyrätä. Ei näillä nurkilla kukaan ainakaan kivien takia jyrää.
-
Vanha peltikantinen tume Jc traktorikuviopyörillä ei ainakaan savimailla paina kiviä tarpeeksi maahan sisään.
-
Itse olen kokenut että herneen puinti sitten kun se on laossa on aavistuksen helpompaa kun pelto on kylvökoneen tyypistä riippumatta jyrätty. Kivien yms. lisäksi multaa ei tule niin helposti pöydälle kun kokkareet on painettu maahan.
-
Ne, jotka nyt niin kovasti huolehtivat jyrätyistä pelloista, kyllä, jyrääjän kanssa pysähdyin juttelemaan, hernettä se on, ja itu päässä. Herne tulee melko kovastakin maasta läpi.
-SS-
-
Ne, jotka nyt niin kovasti huolehtivat jyrätyistä pelloista, kyllä, jyrääjän kanssa pysähdyin juttelemaan, hernettä se on, ja itu päässä. Herne tulee melko kovastakin maasta läpi.
-SS-
Sillä on siemenssä vähän enemmän varaenergiaa ja voimaa. Joskus tullut pintaan sellainen pieni savihattu päässä kun kuorettuma on tullut mukana :-)
Pitkästä kylmästä ja liian märästä se ei kyllä pidä.
-
Vanha peltikantinen tume Jc traktorikuviopyörillä ei ainakaan savimailla paina kiviä tarpeeksi maahan sisään.
Niin, onhan se toki kevyempi kone kuin joku suorakylvin. Yksi kaveri kylvää juurikin tuollaisella peltikantisella jyräcombilla, hernettäkin, muttei ole tainnut silti jyräillä. Hyvähän se varmasti olisi, varsinkin jos ei tarvitse niin paljoa huolehtia kuorettumisesta...
-
Ja kaikilla savikoilla ei ole kiviä. Onneksi...
-
Sateen alle kylväjiä näytti olevan taas liikkeellä. Ei kovin pöllynnyt mut ei nyt älyttömän märkääkään noussut pintaan. Maalajit taitavat olla pehmeämpiä kuin omat niin antavat hätäilyn kenties anteeksi.
Tulevalle viikolle näyttää sadepisaroita käytännössä joka päivälle. Ei määrällisesti varmaan tule paljoakaan mut eipä kuivuminenkaan ihmeitä edisty..
-
Jaa aattelin että kaikki jo kylvettynä... Häme pohjoinen, pari hassua länttiä kylvetty.
-
Itse olen kokenut että herneen puinti sitten kun se on laossa on aavistuksen helpompaa kun pelto on kylvökoneen tyypistä riippumatta jyrätty. Kivien yms. lisäksi multaa ei tule niin helposti pöydälle kun kokkareet on painettu maahan.
Herne/härkäpapu on sellaisia, että jyräily on tuntunut ihan järkevältä.
-
Hyvin on märän oloista vielä ja vapun tienoille nyt ennusteissa vettä 88mm.
-
Mites aikaiset kylvöt on lähtenyt itämään? Tässä pks katellu ja ei pinnalla juuri näy.
-
Ennustelee täksi ja tulevaksi viikoksi tavanomaista viileämpää ja sateista säätä. Äitienpäivän jälkeen ehkä lämpenee?
-
Hyvin on märän oloista vielä ja vapun tienoille nyt ennusteissa vettä 88mm.
....uskomattoman kuivan oloista oli kun tasailin kyntöjäni tänään... mutta tuo ennuste kyllä hieman pistää harkitsemaan että mitenkähän tästä jatkaa....
kuivahtavatko nuo ennusteet ja työn päiväksi töitä vai pitääkö siirtyä juhlimaan..
-
https://youtu.be/BgiaUKdCpt0?si=1wv8XnLpJBY9JwHB
-
Neljä milliä tänään. Kyllä kevätkyntö on tällaisena keväänä ehkä voittoisa vaihtoehto. Kastuneet pahnaankylvöt eivät kuoretu, mutta vesihuokoset menevät umpeen, ja myöhemmin kesällä, jos sateisuus jatkuu, voi ollakin kellastuneita oraita tiedossa. Ykköstien kahden puolen on peltoja tullut kylvöön, aivan varkain. Uskalsivat sadetta vasten kylvää, ja se saattaa olla aivan oikea päätös.
Kevyellä kultivaattorilla tehty kuohkeuttava muokkaus syyskyntömaalle kuivuu sateen jälkeen nopeammin kuin tasausäestetty kostea nahka, niin kuin arvelin. Saatan valmistella kylvömaata sillä tavalla tulevaisuudessakin, varsinkin jos on epävakaista luvassa. Ei stressaa sadekuurot. Yli 60 mm oli lähitalon isäntä mitannut pääsiäissateiksi. Eikä tästä ole kuin pari kilometriä. Ei olekaan ihme, että pelloilla oli lätäköitä usean päivän ajan.
-SS-
-
Sain hädin tuskin kylvöt aloitettua huhtikuun puolella, hyvällä tuurilla pirkanmaan ensimmäinen(?)... sen verran ohikulkijat napsivat kuvia että valkotakkiset varmaan hakevat pyhien jälkeen parempaan talteen....
...mutta kun kosteus tilanne on ihanteellinen, ei tartu, ei pölyä, ei upota.... niin pakkohan se on jyviä piilottaa...
-
Ohan tää ny vithumainen kevät, juuri kun alkaa näyttää siltä että pääsisi 2-3 päivän päästä kylvöhommiin, niin tulee sen verran sadetta että aikeet peruuntuu. Jos pääsiäispyhinä ei olisi niitä sateita tullut, olis jo kaikki tehtynä.
Peltopelleily alkaa olla surkiaa toimintaa.
-
Ohan tää ny vithumainen kevät, juuri kun alkaa näyttää siltä että pääsisi 2-3 päivän päästä kylvöhommiin, niin tulee sen verran sadetta että aikeet peruuntuu. Jos pääsiäispyhinä ei olisi niitä sateita tullut, olis jo kaikki tehtynä.
Peltopelleily alkaa olla surkiaa toimintaa.
Onko? Katos kalenteria vaikkei se olekaan nykymuodin mukaista..
Mun mielestä tässä ei ole mikään kiire. Sinänsä olen samaa mieltä et kun alkaa näyttää et kohta pääsis niin tulee vettä. Viikonlopun sateet ja ens viikon viileä siirtää aloituksen todennäköisesti sinne 10pv paikkeille. Ihan normaali aika mulle..
-
Jäi kirjoittamatta et tämän kulmakunnan aina ensimmäisenä olevat ovat nyt molemmat aloittaneet kylvöt. Epäilin toista jo et mikäs nyt on mut eilen meni jyviä peltoon. Tämä toinen saa kenties kaikki kylvöt jo tänään tehtyä ennen illan sateita. Ensimmäiset ovat olleet nyt palmusunnuntain jälkeiseltä viikolta, oliko se tiistai vai keskiviikko, asti odottamassa pintaan tuloa. Ei näy vieläkään..
Muuten täysin hiljaista. Tuossa etelämpänä kyllä tehdään ja on tehty mut täällä ei vielä mitään. Jommat kummat tässä ovat väärässä. Joko nämä pari ovat etuajassa tai sitten kaikki muut myöhässä.
Eilen kävin ohimennessä potkimassa syksyllä kultivoitua peltoa niin pinnassa on sentti kuivaa. Saisihan tuon kaiketi tuosta kykvökuntoon kun eka äkeellä pyörittelisi riittävästi savipalloja ja kuivattelisi mut kyl siinä pohjamaa tinttaatuu ihan..
-
kuinka muuten jyvät pärjää noilla lämmöillä? ainakin rikat sinnittelee hyästi ja kohta pellot vihreenä... mutta ei satokasvista.. hyin alkannu vihottaa nuo äeskokeilukohat.. vanhojen nurmien siemenpankki toimiii..
-
Täällä revitään lautasella auki märkiä sänkiä. En tiedä minkä takia. Iltalehdessä hehkutettiin huonompaa keliä ja vilkaisin sen verran ennustetta, että jos tänään sataa pari milliä, niin sen jälkeen on poutaa silmänkantamattomiin. Ensi viikon lopulla voisi olla jo hyvääkin keliä. En kyllä mene yhtään etuajassa tekemään mitään. Toukoaikaa on viljankylvölle kesäkuun ensimmäisen viikon loppuun asti tässä kohtaa ja nyt on, Herran jestas, jo toukokuun toinen päivä. :o
-
Ei mitään kiirettä. Kuset oon nurmille levitelly ja paskalaatta on tyhyjä. Tai oli keskiviikkona. Tosin n. 120m3 vielä patteris. Sateita odotelles, mutta taitaa jäädä tulematta. Todella kuiva kevät, mutta kyllä sitä vielä joskus vettäkin tuloo.
-
Täällä revitään lautasella auki märkiä sänkiä. En tiedä minkä takia. Iltalehdessä hehkutettiin huonompaa keliä ja vilkaisin sen verran ennustetta, että jos tänään sataa pari milliä, niin sen jälkeen on poutaa silmänkantamattomiin. Ensi viikon lopulla voisi olla jo hyvääkin keliä. En kyllä mene yhtään etuajassa tekemään mitään. Toukoaikaa on viljankylvölle kesäkuun ensimmäisen viikon loppuun asti tässä kohtaa ja nyt on, Herran jestas, jo toukokuun toinen päivä. :o
Kuka tuon tietäisi. Monilla sitä alaa on sen verran paljon, että on lähdettävä liikkeelle. Kultivaattorin jälki ainakin kuivuu nopeammin kylvökuntoon kuin valkoinen kulopahna. Samoin mustalla mullalla oleva lämpiää paremmin auringossa. Suorakylväjät jäävät joka sateesta muutaman päivän muokattuja kylvävien jälkeen. Ehkä valmistautuvat myöhäiseen ja sadekuuroiseen kevääseen ?
-SS-
-
Täällä revitään lautasella auki märkiä sänkiä. En tiedä minkä takia. Iltalehdessä hehkutettiin huonompaa keliä ja vilkaisin sen verran ennustetta, että jos tänään sataa pari milliä, niin sen jälkeen on poutaa silmänkantamattomiin. Ensi viikon lopulla voisi olla jo hyvääkin keliä. En kyllä mene yhtään etuajassa tekemään mitään. Toukoaikaa on viljankylvölle kesäkuun ensimmäisen viikon loppuun asti tässä kohtaa ja nyt on, Herran jestas, jo toukokuun toinen päivä. :o
Siellä on kaikki agronetis....ristuksenmoinen kiire,kylvöaika on kohta ohi. Sitten ihmetellään että maat on tintattu pilalle kun märkään sotketaan. Täällä oli päivällä pellot harmaana,ketään ei missään ja nyt on tullut toistakymmentä milliä kaivattua sadetta.Ens viikollekin yöpakkasia mutta eiköhän tämä tästä etene. Pinta-alojakin on mutta vehkeetkin sitä mukaa,valmista tulee kun aika on ja maat on sortis.
-
Täällä revitään lautasella auki märkiä sänkiä. En tiedä minkä takia. Iltalehdessä hehkutettiin huonompaa keliä ja vilkaisin sen verran ennustetta, että jos tänään sataa pari milliä, niin sen jälkeen on poutaa silmänkantamattomiin. Ensi viikon lopulla voisi olla jo hyvääkin keliä. En kyllä mene yhtään etuajassa tekemään mitään. Toukoaikaa on viljankylvölle kesäkuun ensimmäisen viikon loppuun asti tässä kohtaa ja nyt on, Herran jestas, jo toukokuun toinen päivä. :o
Niin, syksyllä se myöhäisempi kylvö sitten monesti lyö näpeille..
Ei sillä että vielä olisi kiire, mutta aikaisin kannattaa mennä jos vaan on kelejä.
-
Täällä revitään lautasella auki märkiä sänkiä. En tiedä minkä takia. Iltalehdessä hehkutettiin huonompaa keliä ja vilkaisin sen verran ennustetta, että jos tänään sataa pari milliä, niin sen jälkeen on poutaa silmänkantamattomiin. Ensi viikon lopulla voisi olla jo hyvääkin keliä. En kyllä mene yhtään etuajassa tekemään mitään. Toukoaikaa on viljankylvölle kesäkuun ensimmäisen viikon loppuun asti tässä kohtaa ja nyt on, Herran jestas, jo toukokuun toinen päivä. :o
Niin, syksyllä se myöhäisempi kylvö sitten monesti lyö näpeille..
Ei sillä että vielä olisi kiire, mutta aikaisin kannattaa mennä jos vaan on kelejä.
Juu. Miltäs ne Mellilässä kuukausi sitten maahan kätketyt viljat nyt näyttävät? Kasitonnaria lykkää?
-
Täällä revitään lautasella auki märkiä sänkiä. En tiedä minkä takia. Iltalehdessä hehkutettiin huonompaa keliä ja vilkaisin sen verran ennustetta, että jos tänään sataa pari milliä, niin sen jälkeen on poutaa silmänkantamattomiin. Ensi viikon lopulla voisi olla jo hyvääkin keliä. En kyllä mene yhtään etuajassa tekemään mitään. Toukoaikaa on viljankylvölle kesäkuun ensimmäisen viikon loppuun asti tässä kohtaa ja nyt on, Herran jestas, jo toukokuun toinen päivä. :o
Niin, syksyllä se myöhäisempi kylvö sitten monesti lyö näpeille..
Ei sillä että vielä olisi kiire, mutta aikaisin kannattaa mennä jos vaan on kelejä.
Juu. Miltäs ne Mellilässä kuukausi sitten maahan kätketyt viljat nyt näyttävät? Kasitonnaria lykkää?
Vihreetä on.
-
Täällä revitään lautasella auki märkiä sänkiä. En tiedä minkä takia. Iltalehdessä hehkutettiin huonompaa keliä ja vilkaisin sen verran ennustetta, että jos tänään sataa pari milliä, niin sen jälkeen on poutaa silmänkantamattomiin. Ensi viikon lopulla voisi olla jo hyvääkin keliä. En kyllä mene yhtään etuajassa tekemään mitään. Toukoaikaa on viljankylvölle kesäkuun ensimmäisen viikon loppuun asti tässä kohtaa ja nyt on, Herran jestas, jo toukokuun toinen päivä. :o
Niin, syksyllä se myöhäisempi kylvö sitten monesti lyö näpeille..
Ei sillä että vielä olisi kiire, mutta aikaisin kannattaa mennä jos vaan on kelejä.
Kyllä liian aikaisen pellolle lähtemisen tajuaa, jos käyttää esimerkiksi lapiorullaäestä tai vanhan mallin lautasäestä. Liian märkä savi pyöriskelee savipölkkynä rullissa muutaman saranmitan jälkeen. Myöhäinen kylvö voi olla OK, kunhan pääsee ennen toukokuun loppua kylvölle. Kesäkuussa meillä ei ollut kevätkylvetty vuoden 1961 jälkeen, ei edes 1987 keväänä. Silti onnistuneet kevätvehnät ja ryhtikaurat puitiin lähempänä lokakuuta kuin syyskuuta. Sitten tuli kasvipeitteisyystoimenpide, kevätsänki, ja liian usein kylvö meni kesäkuuhun. Kunnon ukkoskuuro tai räntäsadekausi, niin vaivattavaa kukkopillisavea sängessä muutaman sentin syvyydestä asti, taas viikon ajan. Aikaisemmasta 60-kiloisesta kaurasta laatu vaihtui 40-kiloiseen vaikeasti markkinoitavaan kauraan. 2-tahoiset ohratkin saavuttivat tuskin 54 kilon hl-painoa. Joutui jo kuivurilla katsomaan kännykän paikannustoiminnasta, ettei nyt vaan olla Pohjanmaalla. Olen vahvasti sitä mieltä, että keskikesän lämpö ja vauhdikas kesäntulo saa nykylajikkeet kasvamaan kuorta, mutta ei jyvää.
Ehkä se kevätkylmien hidas ja pitkällinen kasvu kevätviljoilla sittenkin valmistelee kasvin kykyä kestää se heinä-elokuun lämmin kausi ?
-SS-
-
Pakkoko hätäisen on kasvipeite-rahojen perässä juoksennella? Jos haluaa aikaisemmin kylvöille, niin 66% kyntö ja 33% kultivointi -resepti on aika hyvä siihen.
-
Pakkoko hätäisen on kasvipeite-rahojen perässä juoksennella? Jos haluaa aikaisemmin kylvöille, niin 66% kyntö ja 33% kultivointi -resepti on aika hyvä siihen.
Ei kyse ehkä ole hätäisyydestä, vaan tuntuu, että maa jähmettyy sänkiohjelmaassa tiiviiksi, eikä lopulta kasva kosteassa eikä kuivassa. Niin kuin hyvin muistat, niin olin jo viime syksynä 50 % kynnösvaiheessa, tietyt seikat vaikuttivat siihen, että en kerinnyt kultivaattoria viime syksynä sänkipelloilla päkistämään, vaikka ajatusta oli.
-SS-
-
Pakkoko hätäisen on kasvipeite-rahojen perässä juoksennella? Jos haluaa aikaisemmin kylvöille, niin 66% kyntö ja 33% kultivointi -resepti on aika hyvä siihen.
Ei kyse ehkä ole hätäisyydestä, vaan tuntuu, että maa jähmettyy sänkiohjelmaassa tiiviiksi, eikä lopulta kasva kosteassa eikä kuivassa. Niin kuin hyvin muistat, niin olin jo viime syksynä 50 % kynnösvaiheessa, tietyt seikat vaikuttivat siihen, että en kerinnyt kultivaattoria viime syksynä sänkipelloilla päkistämään, vaikka ajatusta oli.
-SS-
Ylipäätään pohdin asiaa. Ei sovi sänki hätäisille.
-
Täällä revitään lautasella auki märkiä sänkiä. En tiedä minkä takia. Iltalehdessä hehkutettiin huonompaa keliä ja vilkaisin sen verran ennustetta, että jos tänään sataa pari milliä, niin sen jälkeen on poutaa silmänkantamattomiin. Ensi viikon lopulla voisi olla jo hyvääkin keliä. En kyllä mene yhtään etuajassa tekemään mitään. Toukoaikaa on viljankylvölle kesäkuun ensimmäisen viikon loppuun asti tässä kohtaa ja nyt on, Herran jestas, jo toukokuun toinen päivä. :o
Kuka tuon tietäisi. Monilla sitä alaa on sen verran paljon, että on lähdettävä liikkeelle. Kultivaattorin jälki ainakin kuivuu nopeammin kylvökuntoon kuin valkoinen kulopahna. Samoin mustalla mullalla oleva lämpiää paremmin auringossa. Suorakylväjät jäävät joka sateesta muutaman päivän muokattuja kylvävien jälkeen. Ehkä valmistautuvat myöhäiseen ja sadekuuroiseen kevääseen ?
-SS-
Sänget eivät muumioidu mihinkään kostean hämärään vaan kuivuvat kyllä ja halkeillut savimaa kuivahtaa yllättävän äkkiä jopa ylikuivaksi. Toisinsanoen sänget eivät kestä ilman sateita kesäkuuhun asti, pakko ne on aikaisemmin käsitellä, haihdunta on vaan niin toimivaa. Vaikka olisi kuinka kiirus, niin sängilläkin on se oma optimiajankohtansa. Ne täytyy vaan opetella käsittelemään oikein. Ei välttämättä helppo prosessi, mutta hallittavissa.
-
Nyt vois sanoa, että ompa tällainen normi kevät erikoisen oloinen. Ihmiset jotka ovat kait valittaneet ainakin viimeiset 10v kuivuutta repivät pelihousunsa jo toukokuun alussa liiallisten sateiden takia. Tämähän on ihan normia, tai ehkä hitusen normaalia kuivempaa.
-
Nyt vois sanoa, että ompa tällainen normi kevät erikoisen oloinen. Ihmiset jotka ovat kait valittaneet ainakin viimeiset 10v kuivuutta repivät pelihousunsa jo toukokuun alussa liiallisten sateiden takia. Tämähän on ihan normia, tai ehkä hitusen normaalia kuivempaa.
Näillä maalajeilla (ja kulmilla) tilanne tosiaan on outo. Niin kuin joskus on mainittu, 2010 oli viimeksi kovat kevätsateet, noin 200 mm, vain pienellä alueella Salon kuntaa. Viljat oli jo kylvetty, uusintakylvöihin jouduttiin, kun mullat lähtivät menemään. Loppukesä oli ennätyslämmin ja kuiva, sadot jäivät erittäin heikoksi, osittain siksi koska savimaa oli syvältä kovettunut tiileksi rankkasateissa. Mutta eipä muuallakaan Suomessa kevätviljojen sadoilla herkuteltu. Silloin tehtiin heinä- ja elokuun lämpöennätyksiäkin, heinäkuussa +37,2, Joensuussa ja elokuussa 33,8 astetta Lahdessa.
Huhtikuun sademäärä (varsinkin loppukuuhun painottuneena) on poikkeuksellinen: Edellisen kerran virallisella mittausasemalla on satanut yhtä paljon vuonna 1992 ! Ja sitä ennen vuonna 1977. 2024 satoi aivan alkukuusta, vaikkakin runsaasti.
Vuosina 2003, 2010 ja 2021 oli kesällä erittäin kuivat olosuhteet lounaisrannikolla. 2003 tuli tunnetuksi ehtyvien vedenottamojen vuotena Salon seudulla. Onko sattumaa, että ne kolme vuotta olivat tällä alueella huhti-toukokuun sateisuudessa muista keväistä poikkeavasti kosteita ?
Onhan tämä alkukevään lämpökin ollut outoa. Lehtipuut täydessä lehdessä, kirsikat kukkivat, omenapuut tulossa kukkaan, valkovuokot ohi kukkimisensa, nurmikkoja pitänyt leikata jo jonkun kerran, lupiinit lykkäävät kukkavartta.
-SS-
-
Ei mitään kiirettä. Kuset oon nurmille levitelly ja paskalaatta on tyhyjä. Tai oli keskiviikkona. Tosin n. 120m3 vielä patteris. Sateita odotelles, mutta taitaa jäädä tulematta. Todella kuiva kevät, mutta kyllä sitä vielä joskus vettäkin tuloo.
Paras kevät ikinä.Naapurikunnassa-kylällä,vissiin eilenkin kylyvivät,paskat ajoivat jo kk sitten.Toki kyse on normaalia suuremmista karjatiloista,jotka kasvattavat viljan itse,normaalisti tulee kiire rehuntekoon.Muutaman millin on satanut,tuo sade tekee vaan hyvää.
-
Nyt vois sanoa, että ompa tällainen normi kevät erikoisen oloinen. Ihmiset jotka ovat kait valittaneet ainakin viimeiset 10v kuivuutta repivät pelihousunsa jo toukokuun alussa liiallisten sateiden takia. Tämähän on ihan normia, tai ehkä hitusen normaalia kuivempaa.
Näillä maalajeilla (ja kulmilla) tilanne tosiaan on outo. Niin kuin joskus on mainittu, 2010 oli viimeksi kovat kevätsateet, noin 200 mm, vain pienellä alueella Salon kuntaa. Viljat oli jo kylvetty, uusintakylvöihin jouduttiin, kun mullat lähtivät menemään. Loppukesä oli ennätyslämmin ja kuiva, sadot jäivät erittäin heikoksi, osittain siksi koska savimaa oli syvältä kovettunut tiileksi rankkasateissa. Mutta eipä muuallakaan Suomessa kevätviljojen sadoilla herkuteltu. Silloin tehtiin heinä- ja elokuun lämpöennätyksiäkin, heinäkuussa +37,2, Joensuussa ja elokuussa 33,8 astetta Lahdessa.
Huhtikuun sademäärä (varsinkin loppukuuhun painottuneena) on poikkeuksellinen: Edellisen kerran virallisella mittausasemalla on satanut yhtä paljon vuonna 1992 ! Ja sitä ennen vuonna 1977. 2024 satoi aivan alkukuusta, vaikkakin runsaasti.
Vuosina 2003, 2010 ja 2021 oli kesällä erittäin kuivat olosuhteet lounaisrannikolla. 2003 tuli tunnetuksi ehtyvien vedenottamojen vuotena Salon seudulla. Onko sattumaa, että ne kolme vuotta olivat tällä alueella huhti-toukokuun sateisuudessa muista keväistä poikkeavasti kosteita ?
Onhan tämä alkukevään lämpökin ollut outoa. Lehtipuut täydessä lehdessä, kirsikat kukkivat, omenapuut tulossa kukkaan, valkovuokot ohi kukkimisensa, nurmikkoja pitänyt leikata jo jonkun kerran, lupiinit lykkäävät kukkavartta.
-SS-
Tämä on kyllä ensimmäinen kerta kun nurmikkoja on leikattu huhtikuussa.
-
Ei mitään kiirettä. Kuset oon nurmille levitelly ja paskalaatta on tyhyjä. Tai oli keskiviikkona. Tosin n. 120m3 vielä patteris. Sateita odotelles, mutta taitaa jäädä tulematta. Todella kuiva kevät, mutta kyllä sitä vielä joskus vettäkin tuloo.
Paras kevät ikinä.Naapurikunnassa-kylällä,vissiin eilenkin kylyvivät,paskat ajoivat jo kk sitten.Toki kyse on normaalia suuremmista karjatiloista,jotka kasvattavat viljan itse,normaalisti tulee kiire rehuntekoon.Muutaman millin on satanut,tuo sade tekee vaan hyvää.
Samoin, muutama milli tuli vettä yöllä, eipä juuri häiritse p*askanajoa. Huhtikuu oli tosi kuiva ja lämmin, vettä tuli alle 10 milliä. Pitkä ennuste näyttää edelleen kuivalta. Tuleva viikko on viellä viileä, sopivan hidas mutta aikainen startti peltotöille.
-
Eilen illalla vähän piskotteli, joten tänäänkään ei pellolle mitään kiirettä. Voi olla että huomennakin saa pitää pyhää. Mutta täytyy vetää talvitakki niskaan alkuviikosta ja levitttää loput paskat ja kyntää ne sekaan sekä tulevat riista pellot. Ehkä äitienpäiväksi jo jotain siementä piiloonkin. Yleensä on huhtikuussa jotain ollut kylvössä, mutta eipä siitä mitään hyötyä silti mielestäni ole ollut. Kestääkö oraalle tulo reilun 2 viikkoa tai neljä päivää tasoittaa jo paljon. Toki voihan se toukokuunkin oraalle tulo kestää sen pari viikkoa :o
-
ja eikös tuossa vasta pari kuuta sitten kerrottu et on tosi aikainen kevät.. ja nytkin vielä pari viikkoa etuajassa... siis verrattuna mihin? pelto ei ainakaan täällä millään muotoa hätäilly kun eilen kävin tasaamassa surkiaa kyntöä. jotta sais kivettyä ja paskaa levitettyä.. vanhat nurmet on kyllä käsiteltävä jotenkin muuten kuin noin.. :o :o
-
ja eikös tuossa vasta pari kuuta sitten kerrottu et on tosi aikainen kevät.. ja nytkin vielä pari viikkoa etuajassa... siis verrattuna mihin?
Verrattuna esimerkiksi 100 vuoden jaksoon, mukana lämmin 1920-1940 - lukukin. Ainoa kasvi, joka näyttää edelleen määrittelevän auringon valolla kasvuansa, näyttää olevan tammi. Koivut, pajut, haavat, lepät, ym. ovat aikaistaneet kukkimistaan ja lehtiensä tuloa:
"Havaintosarjat kertovat myös sen, että koivun lehteen tulo on aikaistunut vauhdilla, keskimäärin 8 päivää sataa vuotta kohden, ja vuodesta 1846 näihin päiviin yhteensä noin 12 päivää. Koivu on lämpömittari, jonka lehteen tulon aikaistuminen kertoo suoraan kevätkuukausien lämpenemisestä." (Metsälehti/ Anneli Viherä-Aarnio)
Koivujen hiirenkorvat puhkesivat 1960-luvun ja 1970-luvun joinakin viileinä keväinä koulun päättäjäisten aikoihin tai jopa ensimmäisenä kesälomaviikkona. Valkovuokkoja ei joka äitienpäiväksi todellakaan löytynyt: Äitienpäivä asettuu eri vuosina välille 8.5 - 14.5. Karoliinan päivänä ( 20.05. ) oli noin joka toinen vuosi oraat pinnalla. Vappuna kylvettiin todella harvoin.
-SS-
-
Pakkoko hätäisen on kasvipeite-rahojen perässä juoksennella? Jos haluaa aikaisemmin kylvöille, niin 66% kyntö ja 33% kultivointi -resepti on aika hyvä siihen.
33% syysviljaa niin saa kyntää 100% ;)
-
Pakkoko hätäisen on kasvipeite-rahojen perässä juoksennella? Jos haluaa aikaisemmin kylvöille, niin 66% kyntö ja 33% kultivointi -resepti on aika hyvä siihen.
33% syysviljaa niin saa kyntää 100% ;)
Ihmettelen tätä intoa sänkiin jos kerran sen muokkaus keväällä on ongelma. Tällä tukikaudella kun "hinnoittelu" muuttui niin et se on yhden suhde yhteen. Ja yksikköhintakin aleni. Edellisellä kaudella sai sentään 60% kasvipeitteisyydellä 100% rahat ja yksikköhintakin oli korkeampi.. ::)
Eli luulisi todella et miksi yhtään tuskailla jos ei sit muut asiat aja kasvipeitteisyyteen... Ei ymmärrä.. mut enpä mä ymmärrä paljon mitään muutakaan.. ;D
-
Ensviikolla jos kattelis mihinkä koneet jäi viimekeväänä😎😎
-
Pakkoko hätäisen on kasvipeite-rahojen perässä juoksennella? Jos haluaa aikaisemmin kylvöille, niin 66% kyntö ja 33% kultivointi -resepti on aika hyvä siihen.
33% syysviljaa niin saa kyntää 100% ;)
Näin kyllä, meilläkin kynnettiin viime syksynä 30% ja kaikelle tälle alalle tuli syysvilja. Toinen 30% on myös jo kylvetty, kun on nurmia ja kesantoja. Että 40% jäi kyntämättä – tästäkin 10% oli tarkoitus kultivoida syksyllä, mutta keli loppui.
Itse en näe saven sänkimuokkauksessa keväälläkään mitään ongelmaa. Mutta jos on kova hoppu pellolle, tai semmonen luonne, ei kannata sänkiä jättää kevääksi.
-
Pakkoko hätäisen on kasvipeite-rahojen perässä juoksennella? Jos haluaa aikaisemmin kylvöille, niin 66% kyntö ja 33% kultivointi -resepti on aika hyvä siihen.
33% syysviljaa niin saa kyntää 100% ;)
Näin kyllä, meilläkin kynnettiin viime syksynä 30% ja kaikelle tälle alalle tuli syysvilja. Toinen 30% on myös jo kylvetty, kun on nurmia ja kesantoja. Että 40% jäi kyntämättä – tästäkin 10% oli tarkoitus kultivoida syksyllä, mutta keli loppui.
Itse en näe saven sänkimuokkauksessa keväälläkään mitään ongelmaa. Mutta jos on kova hoppu pellolle, tai semmonen luonne, ei kannata sänkiä jättää kevääksi.
Kaipa siellä teillä toimii sänkeenkylvöt, eikä kuivista vuosista ole ollut haittaa, hehtopainot sata kiloa ja suorakylvö toimii. Piti meikäläisenkin viime keväänä se kasitonnari ottaa, suorakylvöurakointia käyttämällä. No, ei onnistunut sitten, ja hyvin kuivuneet sänkimaat piti jotenkin kylvää. Kaikilla tavoilla kokeiltiin, kevätkyntö, kevätmuokkaus kylvökoneen kera ja pintaankylvö+muokkaus. Kaikki itivät tasaisesti, mutta kasitonnarin sijaan tuli kasisatasia.
Siis tuo kasvipeitteisyystuki oli meillä keskittynyt syysviljoihin. Kevätviljat ovat olleet 2017 jälkeen enimmäkseen heikkoja, syysviljat ihan hyviä. 2022 oli rypsillä melkein kaikki. Mutta juurikin viime syksynä ei syysvilja toteutunut, syys- lokakuun muiden projektien rajoittamana. Lisäksi oli oletus, että neljäs vuosi pitää olla muuta kuin syysvehnää. Ruista ei ollut tarkoitus laittaa, kun lopultakin pääsi kylvösiemenessäkin ruissaastunnasta eroon. Tämä kevätsänkien probleema on kehittynyt siitä, kun peltoja on etäisyyden päässä ja myöhäisillä kasveilla; marraskuun puolivälissä kynnettiin kahdella koneella kotipeltoja, oma projektinsa olisi ollut lähteä kauas kynnölle, kun vesi- ja lumisateet pakkasöineen (20.11. alkaen) alkoivat kiusaamaan, kela-apu sairastui ja niin edelleen. Laittaa sitten syysilmoitukseen sen neljäkymppiä korvaukseksi.
Kyllä meillä oli tarkoitus 50% kynnön jälkeen kevytmuokata toinenkin puoli toisella reunalla kuntaa, aina ei mene niin kuin meinaa, kun ei voi vielä toistaiseksi olla kokopäiväisenä tilalla, eikä eläkeukkoja aina terveenä käytettävissä. Västankvarnin kymmenen vuoden kokeessa ei suorakylvö keväällä eikä edes syksyn kevytmuokkaus ei ole tuonut merkittävää systemaattista sadonlisää eikä laatulisää, varsinkin T2+HT2 saattaa olla pahnaankylvössä merkittävä tulevaisuuden ongelma, näissä kuivissa oloissa.
Ensi talvi on tavoitteena 2/3 kyntö ja 1/3 syysvilja, jos asiat menevät sopivasti. Kevytmuokatusta pahnavellistä valuu talvisin valkoisimmat vedetkin ojiin. Jostakin syystä.
Kyllä mietinnässä on hylätä ajatus kevätkylvöistä ja pitää sänkikesannolla, ja syysrypsin kylvöön heinäkuulla sitten. Saneerauskasvia voisi laittaa jo muokatuille, ilman erityistä kiirettä, että pääsee heinäkuun viimeisellä viikolla ruiskuttamaan roondupit ja valmistelemaan kylvömaata. Olisi sillä tavalla melko kevyt kesä sinänsä, ja tyytyväisellä hyrinällä voisi katsoa juhannussaunan terassilla viljapörsin aina vaan jatkuvaa syöksykierrettä.
-SS-
-
Juu, ei ole tosiaankaan ollut kuivista vuosista haittaa.... Näillä huudeilla ollaan jo niin lähellä tuota satonikkarien lintukotoa, että vähän huolimattomampikin viljelijä saa vähintään kuusitonnarin, tai ainakin sen kymmennyksen siitä. Että sennäköisen taivaan alla täällä eletään.
Toista se on siellä Lohjalla ja Salossa, kun lehtipuut ovat jo täydessä lehdessä ja tuomet kukkivat, samaten omenapuut.
Se, että peruu tässä vaiheessa kevätviljojen kylvön kannattavuuslaskelmien perusteella, voi olla jopa järkevää, mutta jos ne peruu sen takia, ettei päässytkään huhtikuun kylvöille, se on kyllä silkkaa hulluutta.
-
Melko samaa vehkoomist joka vuosi. Mikä oli kun tänä vuonna myöhässä.
-
Juu, ei ole tosiaankaan ollut kuivista vuosista haittaa.... Näillä huudeilla ollaan jo niin lähellä tuota satonikkarien lintukotoa, että vähän huolimattomampikin viljelijä saa vähintään kuusitonnarin, tai ainakin sen kymmennyksen siitä. Että sennäköisen taivaan alla täällä eletään.
Toista se on siellä Lohjalla ja Salossa, kun lehtipuut ovat jo täydessä lehdessä ja tuomet kukkivat, samaten omenapuut.
Se, että peruu tässä vaiheessa kevätviljojen kylvön kannattavuuslaskelmien perusteella, voi olla jopa järkevää, mutta jos ne peruu sen takia, ettei päässytkään huhtikuun kylvöille, se on kyllä silkkaa hulluutta.
No, kun ei ole kiinnityssopimuksien painetta takaraivossa, kylvösuunnitelmien muuttaminen on maailman helpoin asia. Ei ole väliksi, vaikka pihalla on lannoitesäkkipyramidi. Ei ole mitään merkitystä, vaikka vajan peräpääty on sertisiementä täynnään. Ei ole mitään väliä, vaikka pannuhuoneella on parhaita kasvinsuojeluaineita pinossa kattoon asti.
-SS-
-
Mä en ymmärrä tuota SS:n ajatus et joku kevätkyntö tai pintakylvö ja sit joku muokkaus jolla siemenet sotketaan sen kuivan tomun sekaan voisi siellä saharassa tuottaa jotain satoa.. :o
Jos nyt sänki pitää keväällä muokata niin se pitää tehdä matalaan ja kylvöpohja tulisi saada tasaiseksi. Muokattu kerros tulisi saada tomuksi. Kylvössä jyvä tulisi saada vähintään sen muokkauskerroksen pohjalle. Ei ole haittaa jos sen saisi vaikka puoli senttiä sen muokkauspohjan sisään niin jos jossain sitä kosteutta on niin siellä.
Suorakylvön idea on siinä et se maa pysyy koskemattomana. Se pintakerros tulee olla kuiva jolloin kylvökiekot murustavat maan kylvövaon kohdalta jonka sulkupyörä tiivistää. Liian märkään kylvettäessä vako jää auki ja sen jälkeen tuleva kuivuus viimeistelee epäonnistumisen. Suorakylvössä se on vain odotettava et maa kuivahtaa..
Nuo nyt koskevat savea. Ihan itse tullut kokeiltua välillä kantapään kauttakin. Ei sillä suorakylvöllä nyt välttämättä mitään 8 tonnareita oteta, mut en usko niitä muillakaan kevätviljoilla otettavan ilman ylilannoitusta ja sadetusta tai oikea aikaisia sateita. Vanha viisaus pitää mielestäni pitää edelleen ihan paikkansa et tonni jyviä vaati 30kg typpeä. 8 tonnari vaatii siis 240kg.. kuka lannoittaa noin paljon? Joku multamaa tai ylilannoitettu broilerinpaskakasa on eri juttu. Niihinkään ei kannata ulkopuolista tarkastajaa päästää tarkastelemaan..
-
Mä en ymmärrä tuota SS:n ajatus et joku kevätkyntö tai pintakylvö ja sit joku muokkaus jolla siemenet sotketaan sen kuivan tomun sekaan voisi siellä saharassa tuottaa jotain satoa.. :o
Ilman syvämuokkausta ei pahna sekoitu yhtään minnekään, ja turha yrittää laahavannaskoneella edes mennä. Viime kesänä kaksi viikkoa odoteltu suorakylväjä ei sitten tullutkaan, ja kuun vaihteessa piti päättää, mitä tehdään. Kauralle suurimmaksi osaksi levitin pintalevittimellä lannoitteet ja siemenet, ne olivat jo pellon vieressä kärryillä valmiina, 4. päivän iltaan meni, mutta sain lapiorullaäkeellä sekoitetuksi siemenet ja ravinteet multaan. Kevätkynnön osalta oli sekä hyvä tulos että heikko tulos. Harvan vehnänsängen kultivaattorilla ja lapiorullaäkeellä kevytmuokattu kylvökoneella istutettu ohra kasvoi ja lakoontui pahanlaisesti heinäkuun helteisellä ja kostealla kaudella, mutta ei tehnyt tähkää eikä jyviä. Pieni ala kultivoitua ja syvältä lautasmuokattua tuotti Feedway-ohraa 3 t hehtaarilta enemmän kuin toinen pelto Wish-ohraa. Kylvötuloksen perusteella havainnoiden ei kuitenkaan ollut mielestäni mitään ongelmaa, sateet liottivat kylvöpeltoa viikon verran, kaikki jyvät itivät. Jyräsin äkeen perässä kamrikkijyrää vetäen osan, pari kierrosta ulkoreunasta, mutta jyräkiekot alkoivat kerätä multaa (pelto "rm/erm") , eli äestysvaiheessa oli kosteutta ihan hyvin, mutta mitään eroa ei ollut kasvussa, vain lakoviljan puinti oli jyräämättömässä vaikeaa, kun maa oli hieman paakkuista ja tahtoi mennä multaa pöydälle.
Salon länsiosassa satoi tosiaan kuuroja kylvöjen päälle ihan hyvin, kuten tuosta Kärkän kuviosta nähdään.
(http://www.viistonninen.com/muut/koe/Salo_06_2024.jpg)
Salo Kärkkä, kesäkuu 2024
Olen edelleen vahvasti sitä mieltä, että kesäkuun kylvö ei sopinut käytetyille lajikkeille, Meeri pysyi pystyssä, Taika ei, Bennyn varisti raesade. Wish - ohra ei myöskään kasvanut tähkää, vain heinämäistä kortta. Feedway oli yllättäjä, se kasvoi vuoteen nähden ihan hyvinkin, sanoisin. Alli kevätvehnä ei tuottanut satoa, WPB Troy tuotti paljon enemmän, mutta T2-HT2 oli koholla. Syysvehnää oli paljon, ja se kasvoi talousviljelyn mitalla ihan hyvin.
Jälkikäteen ajatellen, vuonna 2024 olisi voinut kaikki kevätviljat jättää kylvämättä, syysvehnälohkojen alapäitä lukuun ottamatta, koska suorakylvöprojekti peruuntui. Olisi ollut koko kesä aikaa laittaa syysviljoja tälle keväälle. Nyt voisi mehustella unissaan, kuinka joka toisen syysviljapuimurillisen kävisi tyhjentelemässä metsän reunaan sammalikkoon, koska ei mahtuisi kuivurille eikä minnekään.
-SS-
-
Jutut rupee olee jo melko sekavia, ens viikolla helpottaa jos pääsis pellol.
-
Jutut rupee olee jo melko sekavia, ens viikolla helpottaa jos pääsis pellol.
Mitä sekavaa on siinä, että perustelin 101:lle, miksi pintakylvin kevätviljaa vuonna 2024
- syysvehnä kasvoi hyvin, Aspektia lukuun ottamatta, joka kuivui
- ensimmäisen urakoitsijan suorakylvö ei toteutunut, aloitin osaa kevätmuokkaamalla, kyntämällä ja laahavannaskoneella kylvämällä
- pitkällinen sade uhkaamassa, toista suorakylväjää odotellessa, eipä ehtinyt, paksu pahna pellon päällä, oli keksittävä jotakin
- pintakylvö ja sen jälkeen lapiorullaäestys toimi hyvin orastumisen osalta
- Kevätviljojen satoerot olivat suuret, 8.5.2024 kylvetty WPB Troy menestyi ehkä parhaiten. 19.5.2024 kylvetty Wish-ohra ja seuraavana päivänä kylvetty Alli kevätvehnä eivät tuottaneet juuri mitään. 3-4.6. kylvetyt kaurat tuottivat jotain, mutta neljänkymmenen kilon painoista kauraa. 3.6. kylvetty Feedway taas tuotti hyvin, ja yhden säiliöllisen kylvin Wish - ohraa ja Feedway-ohraa kylvökoneella toisesta reunasta Wishiä, toisesta Feedwayta. Wish-raita ei taaskaan sisältänyt tähkiä tai jyviä. Vika oli lajikkeessa, ei kylvöajassa eikä muokkauksessa.
-SS-
-
On se vaikeeta.
Itsellä ei olisi varaa kokeilla, kokeilla ja vielä kerran kokeilla.
Kyl sun SS kannattaa vain nyt siirtyä syyskasveihin ja syyskyntöön. Ei kiusaa pahnat ja pääsee vaikka maaliskuussa kylvöille kun se kaiketi pelastaa sadon.. ;D
-
Mulla ei oikein ole enään nykyisilllä panos/tuki suhteilla varaa kylvää "tehty on tehty" asenteella. Siitä on kyllä vuosien varrella niin isot oppirahat maksettu kun on väkisin väännetty ihan liian märkään.
Toki joskus joutuu tekemään kompromissejä, ei aina pysty optimiolosuhteissa toimimaan mutta sellaisia asioita ei tarvitse miettiä toukokuun alussa.
-
Siinähän se kevät menee värkkäilles. Kummakaan jos ei jyvät liiku jos kauppias tietää jo etukäteen että jotain sekulia on myynnissä.
-
Mulla ei oikein ole enään nykyisilllä panos/tuki suhteilla varaa kylvää "tehty on tehty" asenteella. Siitä on kyllä vuosien varrella niin isot oppirahat maksettu kun on väkisin väännetty ihan liian märkään.
Toki joskus joutuu tekemään kompromissejä, ei aina pysty optimiolosuhteissa toimimaan mutta sellaisia asioita ei tarvitse miettiä toukokuun alussa.
Näinhän sen pitäisi mennä jos tästä hommasta meinaa jotain saada muutakin kuin työnilon. SS:n harrastelun taso on ilmeisesti sitä luokkaa et tuohon on varaa.
Mä en myöskään ymmärrä mikä kiire tässä on. Tällä seudulla on ihan normaalia kylvää toukokuun puolessa välissä. Monena vuonna tässä on tullut toukokuun alussa sadekausi joka siirtänyt aloituksen toukokuun lopulle. Jos nyt jotain myöhäistä kevätvehnää meinaa kylvää 100%:sti niin sit vois kohta alkaa kuumottamasn mut kun hajontaa on kuitenkin niin onko niitä pakko päästä puimaan elokuun alussa?
-
Jos nyt jotain myöhäistä kevätvehnää meinaa kylvää 100%:sti niin sit vois kohta alkaa kuumottamasn mut kun hajontaa on kuitenkin niin onko niitä pakko päästä puimaan elokuun alussa?
Täällä käsi on pontevasti ylhäällä, kolme lajikeluettelon myöhäisintä kevätvehnää kylvössä.
Kosteusoloiltaan edullinen kasvukausi on riski, vaikka niitä on aika harvakseltaan ollut vuoden 2017 jälkeen. Vaikka pääsisi kylvämään ajoissa, menee semmoisena kosteana vuotena puinti helposti syyskuun lopulle, keskimyöhäiselläkin vehnällä, kuten 2012. 2020 oli myös sellainen vuosi. 5.5.2020 pääsi kylvämään kuivissa olosuhteissa Melius - ohraa. Orastuminen oli tasaista, ja Proximo - rapsia kylvin myös innoissani seuraavana päivänä. Yöpakkaset alkoivat jo 7.5., päivälämpötilat laskivat alle 10 asteen, ja ainakin yhtenä aamuna oli auton päällä tuuman verran lunta. Tätä kylmää kesti parisen viikkoa, yhteensä 40 millimetriä sateita, lähes joka päivä ainakin tihkutti, suurin sademäärä 19 mm 16.5.2020.
Melius selvisi tanakkana pakkasista ja kylmästä, kasvoi omaa tahtiaan. Proximo ei selvinnyt, osan uudelleenkylvin Aurea-rypsillä , ja toukokuun viimeinen viikko meni etäpelloilla. Eli kylvin epäonnistuneen rapsipellon, joka oli Melius-pellon vieressä, 5.6.2020. Eli kuukautta myöhemmin. Lajike oli Vertti. Otaksuin, että Vertti pärjää, 2018 tuotti 3300 kg, 2019 tosin jäi tähkä tuppeen kuivassa. Vertin puintipäivä oli 29.08.2020, 85 kasvupäivän jälkeen, tuleentui kesken elokuun kuivalla, 11 hellepäivää. Kosteus oli alle 18, hl-paino kevyttä, sato kolmisen tonnia ja torajyväsaastunta oli niin voimakas, että piti käyttää värilajittelussa. Meliuksen puintipäivä oli 11.09, puintikosteus pahimmillaan 28%, saihan sitä paistaa. 129 kasvuaikapäivää. Sato oli Meliuksen potentiaalin mukainen runsas, väriltään vähän harmahtavaa (koko syyskuun alkupuoli lämmintä ja sateista), paino ihan hyvä ja itävyyskin kävi siemeneksi. Mutta öljyä ja aikaa kului siihen paistamiseen.
Mitä haluan sanoa, niin säät ovat normaaliakin erikoislaatuisemmat, jos rapseja voidaan puida jo syyskuun alkuun ja myöhäisimpiäkin kevätvehniä elo-syyskuussa, vaikka olisi kylvetty kesäkuussa ! Jonkin asian pitää viljan laadussa antaa periksi, jos puinti voidaan tehdä neljäkymmentä päivää aikaisemmin kuin joskus historiassa. Sanoisin, että ongelma on ainakin kauran osalta hl-paino. Ja sen voi vahvistaa esimerkiksi Raision pitkäaikaiset viljanlaatutilastot.
Oraat, jotka aikaisin kylvettynä viipyilevät kylmänä keväänä, eivät ehkä sittenkään hukkaa käyttämäänsä aikaa, vaan rakentanevat tiettyä kestävyyttä vaikeisiin olosuhteisiin ?
-SS-
-
Ainakin Turun–Loimaan suunnalla kevätviljojen pitkä kasvuaika v. 2020 johtui siitä, että alkukesä oli niin kuiva ja kuuma, ettei vilja pensonut ollenkaan, ja radikaali säänmuutos kylmään ja sateiseen juhannuksen jälkeen sai viljan lykkäämään sivuversoa myöhästyneesti. Pääsatohan tuli silloin sivuversoista, jotka valmistuivat vasta syyskuun puolivälissä ja peittivät alleen kääpiökasvuiset pääversonsa. Ilmiö oli voimakkaimmillaan kauralla, ja sama toistui v. 2023, tosin vähäisempänä.
Joku aikainen lajike, en tiedä olisiko kesä-heinäkuun vaihteessa enää lykännyt sivuversoa, mutta ei tällaisesta kasvustosta olisi kyllä tullut mitään puitavaakaan silloin 2020.
-
Melius jälkiversoi kyllä. Feedway tuntuu olevan kestävämpi jälkiversontaa vastaan.
Nyt muuten viikkoa ennen pääsiäistä kylvetyt pellot vihertävät !! Jossakin määrin laikukasta on, mutta vähemmän vihreää on suursäkissä.
-SS-
-
Ennen pääsiäissateita kylvettyjä peltoja oli Etelä-Lohjalla, Karjaalla, Inkoossa ja Siuntiossa, ja oraat nätisti pinnalla. Karjalohjan länsiosassa ja Kiskossa käytännössä ei ollut kylvetty ollenkaan. Keski- ja Etelä-Salossa alkoi taas kylvöpeltoja näkyä. Vaikka eivät olisi mitään voittoisia kasvultaan, ovat ainakin kiirettä helpottamassa.
Työmatkaa siis kiersin vähän toista reittiä välillä. Hienoja syysrapsipeltoja näkyi Mustiolla. Joskus aina onnistuu, rapsin nelitonnareita voitaneen odottaa.
-SS-
-
Mites ne SS:n onnistumiset?
Sä olet vuosien varrella täällä kertonut miten meni pielee se, tää ja tuo kasvusto silloin ja sillloin, mutta onko niitä onnistumisia tullut? Mitkä on SS:n satoennätyksiä ja hyviä vuosia?
-
Vantaalla, aikaisin kylvetty, syyskynnetty nätti oras. En osaa sanoo päivämääriä, mutta aikaisin
-
Aurinko paaneelien päällä lunta. Muuten katto puhdas. Näyttää tuota olevan vähän heinäpelloillakin.
-
onko kyseessä takatalvi? kun ei nuita iltalehtiä ole tullu luettua.. ja kun piti olla aikainen kevät!!
-
Mites ne SS:n onnistumiset?
Sä olet vuosien varrella täällä kertonut miten meni pielee se, tää ja tuo kasvusto silloin ja sillloin, mutta onko niitä onnistumisia tullut? Mitkä on SS:n satoennätyksiä ja hyviä vuosia?
2017 taitaa olla hänen viimeinen onnistuminen..
-
Aurinko paaneelien päällä lunta. Muuten katto puhdas. Näyttää tuota olevan vähän heinäpelloillakin.
Täällä tuli vetenä,3 milliä mittarissa.Kuivatellaan edelleen maita ison sateen jälkeen.Huonosti haihtuu näillä keleillä.
-
Kylmää on, mutta loppuviikosta avataan sänkiä, pinta eilen harmaata ja halkeamia, ei ole täällä päin liian märkää. Nyt tullut muutama milli vettä.
-
Taitaa olla SS: llä eri lajikkeita kymmenkunta kierrossa samanaikaisesti, kun syysvehniäkin kolmea eri laatua. Teetkö kaikille aina erikseen kiertokokeetkin, vai meneekö esim.syysvehnät samoilla säännöillä, mallia "syysvehnä"? Ja lajitteletko aina kaikki lajikkeet vai meneekö osa suoraan kuivurista peltoon?
Täytyy olla kyllä isot peltoalat viljelyksessä. Noin monen eri kasvilajin ja esim.kolmen eri syysvehnälajikkeen kanssa on aika homma, kun se tapahtuu muutenkin kiireisenä aikana...itsellä tänäkin keväänä helppoa: osa pelloista on Ceylonilla ja se mikä kylvetään, menee Arikd- ohralle. Kylvöt, sitten koneiden pesu ja takaisin tuottavampasn työhön.👍
-
Kolme kevätvehnälajiketta, kaksi ohralajiketta (kolmas kylvetään ylivuotisesta saran päähän, ei tarvitse hävittää peitattua säkkiä) , kaksi kauralajiketta. Nyt käytännössä kaikki sertiä, 600 kg säkeissä. Yleensä saman kasvuaikaluokan lajiketta, jotta voi samaan peltoon kylvää saroittain. Sarkaojiteltulla on helpoin kylvää kaistoittain, skippaa aina saran yli, ja tekee toisella säkillä loput ? Kyllä täyttämässä tulisi käytyä samallakin lajikkeella. Tumen täyttöväli esimerkiksi ohralla on 1,5 hehtaaria. Joskus olen laittanut kylvökoneen säiliön toiseen päähän toista ja toiseen päähän toista. Tumessa on siinä puolivälissä semmoinen tukilevy, jossa on vain pyöreä reikä keskellä. 160 mm veitsisulkijan kiinnitän pannalla sinne suusäkin tötterön päähän, ei se mahdu tuohon Tumeen kokonaisena kuitenkaan. Siis miksi ei saisi kokeilla eri lajikkeita noin? Peltotuki antaa sertipussin kyljestä syötettynä arvot, jolla lasketaan kylvötiheys. Arvot mahtuvat kassakuitin kokoiselle lapulle. Tumen kiertokoe kestää tehdä muutaman minuutin: sokka auki akselin päästä, jotta lannoite ei valu, kourut alle ja pyörittämään. Muoviämpäri ja akkukäyttöinen laboratoriovaaka sattuu olemaan rihkamavarastossa. Jyräpyörästön astintason päällä voi mittailla. Jos ostan neljä siemensäkkiä, kaksi toista ja kaksi toista lajiketta, lasku ei juurikaan ole erilainen kuin jos ostan neljä säkkiä samaa lajiketta ? En näe mitään erikoista kustannuslisää tai vaikeutta asiassa. Satokilpailutkin ovat nähtävästi ruutukisoja, ei tuhat hehtaaria. Ja nekin ovat yhtä kaukana talousviljelystä kuin koeruutututkimus.
(https://scontent-hel3-1.xx.fbcdn.net/v/t39.30808-6/490934190_680220364398547_7885751655225031802_n.jpg?stp=dst-jpg_p600x600_tt6&_nc_cat=106&ccb=1-7&_nc_sid=127cfc&_nc_ohc=z_Z5OTkjqbIQ7kNvwELvCLC&_nc_oc=AdlOSGlT8M5Ht__64lTzGy6DW1BSSU0D-VYDwO9BaWlRfFUQPD8--DVRSJx8vQAAFMIVKzT_5X9JKAxAZ5ooQAJx&_nc_zt=23&_nc_ht=scontent-hel3-1.xx&_nc_gid=y6NALju2lfbMwng5rRREEw&oh=00_AfIbFoSmSPruyWPow_n9TEDgQOe7MrLU3MrhIMnFJoF-tg&oe=681F7A4A)
Kasvulohkoja ei tarvitse tehdä raidoittain kylvölle, kun määrittelee siemenen "Muu" . Jos joku satelliitista alkaa ihmetellä, tulkoon katsomaan.
Usko tai älä, samalla pellolla lajikkeiden erot ovat suuremmat kuin lajikekokeissa. Ero pellolla voi olla niinkin suuri kuin esimerkiksi aikanaan ohra #1 6 tonnia /ha , ohra #2 3,5 tonnia /ha. Lajikekokeissa 2009-2016 lajike #1 6,3 t/ha , lajike #2 6,0 t/ha. Jos en olisi vahingossa hävittänyt ohraa #1, ei tarvitsisi tehdä parivertailuja. Nyt on kokeilussa tiettävästi hieman tuolle ohra #1:lle sukua oleva lajike, toivottavasti osoittautuu kenttäkelpoiseksi. Mielestäni siemenlajikkeiden markkinointi on siemenen käyttäjän osalta siinä suhteessa ongelmallinen, että lajikkeet kasvatetaan usein niiden potentiaalin mahdollisuuksien rajoissa, ei kasvupaikan tai viljelijän resurssien luomien rajoitteiden ahdistuksessa. Jonkin verran aavistusta voi nähdä Luken lajikekokeitten "matalan sadon" vertailuissa, mutta ne ovat usein vajaita, lisäksi uusista lajikkeista ei välttämättä näe ns. vaikeita vuosia, kun jakso on vain kahdeksan vuotta.
Ei minulla syysvehniä vierekkäin ole ollut kuin aina kaksi kerrallaan. 1970-luvulta niitä parivuosia on kertynyt jonkin verran silti. Hetkinen, erehdyin, oli minulla jossakin vaiheessa Gunbo, Urho ja Magnifik eri lohkoilla kylläkin. Ceylonin taru alkaa olla lopussa, koska se on vaarallisen hyvä. Jokin Aspekt oli ihan nätti, mutta - mutta...viljan kertymisessä kertaluokkaero. Viljelijä saattaa saada Ceylonista vuosittain aina säännöllisen sadon, ja alkaa tienaamaan, kun ei tarvitse ruiskuttaa kahdeksaa kertaa syksyn ja kesän aikana ravinteita ja preparaatteja, tai hankkia viiden kilometrin päästä vedettyä kasteluputkijärjestelmää. Siksi myllyt nyt nyrpistelevät Ceylonille.
EI asioiden itsekseen tutkiminen vaadi tuhansia hehtaareja. Kyllä viiden hehtaarin lohko jo kertoo eroista. Eikä tuollainen havainnointi tietääkseni ole maataloustukipolitiikassa kiellettyä. Siemenkauppiaiden ja -pakkaajien - tai kemikaalikauppiaiden - monopolin alle ei pidä antautua, ja parin lajikkeen rinnakkainen viljely aina on omalle mielelle helpotus, jos ja kun alkaa saada syytöksiä, että SEVO. Koska on näyttää jopa kuvaksi asti, miten toinen lajike kasvaa vielä, kun toinen on käpristynyt stressissä olemattomiin.
-SS-
-
Tuo on kyllä mielenkiintoista seurattavaa kun näin käytännössä joku vertailee lajikkeita. Ja jollain on mielenkiintoa ja aikaa. Voi vaan hattua nostaa suuresta kiinnostuksesta. Itsellä kyllä jäisi tekemättä….
-
Mites ne SS:n onnistumiset?
Sä olet vuosien varrella täällä kertonut miten meni pielee se, tää ja tuo kasvusto silloin ja sillloin, mutta onko niitä onnistumisia tullut? Mitkä on SS:n satoennätyksiä ja hyviä vuosia?
2017 taitaa olla hänen viimeinen onnistuminen..
Aika lähellä oikein. Aika harvoja onnistumisia on päässyt todentamaan. Mutta silloin 2017 oli öljy- ja syyskasveja lähinnä, ruis SU Performer ei ollut mikään suorittaja, Ceylon tuotti erinomaisesti.
2017 vuonna: Kevätrypsi 1100 kg, kevätrapsi 2200 kg, huonompi syysrapsi Imistar 2000 kg , DK Sensei syysrapsi jopa 3000 kg (oma ennätys). Kevätrapsilla ennätys oli 2660 kg, DK 7130 - lajike, 2016. 2,45ha keskisato. Kevätviljoista erityisen onnistuneita mieleen ovat jääneet Elmeri-ohra ( 2015 ja 2016) ja takavuosilta Zebra-kevätvehnä (2015) . Kevätviljoista on 2018 lähtien lähinnä heikkoja satoja 800 kg:sta lähtien havainnoissa.
Mutta syysvehnää on tullut näinä 2018 vuodenkin jälkeisinä kuivina kesinä ihan hyvin, paitsi vuonna 2022, vain muutaman tonnin sato siemeneksi. Silloin tilalle kylvettyä rypsiä tuli pohjanmaalaisittain niukasti, mutta eteläsuomalaisittain ihan hyvin. 1800-1900 kg/ha. Synthia. Eli ei ollut juurikaan vuonna 2022 viljoja, jotka olisivat voineet hyötyä paremmasta kesästä. Ceylonissa on se piirre, että voi nähdä, että eri kasvukausina Ceylonilla todella voi toistuvasti päästä sen luontaiseen maksimiin, joka meillä on ehkä runsaat 6 t/ha. Mutta se nakuttelee niin tasaisesti niitä satoja vuodesta toiseen, että lajiketta täytyy ihailla. Saatiin meillä Linna-syysvehnällä 5,5 tonnin satoja jo 1960-luvun puolella. Mutta aika usein myös talvituhoja oli. 1990-luvulla ei tahtonut onnistua millään. (Edit: Linna siis on syysvehnä, ei kevätvehnä)
Ruisennätys on niinkin kaukaa kuin 2010. Evolo, 5600kg/ha. Tavanomaisista rukiista, kuten Anna, Elvi, Riihi, Matador, maksimisadot 1993 lähtien joka vuonna 4200-4500 kg/ha, mukana 2013. Evolo vaan tuntui ihmeeltä, ja tuli semmoinen tyhmänahneus ottaa hybridiä viljelyyn. Sen Evolon onnistumisen jälkeen kymmenen vuotta toivorikkaana hybridejä ja toisarvoisille palstoille Reettaa, Reettaa tuli jokaisena vuotena 2011-2021 enemmän kuin hybridejä, ja Reetan huippu hylätyn lantalan tyhjennysalueella myös tuo 5600 kg/ha ! Hybridit toivat torajyväongelman jopa kevätviljoihin, samaan aikaan rock'roll - viljelijät saivat kymppitonnareillaan korkeat markkinahinnat tasoittumaan, joten 2022 bye-bye - rukiinviljelylle. Eikä tule takaisin. Tavanomaisen rukiin vakaa neljän tonnin sato sakolukuriskillä ja laonherkkänä ei ole enää kiinnostava. Peittokasvina on ollut jopa 10 ha muutamana kertana tuon jälkeen, mutta olen ajanut keväällä ylös, on niin herkkä puolikkaallekin glyfolle.
Ainoa 2018 jälkeinen onnistuminen ohralla oli 2019 Melius ja Elmeri. Silloin oli ensimmäistä kertaa Melius-ohraa. Melius kasvoi samaa tahtia kuin Elmeri, mutta isompi jyväkoko, isompi hl-paino ja helpompi puida. 6 t keskisato (noin 10 ha). Kaarle ja Vertti eivät päässeet edes kolmeen tonniin. Siinä näkyy monitahoisen ( pl. Elmeri) ja kaksitahoisen eroa kuivahkossa savessa. Elmerillä kuitenkin edelleen on oma satoennätys, karvan yli 6,5 tonnia. Sen puiminen on hankalaa, ne kuivaneen takkuiset sitkeän nahkeat tyvilehdet tukkivat terää, uudehko Claasin terälaite meinasi hajota, luulin, että vain Sampon terä alkaa rynkyttää, mutta että Claaskin...
No, Melius oli vastaavasti erittäin ikävä 2020 vuonna, mutta olisi ehkä voinut olla jatkoonkin mahdollisuus, mutta ohran viljelyhalukkuus väheni, silloin tuli näitä maksuvaikeuksia ohratoimituksissa. Meliuksen vieressä Feedway tuntui vaatimattomammalta, ja yhtä sadokkaalta. Elmeri ehdottomasti oli virhe jättää pois, on kuivalla ja toisaikaisella peltoheitolla hyvä. Aikaisemmalle ohralle kuitenkin olisi tarvetta, koska syysvehnäkierron aloittaminen vaatisi hiukan aikaisempaa puintia, että kerkiää ruiskutella ja kyntää ja niin edes päin. . No, Vertit, Hermannit, jos ennen 2018 niiden satotaso oli kolme tonnia, niin viime vuodet vain yksi tonni. Aikainen kevätvehnä, Iisakki, oli erittäin lupaava, muuten nollasatoisina kevätviljavuosina, mutta ei kelvannut leipävehnän ostajalle oikein millään. Luovuin siitä sitten. No, kollegoilta kuulin, että juu siellä ja siellä kelpasi hyvin. Ei täällä. Ei sen aikaiselle meklarille.
Nyt on Lene-ohraa kokeeksi. Miksi ? Koska mä voin.
-SS-
-
Taitaa olla SS: llä eri lajikkeita kymmenkunta kierrossa samanaikaisesti, kun syysvehniäkin kolmea eri laatua. Teetkö kaikille aina erikseen kiertokokeetkin, vai meneekö esim.syysvehnät samoilla säännöillä, mallia "syysvehnä"? Ja lajitteletko aina kaikki lajikkeet vai meneekö osa suoraan kuivurista peltoon?
Täytyy olla kyllä isot peltoalat viljelyksessä. Noin monen eri kasvilajin ja esim.kolmen eri syysvehnälajikkeen kanssa on aika homma, kun se tapahtuu muutenkin kiireisenä aikana...itsellä tänäkin keväänä helppoa: osa pelloista on Ceylonilla ja se mikä kylvetään, menee Arikd- ohralle. Kylvöt, sitten koneiden pesu ja takaisin tuottavampasn työhön.👍
Sertisiemenen käyttö verrattuna omaan TOS-siemeneen on itse asiassa taloudellisesti aika perusteltua ottaen huomioon sen, että sertisiemen on lähtökohtaisesti myöskin laadukkaampaa kuin oma siemen. Ja mikä tekemisen helppous: säkit tulevat kuorma-autolla pihaan ja kuski nostaa peräkärryille, suoraan makasiiniin tai suojapeitteen alle pihalle. Sitten itävyys-% ja tjp säkin kyljestä laskimeen, niin siinä on kylvömääräanalyysi valmiina. Ja jos siementarve on tilalla muutenkin vain muutamia suursäkkejä, aina järkevämpänä näyttäytyy ostosiemenen käyttö. Ei tarvitse palkkatöitten välissä kuskata jyviä sinne, tänne ja tonne lajitteluun ja peittaukseen. Lisäksi jos ei edes havittele siementä itselle, ei ole niin nuukaa mihin siiloihin tavarat sekoittelee, ja sitten pystyy vaikka ottamaan useampia lajikkeita rinnakkain vertailuun.
Tuollaisesta Arikd-ohrasta en ole muuten ennen kuullutkaan. Onko porvarilla joku uusi huippulajike ;D ?
-
Kyl mul hajois pää tos SS touhuis.
-
Filosofille: juu, on ihan oma lajikkeeni👍👍😅😅
-
......Ja mikä tekemisen helppous: säkit tulevat kuorma-autolla pihaan ja kuski nostaa peräkärryille, suoraan makasiiniin tai suojapeitteen alle pihalle. Sitten itävyys-% ja tjp säkin kyljestä laskimeen, niin siinä on kylvömääräanalyysi valmiina. Ja jos siementarve on tilalla muutenkin vain muutamia suursäkkejä, aina järkevämpänä näyttäytyy ostosiemenen käyttö. Ei tarvitse palkkatöitten välissä kuskata jyviä sinne, tänne ja tonne lajitteluun ja peittaukseen. Lisäksi jos ei edes havittele siementä itselle, ei ole niin nuukaa mihin siiloihin tavarat sekoittelee, ja sitten pystyy vaikka ottamaan useampia lajikkeita rinnakkain vertailuun.....
Onhan se serti kallista. Huomasitteko muuten syysvehnän ruutukisassa käytetään jopa 700 kpl neliölle ? Vanhan tanskalaisen käytännön mukaan eri lajikkeiden sekoitus antaa paremman kokonaissadon, sitäkin konstia käyttävät ? Mutta tiheys, huh, jokin Skagen 50+ g / 1000 siementä, tarkoittaa lähes 400 kg/ha ? Saa siinä Skagenista tullakin säännönmukaisesti 200 kg enemmän hehtaarille, jotta menee edes TOS-siemen tasan. 400 kiloa sertin kanssa. Koska kevätvilja ei ole ollut varsinainen harrastuslaji, piti sertiä nyt hankkia pelkästään syysvehnän jälkeen kevätviljatalouteen siirtymisessä. Olen yleensä laskenut syysvehnän siemenen kylvökärryyn tai levittimeen suoraan siilosta, lämpimäisenä. Muutaman kerran on puhalluskärry puitu sopivasti, kuivattu alle 15%, ja siitä taas ruuvilla kylvökoneeseen. Sampo on tehnyt erittäin hyvin puhdasta, kun vaan kammen kiertää täysille. Claasissa ei ilma tahdo riittää ruumenille. Uusi muutinhihnakaan ei ihan vienyt maaliin. Silloin olen vienyt kuorman kuivuriin, kuivannut samalla varovasti ja esipuhdistin täysillä, tyhjennystorvesta kärryyn takaisin. En ole nähnyt mitään eroa siilotavaralla lajittelijan läpi käyneen ja/tai peitatun siemenen välillä. Kevättalvella ja keväällä se oras kumminkin kuolee, joko jään alle tai pakkasiin.
TOS-siemenen säilöminen kevääseen on aina hiukan haastavaa, kun ei ole rottavarmoja halleja, vanhoja sokkeloisia rotanpesänavetoita ja semmoisia hataria katoksia.
Kuivurilla on kolme 80 hl lauta/kovalevysiiloa, jotka on tarkoitus päällystää pellillä sisältä. Yhden sain jo ruuvatuksi, ja rotat ovat pysyneet poissa. Niihin saa kyllä hyvin ainakin kolmea jätettävää viljalajia. Vanha 30 hl verkkosolainen siilokuivuri myös käy noin 2,5 tonnin vehnänsiemenen säilömiseen. Umpinaisena se pitää kohtuu hyvin jyrsijät loitolla. Kuution peltisiä trukkilavalaatikoita on kolme, lisää pitäisi jaksaa tehdä. Peltisissä 200 l irtokannellisissa mehutynnyreissä olen säilönyt myös. Tällä hetkellä Emblaa on 15 tynnyrillistä lavoilla pihalla odottamassa. Semmoisella tynnyrinkaatolaitteella voi suursäkkikoukulla nostaa kylvökoneen päälle ja pyöräyttää tynnyrin tyhjäksi. Sisätiloissa niitä tynnyreitä voi latoa kolmekin päällekkäin, ei ole hullumpi rottavarma säilytyspaikka. Kollega saa niitä mehupakkaamolta sekapellin hinnalla. Rutistavat puristimessa muuten ne siellä takapihalla, ollaan haettu enemmän kerralla, maksettu on mitä pyytävät.
-SS-
-
Melkoista satusetä meininkiä...
-
Melkoista satusetä meininkiä...
Just. Kiitokset ajatellusta osallistumisesta juonteeseen.
-SS-
-
Melkoiselta rumbalta kuulostaa SS: n viljan säilönnätkin tynnyreineen kaikkineen. Minä en ehtisi enkä jaksaisi
( lue: viitsisi) Mutta kukin tavallaan, taatusti monissa minunkin touhuissani on paljon sellaista, joka saisi monet pyörittämään päätään.
Luin joskus kuukuna.net- sivustolta SS: n kirjoituksia ja huomasin, että aika edullisilla mutta jopa työläilläkin ratkaisuilla hän viljelee. Vanha kuivuri, paljon lapiotyötä, ahdas täysperävaunulle. Traktorit viime vuosituhannen takavetofoordeja ilman nykypäivän hienouksia. Mutta ammattitaito kova, jolla taatusti tekee enemmän tulosta " viivan alle" kuin useampi kollegansa tekee. Että ihan hatunnostoista työtä tekee. Toivottavasti perhepiiristä löytyy työn jatkaja, kun eläkepäivät koittavat?
-
Mulla ei oikein ole enään nykyisilllä panos/tuki suhteilla varaa kylvää "tehty on tehty" asenteella. Siitä on kyllä vuosien varrella niin isot oppirahat maksettu kun on väkisin väännetty ihan liian märkään.
Toki joskus joutuu tekemään kompromissejä, ei aina pysty optimiolosuhteissa toimimaan mutta sellaisia asioita ei tarvitse miettiä toukokuun alussa.
Näinhän sen pitäisi mennä jos tästä hommasta meinaa jotain saada muutakin kuin työnilon. SS:n harrastelun taso on ilmeisesti sitä luokkaa et tuohon on varaa.
Mä en myöskään ymmärrä mikä kiire tässä on. Tällä seudulla on ihan normaalia kylvää toukokuun puolessa välissä. Monena vuonna tässä on tullut toukokuun alussa sadekausi joka siirtänyt aloituksen toukokuun lopulle. Jos nyt jotain myöhäistä kevätvehnää meinaa kylvää 100%:sti niin sit vois kohta alkaa kuumottamasn mut kun hajontaa on kuitenkin niin onko niitä pakko päästä puimaan elokuun alussa?
Mä olen pitänyt karkeasti toukokuun 24 päivää semmosena rajana että sen jälkeen täytyy myöhäisiä vehniä, härkäpapua ja herneenkin kylvöä miettiä tarkemmin. On toki totta että puinti voi venyä pitkälle jos tulee viileä kesä mutta ei joka vuosi voi toimia sen skenaarion mukaan jos muutama vuotta kymmenestä on myöhäisiä. Käytännössä jos aina haluaisi kaikki puida elokuussa ei voisi kevätkylvöisistä viljellä kuin aikaisia ohria..
-
Kuukausi sitten aloitin juurikkaankylvöt ja 11.4. tuli valmiiksi. Pahiten rikkaruohoisille ajoin eilen ensimmäisen rikkatorjunnan. Viljaa ei ole vielä kylvetty yhtään. Lannat on levitetty viljamaihinkin kk sitten.
-
Pitkä ennuste lupailee lämmintä kesää. Vaikka nyt onkin viileää, suorastaan kylmää, niin minäkin uskon vahvasti, että kesästä tulee taas lämmin, jopa helteinen. Jos esim. rypsiä aikoo kylvää, voi olla vaikeuksissa taas sen kanssa.
-
Pitkä ennuste lupailee lämmintä kesää. Vaikka nyt onkin viileää, suorastaan kylmää, niin minäkin uskon vahvasti, että kesästä tulee taas lämmin, jopa helteinen. Jos esim. rypsiä aikoo kylvää, voi olla vaikeuksissa taas sen kanssa.
Koko Eurooppa voi joutua kuivuuskauden vaivaamaksi. Suomeen ennustettiin Forecan pitkän jakson ennusteessa normaalia kesäsäätä ja normaalia sateisuutta. Mitä se sitten tarkoittanee.
Foreca kesän vuodenaikaisennuste (https://www.foreca.fi/meteorologilta/pjmpjt2a) (7.5.2025)
(https://www.foreca.fi/img/uploads/Vuodenaikaisennuste-Sade-Suomi_3kk_fi-sade_keskiarvo-pjmpjt2a.jpg)
Kuva: Etelä-Suomessa ehkä on keltaista sävyä sademääräennusteessa. Se ehkä jälleen merkitsee kovia aikoja poutiville maille, varsinkin jos 3 kk keskilämpötila asettuu jopa 1 asteen verran normaalin yläpuolelle ?
Hallaa oli viime yönä monin paikoin, näinkö sitten vaan unta, mutta MIN-MAX - lämpömittariin oli jäänyt -4 ? Onneksi aikaisin kylvetyt oraspellot ovat pysähtyneet kasvussaan aivan pienelle piikille. Eipä pakkanen varmaan sinne multaan pääse puraisemaan, jollei ihan korpaksi jäätymään pääse.
-SS-
-
Hellekesä tietää rypsille ja rapsille pahaa ötökkävioitusta ja lyhyttä kukintakautta.
-
Mä luotan edelleen accuweatheriin joka lupaa omalle seudulle kohtuu viileää kesää. Edellisen kerran käppyrät näytti tuolta 2017.. ei ollut lämmin kesä se.
Toukokuu on suorastaan viileä. Kesäkuu jää tavanomaisesta lämpötilasta jonkin verran. Heinäkuussa päästää vasta kenties rikkomaan helleraja mutta lämpötilat jäävät tavanomaisiksi. Edellisinä vuosina 2018 lähtien keskilämpötila käppyrät olleet aina yli historiallisen keskiarvon...
-
Naapuri vetelee äjestä pellolla, märän näköistä on... Saas nähdä mitä tulee.
-
Kolme viikkoa sitten tasattua joku oli nyt äestänyt, muuten on vaikuttanut aika rauhalliselta. Äitienpäiväksi täysi rähinä päälle, luulen.
Mutta luulen myös, että touko–kesäkuun sateet olivat siinä. Luultavasti vaihtaa yht äkkiä kuivan ja kuuman päälle, vaikka nyt antaa viitteitä muusta.
-
Toivottavasti enemmin kuuma ja kuiva kun viileä ja märkä
-
Toivottavasti enemmin kuuma ja kuiva kun viileä ja märkä
Niinpä. Suoraan sanottuna ulkona ei huvita tehdä yhtään mitään.. ;D
-
Toivottavasti enemmin kuuma ja kuiva kun viileä ja märkä
Niinpä. Suoraan sanottuna ulkona ei huvita tehdä yhtään mitään.. ;D
No eikun kuumalla just ei huvita tehdä yhtään mitään. Semmonen vähän yli 20 astetta on sopiva, kaikki siitä ylöspäin kidutusta. ;D
-
Toivottavasti enemmin kuuma ja kuiva kun viileä ja märkä
17mm on satanu huhtikuun alusta,saattaa täälläkin mennä vähän turhan kuivaks,jos ei ennen junannusta sada.Toki,ei kylymällä kuivuuskaan tule.
-
mutta hyin kuivui pelto kun pikkasen pöyhi. ja kun tuo pohostuuli on niiin reipas. piti laittaa punavanteen kopissa lämpöä päälle.. ja kun täytti kylvökonetta ni meinas paleltaa... mutta kait sieltä kesäkin tuloo ens viikon jälkeen..