Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: ja101 - 25.03.25 - klo:08:52
-
Heitetääs tälläinen uusi ketju johon voi nyt sitten tarinoida kasvukauden kuulumisia.
Ensimmäiset ovat ehtineet lannoitella syyskasvinsa ja joozepin mukaan syyskasvien (vehnä?) sato tulee olemaan iso. Omalla alueella vaikeahko syksy kaiketi hillitsi syyskylvöjä eikä niitä merkittävästi ole. Erikoiskasveja kaiketi kylvetty mut ensimmäiset viljojen kylvöt antavat vielä odottaa. Turun liepeillä kai aloitellaan jo ennen pääsiäistä, vai jo huhtikuun alkupuolella?
Katsoin pitkästä aikaa 3kk:n ennustetta ja nykytrendin mukainen kevät on taas ennusteissa. Nyt pitelee normaalia lämpimämpää tuonne huhtikuun 10pv paikkeille jonka jälkeen ilma muuttuu selvästi viileämmäksi ajankohdan normaalin verrattuna. Viileää keli, takatalvea, riittää toukokuun 10pv paikkeille jolloin ilmat lämpenevät uudestaan. Epäilen et tuossa kohtaa alkaa tällä seudulla ne peltotyöt. Ei ole mikään normaalia aikaisempi kevät.
Lämpöä piisaakin sitten juhannuksen alle. Todennäköisesti on taas kuivahkoa. Ennuste loppuukin sitten tuohon mut siellä näkyy se lämpötilojen tippuminen alle tavanomaisen. Oletettavasti sadekausi siis tulossa. Valitettavasti tuossa vaiheessa on jo sadon osalta paljon mennyt.
Kuulostaa pessimistiseltä mut niin tutulta. Syyskasvit olisivat kaiketi se ratkaisu mut talvehtimisongelmat täytyisi jollain selättää pysyvämmin. Luomussa markkinatkin nyt ovat ongelma koska vehnää vieroksutaan ja kauraa ei ole syysmuotona ainakaan suomessa..
-
Heitetääs tälläinen uusi ketju johon voi nyt sitten tarinoida kasvukauden kuulumisia.
Ensimmäiset ovat ehtineet lannoitella syyskasvinsa ja joozepin mukaan syyskasvien (vehnä?) sato tulee olemaan iso. Omalla alueella vaikeahko syksy kaiketi hillitsi syyskylvöjä eikä niitä merkittävästi ole. Erikoiskasveja kaiketi kylvetty mut ensimmäiset viljojen kylvöt antavat vielä odottaa. Turun liepeillä kai aloitellaan jo ennen pääsiäistä, vai jo huhtikuun alkupuolella?
Katsoin pitkästä aikaa 3kk:n ennustetta ja nykytrendin mukainen kevät on taas ennusteissa. Nyt pitelee normaalia lämpimämpää tuonne huhtikuun 10pv paikkeille jonka jälkeen ilma muuttuu selvästi viileämmäksi ajankohdan normaalin verrattuna. Viileää keli, takatalvea, riittää toukokuun 10pv paikkeille jolloin ilmat lämpenevät uudestaan. Epäilen et tuossa kohtaa alkaa tällä seudulla ne peltotyöt. Ei ole mikään normaalia aikaisempi kevät.
Lämpöä piisaakin sitten juhannuksen alle. Todennäköisesti on taas kuivahkoa. Ennuste loppuukin sitten tuohon mut siellä näkyy se lämpötilojen tippuminen alle tavanomaisen. Oletettavasti sadekausi siis tulossa. Valitettavasti tuossa vaiheessa on jo sadon osalta paljon mennyt.
Kuulostaa pessimistiseltä mut niin tutulta. Syyskasvit olisivat kaiketi se ratkaisu mut talvehtimisongelmat täytyisi jollain selättää pysyvämmin. Luomussa markkinatkin nyt ovat ongelma koska vehnää vieroksutaan ja kauraa ei ole syysmuotona ainakaan suomessa..
Niin mistä näitä pitkiä 3kk:n ennusteita taas katsoitkaan?
-
Oon syyskasveissakin vielä pari muttaa viime kevät muistaen. Kylvöala on kuitenkin rukiillakin selvästi viime vuotta korkeampi ja vehnällä vuosituhannen kolmanneksi korkein. Ja se korkein rikottiin liki kaikki 2022. Talvituhoja ei VS juuri näy ketä vaan syksyllä onnistu märkyyden kanssa kylvään laadukkaasti. Potentiaalia on.
Hinnat droppas taas eilen. Öljykasvit pyllymäessä kuukauden, niillä satanen huipuista pois. Jurtin 35€ ei ole edelleenkään huono ja sitä tuleekin uusi ennätysala n. 15000ha.
-
En tiedä, toivotaan seuraavaksi kuukaudeksi mielummin kylmää säätä. Routaa ei ole pelloilla yhtään, kävin raudan kanssa tökkimässä, ei ole varmaan ollut koko talvena.
Tarkoittaa vaan sitä että kun tulee lämpimät kelit on kuivuminen nopeaa..
-
Heitetääs tälläinen uusi ketju johon voi nyt sitten tarinoida kasvukauden kuulumisia.
Ensimmäiset ovat ehtineet lannoitella syyskasvinsa ja joozepin mukaan syyskasvien (vehnä?) sato tulee olemaan iso. Omalla alueella vaikeahko syksy kaiketi hillitsi syyskylvöjä eikä niitä merkittävästi ole. Erikoiskasveja kaiketi kylvetty mut ensimmäiset viljojen kylvöt antavat vielä odottaa. Turun liepeillä kai aloitellaan jo ennen pääsiäistä, vai jo huhtikuun alkupuolella?
Katsoin pitkästä aikaa 3kk:n ennustetta ja nykytrendin mukainen kevät on taas ennusteissa. Nyt pitelee normaalia lämpimämpää tuonne huhtikuun 10pv paikkeille jonka jälkeen ilma muuttuu selvästi viileämmäksi ajankohdan normaalin verrattuna. Viileää keli, takatalvea, riittää toukokuun 10pv paikkeille jolloin ilmat lämpenevät uudestaan. Epäilen et tuossa kohtaa alkaa tällä seudulla ne peltotyöt. Ei ole mikään normaalia aikaisempi kevät.
Lämpöä piisaakin sitten juhannuksen alle. Todennäköisesti on taas kuivahkoa. Ennuste loppuukin sitten tuohon mut siellä näkyy se lämpötilojen tippuminen alle tavanomaisen. Oletettavasti sadekausi siis tulossa. Valitettavasti tuossa vaiheessa on jo sadon osalta paljon mennyt.
Kuulostaa pessimistiseltä mut niin tutulta. Syyskasvit olisivat kaiketi se ratkaisu mut talvehtimisongelmat täytyisi jollain selättää pysyvämmin. Luomussa markkinatkin nyt ovat ongelma koska vehnää vieroksutaan ja kauraa ei ole syysmuotona ainakaan suomessa..
Niin mistä näitä pitkiä 3kk:n ennusteita taas katsoitkaan?
Kustaa Vilkuna lupaa lämmintä pouta kesää
-
Oon syyskasveissakin vielä pari muttaa viime kevät muistaen. Kylvöala on kuitenkin rukiillakin selvästi viime vuotta korkeampi ja vehnällä vuosituhannen kolmanneksi korkein. Ja se korkein rikottiin liki kaikki 2022. Talvituhoja ei VS juuri näy ketä vaan syksyllä onnistu märkyyden kanssa kylvään laadukkaasti. Potentiaalia on.
Hinnat droppas taas eilen. Öljykasvit pyllymäessä kuukauden, niillä satanen huipuista pois. Jurtin 35€ ei ole edelleenkään huono ja sitä tuleekin uusi ennätysala n. 15000ha.
Ihan mielenkiinnolla seuraan, aikooko porukka tosiaan pitää loput jyvänsä varastossa odottamassa kesäkuuta. Hintataso voi olla silloin todella mielenkiintoinen. ;D
-
Accuweather on se paikka mistä itse olen katsonut. Lähinnä tulee katsottua keskilämpötilan suhdetta aikaisempiin vuosiin. Yksittäinen sadepäivätieto jossain 2,5kk päässä nyt on täysin turha kun se tuskin on juuri se päivä mikä on ennustettu..
Sellainen ero tuossa on et niitä sadepäiviä on enemmän kuin moneen vuoteen et voihan se olla et joku noista sataakin oikeasti. 2021 ei ollut ennusteissa sateita eikä niitä sit tullut koko kesänä kuten varmaan jokainen muistaa..
-
mutta mikä oli satemäärä talvella tuona vuonna? ja missäpäin suomea.?
-
Mein tuli kumminki juhannuspäivänä -21 30-110mm kahteen tuntiin. Syysvehniä reilu 8tn, jurttia 67tn läpi, mut toki muut kevätkylvöt oli kovilla. Tulisko välillä vaihteeks semmonen alle 10 hellepäivän kesä.
-
Toivottavasti ei. Helle on mukavaa ja on hyvällä säällä on mukavampi tehdä heinää kun sateella. Laitumien pinta menee sateella kuraiseksi ja paita kastuu aitahommissa ja seuraavana talvena kun niiden jäisten rehujen kanssa painii.
-
Toivottavasti ei. Helle on mukavaa ja on hyvällä säällä on mukavampi tehdä heinää kun sateella. Laitumien pinta menee sateella kuraiseksi ja paita kastuu aitahommissa ja seuraavana talvena kun niiden jäisten rehujen kanssa painii.
Ihan päinvastaiset toiveet mulla ;). Kylmää ja sateista juhannukseen asti tai vähän ylikin. Heinäkuulta voisi sitten kääntää lämmön päälle ja lopetella satamisen kanssa. Kymmenkunta vuotta sitten oli tuommoinen kesä ja satohan oli sillä vuodella todella hyvä.
-
Accuweather on se paikka mistä itse olen katsonut. Lähinnä tulee katsottua keskilämpötilan suhdetta aikaisempiin vuosiin. Yksittäinen sadepäivätieto jossain 2,5kk päässä nyt on täysin turha kun se tuskin on juuri se päivä mikä on ennustettu..
Sellainen ero tuossa on et niitä sadepäiviä on enemmän kuin moneen vuoteen et voihan se olla et joku noista sataakin oikeasti. 2021 ei ollut ennusteissa sateita eikä niitä sit tullut koko kesänä kuten varmaan jokainen muistaa..
Itse en ole enää vuosiin seuraillut mitään pitkän ajan ennusteita, kun eivät pakanneet mitään koskaan tietämään. Silloin taisin lopettaa, kun 2018 keväällä näytti kesästä tulevan märän ja kylmän... Sikäli hyvä, jos kehitystä on noissakin tapahtunut.
Mutta mitä tulee tämän kevään ennustukseen, niin voisinpa melkein veikata, että jossakin vaiheessa se vielä lasettaa lunta ihan vaakatasossa ja ottaa reilusti pakkia. Nyt ollaan niin aikaisessa, että hyvin vaikea on nähdä, että näillä lämmöillä mennään kesään asti. Ja itsehän en näe tässä mitään ongelmaa. Heille tietysti se on suuri pettymys, jotka tykkäävät maaliskuun puolivälissä lämpöhaalarit päällä väännellä paripyöriä paikaansa ja veivailla kiertokokeita valmiiksi.
-
Vanha totuttu tieto siitä, että tulevaisuudesta voidaan tehdä ennustuksia menneisyyden perusteella, voi olla nykyisessä ilmastotilanteessa virheellinen. Tosin myös "vanhaan hyvään aikaan" tehtiin tilastollisia analyyseja siitä, seuraako kylvää talvea lämmin kesä ja päin vastoin. Selvityksissä ei saatu edes riippuvuutta, saati sitten syy-seuraussuhdetta näkyviin. Että lumetonta talvea voi seurata lumeton kesä.
Pitkäaikaiset vuosisarjojen kehityslinjat ovat toinen tapa lähestyä asiaa. Esimerkiksi pohjavesien korkeus vaikuttaa kesällä myös kasvien kasvuun, ja pohjavesissä on tapahtunut vähittäinen vyöhykesiirtymä kohti koillista:
(http://www.viistonninen.com/muut/koe/Pohjavedet_vyoh.jpg)
Ei ole vaikea huomata, että heti syyskuukausilta alkava pohjavesien nopea kertyminen (edellyttää runsaita sateita), talven pohjavesien korkeus, osin sulan maan ja vesisteisuuden vuoksi, ja toukokuussa alkava ja kesällä jatkuva pohjavesien nopea hupeneminen kuivuuden takia, niin että elokuulla ovat kaivot tyhjät, se on ilmiö, joka vaikuttaa myös maan pinnalla kasveihin ja kaikkeen muuhunkin toimintaan. 2018 raportoitiin vesi- ja viemärijohtovaurioista, kuivan maan halkeilun ja kutistumisen takia. Samaan aikaan todettiin peltojen ruostealueilla ns. vedenalaisen ojituksen kuivuneen ja ruostekohvan täyttäneen kaivot ja imut, samoin rannikkoalueiden taajamissa savikerrosten päälle rakennettujen talojen puiset ns. kitkapaalut alkoivat pehmetä yläosiltaan, kun pohjavedet painuivat alemmas kuin ennen.
-SS-
-
Toivottavasti ei. Helle on mukavaa ja on hyvällä säällä on mukavampi tehdä heinää kun sateella. Laitumien pinta menee sateella kuraiseksi ja paita kastuu aitahommissa ja seuraavana talvena kun niiden jäisten rehujen kanssa painii.
Samaa mieltä. Se on aika synkkää kuivina alkukesinä kun jo rikkakasviruiskutusten aikaan näkee että satotoiveet ovat jo menneet.
Ihan päinvastaiset toiveet mulla ;). Kylmää ja sateista juhannukseen asti tai vähän ylikin. Heinäkuulta voisi sitten kääntää lämmön päälle ja lopetella satamisen kanssa. Kymmenkunta vuotta sitten oli tuommoinen kesä ja satohan oli sillä vuodella todella hyvä.
-
Accuweather on se paikka mistä itse olen katsonut. Lähinnä tulee katsottua keskilämpötilan suhdetta aikaisempiin vuosiin. Yksittäinen sadepäivätieto jossain 2,5kk päässä nyt on täysin turha kun se tuskin on juuri se päivä mikä on ennustettu..
Sellainen ero tuossa on et niitä sadepäiviä on enemmän kuin moneen vuoteen et voihan se olla et joku noista sataakin oikeasti. 2021 ei ollut ennusteissa sateita eikä niitä sit tullut koko kesänä kuten varmaan jokainen muistaa..
Itse en ole enää vuosiin seuraillut mitään pitkän ajan ennusteita, kun eivät pakanneet mitään koskaan tietämään. Silloin taisin lopettaa, kun 2018 keväällä näytti kesästä tulevan märän ja kylmän... Sikäli hyvä, jos kehitystä on noissakin tapahtunut.
Mutta mitä tulee tämän kevään ennustukseen, niin voisinpa melkein veikata, että jossakin vaiheessa se vielä lasettaa lunta ihan vaakatasossa ja ottaa reilusti pakkia. Nyt ollaan niin aikaisessa, että hyvin vaikea on nähdä, että näillä lämmöillä mennään kesään asti. Ja itsehän en näe tässä mitään ongelmaa. Heille tietysti se on suuri pettymys, jotka tykkäävät maaliskuun puolivälissä lämpöhaalarit päällä väännellä paripyöriä paikaansa ja veivailla kiertokokeita valmiiksi.
Tällä menolla kylvöt voivat alkaa 15.4-20.4 Kemiössä joskin runsaat syysvilja- ja sänkipellot lykkäävät aloitusta. Toki kaikki rippuu keleistä mutta on hyvin mahdollista että lumi tulee vasta kylvöjen päälle.
-
Kyntömaan turppaat ovat valkean kellervän kivikovia, ei jää traktorin pyöränhokista paljon jälkeä.
Tasausäestä tuo kaipaa, mutta entäpäs jos tuleekin keväinen raju räntäkuuro siloitellun saven päälle liettämään ?
-SS-
-
Mää oon aina tykännyt että tasatulle pellolle sataa. Siitä on helpompi saada matalastakin hyvä kylvö esim. öljykasville tai juurikkaalle.
-
Onhan tämä vuoden ensimmäinen neljännes ollut täällä Lounais-Suomessa varsin kuiva – ihmekös tuo sitten, että esimerkiksi Loimaan Mellilässä jo kylvävät kauraa. Vuosina 2018–2024 koko vuoden sadekertymä on ollut Turussa keskimäärin 632mm (vaihteluväli 455–744mm) ja Jokioisissa 635mm (vaihteluväli 434–740mm). Tammi–maaliskuun sadanta on vuosina 2018–2025 ollut Turussa keskimäärin 144mm ja Jokioisissa 121mm. Tänä vuonna sadetta on tullut Turussa vain 67mm ja Jokioisissa 72mm, nämä ovat tämän kahdeksan vuoden tarkastelujakson pienimmät arvot; eniten vuoden ensimmäisellä neljänneksellä satoi vuonna 2020, jolloin Turussa satoi 204mm ja Jokioisissa 217mm.
Osaltaan siihen, että pellot ovat jo yllättävän kuivia, vaikuttanee se, että tämä vähäinenkin sade, mitä tänä "talvena" on tullut, on sekin tullut pääosin vetenä ja päässyt lirumaan salaojiin. Normaalisti kun tähän aikaan lumenrippeet ja routa vasta sulattelevat itseään pitäen maaperän pitkään hyvinkin kosteana. Kuitenkin vaikka lienee mahdollista, että seuraavan kerran sataa vasta todella pitkän ajan päästä, ehkä ei vielä heinäkuussakaan, on todennäköisyys sille, että taivaankraana aukeaakin jo aikaisemmin, ehkä jopa isompi kuin 50%, alkuvuoden todella heikkoon sadantaan perustuen? 2018 mikä oli todella kuiva vuosi, oli tammi–maaliskuun osalta miltei yhtä kuiva kuin tämäkin vuosi, mutta siltikin sadetta saatiin huhtikuun puolivälin ja vapun välissä kymmeniä millimetrejä. Tämäkin kosteus olisi ehkä pidemmälle riittänyt, ellei haihdunta olisi ollut jotakin todella suurta. Toukokuussa oli tuulisia ja aurinkoisia päiviä, pelkkiä hellepäiviäkin Turussa kuusi ja Jokioisissa seitsemän kappaletta.
-
Onhan tämä vuoden ensimmäinen neljännes ollut täällä Lounais-Suomessa varsin kuiva – ihmekös tuo sitten, että esimerkiksi Loimaan Mellilässä jo kylvävät kauraa. Vuosina 2018–2024 koko vuoden sadekertymä on ollut Turussa keskimäärin 632mm (vaihteluväli 455–744mm) ja Jokioisissa 635mm (vaihteluväli 434–740mm). Tammi–maaliskuun sadanta on vuosina 2018–2025 ollut Turussa keskimäärin 144mm ja Jokioisissa 121mm. Tänä vuonna sadetta on tullut Turussa vain 67mm ja Jokioisissa 72mm, nämä ovat tämän kahdeksan vuoden tarkastelujakson pienimmät arvot; eniten vuoden ensimmäisellä neljänneksellä satoi vuonna 2020, jolloin Turussa satoi 204mm ja Jokioisissa 217mm.
Osaltaan siihen, että pellot ovat jo yllättävän kuivia, vaikuttanee se, että tämä vähäinenkin sade, mitä tänä "talvena" on tullut, on sekin tullut pääosin vetenä ja päässyt lirumaan salaojiin. Normaalisti kun tähän aikaan lumenrippeet ja routa vasta sulattelevat itseään pitäen maaperän pitkään hyvinkin kosteana. Kuitenkin vaikka lienee mahdollista, että seuraavan kerran sataa vasta todella pitkän ajan päästä, ehkä ei vielä heinäkuussakaan, on todennäköisyys sille, että taivaankraana aukeaakin jo aikaisemmin, ehkä jopa isompi kuin 50%, alkuvuoden todella heikkoon sadantaan perustuen? 2018 mikä oli todella kuiva vuosi, oli tammi–maaliskuun osalta miltei yhtä kuiva kuin tämäkin vuosi, mutta siltikin sadetta saatiin huhtikuun puolivälin ja vapun välissä kymmeniä millimetrejä. Tämäkin kosteus olisi ehkä pidemmälle riittänyt, ellei haihdunta olisi ollut jotakin todella suurta. Toukokuussa oli tuulisia ja aurinkoisia päiviä, pelkkiä hellepäiviäkin Turussa kuusi ja Jokioisissa seitsemän kappaletta.
SS aina tyrmää mun teoriat sademäärien vuorottelusta, mutta totean vain että lähimmän ilmatieteen laitoksen sääaseman mittaama sademäärä on tämän vuoden tammi-maaliskuussa ollut yht. 75 mm, kun se normaalisti on ollut tammi-maaliskuussa 100-200 mm välillä, useimmiten 150-200 mm välillä, varsinkin tammi ja helmikuu on olleet sateisimpia. Tänä vuonna T 49,4 mm- H 7,8 mm -M 18,2 mm.
Jotenkin on aavistus että jonain lähikuukautena saadaan taas isompi sademäärä, jotain luokkaa >50 mm.
Kuivana vuonna 2018 sademäärät oli Huhtikuu 51,3mm, Toukokuu 10,6mm, Kesäkuu 32,5mm, mutta Heinäkuussa rävähti 121,5 mm. Elo- ja Syyskuussa kummassakin 63 mm.
Muistelen vielä, että tuosta heinäkuun isosta sademäärästä tuli 40 mm erään iltapäivän kovasta ukkoskuurosta. Mikä on ihan tyypillistä heinäkuille.
-
SS aina tyrmää mun teoriat sademäärien vuorottelusta, mutta totean vain että lähimmän ilmatieteen laitoksen sääaseman mittaama sademäärä on tämän vuoden tammi-maaliskuussa ollut yht. 75 mm, kun se normaalisti on ollut tammi-maaliskuussa 100-200 mm välillä, useimmiten 150-200 mm välillä, varsinkin tammi ja helmikuu on olleet sateisimpia. Tänä vuonna T 49,4 mm- H 7,8 mm -M 18,2 mm.
Jotenkin on aavistus että jonain lähikuukautena saadaan taas isompi sademäärä, jotain luokkaa >50 mm.
Kuivana vuonna 2018 sademäärät oli Huhtikuu 51,3mm, Toukokuu 10,6mm, Kesäkuu 32,5mm, mutta Heinäkuussa rävähti 121,5 mm. Elo- ja Syyskuussa kummassakin 63 mm.
Muistelen vielä, että tuosta heinäkuun isosta sademäärästä tuli 40 mm erään iltapäivän kovasta ukkoskuurosta. Mikä on ihan tyypillistä heinäkuille.
En todellakaan haluaisi tyrmätä yhtään mitään, mutta velttoon ajatteluun tunnen tarvetta puuttua. Mitään mekanismia ei säätiloissa ole löydetty, että maapallo "muistaisi" jollekin alueelle tulleen kuukausisademäärän tai usean kuukauden sademäärän, ja pystyisi korvaamaan "puuttuvan" sateen tai pidätellä liikaa sataneitten kuukausien sadetta seuraavina ajanjaksoina.
Koska jo vuosisademäärissä on havaittu eroja 300 mm:n verran, eli useamman kuukauden koko sademäärän verran, ei voida nähdä tarkkaa kompensaatiota tapahtuneen, ainakaan joka vuonna. Unohdit myös seuraavan faktan päättelyissäsi: heinäkuu ja elokuu ovat muutenkin keskimäärinkin kolmen sateisimman kuukauden joukossa Etelä-Suomessa, tuplasti sateisemmat kuin vaikkapa maalis-huhtikuu. Siksi tuossa mainitsemassasi heinäkuun sademäärässä normaalin ylittävä oli tuo yksittäinen ukkoskuuro.
Huom. 2018 heinäkuun sademäärä Salossa oli 27,6 mm. Kylvöpäivästä puintiin 75 mm. Eikä tuo ollut edes vaikein vuosi, tässä on ollut useampikin hankalampi vuosi, 2018 ehkä oli laajin kuivuus, mutta myös 2023 ja 2024 olivat haastavia kevätviljoille, 2023 kylvöistä kesäkuun loppuun 20 mm, ja 2024 huhti-toukokuu käytännössä sateettomat.
(http://www.viistonninen.com/muut/koe/Sademaaravuosi.jpg)
Toki sisämaassa ukkoskuurot tekevät parhaimmillaan 200 mm:n eroja vuosisademääriinkin, mutta kunnollisen ukkosmyrskyn leveys on muutamia kilometrejä ja reitti ehkä 20 km pitkä maksimissaan. Rannikolla ei ukkosia ole juurikaan ennen elo-syyskuuta, johtuen viilentävän meren vaikutuksesta. Syksyllä taas myrskyjä riittää, koska kun sisämaassa ollaan jo syksyssä menossa, mereltä vyöryy ukkospilviä tähän rannikolle.
-SS-
-
Vanha viisaus joka ei tietysti pidä paikkaansa sanoo että kyllä vesi hakee jäät rannalta keväällä tai sitten vasta kesällä.Jääpi nähtäväksi.
-
Keväät kuivavat ja lämpenevät (touko-kesäkuu). Viimeiset 10 vuotta alkaa jo erottua 30 v. keskiarvosta. 23-24 syksy ja talvi olivat täällä Savossa sateisia, mutta niin vaan tuli ennätyskuiva kevät 24. Viime huhtikuun jälkeen sademäärät on jääneet alle keskiarvon, lähtökohdat tähän kevääseen on siis kuivemmat kuin vuosi sitten. Ennustaminen on vaikeata, varsinkin tulevaisuuden. Jos arvata pitää, niin kuiva trendi jatkuu. :(
-
Kyntömaan turppaat ovat valkean kellervän kivikovia, ei jää traktorin pyöränhokista paljon jälkeä.
Tasausäestä tuo kaipaa, mutta entäpäs jos tuleekin keväinen raju räntäkuuro siloitellun saven päälle liettämään ?
-SS-
Kyllä kynnökset, ne vähät, ovat täälläpäinTM jo plaanattu.
Taitaa tulla kuivahko kevät, taas vaihteeks....
-
niin. pakkasyöt kuivaa tehokkaasti. ja päivällä just pikkasen lämmön puolella ni ahava vielä pyyhkii hyin kosteutta..
-
Hyvin kuivattaa nämä kelit, -13 oli viime yönä ja sen verran satoi että ämpärinpohjalla oli hitunen lumipalluroita, ei suinkaan pohjan peitoksi. Eli ei mitään.
-
Joko jooseppi istutti jurttia maahan?
Kauraa on ainaki jo savipakastimessa....
-
Joko jooseppi istutti jurttia maahan?
Kauraa on ainaki jo savipakastimessa....
Viikko tästä eteen päin, yöpakkaset silloin jo laimentuneet, päivällä yli 10, pääsiäispyhinä voi jo olla 15, silloin on hyvä myöhäisten lajikkeiden olla jo maassa, ollaan kas jo huhtikuun jälkimmäisellä puoliskolla. Vaikka kevät tulisi normaalitahdilla, ovat maaperä ja vesistöt sulia, pohjakosteus hävinnyt ja multa melko mureaa. Jos vielä ensi viikolla pudottelisi tihkua millin - kaksi, niin tasoittaisi vähän.
Samalla pääseekin sänkiä aukomaan, teen kokeita kultivaattorilla, lapiorullalla ja kyntämällä. Ehkä saa jotakin osviittaa, miten esimerkiksi donit suhtautuvat mullan pitelemiseen.
Monimuodot varmaan vaihtuvat luonnonhoidoksi ja pelkäksi viherkesannoksi, tukikoulutuksessa peloteltiin, että ensi kesänä valvotaan monimuodot tarkasti. Ei jaksa vaivata päätään valvonnoilla...antaa olla monimuodot...
-SS-
-
Mitäpä pelkäämistä on monimuotopellon valvonnassa? Viime kesänäkin oli niin komeat monimuotopellot itsellä, että olin suorastaan pettynyt, kun ei ketään valvojaa tullut katsomaan ja ihailemaan niitä kukkivia peltoja.
-
Mitäpä pelkäämistä on monimuotopellon valvonnassa? Viime kesänäkin oli niin komeat monimuotopellot itsellä, että olin suorastaan pettynyt, kun ei ketään valvojaa tullut katsomaan ja ihailemaan niitä kukkivia peltoja.
Noin kerran kolmesta olen saanut monimuodon kukoistamaan; pari kertaa kuivuuden takia iti vasta loppusyksyllä harmaanvalkeaan mullokseen, valvonta on mahdollinen jo heinäkuulla.
Epäilen, että muut kylvöt ohittavat monimuodon parhaan kylvöajan, joten taas voi olla haastava kesä siinä suhteessa. Ja vanhaa apilanurmea on valmiiksi, joten se noin 65 euroa kelpaa, ennen kuin alkaa kylvämisen vaivaa keräämään itselleen. Onhan se parempi kuin vanha EFA-viherkesanto.
Tilasin Lene-ohraa muutaman säkin, rupean niistä vanhoista EFA-kesannoista muokkailemaan hiljakseen viljapeltoa, viljaa kun tarvitaan kipeästi Suomen markkinoille lisää. Voi kylvää juhannuksen alla pikakesantoon ja korjata syyskuun alkuun. Se on niin aikainen ohra. Verttikin olisi vaihtoehto, mutta tuossa lähimyymälässä on Leneä.
-SS-
-
Joko jooseppi istutti jurttia maahan?
Kauraa on ainaki jo savipakastimessa....
Viikko tästä eteen päin, yöpakkaset silloin jo laimentuneet, päivällä yli 10, pääsiäispyhinä voi jo olla 15, silloin on hyvä myöhäisten lajikkeiden olla jo maassa, ollaan kas jo huhtikuun jälkimmäisellä puoliskolla. Vaikka kevät tulisi normaalitahdilla, ovat maaperä ja vesistöt sulia, pohjakosteus hävinnyt ja multa melko mureaa. Jos vielä ensi viikolla pudottelisi tihkua millin - kaksi, niin tasoittaisi vähän.
Samalla pääseekin sänkiä aukomaan, teen kokeita kultivaattorilla, lapiorullalla ja kyntämällä. Ehkä saa jotakin osviittaa, miten esimerkiksi donit suhtautuvat mullan pitelemiseen.
Monimuodot varmaan vaihtuvat luonnonhoidoksi ja pelkäksi viherkesannoksi, tukikoulutuksessa peloteltiin, että ensi kesänä valvotaan monimuodot tarkasti. Ei jaksa vaivata päätään valvonnoilla...antaa olla monimuodot...
-SS-
Tänään tulin kahteen kertaan Perniön läpi. Yksi äes pellolla. Jonkun verran kynnöksiä tasattu, käytännössä ei mitään kylvetty.
-
Vaikkei se tietysti viisasta olekaan, olisiko tämä talvinen kylmyys ja kalenterin päivämäärä kuitenkin jarruttanut heikkohermoisemmankin mieltä...
-
Vaikkei se tietysti viisasta olekaan, olisiko tämä talvinen kylmyys ja kalenterin päivämäärä kuitenkin jarruttanut heikkohermoisemmankin mieltä...
Viisasta ja viisasta. Jos lämpötila tippuu yöllä yli 10 pakkasasteeseen niin miksi ne jyvät pitäisi tunkea sinne peltoon?
Katselee nyt tän tulevan viikon niin pääsiäisen alusviikolla varmaan siellä jo on täysi tohina päällä..
-
Olen aika pitkälle siinä päässä, että syysviljat lannoitan aikaisintaan kahden viikon päästä ja toukoja aletaan tehdä aikaisintaan huhtikuun viimeisellä viikolla, jos maat oikeasti kuivia silloin ja lämpöä on löydyttävä, ihan oikeasti.
-
Olen aika pitkälle siinä päässä, että syysviljat lannoitan aikaisintaan kahden viikon päästä ja toukoja aletaan tehdä aikaisintaan huhtikuun viimeisellä viikolla, jos maat oikeasti kuivia silloin ja lämpöä on löydyttävä, ihan oikeasti.
Mikäs nyt jarruttaa. Mielestäni kirjoittelit jo lähestyvästä kuivuudesta. Eikö olisi jo aika kylvöille?
-
Kesäkuun sateet on aina lähempänä mitä myöhemmin kylvää..
Tasailin nuo jokirannan maat. Niihin pääsee aina aikaisin jollei ole tulvia. Ovat kosteuden puolesta kylvökunnossa. Vehnää ja jurttia tänne, mutta kumpaankaan ei vielä edes siemeniä. Seuraavaks loput tasaukset ja sitten lannanajot. Pojat alotti eilen sen homman ja jatkan sitten kun saan kärrin. Ois kyl makee joku kunnon sade tasattuihin maihin ja siitä sit kivasti siemenet kosteeseen mut jäänee haaveiluksi. Varsinkin jurtille olis ihan optimi näin, kun kylvösyvyydellä ei voi paikata. Tulevalla viikolla tuskin vielä kylvöä mut tukevasti niitä kohti edesauttavia toimia.
Syysvehniin ilmestyi kuluvan viikon aikana heikompia alueita, kosteusolojen vuoksi. Eivät erottuneet ennenkuin piti alkaa kasvaa. Itellä melko vähän mut yleisesti näkee maakunnassa laikukkaampaa kuin pari viikkoa sitten. Samoin marraskuussa tulvan alla ollut alue erottuu vaaleampana nyt.
Kyl se joskus vaihtaa. Maaliskuukin jäi alle 10mm. Kannattaa muistaa mitä toivoi sitten kun alkaa sataa. Sen on menneet vuodet opettaneet. Kuivan kanssa aina pärjää mut liian märkä on paha paikka. Pätee moneenki hommaan..
-
Nooh jos pitkää 3kk ennustetta katsoo niin se yltää nyt heinäkuun alkuun.
Edellisen kerran tuollaiset käppyrät (lämpötilakaavio) oli 2017.
Eli viileän puoleista kesää. Ja välillä jopa saattaisi sataa..
Menneinä vuosina 2018 vuodesta lähtien on ennustettu lämpötila ollut aina pitkäajan keskiarvon yläpuolella alkukesän osalta. Nyt oleva ennuste on napsun alle.
Muistaako joku millainen se 2017 vuoden kevät oli?
-
Kylmä. Kylvin juurikasta noin 10.5 ja aamulla jatkoin valmiiksi äestettyä peltoa joka oli valkoinen. Tuli ne sinne kylvettyä.
-
ja eikös tuolloin oraat lähteny hyin liikkeelle kun oli se valkoinen kosteus apuna..? muistelen että oli sen jälkeen ihan kivan lämmintä ainakin hetken..
-
Vuosi 2017 oli tällä alueella erityisen sadokas. Meillä näkyi olleen syysruista, syysvehnää, syysrapsia ja hiukan kevätöljykasveja.
Syys- ja kevätrapsin sato oli noin 2 - 2,2 t/ha, paitsi Sensei-syysrapsin, jonka sato oli 3 t:n luokkaa. Jos tuota Senseitä olisi ollut koko syysrapsiala, olisin tikahtunut epäuskoon, kuinka paljon voikaan rapsia tulla. Kevätrypsi syysrapsin paikkoina tuotti hintelät 800- 1100 kg/ha. Hybridiruis SU Performer ei ollut mikään satotykki, vähäinen syysvehnä oli sitä vastoin erinomaista.
Toukokuun alussa 8.-17.5. oli runsaan viikon yöpakkaskausi, meillä oli rapsit kylvetty 3.5. mennessä. Pakkanen ei tappanut kevätrapsia.
Satotaso - ainakin naapureilla - oli korkea, lähes viljalla kuin viljalla, itsellä kun hybridirukiin puinti tuli vastaan ennen syyskuun sadekautta, en muista mitään tuskaa asiassa säiden puolesta olleen. Syysrapsit valmistuivat jo elokuun alkuun.
-SS-
-
Nyt voi vielä kädet polvia myöten ristissä toivoa sadetta, tai kuka sen miten tekeekin. Mutta vahva intuitio on siitä, ettei tämä nykytila ikuisesti kestä. Kuten jo aikaisemmin totesin, vuosi 2018, joka oli lähes yhtä kuiva tammi–maaliskuun osalta kuin tämä vuosi ja joka muutoinkin oli kuivin vuosi miesmuistiin, oli kuitenkin niin antelias, että vapun tienoilla ja vähän ennen antoi yhteensä jopa 50mm vettä. Sellainen satsi sopisi tulla nytkin, huhtikuun myöhemmälle puoliskolle voinee tilausta esittää.
Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskus ECMWF enteilee touko–heinäkuusta tavanomaista lämpimämpää koko Suomessa, mutta maan eteläosissa todennäköisyys tavanomaista lämpimämmälle ilmalle on suurin. Eritoten toukokuu erottuu ennusteessa tavanomaista lämpimämpänä. Lisäksi ennuste enteilee touko–heinäkuusta tavanomaista sateisempaa. Varsinais-Suomi ei ehkä kuitenkaan erottaudu edukseen sateisuuden osalta siinä määrin kuin muu Suomi.
Skeptisesti tällaiseen ennustukseen tietysti täytyy suhtautua, mutta ehkä on olemassa pieni mahdollisuus sille, että tänä kasvukautena sataa myös vettä, ikään kuin viljelyksiemme hyödyksi.
-
Syysvehniin ilmestyi kuluvan viikon aikana heikompia alueita, kosteusolojen vuoksi. Eivät erottuneet ennenkuin piti alkaa kasvaa. Itellä melko vähän mut yleisesti näkee maakunnassa laikukkaampaa kuin pari viikkoa sitten.
Tarkentaisitko, mikä nämä siis on mielestäsi aiheuttanut? Kävelin omilla orasmailla, ja paikka paikoin näyttää rouste harventaneen syysvehnää. Ei kuitenkaan mitään mahdottomia aloja. Jääpolte puolestaan vei pieniä aloja joistakin varjoisista nurkista, kun loska ei aina kerennyt kokonaan sulamaan, vaan jäätyi useampaan kertaan. Syyskuun lopun kylvökset kokivat noin 10%:n tuhon jo heti syksyllä, kun kylvön perään tuli reipas sade; syyskuun alun kylvökset säästyivät näiltä.
-
Syysvehniin ilmestyi kuluvan viikon aikana heikompia alueita, kosteusolojen vuoksi. Eivät erottuneet ennenkuin piti alkaa kasvaa. Itellä melko vähän mut yleisesti näkee maakunnassa laikukkaampaa kuin pari viikkoa sitten.
Tarkentaisitko, mikä nämä siis on mielestäsi aiheuttanut? Kävelin omilla orasmailla, ja paikka paikoin näyttää rouste harventaneen syysvehnää. Ei kuitenkaan mitään mahdottomia aloja. Jääpolte puolestaan vei pieniä aloja joistakin varjoisista nurkista, kun loska ei aina kerennyt kokonaan sulamaan, vaan jäätyi useampaan kertaan. Syyskuun lopun kylvökset kokivat noin 10%:n tuhon jo heti syksyllä, kun kylvön perään tuli reipas sade; syyskuun alun kylvökset säästyivät näiltä.
Kävin tuossa iltapäivällä Somerolla. Samoja havaintoja: tyhjiä laikkuja siellä täällä, tallatut päisteet tuntuvat erityisesti kärsivän. Suoraan sänkeen kylvetyissä ilmiö tuntui yleisemmältä. Luultavasti noita lohkoja ei myöskään oltu vielä lannoitettu, ainakaan mitään jälkiä ei näkynyt. Viime vuoden toisinto: syysvehnä nääkähtää kuivuuteen?
-
12 ha tuli harjoiteltua jurtinkylvöä. Viikko sitten tasattu on hienossa kylvökunnossa.
-
Emmää siihen oikein muuta osaa sanoa kuin, että vesitalous. Liian märkiä alueita. Kun näkyy selvästi joissain kohdin ojien päällä parempaa ja välissä liki tyhjää. Toki on niitäkin peltoja, joihin ei tullut syksylläkään kuin ojien päälle raidat, mutten tarkota sellasta. Kieltämättä hassua kun mulla oli pari semmosta kattilanpohjaa, joissa oli lammikot vettä. Kun maa suli ja läpäisi veden, niin niihin tuli oraat. Sit taas nämä nyt ilmaantuneet eivät olleet vielä reilu 2vk sitten lannoittaessa havaittavissa. Mitä siihen sit keksis, hapettomuus vaikka :D Seurataan tilannetta vielä. Ryhmiin tullu vastaavaa muualtakin päin maata, jopa viettävissä kohdin peltoa.
On mulla tuolle omalle pellolle yks selitys. Se oli viimekin vuonna syysvehnällä, huiskakylvö. Talvi oli hankala ja sinne jäi tyhjiä alueita, n.20%. Vesitaloussyistä silloinkin. Vedin niihin paikkona suorakylvönä Iisakkia. Nyt samat alueet huonompia. Olisiko syysvehnän juuristo tehnyt parempaa. Tai sit ne vaan on märkiä kohtia ja vesitalous on syyskasveilla tietysti kaiken aajaoo.
-
Syysvehnä ei ole niin herkkä liialle syksy- ja talvivedelle kuin ruis. Mutta kyllä syysvehnäkin harvenee, kun oikein tihuuttaa. Yksi talvehtimiseen vaikuttava ilmiö on havaittavissa, ja se on erinomaisen raskaat täysillä säiliöillä rullaavat kylvöyhdistelmät. Jos pelto on ollut hiemankin liian kostea, ei kuitenkaan enää pyöriin takertuvan kostea, painuu varsinkin savi vaivautuneeseen tilaan, ja talvella sitten vettyy maaperä pintaan asti.
-SS-
-
12 ha tuli harjoiteltua jurtinkylvöä. Viikko sitten tasattu on hienossa kylvökunnossa.
Oliko sulla vanhaa siementä?
-
12 ha tuli harjoiteltua jurtinkylvöä. Viikko sitten tasattu on hienossa kylvökunnossa.
Oliko sulla vanhaa siementä?
Tänään vissiin berneri jakelee pipanoita niitä odottaville vai onko niitä jotkut saaneet jo aikasemmin
-
Syysvehnä ei ole niin herkkä liialle syksy- ja talvivedelle kuin ruis. Mutta kyllä syysvehnäkin harvenee, kun oikein tihuuttaa. Yksi talvehtimiseen vaikuttava ilmiö on havaittavissa, ja se on erinomaisen raskaat täysillä säiliöillä rullaavat kylvöyhdistelmät. Jos pelto on ollut hiemankin liian kostea, ei kuitenkaan enää pyöriin takertuvan kostea, painuu varsinkin savi vaivautuneeseen tilaan, ja talvella sitten vettyy maaperä pintaan asti.
-SS-
Syyskylvöissä hajakylvö on ylivoimaa!
-
Nyt illalla äänestysreissulla katselin, kun savisen joen rinteen kynnöstä oli jo tasailtu. Ehkä viisastakin.
-
12 ha tuli harjoiteltua jurtinkylvöä. Viikko sitten tasattu on hienossa kylvökunnossa.
Oliko sulla vanhaa siementä?
Tänään vissiin berneri jakelee pipanoita niitä odottaville vai onko niitä jotkut saaneet jo aikasemmin
Make voi olla VIP-jurttikepu, saa ekana. 8)
-
Hyvinhän toi sateita lupailee ensi viikolle.
https://www.foreca.fi/Finland/Kouvola/10vrk
Toinen ennustaa paljon vähemmän.
Mutta hyvä jos puolet toteutuu.. ::)
-
Riston opetus lapaset kokoontuu..
"kviiks kviiks kviiks, minä olen vaalean punainen possu ja ajan vihreällä Fendtillä - kviikv kviikv kviiks"
"Harmi että kanala paloi, sinne meni Tapiolan rahat"
-
ostakaa parempi liittymä ni ei tarvi pillittää tanskaks .
Elisa- mummon liittymä kaupasta SKN kin saa itselleen jotain SOPIVAA
-
Hyvinhän toi sateita lupailee ensi viikolle.
https://www.foreca.fi/Finland/Kouvola/10vrk
Toinen ennustaa paljon vähemmän.
Mutta hyvä jos puolet toteutuu.. ::)
Ja kun farmitista (myös forecan ennuste) katsoo niin ei vettä ollenkaan.. ;D
Ei ole eka kerta kun noin on..
Kouvola jakautuu myös voimakkaasti sateiden osalta salpausselän takia. Itse kaupunki sijaitsee sillä harjulla. Kannattaa tarkemmin hakea ennuste tilan sijainnin mukaan. Jos tila eteläisessä kouvolassa niin sateet uupuvat. Pohjoisessa kouvolassa sateita tulee useammin. Näin yleisesti..
-
Aamulla oli niin kynnökset harmaana että hermo petti ja piti päästä pellolle. Ei jäänyt edes hokin kuvaa renkaasta kynnökselle...6 astetta pakkasta,eikä sujunut maa traktorin alla.Hyvä oli käydä perkaamas eilisen myräkän kaatama kuusi.Lunta odotellessa....
-
Toissapäivänä purettiin 24 t lannoitteita puoliperästä. Rekka tiellä ja pellon puolelta purettiin. Savinen päistealue. Ajattelin että minkähänlainen sotku siitä syntyykään ja pelto varmaan täysin muussina.
Peltoon ei jäänyt edes kunnolla hokin jälkiä. Vielä jäässä...
Paikka osin varjoinen ja siinä on ollut lunta enemmän / kauemmin kun tieltä lingottu.
Vähän kauempana tuosta reunasta oli jo sulaa.
-
Kasvukausi otti jonkinlaisen hetkellisen takapakin.. varmaan yli 5 cm tullut lunta yön aikana. Ennuste pitää kylmänä ainakin viikonlopun että varmaan ensi viikkoon menee sulaminen..
-
No miten siellä Kiinassa muuten pyyhkii?
Luulis ainakin miehiä riittävän, tilan töihin.
-
Toissapäivänä purettiin 24 t lannoitteita puoliperästä.
Junnilan kuorma ? Hyvin toimivat syysvehnälle viime vuonna.
-SS-
-
Toissapäivänä purettiin 24 t lannoitteita puoliperästä.
Junnilan kuorma ? Hyvin toimivat syysvehnälle viime vuonna.
-SS-
Juu.
-
Ensi viikolla näyttäis sateet jäävän vähäisiksi ja kun ilmakin lämpenee, niin kyllä tässä nyt käy niin että heti pääsiäisen jälkee kylvöt alkaa täällä Kymenlaaksossakin.
-
Nyt olis jurtit maassa.
-
Äitienpäivän tienoilla aloitellaan, vaikka viimeisten vuosien perusteella tekis mieli myöhästyttää aikaisten ohrien kylvö kesäkuulle.
-
Nyt olis jurtit maassa.
Paljonko tuli? Saakohan tänä vuonna kukaan 300ha rajaa rikki jurttialassaan, 200 oli tuossa naapurilla viime kesänä
-
Ensi viikolla näyttäis sateet jäävän vähäisiksi ja kun ilmakin lämpenee, niin kyllä tässä nyt käy niin että heti pääsiäisen jälkee kylvöt alkaa täällä Kymenlaaksossakin.
Hätäisimmät käyvät varmasti saveamassa kylätiet.. ;D
-
Nyt olis jurtit maassa.
Nyt ois lumet maassa,pari päivää satanu ja entisetkään ei kaikki oo sulanu,kymmenen asteen pakkasilla myös maat on jäässä.
-
No nyt etelä-Lohjalla ja Kirkkonummella kylvöt edenneet hyvin. Mihin ihmeeseen se luvattu pääsiäisen 20 mm sade hävisi ?
Itsellä meni hermot sunnuntaina, noin tunti kylän ensimmäisen pellonpöllyttelijän pellolle jyristelyn jälkeen.
No, yhdet paripyörät ja öljyt kerkesin vaihtaa ja tankillisen sauhua pöllytellä, ehkä pari muuta konetta ja paripyöräsarjaa vielä, jos lähtis hiljakseen vehniä piilottamaan....tasausäes ei mennyt viiluun muuta kuin hiukan pinnasta kiilteli. apulannat eivät tietenkään tulleet kylvöille, lähtökohtaisesti edellisen kesän tilaukset toimitetaan ensin ja helmikuun vasta kesäksi. Se on nykysysteemi semmoinen. No vuoden viipynyt typpiliuoskontti olikin helpompi vain todeta, että ei sitä nyt sitten tule. Onneksi on puolikas ylivuotista vielä.
Kävin uusmaalaisessa Lantmännenissä, pieneksi on konttori mennyt, semmoinen pieni konttori, mutta nyt on hivenet ja kinvarat sekä zyparit valmiina. Myyvät kyllä mielellään ja toimittavatkin. Pitääkö siitäkin nykyään oikein asiaa tehdä, että kauppias haluaa kauppiaistaa ? Niinhän ne ennen vanhaan tekivät, ja köyhän ropo kelpasi.
Siemenet tulivat kaikki ajallaan, pakkaamolla on omat kuljetukset. Tulipa Iso-Karhultakin tavara hyvin, vaikkakin sinnikkäästi kotiosoitteeseen rivarin pihaan kaksikin kertaa kuorma-autoa peruuttelivat. Vajaat sata km pieleen. Sain kuitenkin tehtaan vastaanottoon välivarastoon, ja ha-perävaunulla sitten muutama rahtireisu tilalle. Laitan seuraavan kerran laskutusosoitteen Färsaarille, katsotaan, vänkääkö isokarhu silloinkin toimituksen sinne, tilaukseen selvästi merkityn toimitusosoitteen sijasta.
Laskeskelin peltotuen lohkokorteilla, että kyllä tuolla ajatellulla kemiapanostuksella voi tuistakin mennä osa suomalaisen viljamarkkinan turvaamiseen, pakko on varmistaa selustaa, kun hömppäheinäilyä harrastavia varmaan jo kirjataan MTK:n eutanasiaohjelman kärkeen.
-SS-
-
Tasausäkeet ovat ilmeisesti kuolleet sukupuuttoon. Pääasiassa noilla raskailla nykyaikaisilla piikkiäkeillä yrittävät tehdä haihtumissuojaa. Kyllä aukeitten kynnöksiä ovat tasailleet jo jonkin verran; ja valmistelevat jurtin kylvöä. Kalisuolaa ja sontaa ovat ajaneet.
-
täysi pöhinä näkyi olevan tuolla haapamäen radan varress Korkeakoskella kun junasta katselin- misään muualla ei mitään liikettä . Tuo liene suouisaa seutua A aluetta.
-
Tasausäkeet ovat ilmeisesti kuolleet sukupuuttoon. Pääasiassa noilla raskailla nykyaikaisilla piikkiäkeillä yrittävät tehdä haihtumissuojaa. Kyllä aukeitten kynnöksiä ovat tasailleet jo jonkin verran; ja valmistelevat jurtin kylvöä. Kalisuolaa ja sontaa ovat ajaneet.
Toimii samalla tavalla kun hyväkin tasaussäes.. raskaiden piikkiäkeiden etu on se paino mitä vanhalla tasurilla ei ollut. On meilläkin vanha 8m potilatasuri tuolla pihan perällä mut ei ole vuosiin ollut perässä.
Hätäsimmät ovat täälläkin tasailleet. Hiemankaan alava kohta niin märkää murkulaa nousee pintaan.. kylhän se siitä kun sitä aikansa leipoo niin voi sen jo kylvää. Muutamia vuosia meneekin noin hyvin ennenkuin maat on lopullisesti pilattu tinttaamalla ne aina märkänä.. sen jälkeen on vain kiltisti laitetta lakki syvälle päähän ja aloitetta piiiiiitkä korjausprosessi..
Ei olla täällä turun saariston olosuhteissa joissa ei ole lunta näkynyt koko talvena..
-
Katselin taas 3kk:n ennustetta niin viileää lupailee omalle seudulle. Sadetta koko toukokuulle, jos noista puoletkaan toteutuu niin todennäköisti silti on märkää. Kesäkuun alussa sitten kuivahtaa mut lämpö ei palaa. Samanlaista kuin nyt. Taitaa olla 2017 kesän kaltainen kesä tulossa.. ::)
-
Tasausäkeet ovat ilmeisesti kuolleet sukupuuttoon. Pääasiassa noilla raskailla nykyaikaisilla piikkiäkeillä yrittävät tehdä haihtumissuojaa. Kyllä aukeitten kynnöksiä ovat tasailleet jo jonkin verran; ja valmistelevat jurtin kylvöä. Kalisuolaa ja sontaa ovat ajaneet.
Toimii samalla tavalla kun hyväkin tasaussäes.. raskaiden piikkiäkeiden etu on se paino mitä vanhalla tasurilla ei ollut. On meilläkin vanha 8m potilatasuri tuolla pihan perällä mut ei ole vuosiin ollut perässä.
Hätäsimmät ovat täälläkin tasailleet. Hiemankaan alava kohta niin märkää murkulaa nousee pintaan.. kylhän se siitä kun sitä aikansa leipoo niin voi sen jo kylvää. Muutamia vuosia meneekin noin hyvin ennenkuin maat on lopullisesti pilattu tinttaamalla ne aina märkänä.. sen jälkeen on vain kiltisti laitetta lakki syvälle päähän ja aloitetta piiiiiitkä korjausprosessi..
Ei olla täällä turun saariston olosuhteissa joissa ei ole lunta näkynyt koko talvena..
Yllättävän hienoa ovat saaneet pintaan, käsittääkseni kerta-ajolla. Ei onnistuisi millään vanhalla piikki-potilalla, potilan vanhalla tasausäkeellä kylläkin. On se tasausäkeen terä- ja lataratkaisu kyllä yksi hienommista keksinnöistä savimaalle.
Jos kynnöstä tai kultivoitua olisi, kyllä pitäisi kiireen vilkkaa käydä jollakin vehkeellä käsittelemässä ne pellot, jotka saavat aurinkoa ja tuulta aamusta iltaan. Lopullista tuomiota en vielä tiedä, mutta nyt tuntuu onnekkaalta, että kaikki jäi syksyllä sängelle.
Kyllä tämä on varhainen ja epänormaali ajankohta tämmöiselle pelille täälläkin, vaikkei ihan Turun saaristossa ollakaan. Ja ensi viikolla ennustaa lämpötilan laskevan taas johonkin 10 asteeseen ja yöpakkasetkin saattavat palata. Ei tee mieli tuonne jyviä laittaa. Liekö se liikaa toivottu, että pääsiäisenä osuisi tänne jokin kunnon ukkosmonsuuni?
-
Pääsiäisenä saisi tulla 20 senttiä märkää räntää.
Kun ei tuu, niin kai tarttee jotain tuhrata noille pelloille.
-
Onneksi viileä meri pitää kuurot poissa rannikolta. Paitsi 2010, jolloin vettä tuli 250 mm. Nykyajan ilmiö on, että iäkkäämmätkin viljelijät yllättäen pelkäävät 10-12 asteen päivälämpötiloja, että vilja ei enää kasvaisi ollenkaan. Vielä 1960-luvulla toukokuun puolivälissä esiintyi yöhalloja, ja päivälämpötilat olivat koleat juhannukseen asti. Silti kylvettiin, heti kun pystyttiin, joskus oli kallionkoloissa ja jyrkemmissä metsänreunaojissa jäätä, vaikka peltoaukeilla kylvettiin, mutta valkovuokkojen kukkimisen tienoilla yleensä viimeistään lähdettiin pellolle, ja vasta Karoliinan päivän jälkeen saattoi odottaa oraita pintaan. Nyt valkovuokot kukkivat laajalti ainakin Lohjan alueella, tänään tarkastellessa.
Onhan se ikävää, kun ei ole varustautunut, ja toivoisi saavansa lisäaikaa kylvöihin lumimyrskyn muodossa, mutta kaipa sinne pellolle vaan on mentävä. Itäisessä Salossa kynnökset olivat muuttuneet kylvökoneen rivikuvioksi, yhden vuorokauden olin poissa työkeikalla, vaikka ensimmäisten joukossa yritän aloittaa, olen useimmiten viimeinen kylvöjen loppuessa. Kylvökoneen ja äkeitten remontit sain tehdyksi ajoissa, mutta vetokoneita pitää nyt sitten keskellä kylvöjä huoltaa, pudottaa öljyt ja vaihtaa suodatin, lisätä peräöljyt ja tarkastaa muut öljytasot ja nipat. Eläkeapukaan ei ole varautunut pääsisäiskylvöihin.
Vihdoin pääsiäiseksi voisi olla ennustetta apulantakuormasta, 3.4. oli tilauksessa toimitusaika, eipä ollut. Enpä tiedä, mitä sängille tekisi. Ajaisi nyt mullokselle vai vasta juuri ennen kylvöä ?
-SS-
-
Pääsiäisenä saisi tulla 20 senttiä märkää räntää.
Kun ei tuu, niin kai tarttee jotain tuhrata noille pelloille.
Rauhottaisi kummasti.. ;D
Ei ole kynnöksiä kuin nimeksi niin ei ole kiire. Eilen pellolla kävellessä vesi nousi notkopaikoissa edelleen kengän alta. Täällä ne jotka nyt aina ekana kiirehtivät pellolle olivat jo sunnuntaina aloitelleet. Tämän viikon kun hosuvat niin eiköhän ne vähissä ole. Mielenkiintoinen ilmiö kun muutamat tekevät ja valtaosa ei ole tehnyt mitään. Kumman ratkaisu on sit oikea...
Ennuste lupaa tosiaan kylmää ja märkää. Ei nyt vielä pääsiäiselle taida tulla mut vapuksi ehtii. Saa nähdä et onko seuraava hetki kylvöille sitten kesäkuun alussa.. ;D
-
Ennuste lupaa tosiaan kylmää ja märkää. Ei nyt vielä pääsiäiselle taida tulla mut vapuksi ehtii. Saa nähdä et onko seuraava hetki kylvöille sitten kesäkuun alussa.. ;D
Mun ukkini sanoi aina että "joka hattupäittä hakkaa halkoja tekee turkki päällä toukoa".
Eli huhtikuun lämpöaalto kostautuu kylmänä toukokuuna. Ei toi nyt tietenkään mitään tieteellistä tarkastelua kestä ja keväät on toki aikaistunut ihan älyttömästi viimeisen 30 vuoden aikana mikä muuttaa kyllä kanssa asetelmaa.
-
Onneksi viileä meri pitää kuurot poissa rannikolta. Paitsi 2010, jolloin vettä tuli 250 mm. Nykyajan ilmiö on, että iäkkäämmätkin viljelijät yllättäen pelkäävät 10-12 asteen päivälämpötiloja, että vilja ei enää kasvaisi ollenkaan. Vielä 1960-luvulla toukokuun puolivälissä esiintyi yöhalloja, ja päivälämpötilat olivat koleat juhannukseen asti. Silti kylvettiin, heti kun pystyttiin, joskus oli kallionkoloissa ja jyrkemmissä metsänreunaojissa jäätä, vaikka peltoaukeilla kylvettiin, mutta valkovuokkojen kukkimisen tienoilla yleensä viimeistään lähdettiin pellolle, ja vasta Karoliinan päivän jälkeen saattoi odottaa oraita pintaan. Nyt valkovuokot kukkivat laajalti ainakin Lohjan alueella, tänään tarkastellessa.
Onhan se ikävää, kun ei ole varustautunut, ja toivoisi saavansa lisäaikaa kylvöihin lumimyrskyn muodossa, mutta kaipa sinne pellolle vaan on mentävä. Itäisessä Salossa kynnökset olivat muuttuneet kylvökoneen rivikuvioksi, yhden vuorokauden olin poissa työkeikalla, vaikka ensimmäisten joukossa yritän aloittaa, olen useimmiten viimeinen kylvöjen loppuessa. Kylvökoneen ja äkeitten remontit sain tehdyksi ajoissa, mutta vetokoneita pitää nyt sitten keskellä kylvöjä huoltaa, pudottaa öljyt ja vaihtaa suodatin, lisätä peräöljyt ja tarkastaa muut öljytasot ja nipat. Eläkeapukaan ei ole varautunut pääsisäiskylvöihin.
Vihdoin pääsiäiseksi voisi olla ennustetta apulantakuormasta, 3.4. oli tilauksessa toimitusaika, eipä ollut. Enpä tiedä, mitä sängille tekisi. Ajaisi nyt mullokselle vai vasta juuri ennen kylvöä ?
-SS-
Nykyään luonto on noin kk:den etuajassa.Täältä lähti eilen paljon lunta pois,on noita vanahoja lumia vielä pelloilla,mutta nurmi vihertää jo.Kuukauden päästäkin nurmen vihertäminen olis aikasta.
-
Ilmatieteen Laitoksella on nyt vaistottavissa vakavaa epätietoisuutta, samoin Forecassa. Joka toinen päivä näyttää kuivaa pääsiäisen yli, joka toinen päivä pääsiäispäiväksi 20 mm sateita ja tihkusateista nollakeliä muutamaksi päiväksi. Kääntämällä takkia joka toinen päivä, ajattelevat piilottavansa sen, että heillä ei ehkä ole minkäänlaista ajatusta siitä, millainen sää voisi olla edes viiden päivän kuluttua ?
2023 kylvin melko kohtuullisen sateen alle, voi olla, että se vehnä ei koskaan toipunut siitä stressistä. Kyseinen savi kovettui 20 cm syvyydeltä, ja vaikka äestelin kuivuessa rivien suuntaisesti kuorta rikki, ei toipumista tapahtunut.
-SS-
-
Kasvukausi virallisesti startattu.. kävin vln täydennyskylvämässä.. märkää oli. Olisi pitänyt mennä pakkasella mut se vika pakkasyö ei sit tullutkaan.. nooh nyt tehty ja voi taas unohtaa peltoharrastelut hetkeksi..
-
Jännä nähdä mikä se sunnuntain sademäärä on. Jyviä on aika paljon piilotettu maahan Salo-Loimaa akselilla, mutta uusimman sääennusteen jälkeen tohina vähän rauhottui. Huomenna pitäisi tehdä päätöksiä, että jatkaako vai odottaako....
-
Lannoitukset kerkisi viime viikonlopun yöpakkasilla...
...tänään kyntöjen aloitus, varmaan pikkuhiljaa ne loppuun ensi viikolla ja luultavasti historian ensimmäinen huhtikuun puolen kylvö jos tuo nyt ei hirveän kylmää silloin ole. Niin kuivan oloista ja viime kevät meni liian kuivaksi ja nyt näyttää vielä pahemmalta... maahan ennen kuin kosteus pakenee, vaikka hieman kylmään sitten...
20 millin sade pääsiäiseksi palasi ennusteeseen ja nyt enään 3 päivän päässä, se saattaa jopa toteutua, kaikki viikon päässä olevat tuppaavat katoamaan...
-
Lannoitukset kerkisi viime viikonlopun yöpakkasilla...
...tänään kyntöjen aloitus, varmaan pikkuhiljaa ne loppuun ensi viikolla ja luultavasti historian ensimmäinen huhtikuun puolen kylvö jos tuo nyt ei hirveän kylmää silloin ole. Niin kuivan oloista ja viime kevät meni liian kuivaksi ja nyt näyttää vielä pahemmalta... maahan ennen kuin kosteus pakenee, vaikka hieman kylmään sitten...
20 millin sade pääsiäiseksi palasi ennusteeseen ja nyt enään 3 päivän päässä, se saattaa jopa toteutua, kaikki viikon päässä olevat tuppaavat katoamaan...
20 mm oliskin ihan ok kuivaan maahan, mutta tänne varsinaiseen suomeen se uhkailee 40 mm vuorokausisademäärää. :o
-
4mm lienee oikeempi arvio noista matalapaineista,korkeepaine on liian voimakas noille.
-
Aika moni teki päätökset olla kylvämättä, nyt näyttäisi ennustepisaroita olevan 2 vrk päässä, ja ennustetut sademäärät edelleen kymmenien millimetrien luokkaa.
Sänkiä kyntävät, sade vähentää kynnön poutaherkkyyttä, maa tiivistyy, mutta ei liety. Voisi kokeilla kultivaattoria pahnan sekoitteluun.
Apulannatkin vielä viipyvät, rahtiyritys siirsi purkua toiseen pääsiäispäivään. No, ehtii rasvailla ja öljytä koneet vielä toiseen kertaan.
-SS-
-
Tein kans päätöksen olla kylvämättä vielä mitään. Kokemusta karttunut sen verran mitä tommonen sade tekee savimaalle. Lisäksi jurtilla on vielä pakkasriski joka hieman pienenee kun venyttää. Syysviljoillehan tuo olisi jättipotti.
-
Ilmatieteenlaitos 15mm tällä hetkellä varsin laajasti Lounais-Suomessa. Ihan kohtuullinen ja sulattaa kylmiksen apulannat syysvehnälle. Voisi sanoa, että lannoitus meni täysin nappiin. Sillä edellytyksellä, että luvatut millit ylihuomenna myös tulevat. Sangen usein ennusteet pettävät tähän vuodenaikaan.
-
Aina sataa, tänäkin aamuna asfalti on märkä. Tuomiin tullut lehdet.
-
Tein kans päätöksen olla kylvämättä vielä mitään. Kokemusta karttunut sen verran mitä tommonen sade tekee savimaalle. Lisäksi jurtilla on vielä pakkasriski joka hieman pienenee kun venyttää. Syysviljoillehan tuo olisi jättipotti.
Sitähän on oltu sitten kovin rauhallisena.. luulisi et siellä suunnallakin olisi jo täysi rähinä päällä.. mites ne naapurit siellä?
-
Täälläkin hätäsimmät kylvivät jo. Ekalla muokkauksella nousi märkää, tokalla märät pinnassa olleet köntit olivat auringosta jo sen verran kuivahtaneet et hajosivat seuraavaksi olikin jyvien piilotuksen vuoro... Näin ne hätäsimmät ovat aina tehneet.
Itse pyrkinyt siihen et muokkauksessa ei märkää enää nousisi. Mut tiedä mikä sit se oikea tyyli. Mitä tässä oman aikani seurannut niin muutama ennen aikaisessa ollutta viljelijää ovat myöhästyttäneet toimintaansa. Yhden heistä kuulin kerran juttelevan et tulee huonosti satoa ja ihmetelleen kun pohjamaa on niin tiivistynyt.. ::)
Kymmenenkin vuotta kun käy aikaseen tinttaamassa niin 50v menee korjata niitä vaurioita. Ihmetellään vain kun sadot huononee. Ostetaan lisää erilaisia litkuja millä yritetään kasvia ruokkia ja hommataan kasvustosensoria yms. Ihan kuin se ratkaisu löytyisi sieltä..
-
Maastopalovaroitus koko etelä-suomessa, ei oo kunnolla satanut moneen viikkoon, pellot paljaina samoin jo monta viikkoa, silti pellot muka liian märkiä vieläkin. No ne on tintattu pilalle jo vuosia sitten, jos vaaditaan melkein helteitä viikko ennen kuin pellot kuivaa kylvökuntoon.
-
Tuo maaperän "tinttautuminen" lienee osaltaan sulanmaan lannanlevityksen aiheuttamaa. Akselipainot ovat myös nousseet.
Kyllä vielä 1970- luvulla kylvettiin märempään kuin nyt, koska keväät olivat märempiä. En usko, että aikaiset kylvöt olisivat tallautumiseen pääsyy. Lisäksi syvällä oleva routa estää syvätiivistymistä. Pintatiivistymä on todellinen ilmiö. Aikanaan joillakin oli tapana tasausäestää hiukan liian märkänä, ja tasausäkeen ajosuunnan pyöränjälkipari oli nähtävissä koko kesän, matalampana kasvustona.
Nyt jo viikko sitten kyntöviilut olivat lähes koko paksuudeltaan kivikovan kuivia. Kylvöajan määrittelyssä ainakin rinteet olisivat olleet liian kuivia. Mutta reipas sade, ilman maanpinnan peittävää kasvustoa, saattaa kovettaa savilaastin pahanlaisesti, ainakin jos tulee kuivaa ja lämmintä sateen jälkeen.
Mutta 860 mm leveältä vyörengasta 2,4 tonnia painavan vetokoneen alla, en ensimmäisenä pelkää tiivistymiä enää. Mäkiä ei tahdo päästä ylös kylvökonetta vetäessä, paino kun ei riitä. Pitäisikö hankkia triplasti painavampi sähkömajuri? Ehkä sitten vaan ajan rinteet sivuttain, seitsemäntoista vuotta näin kevyellä painatuksella, lapiolla saa jo kuopan kaivetuksi, ilman hakkua.
Sitten kun itsestä aika jättää, pääsee joku tilaamaan taas juurikaskoneen tuohon. Ne varmaan painavat silloin jo yli sata tonnia.
-SS-
-
Maastopalovaroitus koko etelä-suomessa, ei oo kunnolla satanut moneen viikkoon, pellot paljaina samoin jo monta viikkoa, silti pellot muka liian märkiä vieläkin. No ne on tintattu pilalle jo vuosia sitten, jos vaaditaan melkein helteitä viikko ennen kuin pellot kuivaa kylvökuntoon.
Ei ne pellot ole ollenkaan märkiä, päin vastoin. Mitä parhaimmassa kunnossa kylvöä ja muokkausta ajatellen. Mutta nyt jos menee kylvämään 40 millin sateen alle, järjestää itselleen vaikeuksia. Lannoitteet liukenee ties minne, itäminen muuttuu mätänemiseksi. Sitten on se kuorettuman riski. Tuommoisen sateen jälkeen pinnan kuorettuminen on savimailla sääntö eikä poikkeus. Tuleeko pelkkä pintakuorettuma vaiko tiiliskivi-ilmiö, riippuu ihan siitä, kuinka paljon maata on myllätty ja mitä keliä sateen jälkeen pitää.
-
On täällä kylvöjä aloiteltu. Naapuri, kenen kanssa rapidi on kimpassa kylvi herneet. Semmosta pientä starttia muutamilla ja osalla vallan aloittamatta. Sänkimiehet osa vielä Levillä ilmeisesti.
Mun menee aina aikaa kun baskotan itelle ja muillekin, sit multailee niitä. Ja osassa pelloista on ollut hiukan märkiä alueita, ojamaita ym. Ja haluan kylvää aina yhden lajikokonaisuuden kerralla kuntoon yksillä siivouksilla eikä sieltä sun täältä. Helpompaa ruiskutuksien ym. kanssa sitten.
Se on tätä sadetta aavistellut jo pitempään niin en ottanut juurikkaan kylvöäkään tähän alle. Juurikkaalla on kuitenkin aikaisessa kylvössä myös kohonnut pakkasriski. Lisäksi hidas taimettuminen vie Buteosta tehoja. Kolmesta koosta kun sen kanssa selviää niin voitto on varma. Karppa, kirppa ja kylmä.
-
Maastopalovaroitus koko etelä-suomessa, ei oo kunnolla satanut moneen viikkoon, pellot paljaina samoin jo monta viikkoa, silti pellot muka liian märkiä vieläkin. No ne on tintattu pilalle jo vuosia sitten, jos vaaditaan melkein helteitä viikko ennen kuin pellot kuivaa kylvökuntoon.
Yllättävän vähän niitä aloittajia näkyi matkalla kun tänne salon seudulle tuli ajeltua. Omilla nurkilla ne hätäsimmät tosiaan ehtivät varmaan tehdä jo kaiken ennenkuin valtaosa edes aloittaa.. epäilen et sunnuntain mahdollinen sade jarruttaa.
Mut juu eipä niitä matkallakaan hirveästi näkynyt oikeastaan suuremmissa määrin vasta muurlassa näkyi useampi kylvetty pelto. Ei ollut kartanollakaan halikossa vielä kaikki kylvetty. Kone kyllä liikkui.
-
Pohjois-Savossa kolmas kuiva kevättalvi ja todella vähäluminen talvi takana. Raita kukkii ja pajut kissoilla. Juttelin lehmätilallisten kanssa ja jos sadetta niin alkavat kohta lannoitaa.. Aika hurjaa. Muistelen kevättä 89 jolloin naapuri kylvi vehnää 27.4. Ja se on aikaista sekin tällä seudulla.. Itse laitoin kokeeksi valkosinappia muutamaan kohtaan, katsotaan miten käy vai pitääkö toukokuussa kylvää vielä uusiksi.
Ja perunapellolle tekisi jo mieli jousikkaan kanssa.. Ei ole multa tarttunut kenkää misssän kohdin enää viikkoon.
-
Oho, se tulikin sitten jo tänä yönä se sade, korvakuulolla sen verran että voi pitää viikonlopun vapaata, sademittari on vielä talven jälhiltä sisällä suojassa.
-
Pohjois-Savossa kolmas kuiva kevättalvi ja todella vähäluminen talvi takana. Raita kukkii ja pajut kissoilla. Juttelin lehmätilallisten kanssa ja jos sadetta niin alkavat kohta lannoitaa.. Aika hurjaa. Muistelen kevättä 89 jolloin naapuri kylvi vehnää 27.4. Ja se on aikaista sekin tällä seudulla.. Itse laitoin kokeeksi valkosinappia muutamaan kohtaan, katsotaan miten käy vai pitääkö toukokuussa kylvää vielä uusiksi.
Ja perunapellolle tekisi jo mieli jousikkaan kanssa.. Ei ole multa tarttunut kenkää misssän kohdin enää viikkoon.
Tässä Kuopion pohjoispuolella -24 talvi oli tosi luminen, huhtikuussakin satoi yli keskiarvon. Siitä huolimatta kevät oli katastrofaalisen kuiva. Nyt on 12kk kuivaa alla, lähtökohdat kevääseen siis viimevuotistakin kuivemmat. Tämän viikonlopun monsuunikin kutistui 20->2 milliin. :(
-
Yllättävän vähän niitä aloittajia näkyi matkalla kun tänne salon seudulle tuli ajeltua. Omilla nurkilla ne hätäsimmät tosiaan ehtivät varmaan tehdä jo kaiken ennenkuin valtaosa edes aloittaa.. epäilen et sunnuntain mahdollinen sade jarruttaa.
Mut juu eipä niitä matkallakaan hirveästi näkynyt oikeastaan suuremmissa määrin vasta muurlassa näkyi useampi kylvetty pelto. Ei ollut kartanollakaan halikossa vielä kaikki kylvetty. Kone kyllä liikkui.
Eipä juuri yllätä, että toukotohinassakin on Agronet-lisää mukana. Ihan selkeästi porukka on jarrutellut pellolle menoa ja täälläkin liikkeellä lähinnä herneen kylväjät ja pari sankaria, jotka edelleen uskovat aikaisten kylvöjen kaikkivoipaisuuteen. Se mitä kävin katsomassa, niin aika raakaa maata revitty auki parissa paikkaa ja siihen jo kylvöä päälle. Epäilen, että jos jää sateiseksi ja viilenee, niin jyvät pehkaantuvat sinne.
Tosiaan tänä aamuna iso yllätys, että täällähän sataa. Reilu neljä milliä tullut jo. Sade siirtyi tälle päivää, mutta huomenna illalla pitäisi tulla lisää ja alkuviikollekkin oli jo tippoja. Ennusteet ronaa niinkuin voi ehkä arvata.
-
Oman seudun ennusteissa ollut 40mm sade oli muuttunut 15mm sateeksi. Huomiseen mennessä muuttuu varmaa 5mm... Ei sinänsä yllättäisi koska lähes aina ne on kevät puolella kuivaneet..
Mut juu yllättävän rauhallista oli. Toki eipä sitä moottoritieltä paljoa näe. Kotimatkan voisi suorittaa jotain maisemareittiä pitkin niin näkisi vähän tarkemmin.. ;D
Omallakin alueella ihmettää et on todella selkeä ero. Se hätäisempi osa on täppäröinnyt jo varmaan koko alansa ja vieressä ei ole edes aloitettu. Yleensä toiminta lähtee vyörymään eteenpäin niin et yksi aloittaa, seuraavana päivänä on jo pari lisää jne. Nyt jotain outoa.
-
Niin, oikea kylvöaika oli jo vähintään viikko sitten. Juurikkaat saattavat olla jo pinnassa, nyt sitten sateen voimakkuudesta riippuu, lähtevätkö taimet veden mukana menemään. Myös viljanoraan pitää päästä maan pinnalle, jotta se parhaiten selviää sateista. 2010 vuonna helatorstain jälkeen, vaikka maanpinta oli nilkkaan saakka veden peitossa, yli 3 päivän ja 200+ mm:n sateiden jälkeen, ensimmäiset kunnon pitkällä oraalla olleet kylvökset selvisivät hyvin. Itävät tai juuri kylvetyt viljat eivät ikinä toipuneet. Maan pinnassa oli sateiden jälkeen viikon verran märän kiiltävä nahka, ja kuorettuma kehittyi rauhassa, ilman että pellolle olisi voinut päästä sitä rikkomaan. Kyntöjä ja sänkien avaamista voi hyvin tehdä, kokeilen nyt, kuivuuko mullos sateiden jälkeen nopeammin kuin tiivis sänkimaa. Sänkipelto oli pölyävän kuiva eilen illalla, lautasäkeeseen ei tarttunut multaa, eikä pyörät tummuneet, kun ajoi yli äestetystä kohdasta.
Sateen alle kyntämisestä ei ole ihan selvää kuvaa. Yksi alava pelto taannoin tuli kynnetyksi ennen sadetta; viilut kuivuivat erinomaisen hyvin, mutta sitten kun lähdettiin äestämään, kerta-ajo yli vielä onnistui, mutta maan pintaan alkoi tursuamaan kosteutta, ja seuraavana päivänä upotin kylvökoneen, viilut olivat alta päin vettyneet ja muuttuneet liejuksi. Syysviljoista olen oppinut, että sekä pitkäkestoisen märän että kuivan sään vallitessa kannattaa kyntää juuri ennen kylvöä, kuivalla saa jotakin itämiskosteutta jyvälle, ja märän sään lopuksi tehty kynnös kuivuu mahdollisen poudan tullessa muutamassa päivässä nopeammin kuin pohjaan asti vettynyt kynnös.
(http://www.viistonninen.com/muut/koe/Sade_2020_toukokuu_2.jpg)
Kuva: 22.5.2010 Sade alkoi rakeilla. Muurla, kirkonkylä
(http://www.viistonninen.com/muut/koe/Sade_2010_toukokuu.jpg)
Kuva: 23.05.2024, Perniön suunta
(https://api.mtvuutiset.fi/graphql/caas/v1/media/359506/data/d02bfa2d2794b30bf6a9ebb5fb8fa65b/landscape16_9/1024/943458.jpg)
Kuva: Perniön keskusta sateen jälkeen. Lehtikuva / MTV3
-SS-
-
Miten, mahtavatkohan ne kaurat sun muut, mitä Mellilässä pian 3vk sitten kylvettiin, olla jo pinnassa...?
-
Miten, mahtavatkohan ne kaurat sun muut, mitä Mellilässä pian 3vk sitten kylvettiin, olla jo pinnassa...?
Ei ole mitään syytä, etteivät olisi itäneet ja orastuneet. Joka tapauksessa tämän kuluneen viikon puolivälistä lähtien tehdyissä kylvöksissä voisi olla hyvä tarkkailla, tuleeko kuorettumaa, jos sade on vain äkkinäinen, ei kuiviainen pohjamulta edes kastu, silloin pääsee heti pöyhimään kylvökset joko jyrällä tai pinnasta äkeellä raapien.
Eiköhän tuo viimeisten ennusteiden lempeä 20 mm mene vielä mukavasti, ennusteissa uhattu 40 mm olisikin ollut jo toinen juttu. Mutta tokkopa sade multaa pilaa, pääsee sinne sitten vapun aikoihin, vaikka nyt olisi himmaillut.
Kummasti kylmäpäistäkin vaan alkaa ahdistaa, kun aukealla näkyy useampi pölypilvi, ja olet juuri käynyt itsesi kanssa taistelua, menenkö nyt vai heivaanko mahdollisen sateen jälkeen.
Eikös elokuvissakin aina pelikorttipöydän ääressä, ne jotka aina heittävät korttinsa pois kesken, menettävät kassansa vähitellen, ja se rohkea sitten ottaa sen jättipotin. Tai sitten häviää toiselle rohkealle. Mutta on ainakin yrittänyt...
-SS-
-
Kuinka lie, onko kovin järkevää tässä vaiheessa vielä, niitä jyväsiä maahan laittaa. se lämpösumma kun ksvin kehitykseen vaikuttaa.Ei kalenteri. Vaikka kuin maa pölisee, seei ole tae siitäettä se olisi jyvälle hyvä itämispaikka. Mut pölistelkää ja kylväkää tällä menoa suomi on tukialueena samaa kuin tanska.
-
Miten, mahtavatkohan ne kaurat sun muut, mitä Mellilässä pian 3vk sitten kylvettiin, olla jo pinnassa...?
On.
-
Ens viikon puolen välin jälkeen luvattu yöpakkasia.
-
Kuinka lie, onko kovin järkevää tässä vaiheessa vielä, niitä jyväsiä maahan laittaa. se lämpösumma kun ksvin kehitykseen vaikuttaa.Ei kalenteri. Vaikka kuin maa pölisee, seei ole tae siitäettä se olisi jyvälle hyvä itämispaikka. Mut pölistelkää ja kylväkää tällä menoa suomi on tukialueena samaa kuin tanska.
Lämpösummaa Kemiöstä Jokioisiin 50 astetta jo. Vuosina 2023-2024 oltiin 10. toukokuuta 50 asteessa. Vuosina 2020-2022 ei ollut viittäkymmentä astetta vielä toukokuun viidentenätoistakaan !
Että lämpösumma ei olisi estänyt kylvöä, eikä maanpinnan lämpötila. Kalenteri tietenkin on monille se suurin vastustaja.
-SS-
-
juu, kasvukauden lämpösummaeikä tuo ennuste kovin korkeita edes muinai s suomeen lupaile ja sadekuurija toukkokhuun toisellakin viikolla ylimmät lämmöt + 15. että edistyykö se kasvu vielä Muut ovathan ne iemente siellä vartoomassa ja tassmassa keväänn työhuippua, lie sitten mitenjos uusintaa pitää tehdä kuorettumien ym vuoksi.
-
Oiskohan kyseessä se maalaisjärki kuitenkin ettei suin päin mennä kylvöille (ehkä poislukien ne herneet) vaikka maa onkin kylvökunnossa?
Jos on ollut satamatta, siis kunnolla satamatta sen kolme kuukautta niin ehkä sitä tietää että varmasti kohta sataa ja jos ennusteetkin näin lupailleet.
Ennusteet näin keväällä ainakin, heittää kylläkin valtavasti että saa sitä tarkkana olla.
-
Jurtit on tulossa pintaan. 1980-90 luvulla tehtiin juurikkaan kylvöaikakokeita ja silloin tulos oli, että päivä kylvöajassa vaikuttaa 400 kg ha satoon. Kun aloitin 7.4 kylvön tänään kylvetyt ovat 4800 kg takamatkalla. Viljankylvöt piti tänään aloittaa, mutta katsellaan nuo sateet ensin. Ohraa pääosin kylvetään. Sillä on puolitoista kuukautta ihan hyvää kylvöaikaa jäljellä. Aika mukavasti on kosteus säilynyt kun aprillipäivän jälkeen tasattiin.
-
juu, kasvukauden lämpösummaeikä tuo ennuste kovin korkeita edes muinai s suomeen lupaile ja sadekuurija toukkokhuun toisellakin viikolla ylimmät lämmöt + 15. että edistyykö se kasvu vielä Muut ovathan ne iemente siellä vartoomassa ja tassmassa keväänn työhuippua, lie sitten mitenjos uusintaa pitää tehdä kuorettumien ym vuoksi.
Veikkaan että tuo on kirjoitettu 2,0 promillea alkoholia veressä. No pääsiäisen kunniaksi moni nyt alkoholia nauttiikin, ennen kuin kylvökiireet ens viikolla alkaa. Ottihan se Jeesuskin viiniä viimeisellä aterialla ennen kuin naulittiin ristille.
-
Kuinka lie, onko kovin järkevää tässä vaiheessa vielä, niitä jyväsiä maahan laittaa. se lämpösumma kun ksvin kehitykseen vaikuttaa.Ei kalenteri. Vaikka kuin maa pölisee, seei ole tae siitäettä se olisi jyvälle hyvä itämispaikka. Mut pölistelkää ja kylväkää tällä menoa suomi on tukialueena samaa kuin tanska.
Lämpösummaa Kemiöstä Jokioisiin 50 astetta jo. Vuosina 2023-2024 oltiin 10. toukokuuta 50 asteessa. Vuosina 2020-2022 ei ollut viittäkymmentä astetta vielä toukokuun viidentenätoistakaan !
Että lämpösumma ei olisi estänyt kylvöä, eikä maanpinnan lämpötila. Kalenteri tietenkin on monille se suurin vastustaja.
-SS-
Näyttää tässä salon seudulla sit useammallakin olevan se kalenteri se este...
Pikku lenkki tulo autoiltua ja ajattelin et enemmänkin olisi tehty mut yllätyin...
Itsellä ei kalenteri ole ollut koskaan esteenä mut kun ei ole maat siinä kunnossa niin en niitä märkänä ala tekemään olkoon vaikka kuinka kuivaa ja hellettä..
-
juu, kasvukauden lämpösummaeikä tuo ennuste kovin korkeita edes muinai s suomeen lupaile ja sadekuurija toukkokhuun toisellakin viikolla ylimmät lämmöt + 15. että edistyykö se kasvu vielä Muut ovathan ne iemente siellä vartoomassa ja tassmassa keväänn työhuippua, lie sitten mitenjos uusintaa pitää tehdä kuorettumien ym vuoksi.
Veikkaan että tuo on kirjoitettu 2,0 promillea alkoholia veressä. No pääsiäisen kunniaksi moni nyt alkoholia nauttiikin, ennen kuin kylvökiireet ens viikolla alkaa. Ottihan se Jeesuskin viiniä viimeisellä aterialla ennen kuin naulittiin ristille.
Joukahainen ja konjakkipullo. On vain yksi voittaja.
-
2007 Kylvin jurtit 8.-11.4. reilu 50 t tuli satoa. Annabell ohraa on silloin kylvetty 14.4. Viljelykirjanpidossa on sadoksi merkitty 6 t.
Nyt viljan kylväjä olisi ehtinyt tänään, mutta en uskaltanut mahdollisen sateen alle kylvättää.
-
Kyllä kalenteria pitää myös osata katsoa. Perustelen sen sillä, että Suomen ilmasto ei kuitenkaan niin nopeasti muutu, kuin jotkut jaksavat uskoa. Vai kylvättekö vaikka tammikuussa, jos pelto on sopivassa kunnossa?
-
Miten, mahtavatkohan ne kaurat sun muut, mitä Mellilässä pian 3vk sitten kylvettiin, olla jo pinnassa...?
On.
Ihme. Jääkylmässä maassa ja kovia yöpakkasiakin oli välissä...
-
Nyt ennustetaan tulevan lisää kosteutta maahan ja se auttaa. Ilman sadetta alkaa itämiskosteus olemaan kortilla, vaikka on reilulla tasauksella koitettu saada kosteus säilymään. Jyrällä tasaamalla saisi kosteuden säilymään vielä kauemmin.
-
Suomi on pitkä maa ja vuodet ei oo veljeksiä. Oon ajanut paskaa monena pääsiäisenä ja kyntänyt sekaan. Nyt ei tulisi mieleenikään mennä tuonne rapakkoon sotkemaan. Tosin eihän ne pääsiäisetkään aina oo samalla kohtaa kalenteris ;D Kait sitä sitten ens viikolla jo pirunmoisella kiireellä, vai olisko sittenkin se viikko äitienpäivän alla paras. Siellä lomittaja varaus ja säkeissä tossina Hermannia. Nurmen lannoilla ei oo kiirusta - jos edes lannoitan ja heinän ja rahakasvit voi kylvää sitten kesäkuussa.
Eli ta det lungt olis kait ruottin opettaja aikoinaan sanonut.
-
Miten, mahtavatkohan ne kaurat sun muut, mitä Mellilässä pian 3vk sitten kylvettiin, olla jo pinnassa...?
On.
Ihme. Jääkylmässä maassa ja kovia yöpakkasiakin oli välissä...
Usein tuli kylvettyä vuosittain yyber-aikasin. Huomio kiinnitty sihen että kun vaikka ohran laitto maahan ja sen jälkeen oli kylmä jakso, niin juuret oli paljon vahvempia kun siemen juroi maassa.
Tai sitten se oli vaan oman pään kuvittelua.
-
Kyllä se ihan faktaa on, että viileässä jyvä lykkää ensisijaisesti juurta ja idun kasvattaminen voi olla hyvinkin olematonta. Orastuminen on omalla uralla kestänyt parhaimmillaan kolmatta viikkoa ja yksinomaan viileiden säiden takia. Ainoa ongelma tässä yhtälössä on liiallinen märkyys yhdistettynä kylmyyteen, jos ei jyvät tule pintaan, niin ne alkavat pikku hiljaa pehkaantua jyvä jotenkin kuluttaa kasvuvoimansa loppuun ja oras kellastuu ja jää maan alle. Sanoisin, että kylmää voi olla, mutta silloin pitää olla myös sopivan kuivaa. Vähän sekavaa, mutta jotenkin näin tämä tuntuu toimivan. Sitähän tämä maanviljely ja sodankäynti usein on. Mennään ihan veitsenterällä ja voitto tai tappio on hiuskarvan varassa.
-
Kyllä se ihan faktaa on, että viileässä jyvä lykkää ensisijaisesti juurta ja idun kasvattaminen voi olla hyvinkin olematonta. Orastuminen on omalla uralla kestänyt parhaimmillaan kolmatta viikkoa ja yksinomaan viileiden säiden takia. Ainoa ongelma tässä yhtälössä on liiallinen märkyys yhdistettynä kylmyyteen, jos ei jyvät tule pintaan, niin ne alkavat pikku hiljaa pehkaantua jyvä jotenkin kuluttaa kasvuvoimansa loppuun ja oras kellastuu ja jää maan alle. Sanoisin, että kylmää voi olla, mutta silloin pitää olla myös sopivan kuivaa. Vähän sekavaa, mutta jotenkin näin tämä tuntuu toimivan. Sitähän tämä maanviljely ja sodankäynti usein on. Mennään ihan veitsenterällä ja voitto tai tappio on hiuskarvan varassa.
Olen samaa mieltä. Kylmä ei ole itsessään ongelma mutta kylmä ja märkä on paha yhdistelmä. Oikeastaan voisi yleistää että jos pelto on kosteustilaltaan riittävän kuiva on se yleensä myös riittävän lämmin.
-
Nyt se sitten sataa oikein kunnolla. Tiesinhän minä tämän. Teoriani, jonka mukaan vähäsateista jaksoa seuraa aina runsassatateinen jakso, osoittautuu oikeaksi.
Ja SS yhtyy minuun tässä.
-
Nyt voi onnitella itseään jos ei vielä laittanut jyviä maahan. Taitaa se 40 mm sittenkin mennä rikki vaikka eilen vielä näytti alle 20 mm. Ohra saa kylmän kylvyn.
-
Nyt se sitten sataa oikein kunnolla. Tiesinhän minä tämän. Teoriani, jonka mukaan vähäsateista jaksoa seuraa aina runsassatateinen jakso, osoittautuu oikeaksi.
Ja SS yhtyy minuun tässä.
Rakkine on keksinyt tuon tutun varmasti voittoa tuottavan rulettisäännön: tuplaa mustalle niin kauan, kunnes voittaa.
-SS-
-
Eilen illalla se alkoi ja edelleen sataa. Mittariin kertynyt jo melkein 50mm. Tuo mystinen varsinais-suomalainen savi muuttui jo tasausäestyksen jälkeen tuhkaksi. Sinänsä olisi ollut melko hyvä olosuhde kylvöille ja moni isäntä tällä aukealla jo kylvi sateiden alla. Pelkään pahoin, että nuo pellot kuorettuu jahka tämä vesisade huomenna lakkaa. Onneksi tuli sohlattua tuon siemenen oston kanssa sen verran, että toimitus on vasta muutaman päivän päästä, muuten olisi jo jyvää maassa paljon. Sääennusteita kun katsoo niin veikkaan, että vapun tienoilla menee jyvää maahan.
On taas erikoinen kasvukausi tulossa kun ensimmäistä kertaa on päällekkäin syysviljojen ruiskutukset ja kylvöt...
-
En usko vapulla tapahtuvaan aloitukseen. Sademäärät ei ole ennnusteissa tulevalla viikolla mitenkään isoja, mutta säätyyppi on viileä ja kostea, pellot kuivuu nyt hitaasti.
-
Eilen illalla se alkoi ja edelleen sataa. Mittariin kertynyt jo melkein 50mm. .
Jos ei lämpene niin jyvät ei sieltä nouse.
-
Sateet kuivuivat noin 6 milliin matkalla tänne, eilen tuli varmaankin enemmän, mutta tuskin tämä ylittää 20mm yhteensä... eiköhän noita kyntöjä pääse piakkoin jatkamaan, ehkä nyt ei vielä huomenna...
-
Katsastin joutessani pääsiäisajelulla maakuntaa Länsi-Uudeltamaalta Perniöön, Nummi-Pusulasta Kiikalaan. Kylvetyt pellot olivat ihan hyvän näköisiä, jyrätyt olivat kiiltävän vesikerroksen peitossa. Varmasti korppaa tulee. Tasatuilla pelloilla seisoi vesilätäköitä, jopa kynnöspelloilla. Tämä sade ei tullut ukkossateena, Helsingissä oli toissailtana ukkostanut.
Perniöön menevä Karhujoki oli savinen, mutta ei vielä tulvakorkeuksissa. Sanoisin, että sadettimet voi laittaa hetkeksi seis.
Turun suunnalla oli enempi tullut vettä, raporttia on jopa 40 mm:n sademääristä, sademäärä oli vähäisempi Lohjalla, ehkä 25-30 mm.
-SS-
-
Eilen illalla se alkoi ja edelleen sataa. Mittariin kertynyt jo melkein 50mm. Tuo mystinen varsinais-suomalainen savi muuttui jo tasausäestyksen jälkeen tuhkaksi.
Yhden aikaisemman kerran muistan 1980-luvulla, että tuli tasattua, ja sitten tuli kovat sateet. Se vetinen pintanahka ei kuivunut oikein millään. Meni yli kaksi viikkoa, ennen kuin pääsi kylvämään, ja notkelmat silloinkin piti kiertää. Onneksi jätin muutamat vaakasuorat osat tasaamatta, saattaisi voida päästä samaan aikaan kuin mäenrinteen.
Kokeilin ennen sadetta kultivoida kevyellä Muko-kultivaattorilla muutaman raidan tuohon tasattuun savimaahan. Jos se kohta kuivuu nopeammin, tiedän, mitä teen seuraavalla kerralla sateen uhatessa. Onneksi sain avattua eilen aamupäivällä rutikuivaa sänkeä jonkin verran lautasäkeellä, niin sade tallaa loput pahnat piukempaan ja tumma maa valmistuu auringossa nopeammin. Pahnaa oli erittäin runsaasti, millään piikikkäällä ei saanut jälkeä, haravakasoja vaan. Lapiorullaäeskin olisi pyöritellyt pahnapyöröpaaleja akseleille.
-SS-
-
Salogolfin vieressä olevilla tasankopelloilla ainakin saa jyvä etsiä snorkeliä varastoistaan...
Ja oli sitä vettä muurlankin pelloilla mistä vain tasaista löytyi..
Kymenlaaksossa oli ainakin omilla nurkilla tullut vettä vähemmän mut maaperä oli lähtökohtaisesti jo märempi. En lähde veikkaillemaan kuinka noille käy kun omat jyvät ei ole pelissä.
Tuleva viikko näyttää viileältä, loppuviikosta lämpötilat sahaa +5 ja nollan välillä. Ei mahda tapahtua paljoakaan.
Koska sit aloitus? No en tiedä. Epäilen et tämänkin sateen kuivattelu vie muutaman päivän. Ehkä loppuviikolla ollaan samassa tilanteessa kuin ennen sadetta, jos ei lisää vettä tule. Vappuviikolla voisi katsella jos jotain peltotouhua voisi aloitella..
Viimeisimpään SS:n kommentiin niin vanha isäukko sina sanonut et jos peltoon menee koskemaan niin se on sit kylvettävä ennen sadetta..
-
Tasattu munkin on kaikki muokatut enkä nyt niin toistaiseksi kauhean huolissani ole hitaammasta kuivumisesta, nyt eletään hei kumminkin VASTA huhtikuuta, kuukauden päästä voi sitten alkaa murehtia.
-
Tasattu munkin on kaikki muokatut enkä nyt niin toistaiseksi kauhean huolissani ole hitaammasta kuivumisesta, nyt eletään hei kumminkin VASTA huhtikuuta, kuukauden päästä voi sitten alkaa murehtia.
Saattoi olla 1982, kun tasattiin laajalti tällä kylällä hyvin aikaisin huhtikuussa. Pari isompaa toukokuun sadetta noin viikon välein pysäyttivät kylvöt koulun päättäjäisiin asti. Tarkistin lukemat, 1. - 10.5. satoi 32 mm, käytännössä yhtäjaksoisesti. (Huhtikuun kahtena viimeisenä päivänä satoi lisäksi 10 mm) Ilma oli toukokuun puolessavälissä melko suhmuraista, yölämpötilat nollassa ja päivälläkin tuskin kymmentä, ja pahimmin liettyneille pelloille ei päässyt ollenkaan. Sitten kun lämpesi, kolmena päivänä satoi (17. , 22., ja 24. päivä) , ja lopulta 28.5. satoi reilut 20 mm melkoisella rytinällä. Muistelisin, että vasta koulun päättäjäisten aikoihin jälkeen tuli helteisiä päiviä, ja kylvin kiireen vilkkaa ohraa. Olihan meillä nurmea ja syysviljaa, kun oli elukat silloin vielä, meidän kevätkylvöt eivät olleet nyt niin kauhean olennaisia. Mutta se, jolla oli kylän suurin ky...lvöala, joutui odottelemaan pitkään.
Kesäkuukin oli alun hellettä lukuun ottamatta kylmä ja kuiva. Sadetta saatiin runsaat 10 mm, osa lumena juhannuksen alla, ja keskilämpötila oli 12 astetta.
Satovuosi oli kuitenkin hyvä, ja vehnän tavoitehinta talvella oli ollut 1,72 mk, joka on 85 senttiä nykyrahassa. Ruis oli 1,87 mk. EN edes halua laskea, paljonko se nykyrahassa olisi....tavoitehintoja nostettiin syksyllä 1982 15-12 penniä kilolta.
-SS-
-
Kyllä tämä menee nyt toukokuulle ihan heittämällä. Mitään takeita ei ole sään selkenemisestä, kun löytyi tällainen epävakainen säätyyppi. En millään saa mieleen vuotta, mutta samanlainen oli lähtötilanne kuin nyt eli viileää, aurinkoista ja maat toukokunnossa, muttei uskaltanut kylvää, kun luvattiin sateita. Ne sitten tulikin ja sellaista kunnollista toukokeliä ei ollut enää sille keväälle. Enemmän tai vähemmän nahkeaan kylvettiin kaikki.
-
Toiset taas sanovat että on parempi kun tasattuun peltoon sataa ja käyvät tahallaan sateen alle tasottaa, mut taitavat tarkottaa vaa pikku sadetta. 30mm tullu. Loppuviikkol yöpakkasia, se kuivaa... :)
-
Toiset taas sanovat että on parempi kun tasattuun peltoon sataa ja käyvät tahallaan sateen alle tasottaa, mut taitavat tarkottaa vaa pikku sadetta. 30mm tullu. Loppuviikkol yöpakkasia, se kuivaa... :)
Juu. Mutta eiköhän moni mielellään kuitenkin käynyt tasurilla vetämässä sen sadetanssin pellolla. On sitä joskus ennenkin tullut reippaammin vettä tasatulle, eiköhän ne kaikki ole lopulta kuitenkin tullut kylvettyä. Ei kukaan tietysti olisi tasannut, jos olisi ollut aivan satavarma tästä sateesta. Isompi katastrofi se olisi ollut, jos ei olisi satanut.
-
Katsastin joutessani pääsiäisajelulla maakuntaa Länsi-Uudeltamaalta Perniöön, Nummi-Pusulasta Kiikalaan. Kylvetyt pellot olivat ihan hyvän näköisiä, jyrätyt olivat kiiltävän vesikerroksen peitossa. Varmasti korppaa tulee.
-SS-
Ihan oikeastiko joku jo jyräsi sateen alle?
-
Toiset taas sanovat että on parempi kun tasattuun peltoon sataa ja käyvät tahallaan sateen alle tasottaa, mut taitavat tarkottaa vaa pikku sadetta. 30mm tullu. Loppuviikkol yöpakkasia, se kuivaa... :)
Juu. Mutta eiköhän moni mielellään kuitenkin käynyt tasurilla vetämässä sen sadetanssin pellolla. On sitä joskus ennenkin tullut reippaammin vettä tasatulle, eiköhän ne kaikki ole lopulta kuitenkin tullut kylvettyä. Ei kukaan tietysti olisi tasannut, jos olisi ollut aivan satavarma tästä sateesta. Isompi katastrofi se olisi ollut, jos ei olisi satanut.
Rinteet kuivuvat kyllä. Olen usein tehnytkin vain saviset töyräät. Jo 1950-luvulla tämän tilan viljelijä aiheutti ahdistusta muille tasaamalla tuota rinnettä huhtikuulla pöllytellen. Nyt tänä keväänä tuli tasattua muutama alavampikin paikka, koska muutkin. No, monta kertaa useammin on itäminen mennyt pieleen kuivaksi päässeiden kynnösten takia. Ehkä 30 vuoden välein on tasaus osoittautunut virheratkaisuksi.
-SS-
-
Kyllä tämä menee nyt toukokuulle ihan heittämällä. Mitään takeita ei ole sään selkenemisestä, kun löytyi tällainen epävakainen säätyyppi. En millään saa mieleen vuotta, mutta samanlainen oli lähtötilanne kuin nyt eli viileää, aurinkoista ja maat toukokunnossa, muttei uskaltanut kylvää, kun luvattiin sateita. Ne sitten tulikin ja sellaista kunnollista toukokeliä ei ollut enää sille keväälle. Enemmän tai vähemmän nahkeaan kylvettiin kaikki.
Jonkun tollaisen vuoden muistan. Ei tullut oikein kunnon keliä ollenkaan... Mut en mäkään sitä vuotta muista. Ei siitä kuitenkaan kovin kauaa ole.
Näin ajatellen tietysti niin olisiko ne jyvät pitänyt tuonne märkään survoa. Muutama niin teki, valtaosa ei. Pari entistä hätäilijääkin oli hyvin rauhallisia, olisiko märkään kylvö sitten opettanut jotain...
Voi hyvin olla et jos tämä epävakainen säämuoto jää päälle niin tätä kestää. Jos vilkaisee accuweatherin pitkää ennustetta omalle markille niin noin kuukauden päästä vasta kääntyisi säämuoto. Nooh ehtii ne silloinkin.
Oma kylvösuunnitelma pitää sisällään kauraa ja ohraa. Vehnää ei ole tulossa kuin nimeksi ja tuonkin voi sit vaihtaa tarvittaessa, jos nyt oikein myöhäiseksi menisi. Vaatisi sit kyl oikeasti jonkun kesäkuun puolenvälin kylvön.. ohrat ja kaurat ehtii tuostakin vielä ihan hyvin.
-
KIVISAARI, S. & LARPES, G. Kylvöajankohdan vaikutus kevätvehnän, ohran ja kauran satoon 10-vuotiskautena 1970-1979 Tikkurilassa. Maatalouden tutkimuskeskus. Tiedote 13/84. Tuossa on 1970-luvulla tehty pitkäaikaiskoe hiesu-, hiue- ja hietasavilla. Tuloksena oli, että myöhästyminen kylvössä on aikaista kylvöä dramaattisempi vaikutuksiltaan. Merkittävänä huomiona oli, että
"Erittäin haitallisiksi eräinä vuosina osoittautuivat pian kylvön jälkeen sattuneet voimakkaat sateet vaikuttaen liettävästi varsinkin hiesusaviin."
Aikaista kylvöä pidettiin parempana vaihtoehtona sekä sadon että laadun osalta. Kuitenkin varauksia esitettiin: "...myöhäinen kylvö ei aina välttämättä merkinnyt huonolaatuista satoa.." Mitä tuohonkin sanoisi. Ei aina, mutta ehkä silti useimmiten.
-SS-
-
Tää on tätä samaa vehkoomist vuodesta toiseen. Ei ole heikkohermoisen hommaa, huhtikuulta syyskuulle, ei sada, sataa liikaa, kylmä, liian kuuma, liian märkkä, liian kuiva, ei kasva, sitten vielä loppujen lopuksi kun saat näytepussin kauppaan, ni ei kelppa. Sitten taas seuraava kevät uudestaan täynnä uskoa tule vaan. Sama pyörä pyörii..
https://youtu.be/nzoeVF0FMCI?si=CeptRvYttWkYGYL_
-
Katsastin joutessani pääsiäisajelulla maakuntaa Länsi-Uudeltamaalta Perniöön, Nummi-Pusulasta Kiikalaan. Kylvetyt pellot olivat ihan hyvän näköisiä, jyrätyt olivat kiiltävän vesikerroksen peitossa. Varmasti korppaa tulee.
-SS-
Ihan oikeastiko joku jo jyräsi sateen alle?
Kyllä. En päässyt selvyyteen, onko hernettä (ko. tila on viljellyt hernettä aikaisempina vuosina) vai öljykasvia. Hernemaa pitänee jyrätä kivien painamiseksi maahan sisään. Rapsia kylvin vuonna 2020 ja 2021 sateen ja kylmän jakson alle, ja kummallakin kerralla siemenet pehkaantuivat kylmässä tai sitten kirppa söi mullassa sisällä idun jo poikki. 2021 en edes ollut aikaisessa, vaan toukokuun puolivälissä. Viikon sadekauden jälkeen ei oikein mitään tullut maasta. Aureat kylvin sitten 4.6. uudelleen, ja satotaso 800 kg/ha. Kesä kuivatti pystyyn.
Mutta eipä tuo öljykasvi selvinnyt kuumana ja kuivana kautenakaan kylvettynä hyvin, 2023 oli esimerkki, kolme kertaa kylvin, kuivuus ja kirppa kuritti pois; sain sitten kesäkuun lopulla lopulta hyvän kasvuston TOS-rypsiä pintaan kylvämällä, mutta eipä siemeniä tullut, naattia vaan. Tuli siitä sentään monimuototuet, tonnin verran rypsiä sitä kautta.
-SS-
-
Tää on tätä samaa vehkoomist vuodesta toiseen. Ei ole heikkohermoisen hommaa, huhtikuulta syyskuulle, ei sada, sataa liikaa, kylmä, liian kuuma, liian märkkä, liian kuiva, ei kasva, sitten vielä loppujen lopuksi kun saat näytepussin kauppaan, ni ei kelppa. Sitten taas seuraava kevät uudestaan täynnä uskoa tule vaan. Sama pyörä pyörii..
https://youtu.be/nzoeVF0FMCI?si=CeptRvYttWkYGYL_
Ihan turhan aikainen valittaminen ja muitten tekemisten jeesustelu on jotenkin sisäänrakennettu suomalaiseen maatalouteen.
-
Kyllä tämä menee nyt toukokuulle ihan heittämällä. Mitään takeita ei ole sään selkenemisestä, kun löytyi tällainen epävakainen säätyyppi. En millään saa mieleen vuotta, mutta samanlainen oli lähtötilanne kuin nyt eli viileää, aurinkoista ja maat toukokunnossa, muttei uskaltanut kylvää, kun luvattiin sateita. Ne sitten tulikin ja sellaista kunnollista toukokeliä ei ollut enää sille keväälle. Enemmän tai vähemmän nahkeaan kylvettiin kaikki.
Jonkun tollaisen vuoden muistan. Ei tullut oikein kunnon keliä ollenkaan... Mut en mäkään sitä vuotta muista. Ei siitä kuitenkaan kovin kauaa ole.
Näin ajatellen tietysti niin olisiko ne jyvät pitänyt tuonne märkään survoa. Muutama niin teki, valtaosa ei. Pari entistä hätäilijääkin oli hyvin rauhallisia, olisiko märkään kylvö sitten opettanut jotain...
Voi hyvin olla et jos tämä epävakainen säämuoto jää päälle niin tätä kestää. Jos vilkaisee accuweatherin pitkää ennustetta omalle markille niin noin kuukauden päästä vasta kääntyisi säämuoto. Nooh ehtii ne silloinkin.
Oma kylvösuunnitelma pitää sisällään kauraa ja ohraa. Vehnää ei ole tulossa kuin nimeksi ja tuonkin voi sit vaihtaa tarvittaessa, jos nyt oikein myöhäiseksi menisi. Vaatisi sit kyl oikeasti jonkun kesäkuun puolenvälin kylvön.. ohrat ja kaurat ehtii tuostakin vielä ihan hyvin.
JOS olisi ollut syysmuokattua normaalisti ensin kuivuvilla mailla, niin olisin saattanut innostua jotain kylvämään kokeeksi. Nyt oli ne pellot sängellä ja niiden aukaisu, no, ehkä olisi toiminut. Kynnetyt lohkot olisi kannattanut koittaa tehdä, luulen niiden selviävän. Vettä tuli kuitenkin vain 8mm.
Jos teilläpäin oli selvästi märkää, niin sellaiseen en olisi lähtenyt tekemään, kyllä turhan kovilla olisi jyvät olleet.
-
Tää on tätä samaa vehkoomist vuodesta toiseen. Ei ole heikkohermoisen hommaa, huhtikuulta syyskuulle, ei sada, sataa liikaa, kylmä, liian kuuma, liian märkkä, liian kuiva, ei kasva, sitten vielä loppujen lopuksi kun saat näytepussin kauppaan, ni ei kelppa. Sitten taas seuraava kevät uudestaan täynnä uskoa tule vaan. Sama pyörä pyörii..
https://youtu.be/nzoeVF0FMCI?si=CeptRvYttWkYGYL_
Ihan turhan aikainen valittaminen ja muitten tekemisten jeesustelu on jotenkin sisäänrakennettu suomalaiseen maatalouteen.
Kasvinviljelijöiden onneksi täällä on talvi. Ainakin jonkinmoinen rauha on itsenäisyyspäivästä maaliskuulle normaali vuonna. Aikaisen vuohkaamisen ymmärtää paremmin esim. jurtilla joka kasvaa nostoon asti. Ei se ohra lisänny enään tuleentumisen jälkeen, toki puinti on aikaisemmin ja pääsee syysviljaa kylvään. Iso osa on kumminkin sängellä seuraavan vuoden paniikkiin.
-
Mitään en kylvänyt vielä, odottelin sadetta joka kerrankin toteutui näin keväällä. Ei se kovaa satanut ja en tiedä kuinka paljon, koska sademittari jäätyy joka vuonna..
Lieko sitten kuorettuu? Maa on kyllä märkä, muttei hakkaamalla tullut. Karppaa enemmän varmaan vahinkoa tulee tekemään ennusteissa olevat -2 yöpakkaset, mikäli pinnalla ennen sitä ovat. Ukko oli selvästi pettynyt, kun en kylvänyt vielä mitään, aiheuttaa kyllä harmaita hiuksia tuo hoputtelu. Ei oikein ymmärrä, että olen palkkatöissä päivät ja aina ei jaksa tehdä. Mikään kiire tässä näillä pienillä tilkuilla ole.
-
Ukko oli selvästi pettynyt, kun en kylvänyt vielä mitään, aiheuttaa kyllä harmaita hiuksia tuo hoputtelu. Ei oikein ymmärrä, että olen palkkatöissä päivät ja aina ei jaksa tehdä. Mikään kiire tässä näillä pienillä tilkuilla ole.
Yksin tehdessä maataloustöiden sovittelu siviilityöhön on pakollista, kun joku aina jotakin tehtäväksi kyselee, lomatkin pitäisi anoa kuukausia aikaisemmin. ja siitä se toimeentulo lähtee, että tekee ne siviilityöt. Vaikka itsellä ei kelamies ole sukua, mutta on hänelläkin omat menonsa, ja terveyshuoletkin. Ei ole ensimmäinen päivä, kun olen keskeyttänyt meidän hommat lyhyeen kun on tullut oireita, jotka voisivat olla vaikka jotakin verenkiertohäiriöitä. Mutta sitten voi mennä viikko, niin painaa hommia niin että pitää hakea pois puoliväkisin.
Ei tämä tilanne niin pahalta tunnu, vedet painuivat jo maahan, rutikuiva savi on jo kastuessaan halkeillut ja päästänyt vedet pois. Nyt sitten on edelleen kynnöksellä ne palstat, jotka ovat aina ennen olleet viimeisiä. Nyt pääsee niistä aloittamaan. Kyntöauroillakin päässee jo ennen ensi viikon loppua jatkamaan sänkien avaamista, kyntämällä saa nopeimmin maan kuivumaan kylvökuntoon jos pintamaa on märkää. Kynnetäänhän sitä syksylläkin 200 mm sateiden päätteeksi.
-SS-
-
Meinaako SS et kevätkyntö niillä sun sahara mailla pelastaa sadon? :o
-
Meinaako SS et kevätkyntö niillä sun sahara mailla pelastaa sadon? :o
Nämä savet on syyskynnetty, kylvetään sitten kun pystyy. Onneksi en tasannut vaaterikohtia kaikkia.
Ehkä enemmänkin kevätkyntö mahdollistaa kylvämisen. Kauran pahna on niin paksua, että omilla laitoksilla ei saa sitä sekoitetuksi maahan. Kyntämällä matalaan saa olkikerroksen nurin päin. Kerkesin lauantaina lautasäestää jonkin verran, toivottavasti kuivuu nopeammin kuin sänki. Ohran pahna menee helpommin jauhoksi äkeen hieromana.
Säistä riippuen tasoitetaan kevätkynnös joko tasausäkeellä tai jyräämällä. Runsasmultainen hietasavi muistaakseni on kyseessä.
-SS-
-
Täpiskää vaan,kohta on jo toukokuu.
Joutaa olla hyvin pilkillä...jååå,niinkuin täällä Ruattin maalla tavataan sanoa.
-
Jos takapyöräkoneella kylvää, ei kait tarvitse hernemaata jyrätä. Ei näillä nurkilla kukaan ainakaan kivien takia jyrää.
-
Vanha peltikantinen tume Jc traktorikuviopyörillä ei ainakaan savimailla paina kiviä tarpeeksi maahan sisään.
-
Itse olen kokenut että herneen puinti sitten kun se on laossa on aavistuksen helpompaa kun pelto on kylvökoneen tyypistä riippumatta jyrätty. Kivien yms. lisäksi multaa ei tule niin helposti pöydälle kun kokkareet on painettu maahan.
-
Ne, jotka nyt niin kovasti huolehtivat jyrätyistä pelloista, kyllä, jyrääjän kanssa pysähdyin juttelemaan, hernettä se on, ja itu päässä. Herne tulee melko kovastakin maasta läpi.
-SS-
-
Ne, jotka nyt niin kovasti huolehtivat jyrätyistä pelloista, kyllä, jyrääjän kanssa pysähdyin juttelemaan, hernettä se on, ja itu päässä. Herne tulee melko kovastakin maasta läpi.
-SS-
Sillä on siemenssä vähän enemmän varaenergiaa ja voimaa. Joskus tullut pintaan sellainen pieni savihattu päässä kun kuorettuma on tullut mukana :-)
Pitkästä kylmästä ja liian märästä se ei kyllä pidä.
-
Vanha peltikantinen tume Jc traktorikuviopyörillä ei ainakaan savimailla paina kiviä tarpeeksi maahan sisään.
Niin, onhan se toki kevyempi kone kuin joku suorakylvin. Yksi kaveri kylvää juurikin tuollaisella peltikantisella jyräcombilla, hernettäkin, muttei ole tainnut silti jyräillä. Hyvähän se varmasti olisi, varsinkin jos ei tarvitse niin paljoa huolehtia kuorettumisesta...
-
Ja kaikilla savikoilla ei ole kiviä. Onneksi...
-
Sateen alle kylväjiä näytti olevan taas liikkeellä. Ei kovin pöllynnyt mut ei nyt älyttömän märkääkään noussut pintaan. Maalajit taitavat olla pehmeämpiä kuin omat niin antavat hätäilyn kenties anteeksi.
Tulevalle viikolle näyttää sadepisaroita käytännössä joka päivälle. Ei määrällisesti varmaan tule paljoakaan mut eipä kuivuminenkaan ihmeitä edisty..
-
Jaa aattelin että kaikki jo kylvettynä... Häme pohjoinen, pari hassua länttiä kylvetty.
-
Itse olen kokenut että herneen puinti sitten kun se on laossa on aavistuksen helpompaa kun pelto on kylvökoneen tyypistä riippumatta jyrätty. Kivien yms. lisäksi multaa ei tule niin helposti pöydälle kun kokkareet on painettu maahan.
Herne/härkäpapu on sellaisia, että jyräily on tuntunut ihan järkevältä.
-
Hyvin on märän oloista vielä ja vapun tienoille nyt ennusteissa vettä 88mm.
-
Mites aikaiset kylvöt on lähtenyt itämään? Tässä pks katellu ja ei pinnalla juuri näy.
-
Ennustelee täksi ja tulevaksi viikoksi tavanomaista viileämpää ja sateista säätä. Äitienpäivän jälkeen ehkä lämpenee?
-
Hyvin on märän oloista vielä ja vapun tienoille nyt ennusteissa vettä 88mm.
....uskomattoman kuivan oloista oli kun tasailin kyntöjäni tänään... mutta tuo ennuste kyllä hieman pistää harkitsemaan että mitenkähän tästä jatkaa....
kuivahtavatko nuo ennusteet ja työn päiväksi töitä vai pitääkö siirtyä juhlimaan..
-
https://youtu.be/BgiaUKdCpt0?si=1wv8XnLpJBY9JwHB
-
Neljä milliä tänään. Kyllä kevätkyntö on tällaisena keväänä ehkä voittoisa vaihtoehto. Kastuneet pahnaankylvöt eivät kuoretu, mutta vesihuokoset menevät umpeen, ja myöhemmin kesällä, jos sateisuus jatkuu, voi ollakin kellastuneita oraita tiedossa. Ykköstien kahden puolen on peltoja tullut kylvöön, aivan varkain. Uskalsivat sadetta vasten kylvää, ja se saattaa olla aivan oikea päätös.
Kevyellä kultivaattorilla tehty kuohkeuttava muokkaus syyskyntömaalle kuivuu sateen jälkeen nopeammin kuin tasausäestetty kostea nahka, niin kuin arvelin. Saatan valmistella kylvömaata sillä tavalla tulevaisuudessakin, varsinkin jos on epävakaista luvassa. Ei stressaa sadekuurot. Yli 60 mm oli lähitalon isäntä mitannut pääsiäissateiksi. Eikä tästä ole kuin pari kilometriä. Ei olekaan ihme, että pelloilla oli lätäköitä usean päivän ajan.
-SS-
-
Sain hädin tuskin kylvöt aloitettua huhtikuun puolella, hyvällä tuurilla pirkanmaan ensimmäinen(?)... sen verran ohikulkijat napsivat kuvia että valkotakkiset varmaan hakevat pyhien jälkeen parempaan talteen....
...mutta kun kosteus tilanne on ihanteellinen, ei tartu, ei pölyä, ei upota.... niin pakkohan se on jyviä piilottaa...
-
Ohan tää ny vithumainen kevät, juuri kun alkaa näyttää siltä että pääsisi 2-3 päivän päästä kylvöhommiin, niin tulee sen verran sadetta että aikeet peruuntuu. Jos pääsiäispyhinä ei olisi niitä sateita tullut, olis jo kaikki tehtynä.
Peltopelleily alkaa olla surkiaa toimintaa.
-
Ohan tää ny vithumainen kevät, juuri kun alkaa näyttää siltä että pääsisi 2-3 päivän päästä kylvöhommiin, niin tulee sen verran sadetta että aikeet peruuntuu. Jos pääsiäispyhinä ei olisi niitä sateita tullut, olis jo kaikki tehtynä.
Peltopelleily alkaa olla surkiaa toimintaa.
Onko? Katos kalenteria vaikkei se olekaan nykymuodin mukaista..
Mun mielestä tässä ei ole mikään kiire. Sinänsä olen samaa mieltä et kun alkaa näyttää et kohta pääsis niin tulee vettä. Viikonlopun sateet ja ens viikon viileä siirtää aloituksen todennäköisesti sinne 10pv paikkeille. Ihan normaali aika mulle..
-
Jäi kirjoittamatta et tämän kulmakunnan aina ensimmäisenä olevat ovat nyt molemmat aloittaneet kylvöt. Epäilin toista jo et mikäs nyt on mut eilen meni jyviä peltoon. Tämä toinen saa kenties kaikki kylvöt jo tänään tehtyä ennen illan sateita. Ensimmäiset ovat olleet nyt palmusunnuntain jälkeiseltä viikolta, oliko se tiistai vai keskiviikko, asti odottamassa pintaan tuloa. Ei näy vieläkään..
Muuten täysin hiljaista. Tuossa etelämpänä kyllä tehdään ja on tehty mut täällä ei vielä mitään. Jommat kummat tässä ovat väärässä. Joko nämä pari ovat etuajassa tai sitten kaikki muut myöhässä.
Eilen kävin ohimennessä potkimassa syksyllä kultivoitua peltoa niin pinnassa on sentti kuivaa. Saisihan tuon kaiketi tuosta kykvökuntoon kun eka äkeellä pyörittelisi riittävästi savipalloja ja kuivattelisi mut kyl siinä pohjamaa tinttaatuu ihan..
-
kuinka muuten jyvät pärjää noilla lämmöillä? ainakin rikat sinnittelee hyästi ja kohta pellot vihreenä... mutta ei satokasvista.. hyin alkannu vihottaa nuo äeskokeilukohat.. vanhojen nurmien siemenpankki toimiii..
-
Täällä revitään lautasella auki märkiä sänkiä. En tiedä minkä takia. Iltalehdessä hehkutettiin huonompaa keliä ja vilkaisin sen verran ennustetta, että jos tänään sataa pari milliä, niin sen jälkeen on poutaa silmänkantamattomiin. Ensi viikon lopulla voisi olla jo hyvääkin keliä. En kyllä mene yhtään etuajassa tekemään mitään. Toukoaikaa on viljankylvölle kesäkuun ensimmäisen viikon loppuun asti tässä kohtaa ja nyt on, Herran jestas, jo toukokuun toinen päivä. :o
-
Ei mitään kiirettä. Kuset oon nurmille levitelly ja paskalaatta on tyhyjä. Tai oli keskiviikkona. Tosin n. 120m3 vielä patteris. Sateita odotelles, mutta taitaa jäädä tulematta. Todella kuiva kevät, mutta kyllä sitä vielä joskus vettäkin tuloo.
-
Täällä revitään lautasella auki märkiä sänkiä. En tiedä minkä takia. Iltalehdessä hehkutettiin huonompaa keliä ja vilkaisin sen verran ennustetta, että jos tänään sataa pari milliä, niin sen jälkeen on poutaa silmänkantamattomiin. Ensi viikon lopulla voisi olla jo hyvääkin keliä. En kyllä mene yhtään etuajassa tekemään mitään. Toukoaikaa on viljankylvölle kesäkuun ensimmäisen viikon loppuun asti tässä kohtaa ja nyt on, Herran jestas, jo toukokuun toinen päivä. :o
Kuka tuon tietäisi. Monilla sitä alaa on sen verran paljon, että on lähdettävä liikkeelle. Kultivaattorin jälki ainakin kuivuu nopeammin kylvökuntoon kuin valkoinen kulopahna. Samoin mustalla mullalla oleva lämpiää paremmin auringossa. Suorakylväjät jäävät joka sateesta muutaman päivän muokattuja kylvävien jälkeen. Ehkä valmistautuvat myöhäiseen ja sadekuuroiseen kevääseen ?
-SS-
-
Täällä revitään lautasella auki märkiä sänkiä. En tiedä minkä takia. Iltalehdessä hehkutettiin huonompaa keliä ja vilkaisin sen verran ennustetta, että jos tänään sataa pari milliä, niin sen jälkeen on poutaa silmänkantamattomiin. Ensi viikon lopulla voisi olla jo hyvääkin keliä. En kyllä mene yhtään etuajassa tekemään mitään. Toukoaikaa on viljankylvölle kesäkuun ensimmäisen viikon loppuun asti tässä kohtaa ja nyt on, Herran jestas, jo toukokuun toinen päivä. :o
Siellä on kaikki agronetis....ristuksenmoinen kiire,kylvöaika on kohta ohi. Sitten ihmetellään että maat on tintattu pilalle kun märkään sotketaan. Täällä oli päivällä pellot harmaana,ketään ei missään ja nyt on tullut toistakymmentä milliä kaivattua sadetta.Ens viikollekin yöpakkasia mutta eiköhän tämä tästä etene. Pinta-alojakin on mutta vehkeetkin sitä mukaa,valmista tulee kun aika on ja maat on sortis.
-
Täällä revitään lautasella auki märkiä sänkiä. En tiedä minkä takia. Iltalehdessä hehkutettiin huonompaa keliä ja vilkaisin sen verran ennustetta, että jos tänään sataa pari milliä, niin sen jälkeen on poutaa silmänkantamattomiin. Ensi viikon lopulla voisi olla jo hyvääkin keliä. En kyllä mene yhtään etuajassa tekemään mitään. Toukoaikaa on viljankylvölle kesäkuun ensimmäisen viikon loppuun asti tässä kohtaa ja nyt on, Herran jestas, jo toukokuun toinen päivä. :o
Niin, syksyllä se myöhäisempi kylvö sitten monesti lyö näpeille..
Ei sillä että vielä olisi kiire, mutta aikaisin kannattaa mennä jos vaan on kelejä.
-
Täällä revitään lautasella auki märkiä sänkiä. En tiedä minkä takia. Iltalehdessä hehkutettiin huonompaa keliä ja vilkaisin sen verran ennustetta, että jos tänään sataa pari milliä, niin sen jälkeen on poutaa silmänkantamattomiin. Ensi viikon lopulla voisi olla jo hyvääkin keliä. En kyllä mene yhtään etuajassa tekemään mitään. Toukoaikaa on viljankylvölle kesäkuun ensimmäisen viikon loppuun asti tässä kohtaa ja nyt on, Herran jestas, jo toukokuun toinen päivä. :o
Niin, syksyllä se myöhäisempi kylvö sitten monesti lyö näpeille..
Ei sillä että vielä olisi kiire, mutta aikaisin kannattaa mennä jos vaan on kelejä.
Juu. Miltäs ne Mellilässä kuukausi sitten maahan kätketyt viljat nyt näyttävät? Kasitonnaria lykkää?
-
Täällä revitään lautasella auki märkiä sänkiä. En tiedä minkä takia. Iltalehdessä hehkutettiin huonompaa keliä ja vilkaisin sen verran ennustetta, että jos tänään sataa pari milliä, niin sen jälkeen on poutaa silmänkantamattomiin. Ensi viikon lopulla voisi olla jo hyvääkin keliä. En kyllä mene yhtään etuajassa tekemään mitään. Toukoaikaa on viljankylvölle kesäkuun ensimmäisen viikon loppuun asti tässä kohtaa ja nyt on, Herran jestas, jo toukokuun toinen päivä. :o
Niin, syksyllä se myöhäisempi kylvö sitten monesti lyö näpeille..
Ei sillä että vielä olisi kiire, mutta aikaisin kannattaa mennä jos vaan on kelejä.
Juu. Miltäs ne Mellilässä kuukausi sitten maahan kätketyt viljat nyt näyttävät? Kasitonnaria lykkää?
Vihreetä on.
-
Täällä revitään lautasella auki märkiä sänkiä. En tiedä minkä takia. Iltalehdessä hehkutettiin huonompaa keliä ja vilkaisin sen verran ennustetta, että jos tänään sataa pari milliä, niin sen jälkeen on poutaa silmänkantamattomiin. Ensi viikon lopulla voisi olla jo hyvääkin keliä. En kyllä mene yhtään etuajassa tekemään mitään. Toukoaikaa on viljankylvölle kesäkuun ensimmäisen viikon loppuun asti tässä kohtaa ja nyt on, Herran jestas, jo toukokuun toinen päivä. :o
Niin, syksyllä se myöhäisempi kylvö sitten monesti lyö näpeille..
Ei sillä että vielä olisi kiire, mutta aikaisin kannattaa mennä jos vaan on kelejä.
Kyllä liian aikaisen pellolle lähtemisen tajuaa, jos käyttää esimerkiksi lapiorullaäestä tai vanhan mallin lautasäestä. Liian märkä savi pyöriskelee savipölkkynä rullissa muutaman saranmitan jälkeen. Myöhäinen kylvö voi olla OK, kunhan pääsee ennen toukokuun loppua kylvölle. Kesäkuussa meillä ei ollut kevätkylvetty vuoden 1961 jälkeen, ei edes 1987 keväänä. Silti onnistuneet kevätvehnät ja ryhtikaurat puitiin lähempänä lokakuuta kuin syyskuuta. Sitten tuli kasvipeitteisyystoimenpide, kevätsänki, ja liian usein kylvö meni kesäkuuhun. Kunnon ukkoskuuro tai räntäsadekausi, niin vaivattavaa kukkopillisavea sängessä muutaman sentin syvyydestä asti, taas viikon ajan. Aikaisemmasta 60-kiloisesta kaurasta laatu vaihtui 40-kiloiseen vaikeasti markkinoitavaan kauraan. 2-tahoiset ohratkin saavuttivat tuskin 54 kilon hl-painoa. Joutui jo kuivurilla katsomaan kännykän paikannustoiminnasta, ettei nyt vaan olla Pohjanmaalla. Olen vahvasti sitä mieltä, että keskikesän lämpö ja vauhdikas kesäntulo saa nykylajikkeet kasvamaan kuorta, mutta ei jyvää.
Ehkä se kevätkylmien hidas ja pitkällinen kasvu kevätviljoilla sittenkin valmistelee kasvin kykyä kestää se heinä-elokuun lämmin kausi ?
-SS-
-
Pakkoko hätäisen on kasvipeite-rahojen perässä juoksennella? Jos haluaa aikaisemmin kylvöille, niin 66% kyntö ja 33% kultivointi -resepti on aika hyvä siihen.
-
Pakkoko hätäisen on kasvipeite-rahojen perässä juoksennella? Jos haluaa aikaisemmin kylvöille, niin 66% kyntö ja 33% kultivointi -resepti on aika hyvä siihen.
Ei kyse ehkä ole hätäisyydestä, vaan tuntuu, että maa jähmettyy sänkiohjelmaassa tiiviiksi, eikä lopulta kasva kosteassa eikä kuivassa. Niin kuin hyvin muistat, niin olin jo viime syksynä 50 % kynnösvaiheessa, tietyt seikat vaikuttivat siihen, että en kerinnyt kultivaattoria viime syksynä sänkipelloilla päkistämään, vaikka ajatusta oli.
-SS-
-
Pakkoko hätäisen on kasvipeite-rahojen perässä juoksennella? Jos haluaa aikaisemmin kylvöille, niin 66% kyntö ja 33% kultivointi -resepti on aika hyvä siihen.
Ei kyse ehkä ole hätäisyydestä, vaan tuntuu, että maa jähmettyy sänkiohjelmaassa tiiviiksi, eikä lopulta kasva kosteassa eikä kuivassa. Niin kuin hyvin muistat, niin olin jo viime syksynä 50 % kynnösvaiheessa, tietyt seikat vaikuttivat siihen, että en kerinnyt kultivaattoria viime syksynä sänkipelloilla päkistämään, vaikka ajatusta oli.
-SS-
Ylipäätään pohdin asiaa. Ei sovi sänki hätäisille.
-
Täällä revitään lautasella auki märkiä sänkiä. En tiedä minkä takia. Iltalehdessä hehkutettiin huonompaa keliä ja vilkaisin sen verran ennustetta, että jos tänään sataa pari milliä, niin sen jälkeen on poutaa silmänkantamattomiin. Ensi viikon lopulla voisi olla jo hyvääkin keliä. En kyllä mene yhtään etuajassa tekemään mitään. Toukoaikaa on viljankylvölle kesäkuun ensimmäisen viikon loppuun asti tässä kohtaa ja nyt on, Herran jestas, jo toukokuun toinen päivä. :o
Kuka tuon tietäisi. Monilla sitä alaa on sen verran paljon, että on lähdettävä liikkeelle. Kultivaattorin jälki ainakin kuivuu nopeammin kylvökuntoon kuin valkoinen kulopahna. Samoin mustalla mullalla oleva lämpiää paremmin auringossa. Suorakylväjät jäävät joka sateesta muutaman päivän muokattuja kylvävien jälkeen. Ehkä valmistautuvat myöhäiseen ja sadekuuroiseen kevääseen ?
-SS-
Sänget eivät muumioidu mihinkään kostean hämärään vaan kuivuvat kyllä ja halkeillut savimaa kuivahtaa yllättävän äkkiä jopa ylikuivaksi. Toisinsanoen sänget eivät kestä ilman sateita kesäkuuhun asti, pakko ne on aikaisemmin käsitellä, haihdunta on vaan niin toimivaa. Vaikka olisi kuinka kiirus, niin sängilläkin on se oma optimiajankohtansa. Ne täytyy vaan opetella käsittelemään oikein. Ei välttämättä helppo prosessi, mutta hallittavissa.
-
Nyt vois sanoa, että ompa tällainen normi kevät erikoisen oloinen. Ihmiset jotka ovat kait valittaneet ainakin viimeiset 10v kuivuutta repivät pelihousunsa jo toukokuun alussa liiallisten sateiden takia. Tämähän on ihan normia, tai ehkä hitusen normaalia kuivempaa.
-
Nyt vois sanoa, että ompa tällainen normi kevät erikoisen oloinen. Ihmiset jotka ovat kait valittaneet ainakin viimeiset 10v kuivuutta repivät pelihousunsa jo toukokuun alussa liiallisten sateiden takia. Tämähän on ihan normia, tai ehkä hitusen normaalia kuivempaa.
Näillä maalajeilla (ja kulmilla) tilanne tosiaan on outo. Niin kuin joskus on mainittu, 2010 oli viimeksi kovat kevätsateet, noin 200 mm, vain pienellä alueella Salon kuntaa. Viljat oli jo kylvetty, uusintakylvöihin jouduttiin, kun mullat lähtivät menemään. Loppukesä oli ennätyslämmin ja kuiva, sadot jäivät erittäin heikoksi, osittain siksi koska savimaa oli syvältä kovettunut tiileksi rankkasateissa. Mutta eipä muuallakaan Suomessa kevätviljojen sadoilla herkuteltu. Silloin tehtiin heinä- ja elokuun lämpöennätyksiäkin, heinäkuussa +37,2, Joensuussa ja elokuussa 33,8 astetta Lahdessa.
Huhtikuun sademäärä (varsinkin loppukuuhun painottuneena) on poikkeuksellinen: Edellisen kerran virallisella mittausasemalla on satanut yhtä paljon vuonna 1992 ! Ja sitä ennen vuonna 1977. 2024 satoi aivan alkukuusta, vaikkakin runsaasti.
Vuosina 2003, 2010 ja 2021 oli kesällä erittäin kuivat olosuhteet lounaisrannikolla. 2003 tuli tunnetuksi ehtyvien vedenottamojen vuotena Salon seudulla. Onko sattumaa, että ne kolme vuotta olivat tällä alueella huhti-toukokuun sateisuudessa muista keväistä poikkeavasti kosteita ?
Onhan tämä alkukevään lämpökin ollut outoa. Lehtipuut täydessä lehdessä, kirsikat kukkivat, omenapuut tulossa kukkaan, valkovuokot ohi kukkimisensa, nurmikkoja pitänyt leikata jo jonkun kerran, lupiinit lykkäävät kukkavartta.
-SS-
-
Ei mitään kiirettä. Kuset oon nurmille levitelly ja paskalaatta on tyhyjä. Tai oli keskiviikkona. Tosin n. 120m3 vielä patteris. Sateita odotelles, mutta taitaa jäädä tulematta. Todella kuiva kevät, mutta kyllä sitä vielä joskus vettäkin tuloo.
Paras kevät ikinä.Naapurikunnassa-kylällä,vissiin eilenkin kylyvivät,paskat ajoivat jo kk sitten.Toki kyse on normaalia suuremmista karjatiloista,jotka kasvattavat viljan itse,normaalisti tulee kiire rehuntekoon.Muutaman millin on satanut,tuo sade tekee vaan hyvää.
-
Nyt vois sanoa, että ompa tällainen normi kevät erikoisen oloinen. Ihmiset jotka ovat kait valittaneet ainakin viimeiset 10v kuivuutta repivät pelihousunsa jo toukokuun alussa liiallisten sateiden takia. Tämähän on ihan normia, tai ehkä hitusen normaalia kuivempaa.
Näillä maalajeilla (ja kulmilla) tilanne tosiaan on outo. Niin kuin joskus on mainittu, 2010 oli viimeksi kovat kevätsateet, noin 200 mm, vain pienellä alueella Salon kuntaa. Viljat oli jo kylvetty, uusintakylvöihin jouduttiin, kun mullat lähtivät menemään. Loppukesä oli ennätyslämmin ja kuiva, sadot jäivät erittäin heikoksi, osittain siksi koska savimaa oli syvältä kovettunut tiileksi rankkasateissa. Mutta eipä muuallakaan Suomessa kevätviljojen sadoilla herkuteltu. Silloin tehtiin heinä- ja elokuun lämpöennätyksiäkin, heinäkuussa +37,2, Joensuussa ja elokuussa 33,8 astetta Lahdessa.
Huhtikuun sademäärä (varsinkin loppukuuhun painottuneena) on poikkeuksellinen: Edellisen kerran virallisella mittausasemalla on satanut yhtä paljon vuonna 1992 ! Ja sitä ennen vuonna 1977. 2024 satoi aivan alkukuusta, vaikkakin runsaasti.
Vuosina 2003, 2010 ja 2021 oli kesällä erittäin kuivat olosuhteet lounaisrannikolla. 2003 tuli tunnetuksi ehtyvien vedenottamojen vuotena Salon seudulla. Onko sattumaa, että ne kolme vuotta olivat tällä alueella huhti-toukokuun sateisuudessa muista keväistä poikkeavasti kosteita ?
Onhan tämä alkukevään lämpökin ollut outoa. Lehtipuut täydessä lehdessä, kirsikat kukkivat, omenapuut tulossa kukkaan, valkovuokot ohi kukkimisensa, nurmikkoja pitänyt leikata jo jonkun kerran, lupiinit lykkäävät kukkavartta.
-SS-
Tämä on kyllä ensimmäinen kerta kun nurmikkoja on leikattu huhtikuussa.
-
Ei mitään kiirettä. Kuset oon nurmille levitelly ja paskalaatta on tyhyjä. Tai oli keskiviikkona. Tosin n. 120m3 vielä patteris. Sateita odotelles, mutta taitaa jäädä tulematta. Todella kuiva kevät, mutta kyllä sitä vielä joskus vettäkin tuloo.
Paras kevät ikinä.Naapurikunnassa-kylällä,vissiin eilenkin kylyvivät,paskat ajoivat jo kk sitten.Toki kyse on normaalia suuremmista karjatiloista,jotka kasvattavat viljan itse,normaalisti tulee kiire rehuntekoon.Muutaman millin on satanut,tuo sade tekee vaan hyvää.
Samoin, muutama milli tuli vettä yöllä, eipä juuri häiritse p*askanajoa. Huhtikuu oli tosi kuiva ja lämmin, vettä tuli alle 10 milliä. Pitkä ennuste näyttää edelleen kuivalta. Tuleva viikko on viellä viileä, sopivan hidas mutta aikainen startti peltotöille.
-
Eilen illalla vähän piskotteli, joten tänäänkään ei pellolle mitään kiirettä. Voi olla että huomennakin saa pitää pyhää. Mutta täytyy vetää talvitakki niskaan alkuviikosta ja levitttää loput paskat ja kyntää ne sekaan sekä tulevat riista pellot. Ehkä äitienpäiväksi jo jotain siementä piiloonkin. Yleensä on huhtikuussa jotain ollut kylvössä, mutta eipä siitä mitään hyötyä silti mielestäni ole ollut. Kestääkö oraalle tulo reilun 2 viikkoa tai neljä päivää tasoittaa jo paljon. Toki voihan se toukokuunkin oraalle tulo kestää sen pari viikkoa :o
-
ja eikös tuossa vasta pari kuuta sitten kerrottu et on tosi aikainen kevät.. ja nytkin vielä pari viikkoa etuajassa... siis verrattuna mihin? pelto ei ainakaan täällä millään muotoa hätäilly kun eilen kävin tasaamassa surkiaa kyntöä. jotta sais kivettyä ja paskaa levitettyä.. vanhat nurmet on kyllä käsiteltävä jotenkin muuten kuin noin.. :o :o
-
ja eikös tuossa vasta pari kuuta sitten kerrottu et on tosi aikainen kevät.. ja nytkin vielä pari viikkoa etuajassa... siis verrattuna mihin?
Verrattuna esimerkiksi 100 vuoden jaksoon, mukana lämmin 1920-1940 - lukukin. Ainoa kasvi, joka näyttää edelleen määrittelevän auringon valolla kasvuansa, näyttää olevan tammi. Koivut, pajut, haavat, lepät, ym. ovat aikaistaneet kukkimistaan ja lehtiensä tuloa:
"Havaintosarjat kertovat myös sen, että koivun lehteen tulo on aikaistunut vauhdilla, keskimäärin 8 päivää sataa vuotta kohden, ja vuodesta 1846 näihin päiviin yhteensä noin 12 päivää. Koivu on lämpömittari, jonka lehteen tulon aikaistuminen kertoo suoraan kevätkuukausien lämpenemisestä." (Metsälehti/ Anneli Viherä-Aarnio)
Koivujen hiirenkorvat puhkesivat 1960-luvun ja 1970-luvun joinakin viileinä keväinä koulun päättäjäisten aikoihin tai jopa ensimmäisenä kesälomaviikkona. Valkovuokkoja ei joka äitienpäiväksi todellakaan löytynyt: Äitienpäivä asettuu eri vuosina välille 8.5 - 14.5. Karoliinan päivänä ( 20.05. ) oli noin joka toinen vuosi oraat pinnalla. Vappuna kylvettiin todella harvoin.
-SS-
-
Pakkoko hätäisen on kasvipeite-rahojen perässä juoksennella? Jos haluaa aikaisemmin kylvöille, niin 66% kyntö ja 33% kultivointi -resepti on aika hyvä siihen.
33% syysviljaa niin saa kyntää 100% ;)
-
Pakkoko hätäisen on kasvipeite-rahojen perässä juoksennella? Jos haluaa aikaisemmin kylvöille, niin 66% kyntö ja 33% kultivointi -resepti on aika hyvä siihen.
33% syysviljaa niin saa kyntää 100% ;)
Ihmettelen tätä intoa sänkiin jos kerran sen muokkaus keväällä on ongelma. Tällä tukikaudella kun "hinnoittelu" muuttui niin et se on yhden suhde yhteen. Ja yksikköhintakin aleni. Edellisellä kaudella sai sentään 60% kasvipeitteisyydellä 100% rahat ja yksikköhintakin oli korkeampi.. ::)
Eli luulisi todella et miksi yhtään tuskailla jos ei sit muut asiat aja kasvipeitteisyyteen... Ei ymmärrä.. mut enpä mä ymmärrä paljon mitään muutakaan.. ;D
-
Ensviikolla jos kattelis mihinkä koneet jäi viimekeväänä😎😎
-
Pakkoko hätäisen on kasvipeite-rahojen perässä juoksennella? Jos haluaa aikaisemmin kylvöille, niin 66% kyntö ja 33% kultivointi -resepti on aika hyvä siihen.
33% syysviljaa niin saa kyntää 100% ;)
Näin kyllä, meilläkin kynnettiin viime syksynä 30% ja kaikelle tälle alalle tuli syysvilja. Toinen 30% on myös jo kylvetty, kun on nurmia ja kesantoja. Että 40% jäi kyntämättä – tästäkin 10% oli tarkoitus kultivoida syksyllä, mutta keli loppui.
Itse en näe saven sänkimuokkauksessa keväälläkään mitään ongelmaa. Mutta jos on kova hoppu pellolle, tai semmonen luonne, ei kannata sänkiä jättää kevääksi.
-
Pakkoko hätäisen on kasvipeite-rahojen perässä juoksennella? Jos haluaa aikaisemmin kylvöille, niin 66% kyntö ja 33% kultivointi -resepti on aika hyvä siihen.
33% syysviljaa niin saa kyntää 100% ;)
Näin kyllä, meilläkin kynnettiin viime syksynä 30% ja kaikelle tälle alalle tuli syysvilja. Toinen 30% on myös jo kylvetty, kun on nurmia ja kesantoja. Että 40% jäi kyntämättä – tästäkin 10% oli tarkoitus kultivoida syksyllä, mutta keli loppui.
Itse en näe saven sänkimuokkauksessa keväälläkään mitään ongelmaa. Mutta jos on kova hoppu pellolle, tai semmonen luonne, ei kannata sänkiä jättää kevääksi.
Kaipa siellä teillä toimii sänkeenkylvöt, eikä kuivista vuosista ole ollut haittaa, hehtopainot sata kiloa ja suorakylvö toimii. Piti meikäläisenkin viime keväänä se kasitonnari ottaa, suorakylvöurakointia käyttämällä. No, ei onnistunut sitten, ja hyvin kuivuneet sänkimaat piti jotenkin kylvää. Kaikilla tavoilla kokeiltiin, kevätkyntö, kevätmuokkaus kylvökoneen kera ja pintaankylvö+muokkaus. Kaikki itivät tasaisesti, mutta kasitonnarin sijaan tuli kasisatasia.
Siis tuo kasvipeitteisyystuki oli meillä keskittynyt syysviljoihin. Kevätviljat ovat olleet 2017 jälkeen enimmäkseen heikkoja, syysviljat ihan hyviä. 2022 oli rypsillä melkein kaikki. Mutta juurikin viime syksynä ei syysvilja toteutunut, syys- lokakuun muiden projektien rajoittamana. Lisäksi oli oletus, että neljäs vuosi pitää olla muuta kuin syysvehnää. Ruista ei ollut tarkoitus laittaa, kun lopultakin pääsi kylvösiemenessäkin ruissaastunnasta eroon. Tämä kevätsänkien probleema on kehittynyt siitä, kun peltoja on etäisyyden päässä ja myöhäisillä kasveilla; marraskuun puolivälissä kynnettiin kahdella koneella kotipeltoja, oma projektinsa olisi ollut lähteä kauas kynnölle, kun vesi- ja lumisateet pakkasöineen (20.11. alkaen) alkoivat kiusaamaan, kela-apu sairastui ja niin edelleen. Laittaa sitten syysilmoitukseen sen neljäkymppiä korvaukseksi.
Kyllä meillä oli tarkoitus 50% kynnön jälkeen kevytmuokata toinenkin puoli toisella reunalla kuntaa, aina ei mene niin kuin meinaa, kun ei voi vielä toistaiseksi olla kokopäiväisenä tilalla, eikä eläkeukkoja aina terveenä käytettävissä. Västankvarnin kymmenen vuoden kokeessa ei suorakylvö keväällä eikä edes syksyn kevytmuokkaus ei ole tuonut merkittävää systemaattista sadonlisää eikä laatulisää, varsinkin T2+HT2 saattaa olla pahnaankylvössä merkittävä tulevaisuuden ongelma, näissä kuivissa oloissa.
Ensi talvi on tavoitteena 2/3 kyntö ja 1/3 syysvilja, jos asiat menevät sopivasti. Kevytmuokatusta pahnavellistä valuu talvisin valkoisimmat vedetkin ojiin. Jostakin syystä.
Kyllä mietinnässä on hylätä ajatus kevätkylvöistä ja pitää sänkikesannolla, ja syysrypsin kylvöön heinäkuulla sitten. Saneerauskasvia voisi laittaa jo muokatuille, ilman erityistä kiirettä, että pääsee heinäkuun viimeisellä viikolla ruiskuttamaan roondupit ja valmistelemaan kylvömaata. Olisi sillä tavalla melko kevyt kesä sinänsä, ja tyytyväisellä hyrinällä voisi katsoa juhannussaunan terassilla viljapörsin aina vaan jatkuvaa syöksykierrettä.
-SS-
-
Juu, ei ole tosiaankaan ollut kuivista vuosista haittaa.... Näillä huudeilla ollaan jo niin lähellä tuota satonikkarien lintukotoa, että vähän huolimattomampikin viljelijä saa vähintään kuusitonnarin, tai ainakin sen kymmennyksen siitä. Että sennäköisen taivaan alla täällä eletään.
Toista se on siellä Lohjalla ja Salossa, kun lehtipuut ovat jo täydessä lehdessä ja tuomet kukkivat, samaten omenapuut.
Se, että peruu tässä vaiheessa kevätviljojen kylvön kannattavuuslaskelmien perusteella, voi olla jopa järkevää, mutta jos ne peruu sen takia, ettei päässytkään huhtikuun kylvöille, se on kyllä silkkaa hulluutta.
-
Melko samaa vehkoomist joka vuosi. Mikä oli kun tänä vuonna myöhässä.
-
Juu, ei ole tosiaankaan ollut kuivista vuosista haittaa.... Näillä huudeilla ollaan jo niin lähellä tuota satonikkarien lintukotoa, että vähän huolimattomampikin viljelijä saa vähintään kuusitonnarin, tai ainakin sen kymmennyksen siitä. Että sennäköisen taivaan alla täällä eletään.
Toista se on siellä Lohjalla ja Salossa, kun lehtipuut ovat jo täydessä lehdessä ja tuomet kukkivat, samaten omenapuut.
Se, että peruu tässä vaiheessa kevätviljojen kylvön kannattavuuslaskelmien perusteella, voi olla jopa järkevää, mutta jos ne peruu sen takia, ettei päässytkään huhtikuun kylvöille, se on kyllä silkkaa hulluutta.
No, kun ei ole kiinnityssopimuksien painetta takaraivossa, kylvösuunnitelmien muuttaminen on maailman helpoin asia. Ei ole väliksi, vaikka pihalla on lannoitesäkkipyramidi. Ei ole mitään merkitystä, vaikka vajan peräpääty on sertisiementä täynnään. Ei ole mitään väliä, vaikka pannuhuoneella on parhaita kasvinsuojeluaineita pinossa kattoon asti.
-SS-
-
Mä en ymmärrä tuota SS:n ajatus et joku kevätkyntö tai pintakylvö ja sit joku muokkaus jolla siemenet sotketaan sen kuivan tomun sekaan voisi siellä saharassa tuottaa jotain satoa.. :o
Jos nyt sänki pitää keväällä muokata niin se pitää tehdä matalaan ja kylvöpohja tulisi saada tasaiseksi. Muokattu kerros tulisi saada tomuksi. Kylvössä jyvä tulisi saada vähintään sen muokkauskerroksen pohjalle. Ei ole haittaa jos sen saisi vaikka puoli senttiä sen muokkauspohjan sisään niin jos jossain sitä kosteutta on niin siellä.
Suorakylvön idea on siinä et se maa pysyy koskemattomana. Se pintakerros tulee olla kuiva jolloin kylvökiekot murustavat maan kylvövaon kohdalta jonka sulkupyörä tiivistää. Liian märkään kylvettäessä vako jää auki ja sen jälkeen tuleva kuivuus viimeistelee epäonnistumisen. Suorakylvössä se on vain odotettava et maa kuivahtaa..
Nuo nyt koskevat savea. Ihan itse tullut kokeiltua välillä kantapään kauttakin. Ei sillä suorakylvöllä nyt välttämättä mitään 8 tonnareita oteta, mut en usko niitä muillakaan kevätviljoilla otettavan ilman ylilannoitusta ja sadetusta tai oikea aikaisia sateita. Vanha viisaus pitää mielestäni pitää edelleen ihan paikkansa et tonni jyviä vaati 30kg typpeä. 8 tonnari vaatii siis 240kg.. kuka lannoittaa noin paljon? Joku multamaa tai ylilannoitettu broilerinpaskakasa on eri juttu. Niihinkään ei kannata ulkopuolista tarkastajaa päästää tarkastelemaan..
-
Mä en ymmärrä tuota SS:n ajatus et joku kevätkyntö tai pintakylvö ja sit joku muokkaus jolla siemenet sotketaan sen kuivan tomun sekaan voisi siellä saharassa tuottaa jotain satoa.. :o
Ilman syvämuokkausta ei pahna sekoitu yhtään minnekään, ja turha yrittää laahavannaskoneella edes mennä. Viime kesänä kaksi viikkoa odoteltu suorakylväjä ei sitten tullutkaan, ja kuun vaihteessa piti päättää, mitä tehdään. Kauralle suurimmaksi osaksi levitin pintalevittimellä lannoitteet ja siemenet, ne olivat jo pellon vieressä kärryillä valmiina, 4. päivän iltaan meni, mutta sain lapiorullaäkeellä sekoitetuksi siemenet ja ravinteet multaan. Kevätkynnön osalta oli sekä hyvä tulos että heikko tulos. Harvan vehnänsängen kultivaattorilla ja lapiorullaäkeellä kevytmuokattu kylvökoneella istutettu ohra kasvoi ja lakoontui pahanlaisesti heinäkuun helteisellä ja kostealla kaudella, mutta ei tehnyt tähkää eikä jyviä. Pieni ala kultivoitua ja syvältä lautasmuokattua tuotti Feedway-ohraa 3 t hehtaarilta enemmän kuin toinen pelto Wish-ohraa. Kylvötuloksen perusteella havainnoiden ei kuitenkaan ollut mielestäni mitään ongelmaa, sateet liottivat kylvöpeltoa viikon verran, kaikki jyvät itivät. Jyräsin äkeen perässä kamrikkijyrää vetäen osan, pari kierrosta ulkoreunasta, mutta jyräkiekot alkoivat kerätä multaa (pelto "rm/erm") , eli äestysvaiheessa oli kosteutta ihan hyvin, mutta mitään eroa ei ollut kasvussa, vain lakoviljan puinti oli jyräämättömässä vaikeaa, kun maa oli hieman paakkuista ja tahtoi mennä multaa pöydälle.
Salon länsiosassa satoi tosiaan kuuroja kylvöjen päälle ihan hyvin, kuten tuosta Kärkän kuviosta nähdään.
(http://www.viistonninen.com/muut/koe/Salo_06_2024.jpg)
Salo Kärkkä, kesäkuu 2024
Olen edelleen vahvasti sitä mieltä, että kesäkuun kylvö ei sopinut käytetyille lajikkeille, Meeri pysyi pystyssä, Taika ei, Bennyn varisti raesade. Wish - ohra ei myöskään kasvanut tähkää, vain heinämäistä kortta. Feedway oli yllättäjä, se kasvoi vuoteen nähden ihan hyvinkin, sanoisin. Alli kevätvehnä ei tuottanut satoa, WPB Troy tuotti paljon enemmän, mutta T2-HT2 oli koholla. Syysvehnää oli paljon, ja se kasvoi talousviljelyn mitalla ihan hyvin.
Jälkikäteen ajatellen, vuonna 2024 olisi voinut kaikki kevätviljat jättää kylvämättä, syysvehnälohkojen alapäitä lukuun ottamatta, koska suorakylvöprojekti peruuntui. Olisi ollut koko kesä aikaa laittaa syysviljoja tälle keväälle. Nyt voisi mehustella unissaan, kuinka joka toisen syysviljapuimurillisen kävisi tyhjentelemässä metsän reunaan sammalikkoon, koska ei mahtuisi kuivurille eikä minnekään.
-SS-
-
Jutut rupee olee jo melko sekavia, ens viikolla helpottaa jos pääsis pellol.
-
Jutut rupee olee jo melko sekavia, ens viikolla helpottaa jos pääsis pellol.
Mitä sekavaa on siinä, että perustelin 101:lle, miksi pintakylvin kevätviljaa vuonna 2024
- syysvehnä kasvoi hyvin, Aspektia lukuun ottamatta, joka kuivui
- ensimmäisen urakoitsijan suorakylvö ei toteutunut, aloitin osaa kevätmuokkaamalla, kyntämällä ja laahavannaskoneella kylvämällä
- pitkällinen sade uhkaamassa, toista suorakylväjää odotellessa, eipä ehtinyt, paksu pahna pellon päällä, oli keksittävä jotakin
- pintakylvö ja sen jälkeen lapiorullaäestys toimi hyvin orastumisen osalta
- Kevätviljojen satoerot olivat suuret, 8.5.2024 kylvetty WPB Troy menestyi ehkä parhaiten. 19.5.2024 kylvetty Wish-ohra ja seuraavana päivänä kylvetty Alli kevätvehnä eivät tuottaneet juuri mitään. 3-4.6. kylvetyt kaurat tuottivat jotain, mutta neljänkymmenen kilon painoista kauraa. 3.6. kylvetty Feedway taas tuotti hyvin, ja yhden säiliöllisen kylvin Wish - ohraa ja Feedway-ohraa kylvökoneella toisesta reunasta Wishiä, toisesta Feedwayta. Wish-raita ei taaskaan sisältänyt tähkiä tai jyviä. Vika oli lajikkeessa, ei kylvöajassa eikä muokkauksessa.
-SS-
-
On se vaikeeta.
Itsellä ei olisi varaa kokeilla, kokeilla ja vielä kerran kokeilla.
Kyl sun SS kannattaa vain nyt siirtyä syyskasveihin ja syyskyntöön. Ei kiusaa pahnat ja pääsee vaikka maaliskuussa kylvöille kun se kaiketi pelastaa sadon.. ;D
-
Mulla ei oikein ole enään nykyisilllä panos/tuki suhteilla varaa kylvää "tehty on tehty" asenteella. Siitä on kyllä vuosien varrella niin isot oppirahat maksettu kun on väkisin väännetty ihan liian märkään.
Toki joskus joutuu tekemään kompromissejä, ei aina pysty optimiolosuhteissa toimimaan mutta sellaisia asioita ei tarvitse miettiä toukokuun alussa.
-
Siinähän se kevät menee värkkäilles. Kummakaan jos ei jyvät liiku jos kauppias tietää jo etukäteen että jotain sekulia on myynnissä.
-
Mulla ei oikein ole enään nykyisilllä panos/tuki suhteilla varaa kylvää "tehty on tehty" asenteella. Siitä on kyllä vuosien varrella niin isot oppirahat maksettu kun on väkisin väännetty ihan liian märkään.
Toki joskus joutuu tekemään kompromissejä, ei aina pysty optimiolosuhteissa toimimaan mutta sellaisia asioita ei tarvitse miettiä toukokuun alussa.
Näinhän sen pitäisi mennä jos tästä hommasta meinaa jotain saada muutakin kuin työnilon. SS:n harrastelun taso on ilmeisesti sitä luokkaa et tuohon on varaa.
Mä en myöskään ymmärrä mikä kiire tässä on. Tällä seudulla on ihan normaalia kylvää toukokuun puolessa välissä. Monena vuonna tässä on tullut toukokuun alussa sadekausi joka siirtänyt aloituksen toukokuun lopulle. Jos nyt jotain myöhäistä kevätvehnää meinaa kylvää 100%:sti niin sit vois kohta alkaa kuumottamasn mut kun hajontaa on kuitenkin niin onko niitä pakko päästä puimaan elokuun alussa?
-
Jos nyt jotain myöhäistä kevätvehnää meinaa kylvää 100%:sti niin sit vois kohta alkaa kuumottamasn mut kun hajontaa on kuitenkin niin onko niitä pakko päästä puimaan elokuun alussa?
Täällä käsi on pontevasti ylhäällä, kolme lajikeluettelon myöhäisintä kevätvehnää kylvössä.
Kosteusoloiltaan edullinen kasvukausi on riski, vaikka niitä on aika harvakseltaan ollut vuoden 2017 jälkeen. Vaikka pääsisi kylvämään ajoissa, menee semmoisena kosteana vuotena puinti helposti syyskuun lopulle, keskimyöhäiselläkin vehnällä, kuten 2012. 2020 oli myös sellainen vuosi. 5.5.2020 pääsi kylvämään kuivissa olosuhteissa Melius - ohraa. Orastuminen oli tasaista, ja Proximo - rapsia kylvin myös innoissani seuraavana päivänä. Yöpakkaset alkoivat jo 7.5., päivälämpötilat laskivat alle 10 asteen, ja ainakin yhtenä aamuna oli auton päällä tuuman verran lunta. Tätä kylmää kesti parisen viikkoa, yhteensä 40 millimetriä sateita, lähes joka päivä ainakin tihkutti, suurin sademäärä 19 mm 16.5.2020.
Melius selvisi tanakkana pakkasista ja kylmästä, kasvoi omaa tahtiaan. Proximo ei selvinnyt, osan uudelleenkylvin Aurea-rypsillä , ja toukokuun viimeinen viikko meni etäpelloilla. Eli kylvin epäonnistuneen rapsipellon, joka oli Melius-pellon vieressä, 5.6.2020. Eli kuukautta myöhemmin. Lajike oli Vertti. Otaksuin, että Vertti pärjää, 2018 tuotti 3300 kg, 2019 tosin jäi tähkä tuppeen kuivassa. Vertin puintipäivä oli 29.08.2020, 85 kasvupäivän jälkeen, tuleentui kesken elokuun kuivalla, 11 hellepäivää. Kosteus oli alle 18, hl-paino kevyttä, sato kolmisen tonnia ja torajyväsaastunta oli niin voimakas, että piti käyttää värilajittelussa. Meliuksen puintipäivä oli 11.09, puintikosteus pahimmillaan 28%, saihan sitä paistaa. 129 kasvuaikapäivää. Sato oli Meliuksen potentiaalin mukainen runsas, väriltään vähän harmahtavaa (koko syyskuun alkupuoli lämmintä ja sateista), paino ihan hyvä ja itävyyskin kävi siemeneksi. Mutta öljyä ja aikaa kului siihen paistamiseen.
Mitä haluan sanoa, niin säät ovat normaaliakin erikoislaatuisemmat, jos rapseja voidaan puida jo syyskuun alkuun ja myöhäisimpiäkin kevätvehniä elo-syyskuussa, vaikka olisi kylvetty kesäkuussa ! Jonkin asian pitää viljan laadussa antaa periksi, jos puinti voidaan tehdä neljäkymmentä päivää aikaisemmin kuin joskus historiassa. Sanoisin, että ongelma on ainakin kauran osalta hl-paino. Ja sen voi vahvistaa esimerkiksi Raision pitkäaikaiset viljanlaatutilastot.
Oraat, jotka aikaisin kylvettynä viipyilevät kylmänä keväänä, eivät ehkä sittenkään hukkaa käyttämäänsä aikaa, vaan rakentanevat tiettyä kestävyyttä vaikeisiin olosuhteisiin ?
-SS-
-
Ainakin Turun–Loimaan suunnalla kevätviljojen pitkä kasvuaika v. 2020 johtui siitä, että alkukesä oli niin kuiva ja kuuma, ettei vilja pensonut ollenkaan, ja radikaali säänmuutos kylmään ja sateiseen juhannuksen jälkeen sai viljan lykkäämään sivuversoa myöhästyneesti. Pääsatohan tuli silloin sivuversoista, jotka valmistuivat vasta syyskuun puolivälissä ja peittivät alleen kääpiökasvuiset pääversonsa. Ilmiö oli voimakkaimmillaan kauralla, ja sama toistui v. 2023, tosin vähäisempänä.
Joku aikainen lajike, en tiedä olisiko kesä-heinäkuun vaihteessa enää lykännyt sivuversoa, mutta ei tällaisesta kasvustosta olisi kyllä tullut mitään puitavaakaan silloin 2020.
-
Melius jälkiversoi kyllä. Feedway tuntuu olevan kestävämpi jälkiversontaa vastaan.
Nyt muuten viikkoa ennen pääsiäistä kylvetyt pellot vihertävät !! Jossakin määrin laikukasta on, mutta vähemmän vihreää on suursäkissä.
-SS-
-
Ennen pääsiäissateita kylvettyjä peltoja oli Etelä-Lohjalla, Karjaalla, Inkoossa ja Siuntiossa, ja oraat nätisti pinnalla. Karjalohjan länsiosassa ja Kiskossa käytännössä ei ollut kylvetty ollenkaan. Keski- ja Etelä-Salossa alkoi taas kylvöpeltoja näkyä. Vaikka eivät olisi mitään voittoisia kasvultaan, ovat ainakin kiirettä helpottamassa.
Työmatkaa siis kiersin vähän toista reittiä välillä. Hienoja syysrapsipeltoja näkyi Mustiolla. Joskus aina onnistuu, rapsin nelitonnareita voitaneen odottaa.
-SS-
-
Mites ne SS:n onnistumiset?
Sä olet vuosien varrella täällä kertonut miten meni pielee se, tää ja tuo kasvusto silloin ja sillloin, mutta onko niitä onnistumisia tullut? Mitkä on SS:n satoennätyksiä ja hyviä vuosia?
-
Vantaalla, aikaisin kylvetty, syyskynnetty nätti oras. En osaa sanoo päivämääriä, mutta aikaisin
-
Aurinko paaneelien päällä lunta. Muuten katto puhdas. Näyttää tuota olevan vähän heinäpelloillakin.
-
onko kyseessä takatalvi? kun ei nuita iltalehtiä ole tullu luettua.. ja kun piti olla aikainen kevät!!
-
Mites ne SS:n onnistumiset?
Sä olet vuosien varrella täällä kertonut miten meni pielee se, tää ja tuo kasvusto silloin ja sillloin, mutta onko niitä onnistumisia tullut? Mitkä on SS:n satoennätyksiä ja hyviä vuosia?
2017 taitaa olla hänen viimeinen onnistuminen..
-
Aurinko paaneelien päällä lunta. Muuten katto puhdas. Näyttää tuota olevan vähän heinäpelloillakin.
Täällä tuli vetenä,3 milliä mittarissa.Kuivatellaan edelleen maita ison sateen jälkeen.Huonosti haihtuu näillä keleillä.
-
Kylmää on, mutta loppuviikosta avataan sänkiä, pinta eilen harmaata ja halkeamia, ei ole täällä päin liian märkää. Nyt tullut muutama milli vettä.
-
Taitaa olla SS: llä eri lajikkeita kymmenkunta kierrossa samanaikaisesti, kun syysvehniäkin kolmea eri laatua. Teetkö kaikille aina erikseen kiertokokeetkin, vai meneekö esim.syysvehnät samoilla säännöillä, mallia "syysvehnä"? Ja lajitteletko aina kaikki lajikkeet vai meneekö osa suoraan kuivurista peltoon?
Täytyy olla kyllä isot peltoalat viljelyksessä. Noin monen eri kasvilajin ja esim.kolmen eri syysvehnälajikkeen kanssa on aika homma, kun se tapahtuu muutenkin kiireisenä aikana...itsellä tänäkin keväänä helppoa: osa pelloista on Ceylonilla ja se mikä kylvetään, menee Arikd- ohralle. Kylvöt, sitten koneiden pesu ja takaisin tuottavampasn työhön.👍
-
Kolme kevätvehnälajiketta, kaksi ohralajiketta (kolmas kylvetään ylivuotisesta saran päähän, ei tarvitse hävittää peitattua säkkiä) , kaksi kauralajiketta. Nyt käytännössä kaikki sertiä, 600 kg säkeissä. Yleensä saman kasvuaikaluokan lajiketta, jotta voi samaan peltoon kylvää saroittain. Sarkaojiteltulla on helpoin kylvää kaistoittain, skippaa aina saran yli, ja tekee toisella säkillä loput ? Kyllä täyttämässä tulisi käytyä samallakin lajikkeella. Tumen täyttöväli esimerkiksi ohralla on 1,5 hehtaaria. Joskus olen laittanut kylvökoneen säiliön toiseen päähän toista ja toiseen päähän toista. Tumessa on siinä puolivälissä semmoinen tukilevy, jossa on vain pyöreä reikä keskellä. 160 mm veitsisulkijan kiinnitän pannalla sinne suusäkin tötterön päähän, ei se mahdu tuohon Tumeen kokonaisena kuitenkaan. Siis miksi ei saisi kokeilla eri lajikkeita noin? Peltotuki antaa sertipussin kyljestä syötettynä arvot, jolla lasketaan kylvötiheys. Arvot mahtuvat kassakuitin kokoiselle lapulle. Tumen kiertokoe kestää tehdä muutaman minuutin: sokka auki akselin päästä, jotta lannoite ei valu, kourut alle ja pyörittämään. Muoviämpäri ja akkukäyttöinen laboratoriovaaka sattuu olemaan rihkamavarastossa. Jyräpyörästön astintason päällä voi mittailla. Jos ostan neljä siemensäkkiä, kaksi toista ja kaksi toista lajiketta, lasku ei juurikaan ole erilainen kuin jos ostan neljä säkkiä samaa lajiketta ? En näe mitään erikoista kustannuslisää tai vaikeutta asiassa. Satokilpailutkin ovat nähtävästi ruutukisoja, ei tuhat hehtaaria. Ja nekin ovat yhtä kaukana talousviljelystä kuin koeruutututkimus.
(https://scontent-hel3-1.xx.fbcdn.net/v/t39.30808-6/490934190_680220364398547_7885751655225031802_n.jpg?stp=dst-jpg_p600x600_tt6&_nc_cat=106&ccb=1-7&_nc_sid=127cfc&_nc_ohc=z_Z5OTkjqbIQ7kNvwELvCLC&_nc_oc=AdlOSGlT8M5Ht__64lTzGy6DW1BSSU0D-VYDwO9BaWlRfFUQPD8--DVRSJx8vQAAFMIVKzT_5X9JKAxAZ5ooQAJx&_nc_zt=23&_nc_ht=scontent-hel3-1.xx&_nc_gid=y6NALju2lfbMwng5rRREEw&oh=00_AfIbFoSmSPruyWPow_n9TEDgQOe7MrLU3MrhIMnFJoF-tg&oe=681F7A4A)
Kasvulohkoja ei tarvitse tehdä raidoittain kylvölle, kun määrittelee siemenen "Muu" . Jos joku satelliitista alkaa ihmetellä, tulkoon katsomaan.
Usko tai älä, samalla pellolla lajikkeiden erot ovat suuremmat kuin lajikekokeissa. Ero pellolla voi olla niinkin suuri kuin esimerkiksi aikanaan ohra #1 6 tonnia /ha , ohra #2 3,5 tonnia /ha. Lajikekokeissa 2009-2016 lajike #1 6,3 t/ha , lajike #2 6,0 t/ha. Jos en olisi vahingossa hävittänyt ohraa #1, ei tarvitsisi tehdä parivertailuja. Nyt on kokeilussa tiettävästi hieman tuolle ohra #1:lle sukua oleva lajike, toivottavasti osoittautuu kenttäkelpoiseksi. Mielestäni siemenlajikkeiden markkinointi on siemenen käyttäjän osalta siinä suhteessa ongelmallinen, että lajikkeet kasvatetaan usein niiden potentiaalin mahdollisuuksien rajoissa, ei kasvupaikan tai viljelijän resurssien luomien rajoitteiden ahdistuksessa. Jonkin verran aavistusta voi nähdä Luken lajikekokeitten "matalan sadon" vertailuissa, mutta ne ovat usein vajaita, lisäksi uusista lajikkeista ei välttämättä näe ns. vaikeita vuosia, kun jakso on vain kahdeksan vuotta.
Ei minulla syysvehniä vierekkäin ole ollut kuin aina kaksi kerrallaan. 1970-luvulta niitä parivuosia on kertynyt jonkin verran silti. Hetkinen, erehdyin, oli minulla jossakin vaiheessa Gunbo, Urho ja Magnifik eri lohkoilla kylläkin. Ceylonin taru alkaa olla lopussa, koska se on vaarallisen hyvä. Jokin Aspekt oli ihan nätti, mutta - mutta...viljan kertymisessä kertaluokkaero. Viljelijä saattaa saada Ceylonista vuosittain aina säännöllisen sadon, ja alkaa tienaamaan, kun ei tarvitse ruiskuttaa kahdeksaa kertaa syksyn ja kesän aikana ravinteita ja preparaatteja, tai hankkia viiden kilometrin päästä vedettyä kasteluputkijärjestelmää. Siksi myllyt nyt nyrpistelevät Ceylonille.
EI asioiden itsekseen tutkiminen vaadi tuhansia hehtaareja. Kyllä viiden hehtaarin lohko jo kertoo eroista. Eikä tuollainen havainnointi tietääkseni ole maataloustukipolitiikassa kiellettyä. Siemenkauppiaiden ja -pakkaajien - tai kemikaalikauppiaiden - monopolin alle ei pidä antautua, ja parin lajikkeen rinnakkainen viljely aina on omalle mielelle helpotus, jos ja kun alkaa saada syytöksiä, että SEVO. Koska on näyttää jopa kuvaksi asti, miten toinen lajike kasvaa vielä, kun toinen on käpristynyt stressissä olemattomiin.
-SS-
-
Tuo on kyllä mielenkiintoista seurattavaa kun näin käytännössä joku vertailee lajikkeita. Ja jollain on mielenkiintoa ja aikaa. Voi vaan hattua nostaa suuresta kiinnostuksesta. Itsellä kyllä jäisi tekemättä….
-
Mites ne SS:n onnistumiset?
Sä olet vuosien varrella täällä kertonut miten meni pielee se, tää ja tuo kasvusto silloin ja sillloin, mutta onko niitä onnistumisia tullut? Mitkä on SS:n satoennätyksiä ja hyviä vuosia?
2017 taitaa olla hänen viimeinen onnistuminen..
Aika lähellä oikein. Aika harvoja onnistumisia on päässyt todentamaan. Mutta silloin 2017 oli öljy- ja syyskasveja lähinnä, ruis SU Performer ei ollut mikään suorittaja, Ceylon tuotti erinomaisesti.
2017 vuonna: Kevätrypsi 1100 kg, kevätrapsi 2200 kg, huonompi syysrapsi Imistar 2000 kg , DK Sensei syysrapsi jopa 3000 kg (oma ennätys). Kevätrapsilla ennätys oli 2660 kg, DK 7130 - lajike, 2016. 2,45ha keskisato. Kevätviljoista erityisen onnistuneita mieleen ovat jääneet Elmeri-ohra ( 2015 ja 2016) ja takavuosilta Zebra-kevätvehnä (2015) . Kevätviljoista on 2018 lähtien lähinnä heikkoja satoja 800 kg:sta lähtien havainnoissa.
Mutta syysvehnää on tullut näinä 2018 vuodenkin jälkeisinä kuivina kesinä ihan hyvin, paitsi vuonna 2022, vain muutaman tonnin sato siemeneksi. Silloin tilalle kylvettyä rypsiä tuli pohjanmaalaisittain niukasti, mutta eteläsuomalaisittain ihan hyvin. 1800-1900 kg/ha. Synthia. Eli ei ollut juurikaan vuonna 2022 viljoja, jotka olisivat voineet hyötyä paremmasta kesästä. Ceylonissa on se piirre, että voi nähdä, että eri kasvukausina Ceylonilla todella voi toistuvasti päästä sen luontaiseen maksimiin, joka meillä on ehkä runsaat 6 t/ha. Mutta se nakuttelee niin tasaisesti niitä satoja vuodesta toiseen, että lajiketta täytyy ihailla. Saatiin meillä Linna-syysvehnällä 5,5 tonnin satoja jo 1960-luvun puolella. Mutta aika usein myös talvituhoja oli. 1990-luvulla ei tahtonut onnistua millään. (Edit: Linna siis on syysvehnä, ei kevätvehnä)
Ruisennätys on niinkin kaukaa kuin 2010. Evolo, 5600kg/ha. Tavanomaisista rukiista, kuten Anna, Elvi, Riihi, Matador, maksimisadot 1993 lähtien joka vuonna 4200-4500 kg/ha, mukana 2013. Evolo vaan tuntui ihmeeltä, ja tuli semmoinen tyhmänahneus ottaa hybridiä viljelyyn. Sen Evolon onnistumisen jälkeen kymmenen vuotta toivorikkaana hybridejä ja toisarvoisille palstoille Reettaa, Reettaa tuli jokaisena vuotena 2011-2021 enemmän kuin hybridejä, ja Reetan huippu hylätyn lantalan tyhjennysalueella myös tuo 5600 kg/ha ! Hybridit toivat torajyväongelman jopa kevätviljoihin, samaan aikaan rock'roll - viljelijät saivat kymppitonnareillaan korkeat markkinahinnat tasoittumaan, joten 2022 bye-bye - rukiinviljelylle. Eikä tule takaisin. Tavanomaisen rukiin vakaa neljän tonnin sato sakolukuriskillä ja laonherkkänä ei ole enää kiinnostava. Peittokasvina on ollut jopa 10 ha muutamana kertana tuon jälkeen, mutta olen ajanut keväällä ylös, on niin herkkä puolikkaallekin glyfolle.
Ainoa 2018 jälkeinen onnistuminen ohralla oli 2019 Melius ja Elmeri. Silloin oli ensimmäistä kertaa Melius-ohraa. Melius kasvoi samaa tahtia kuin Elmeri, mutta isompi jyväkoko, isompi hl-paino ja helpompi puida. 6 t keskisato (noin 10 ha). Kaarle ja Vertti eivät päässeet edes kolmeen tonniin. Siinä näkyy monitahoisen ( pl. Elmeri) ja kaksitahoisen eroa kuivahkossa savessa. Elmerillä kuitenkin edelleen on oma satoennätys, karvan yli 6,5 tonnia. Sen puiminen on hankalaa, ne kuivaneen takkuiset sitkeän nahkeat tyvilehdet tukkivat terää, uudehko Claasin terälaite meinasi hajota, luulin, että vain Sampon terä alkaa rynkyttää, mutta että Claaskin...
No, Melius oli vastaavasti erittäin ikävä 2020 vuonna, mutta olisi ehkä voinut olla jatkoonkin mahdollisuus, mutta ohran viljelyhalukkuus väheni, silloin tuli näitä maksuvaikeuksia ohratoimituksissa. Meliuksen vieressä Feedway tuntui vaatimattomammalta, ja yhtä sadokkaalta. Elmeri ehdottomasti oli virhe jättää pois, on kuivalla ja toisaikaisella peltoheitolla hyvä. Aikaisemmalle ohralle kuitenkin olisi tarvetta, koska syysvehnäkierron aloittaminen vaatisi hiukan aikaisempaa puintia, että kerkiää ruiskutella ja kyntää ja niin edes päin. . No, Vertit, Hermannit, jos ennen 2018 niiden satotaso oli kolme tonnia, niin viime vuodet vain yksi tonni. Aikainen kevätvehnä, Iisakki, oli erittäin lupaava, muuten nollasatoisina kevätviljavuosina, mutta ei kelvannut leipävehnän ostajalle oikein millään. Luovuin siitä sitten. No, kollegoilta kuulin, että juu siellä ja siellä kelpasi hyvin. Ei täällä. Ei sen aikaiselle meklarille.
Nyt on Lene-ohraa kokeeksi. Miksi ? Koska mä voin.
-SS-
-
Taitaa olla SS: llä eri lajikkeita kymmenkunta kierrossa samanaikaisesti, kun syysvehniäkin kolmea eri laatua. Teetkö kaikille aina erikseen kiertokokeetkin, vai meneekö esim.syysvehnät samoilla säännöillä, mallia "syysvehnä"? Ja lajitteletko aina kaikki lajikkeet vai meneekö osa suoraan kuivurista peltoon?
Täytyy olla kyllä isot peltoalat viljelyksessä. Noin monen eri kasvilajin ja esim.kolmen eri syysvehnälajikkeen kanssa on aika homma, kun se tapahtuu muutenkin kiireisenä aikana...itsellä tänäkin keväänä helppoa: osa pelloista on Ceylonilla ja se mikä kylvetään, menee Arikd- ohralle. Kylvöt, sitten koneiden pesu ja takaisin tuottavampasn työhön.👍
Sertisiemenen käyttö verrattuna omaan TOS-siemeneen on itse asiassa taloudellisesti aika perusteltua ottaen huomioon sen, että sertisiemen on lähtökohtaisesti myöskin laadukkaampaa kuin oma siemen. Ja mikä tekemisen helppous: säkit tulevat kuorma-autolla pihaan ja kuski nostaa peräkärryille, suoraan makasiiniin tai suojapeitteen alle pihalle. Sitten itävyys-% ja tjp säkin kyljestä laskimeen, niin siinä on kylvömääräanalyysi valmiina. Ja jos siementarve on tilalla muutenkin vain muutamia suursäkkejä, aina järkevämpänä näyttäytyy ostosiemenen käyttö. Ei tarvitse palkkatöitten välissä kuskata jyviä sinne, tänne ja tonne lajitteluun ja peittaukseen. Lisäksi jos ei edes havittele siementä itselle, ei ole niin nuukaa mihin siiloihin tavarat sekoittelee, ja sitten pystyy vaikka ottamaan useampia lajikkeita rinnakkain vertailuun.
Tuollaisesta Arikd-ohrasta en ole muuten ennen kuullutkaan. Onko porvarilla joku uusi huippulajike ;D ?
-
Kyl mul hajois pää tos SS touhuis.
-
Filosofille: juu, on ihan oma lajikkeeni👍👍😅😅
-
......Ja mikä tekemisen helppous: säkit tulevat kuorma-autolla pihaan ja kuski nostaa peräkärryille, suoraan makasiiniin tai suojapeitteen alle pihalle. Sitten itävyys-% ja tjp säkin kyljestä laskimeen, niin siinä on kylvömääräanalyysi valmiina. Ja jos siementarve on tilalla muutenkin vain muutamia suursäkkejä, aina järkevämpänä näyttäytyy ostosiemenen käyttö. Ei tarvitse palkkatöitten välissä kuskata jyviä sinne, tänne ja tonne lajitteluun ja peittaukseen. Lisäksi jos ei edes havittele siementä itselle, ei ole niin nuukaa mihin siiloihin tavarat sekoittelee, ja sitten pystyy vaikka ottamaan useampia lajikkeita rinnakkain vertailuun.....
Onhan se serti kallista. Huomasitteko muuten syysvehnän ruutukisassa käytetään jopa 700 kpl neliölle ? Vanhan tanskalaisen käytännön mukaan eri lajikkeiden sekoitus antaa paremman kokonaissadon, sitäkin konstia käyttävät ? Mutta tiheys, huh, jokin Skagen 50+ g / 1000 siementä, tarkoittaa lähes 400 kg/ha ? Saa siinä Skagenista tullakin säännönmukaisesti 200 kg enemmän hehtaarille, jotta menee edes TOS-siemen tasan. 400 kiloa sertin kanssa. Koska kevätvilja ei ole ollut varsinainen harrastuslaji, piti sertiä nyt hankkia pelkästään syysvehnän jälkeen kevätviljatalouteen siirtymisessä. Olen yleensä laskenut syysvehnän siemenen kylvökärryyn tai levittimeen suoraan siilosta, lämpimäisenä. Muutaman kerran on puhalluskärry puitu sopivasti, kuivattu alle 15%, ja siitä taas ruuvilla kylvökoneeseen. Sampo on tehnyt erittäin hyvin puhdasta, kun vaan kammen kiertää täysille. Claasissa ei ilma tahdo riittää ruumenille. Uusi muutinhihnakaan ei ihan vienyt maaliin. Silloin olen vienyt kuorman kuivuriin, kuivannut samalla varovasti ja esipuhdistin täysillä, tyhjennystorvesta kärryyn takaisin. En ole nähnyt mitään eroa siilotavaralla lajittelijan läpi käyneen ja/tai peitatun siemenen välillä. Kevättalvella ja keväällä se oras kumminkin kuolee, joko jään alle tai pakkasiin.
TOS-siemenen säilöminen kevääseen on aina hiukan haastavaa, kun ei ole rottavarmoja halleja, vanhoja sokkeloisia rotanpesänavetoita ja semmoisia hataria katoksia.
Kuivurilla on kolme 80 hl lauta/kovalevysiiloa, jotka on tarkoitus päällystää pellillä sisältä. Yhden sain jo ruuvatuksi, ja rotat ovat pysyneet poissa. Niihin saa kyllä hyvin ainakin kolmea jätettävää viljalajia. Vanha 30 hl verkkosolainen siilokuivuri myös käy noin 2,5 tonnin vehnänsiemenen säilömiseen. Umpinaisena se pitää kohtuu hyvin jyrsijät loitolla. Kuution peltisiä trukkilavalaatikoita on kolme, lisää pitäisi jaksaa tehdä. Peltisissä 200 l irtokannellisissa mehutynnyreissä olen säilönyt myös. Tällä hetkellä Emblaa on 15 tynnyrillistä lavoilla pihalla odottamassa. Semmoisella tynnyrinkaatolaitteella voi suursäkkikoukulla nostaa kylvökoneen päälle ja pyöräyttää tynnyrin tyhjäksi. Sisätiloissa niitä tynnyreitä voi latoa kolmekin päällekkäin, ei ole hullumpi rottavarma säilytyspaikka. Kollega saa niitä mehupakkaamolta sekapellin hinnalla. Rutistavat puristimessa muuten ne siellä takapihalla, ollaan haettu enemmän kerralla, maksettu on mitä pyytävät.
-SS-
-
Melkoista satusetä meininkiä...
-
Melkoista satusetä meininkiä...
Just. Kiitokset ajatellusta osallistumisesta juonteeseen.
-SS-
-
Melkoiselta rumbalta kuulostaa SS: n viljan säilönnätkin tynnyreineen kaikkineen. Minä en ehtisi enkä jaksaisi
( lue: viitsisi) Mutta kukin tavallaan, taatusti monissa minunkin touhuissani on paljon sellaista, joka saisi monet pyörittämään päätään.
Luin joskus kuukuna.net- sivustolta SS: n kirjoituksia ja huomasin, että aika edullisilla mutta jopa työläilläkin ratkaisuilla hän viljelee. Vanha kuivuri, paljon lapiotyötä, ahdas täysperävaunulle. Traktorit viime vuosituhannen takavetofoordeja ilman nykypäivän hienouksia. Mutta ammattitaito kova, jolla taatusti tekee enemmän tulosta " viivan alle" kuin useampi kollegansa tekee. Että ihan hatunnostoista työtä tekee. Toivottavasti perhepiiristä löytyy työn jatkaja, kun eläkepäivät koittavat?
-
Mulla ei oikein ole enään nykyisilllä panos/tuki suhteilla varaa kylvää "tehty on tehty" asenteella. Siitä on kyllä vuosien varrella niin isot oppirahat maksettu kun on väkisin väännetty ihan liian märkään.
Toki joskus joutuu tekemään kompromissejä, ei aina pysty optimiolosuhteissa toimimaan mutta sellaisia asioita ei tarvitse miettiä toukokuun alussa.
Näinhän sen pitäisi mennä jos tästä hommasta meinaa jotain saada muutakin kuin työnilon. SS:n harrastelun taso on ilmeisesti sitä luokkaa et tuohon on varaa.
Mä en myöskään ymmärrä mikä kiire tässä on. Tällä seudulla on ihan normaalia kylvää toukokuun puolessa välissä. Monena vuonna tässä on tullut toukokuun alussa sadekausi joka siirtänyt aloituksen toukokuun lopulle. Jos nyt jotain myöhäistä kevätvehnää meinaa kylvää 100%:sti niin sit vois kohta alkaa kuumottamasn mut kun hajontaa on kuitenkin niin onko niitä pakko päästä puimaan elokuun alussa?
Mä olen pitänyt karkeasti toukokuun 24 päivää semmosena rajana että sen jälkeen täytyy myöhäisiä vehniä, härkäpapua ja herneenkin kylvöä miettiä tarkemmin. On toki totta että puinti voi venyä pitkälle jos tulee viileä kesä mutta ei joka vuosi voi toimia sen skenaarion mukaan jos muutama vuotta kymmenestä on myöhäisiä. Käytännössä jos aina haluaisi kaikki puida elokuussa ei voisi kevätkylvöisistä viljellä kuin aikaisia ohria..
-
Kuukausi sitten aloitin juurikkaankylvöt ja 11.4. tuli valmiiksi. Pahiten rikkaruohoisille ajoin eilen ensimmäisen rikkatorjunnan. Viljaa ei ole vielä kylvetty yhtään. Lannat on levitetty viljamaihinkin kk sitten.
-
Pitkä ennuste lupailee lämmintä kesää. Vaikka nyt onkin viileää, suorastaan kylmää, niin minäkin uskon vahvasti, että kesästä tulee taas lämmin, jopa helteinen. Jos esim. rypsiä aikoo kylvää, voi olla vaikeuksissa taas sen kanssa.
-
Pitkä ennuste lupailee lämmintä kesää. Vaikka nyt onkin viileää, suorastaan kylmää, niin minäkin uskon vahvasti, että kesästä tulee taas lämmin, jopa helteinen. Jos esim. rypsiä aikoo kylvää, voi olla vaikeuksissa taas sen kanssa.
Koko Eurooppa voi joutua kuivuuskauden vaivaamaksi. Suomeen ennustettiin Forecan pitkän jakson ennusteessa normaalia kesäsäätä ja normaalia sateisuutta. Mitä se sitten tarkoittanee.
Foreca kesän vuodenaikaisennuste (https://www.foreca.fi/meteorologilta/pjmpjt2a) (7.5.2025)
(https://www.foreca.fi/img/uploads/Vuodenaikaisennuste-Sade-Suomi_3kk_fi-sade_keskiarvo-pjmpjt2a.jpg)
Kuva: Etelä-Suomessa ehkä on keltaista sävyä sademääräennusteessa. Se ehkä jälleen merkitsee kovia aikoja poutiville maille, varsinkin jos 3 kk keskilämpötila asettuu jopa 1 asteen verran normaalin yläpuolelle ?
Hallaa oli viime yönä monin paikoin, näinkö sitten vaan unta, mutta MIN-MAX - lämpömittariin oli jäänyt -4 ? Onneksi aikaisin kylvetyt oraspellot ovat pysähtyneet kasvussaan aivan pienelle piikille. Eipä pakkanen varmaan sinne multaan pääse puraisemaan, jollei ihan korpaksi jäätymään pääse.
-SS-
-
Hellekesä tietää rypsille ja rapsille pahaa ötökkävioitusta ja lyhyttä kukintakautta.
-
Mä luotan edelleen accuweatheriin joka lupaa omalle seudulle kohtuu viileää kesää. Edellisen kerran käppyrät näytti tuolta 2017.. ei ollut lämmin kesä se.
Toukokuu on suorastaan viileä. Kesäkuu jää tavanomaisesta lämpötilasta jonkin verran. Heinäkuussa päästää vasta kenties rikkomaan helleraja mutta lämpötilat jäävät tavanomaisiksi. Edellisinä vuosina 2018 lähtien keskilämpötila käppyrät olleet aina yli historiallisen keskiarvon...
-
Naapuri vetelee äjestä pellolla, märän näköistä on... Saas nähdä mitä tulee.
-
Kolme viikkoa sitten tasattua joku oli nyt äestänyt, muuten on vaikuttanut aika rauhalliselta. Äitienpäiväksi täysi rähinä päälle, luulen.
Mutta luulen myös, että touko–kesäkuun sateet olivat siinä. Luultavasti vaihtaa yht äkkiä kuivan ja kuuman päälle, vaikka nyt antaa viitteitä muusta.
-
Toivottavasti enemmin kuuma ja kuiva kun viileä ja märkä
-
Toivottavasti enemmin kuuma ja kuiva kun viileä ja märkä
Niinpä. Suoraan sanottuna ulkona ei huvita tehdä yhtään mitään.. ;D
-
Toivottavasti enemmin kuuma ja kuiva kun viileä ja märkä
Niinpä. Suoraan sanottuna ulkona ei huvita tehdä yhtään mitään.. ;D
No eikun kuumalla just ei huvita tehdä yhtään mitään. Semmonen vähän yli 20 astetta on sopiva, kaikki siitä ylöspäin kidutusta. ;D
-
Toivottavasti enemmin kuuma ja kuiva kun viileä ja märkä
17mm on satanu huhtikuun alusta,saattaa täälläkin mennä vähän turhan kuivaks,jos ei ennen junannusta sada.Toki,ei kylymällä kuivuuskaan tule.
-
mutta hyin kuivui pelto kun pikkasen pöyhi. ja kun tuo pohostuuli on niiin reipas. piti laittaa punavanteen kopissa lämpöä päälle.. ja kun täytti kylvökonetta ni meinas paleltaa... mutta kait sieltä kesäkin tuloo ens viikon jälkeen..
-
Kyl se nyt vaan on aloitettava touot, näköpiirissä kun ei ole mitään täydellisiä kylvöilmoja ja Toukokuusta on jo kolmannes kulunut, eikä ole mitään järkeä jäädä odottelemaan niitä täydellisiä kelejä, niin ei kun siementä vakoon vaan. Välillä on tehtävä kompromisseja, kun ei uskalla kesäkuullekaan kylvöjä jättää. Vähän nihkeitä on pellot, mutta kuivimmat lohkot ei enää mitenkään liian märkiä, ja nämä lämpimät lähipäivät kuivattaa lisää, ennen kuin sitten taas ehkä sataa keskiviikon tienoilla ja loppuviikolle myös ennuste näyttää sateista.
Varovaiset ja ylivarovaiset varmaan lekottelee vielä viikon tai pari.
-
Kyl se nyt vaan on aloitettava touot, näköpiirissä kun ei ole mitään täydellisiä kylvöilmoja ja Toukokuusta on jo kolmannes kulunut, eikä ole mitään järkeä jäädä odottelemaan niitä täydellisiä kelejä, niin ei kun siementä vakoon vaan. Välillä on tehtävä kompromisseja, kun ei uskalla kesäkuullekaan kylvöjä jättää. Vähän nihkeitä on pellot, mutta kuivimmat lohkot ei enää mitenkään liian märkiä, ja nämä lämpimät lähipäivät kuivattaa lisää, ennen kuin sitten taas ehkä sataa keskiviikon tienoilla ja loppuviikolle myös ennuste näyttää sateista.
Varovaiset ja ylivarovaiset varmaan lekottelee vielä viikon tai pari.
Varovaisesta en tiedä mut huomenna ajattelin etsiä sen kuivimman lohkon josta aloittaa muokkaukset sitten varmaan maanantaina. Sinänsä samaa mieltä et tuleva viikko taitaa olla jonkinlainen ja seuraava jo taas ennusteissa huomattavasti epävakaisempi. Kahden viikon päästä ei sit toukokuuta olekkaan jäljellä enää kuin nimeksi. En kesäkuun kylvöjä pelkkää mut kaikkea ei voi kesäkuuksi jättää.
Pari muokkaajaa oli tänään liikkeellä. Ei pahemmin pöllynnyt mut sinänsä ymmärrän et nyt se hetki alkaa olemaan käsillä ja jos vähänkään enemmän kylvössä niin ehkä jostain aloitettava. Epäilen et ensi viikolla on jo enemmän liikettä.
-
Pieniä laidun tilkkuja kylvin tänään raeheinälle ja vihantaviljalle. Harvoin noin hyvissä olosuhteissa kylvöjä on aloiteltu. Iltasella kävin 4ha äestämäs rapamaata ja komeasti pölys. Kevät kyntö kyseessä. Naapuri lohko oli ihan yhtä harmaa ja siinä syyskyntö. Täytyy huomenna äjestellä ja maanataina yrittää kylvää. Loppuviikoksi taas jähtyy, mutta sateista ei puhuta onneksi mitään. Täytyy täs nyt tänään viettää viettää vielä loma iltaa ja aamulla navettaan. Ei paljon kylvöt edistynyt mun lomaviikolla 8)
-
mihin meni hyä viikko? ite kyselin tuossa kaveriks kivenkeruuseen paria mutta olivat molemmat kiinni lomituksissa kun isännät kylvöillä touhusvat.. polvi perkule haittaa tuota jatkuvaa kiipeemistä kopista pois ja koppiin kiveksieä keräillessä.. ja naapurikin uuteen työpaikkaan meni just, ois hyin voinu muuten siirrellä punavannetta kivien välillä...
-
mihin meni hyä viikko? ite kyselin tuossa kaveriks kivenkeruuseen paria mutta olivat molemmat kiinni lomituksissa kun isännät kylvöillä touhusvat.. polvi perkule haittaa tuota jatkuvaa kiipeemistä kopista pois ja koppiin kiveksieä keräillessä.. ja naapurikin uuteen työpaikkaan meni just, ois hyin voinu muuten siirrellä punavannetta kivien välillä...
Kylvöjä, kun ei silti tehdä kalenterista ajankohtaa katsoen. Tänään vasta keväinen nätti päivä ja pellot pöläji äjestäessä, niin että ei eteensä nähnyt ( jos tuuli takaa). Sain viikolla onneksi viimeiset paskat leviälle ja kynnöt tehtyä. Muutenkin loma teki rupille ihan hyvää. Koxan tekonivelsairaalan ortopedin aikaa orotelles pitää miettiä onko täs nyt enää oikein mitään järkiä. Tuntuu äijä hajuavan pala palalta. Polevet pitäis vaihtaa, mutta ei kyllä mitenkään houkuta se operaatio, mutta kait se on pakko.
-
Aikamoiset ennusteet forecalla 18-21 päiville joka päivä 20mm :o
FMI ennuste onneks vähän vähemmän..
-
Aikamoiset ennusteet forecalla 18-21 päiville joka päivä 20mm :o
FMI ennuste onneks vähän vähemmän..
Niin tuo näyttää. Neljänä päivänä n. 20mm joka päivä. Ei hyvä kyl ollenkaan jos tuo toteutuu..
Farmitissa myös forecan ennuste. Tuolla ei tuota näy.. :o
Luulisi et oltais ennustuslaitoksen sisällä yhtä mieltä asiasta..
Mielenkiintoista nähdä et jos nuo sateet tulee niin heittääkö porukka taas hanskat tiskiin. 21 vuonna kävi noin. Toukokuun puolen välin paikkeilla tuli sateet ja moni piti et ei kannata enää kylvää mitään kun meni varmaan viikko kuivuessa. Nooh sit ei satanutkaan ennen elokuuta ja lämpösummaa kertyi varmaan 1700 astetta. Ehti kyl kasvaa kaikki valmiiksi. Satohan ei ihmeellinen ollut mut ei se ajasta tai lämmöstä ollut kiinni.
Jos sateet tulee niin ollaan kyl kesäkuun kylvöillä. Savimailla kyl tuollaisen sateen alle kylväminenkin on iso riski. :(
-
Aikamoiset ennusteet forecalla 18-21 päiville joka päivä 20mm :o
FMI ennuste onneks vähän vähemmän..
Niin tuo näyttää. Neljänä päivänä n. 20mm joka päivä. Ei hyvä kyl ollenkaan jos tuo toteutuu..
Farmitissa myös forecan ennuste. Tuolla ei tuota näy.. :o
Luulisi et oltais ennustuslaitoksen sisällä yhtä mieltä asiasta..
Mielenkiintoista nähdä et jos nuo sateet tulee niin heittääkö porukka taas hanskat tiskiin. 21 vuonna kävi noin. Toukokuun puolen välin paikkeilla tuli sateet ja moni piti et ei kannata enää kylvää mitään kun meni varmaan viikko kuivuessa. Nooh sit ei satanutkaan ennen elokuuta ja lämpösummaa kertyi varmaan 1700 astetta. Ehti kyl kasvaa kaikki valmiiksi. Satohan ei ihmeellinen ollut mut ei se ajasta tai lämmöstä ollut kiinni.
Jos sateet tulee niin ollaan kyl kesäkuun kylvöillä. Savimailla kyl tuollaisen sateen alle kylväminenkin on iso riski. :(
Nythän melkein kaikki sateet on ennusteista hävinneet (<10mm)...Voi olla että viikonloppuna ja yöaikaan joku tekoäly(tön) värkkää noita yliampuvia ennusteita... Eipä Akkuvieterissä ja yr.no säässä ollut kummoisia sateen ennusteita aamullakaan...
-
Kaikki, paitsi monimuotoisuus pelto, kylvetty....
ainakin kerran, vapun kylvöt eivät vielä pinnassa, saa nähdä joutuuko ne tekemään uusiksi vielä, pitää käydä hieman kaivelemassa huomenna...
Kovasti siellä jo pölysi, ei olisi sade ollenkaan pahaksi...
-
Kyl se nyt vaan on aloitettava touot, näköpiirissä kun ei ole mitään täydellisiä kylvöilmoja ja Toukokuusta on jo kolmannes kulunut, eikä ole mitään järkeä jäädä odottelemaan niitä täydellisiä kelejä, niin ei kun siementä vakoon vaan. Välillä on tehtävä kompromisseja, kun ei uskalla kesäkuullekaan kylvöjä jättää. Vähän nihkeitä on pellot, mutta kuivimmat lohkot ei enää mitenkään liian märkiä, ja nämä lämpimät lähipäivät kuivattaa lisää, ennen kuin sitten taas ehkä sataa keskiviikon tienoilla ja loppuviikolle myös ennuste näyttää sateista.
Varovaiset ja ylivarovaiset varmaan lekottelee vielä viikon tai pari.
Ei ole nihkeitä enää pellot. On ollut sen verran tuulista ja kuivaa. Suhteellinen kosteus 21%. Paloautot suihkivat teillä edes takaisin, kun ihmiset roskia polttavat, ja sitten kipinä karkaa.
Jos saisi edes kevätvehnät piilotetuksi, sitten voi säiden auttamana hyvillä meilin arvuutella monimuodon, saneerauksen ja luonnonhoidon välillä, eipä taida rehuvilja olla lähivuosina kultamuna mitenkään päin mietittynä.
-SS-
-
Kyl se nyt vaan on aloitettava touot, näköpiirissä kun ei ole mitään täydellisiä kylvöilmoja ja Toukokuusta on jo kolmannes kulunut, eikä ole mitään järkeä jäädä odottelemaan niitä täydellisiä kelejä, niin ei kun siementä vakoon vaan. Välillä on tehtävä kompromisseja, kun ei uskalla kesäkuullekaan kylvöjä jättää. Vähän nihkeitä on pellot, mutta kuivimmat lohkot ei enää mitenkään liian märkiä, ja nämä lämpimät lähipäivät kuivattaa lisää, ennen kuin sitten taas ehkä sataa keskiviikon tienoilla ja loppuviikolle myös ennuste näyttää sateista.
Varovaiset ja ylivarovaiset varmaan lekottelee vielä viikon tai pari.
Ei ole nihkeitä enää pellot. On ollut sen verran tuulista ja kuivaa. Suhteellinen kosteus 21%. Paloautot suihkivat teillä edes takaisin, kun ihmiset roskia polttavat, ja sitten kipinä karkaa.
Jos saisi edes kevätvehnät piilotetuksi, sitten voi säiden auttamana hyvillä meilin arvuutella monimuodon, saneerauksen ja luonnonhoidon välillä, eipä taida rehuvilja olla lähivuosina kultamuna mitenkään päin mietittynä.
-SS-
On ne nihkeitä ainakin täällä mut aloitettu on, joku 4-5ha hernettä piilotettu iltasella..
-
Eilinen päivä kuivatti peltoja uskomattoman paljon. Ajoin lautasella yhden kuivimman vainion auki. Kuivakas, mutta kostea. Vaatii puhaltumista, saa nähdä kuinka kelit suosii. Ihmeen koppurainen, enkä osaa oikein sanoa syytä. Onko kuitenkin vielä liian aikaista vai talven jäljiltä muuten tiivistynyt. Kultivoidut maat näyttää ihmisillä menevän hienosti pieniksi ja siltä pohjalta jonkinasteinen pettymys. En taida vieläkään kiirehtiä.
-
Eilinen päivä kuivatti peltoja uskomattoman paljon. Ajoin lautasella yhden kuivimman vainion auki. Kuivakas, mutta kostea. Vaatii puhaltumista, saa nähdä kuinka kelit suosii. Ihmeen koppurainen, enkä osaa oikein sanoa syytä. Onko kuitenkin vielä liian aikaista vai talven jäljiltä muuten tiivistynyt. Kultivoidut maat näyttää ihmisillä menevän hienosti pieniksi ja siltä pohjalta jonkinasteinen pettymys. En taida vieläkään kiirehtiä.
Ei ne täälläkään liian kuivia ole mut pakko yrittää jostain aloittaa kun kylvöala tänä vuonna jotain +2xx ha...
Pohjamaan tiivistyminen on se ongelma, hienoksi nuo kyllä saa..
Jos täydellä varmuudella tietäisin et seuraavan kerran sataa juhannusviikolla niin antaisin vielä olla mut sääennuste on niin epävarman oloinen et kuivimpia yritettävä aloittaa et jotakin olisi tehty sit edes. Ajallisestihan ei vieläkään ole mikään kiire, vaikka jotkut tahot niin yrittävät väittää. Meidän seudulla tämä on ihan normaali aika pitkällä aikavälillä.
-
Uudet viljelysukupolvet tutkivat tarjolle tulleita 4 viikon ennusteita ja yrittävät sovitella kylvöjä sopivimpaan aikaan. Tosiasiassa yli kolmen vuorokauden sääennusteet alkavat lähetä sammakkoennusteiden osuvuutta.
Meteorologit myöntävät, että varsinkin yli viikon mittainen ennuste ei ole luotettava, mutta pääsee kuitenkin jopa 50 % oikeellisuuteen; niitä tehdään, koska niitä kysytään, voin samalla periaatteella hyvin ennustaa neljän viikon päähän tapahtuvan kolikonheiton tuloksen, koska suuresta yleisöstä noin puolet näkee ennusteen toteutuvan täydellisesti oman ennakko-odotuksensa mukaisesti. Oikeaan mennyt ennuste vahvistaa meteorologien arvovaltaa omissa valinnoissamme, väärään mennyt ennuste aiheuttaa jupinaa ja pahantuulisuutta, silti ihmiset harhautuvat arvioimaan meteorologin osaamista, eivätkä huomaa sitä, että nämä pitkän ajan ennusteet ovat viihdettä, joka olennaisesti on palveluntarjoajan antamaa kysyntävetoista sääbingoa.
Ennen vanhaan kylvettiin, ja tuli semmoinen sää kuin tuli. Joka tapauksessa se, joka EI KYLVÄNYT, ei korjannut mitään satoa. Nykyinen maataloustuki sentään on kuin etukäteen maksettu katokorvaus. USA:ssa satovakuutuksen alle pääsee, vain jos kylvää tiettyyn päivään mennessä. Eli viivyttelyvarmistelun itsessään nähdään varmemmin johtavan katoon.
Joka tapauksessa ihmiset viettävät aamuhartauden 10 pv nettiennusteiden parissa ja huomaavat juuri eilen ilmoitettujen sadepisarapäivien hävinneen ja ilmaantuneen toisille päiville. Ja huomenna taas kolmansille päiville. Parhaimmillaan heittävät korttinsa pöydälle jo viidettä kertaa ja huomaavat juhannuksen lähestyvän. Tai välttävät viivyttämällä kaksi sadetta ja kylvävät kuitenkin kolmannen alle.
-SS-
-
länsi siperiassa ainakin multamaat hyin kuivui tuulen ja kuivan ilman vuoksi ja kosteus säilyy pinnan alla. jyvillä saattaa olla jopa hyät olot nyt kun lämpiää pikkuhiljaa.. kiviä kerätessä pinta pöllyää mutta kiven alla tuore maa.. puutaimia hyä istuttaa kun on kosteat mättäät mutta pinta on kuiva.
tuo sään ennustettavuus on ihme juttu kun vielä muutamia vuosia sitten sai jopa aika hyiä 5 päivän ennusteita mutta nyt kun on koneet ja kaikki äly niin ei etes seuraavaa päivään asti taho osua..
-
Kyllä on kiire.
Sitähän sanotaan että päivä keväällä on viikko syksyllä. Jos kuitenkin tulee useamman päivän sadeputki, niin siinä menee taas monta päivää ennen kuin pellot on taas riittävän kuivia.
-
Luulisi SS:kin kokeneena saviseudun viljelijänä tietävän et liian märkään ei kannata mennä tinttaamaan, vaikka kuinka ilma olisi "kylvösää". Jos tuollaisen liian märän käy tinttaamassa niin jos tulee vettä niin ei hyvä. Sen voi todeta tällä seudulla niistä pääsiäiskylvöistä jotka ei ole vieläkään pinnalla, eivät taida edes tulla. Epäilemättä tuolloin ovat kylväjät ajatelleet et jos kuivaa tulee niin kosyeutta siinä on yritetty säilyttää. Ja kenties lajike on joku supermyöhäinen. Tuolloin ei kuitenkaan ole myöskään ollut vielä mikään kiire kylvöille. Jonain vuonna sillä aikaisella kylvöllä voittaa toisena ei. Epäilisin et tänä vuonna hävisi.
Ymmärtäisin jos tätä keskustelua käytäisiin kesäkuun 13 päivä. Nyt on kuitenkin ihan normaali kylvöaika mun alueella. Kenties SS:n alueelle ollaan jo myöhässä. Ei tässä asiassa kai ihan väärässä olla koska hyvin rauhallista on edelleen. Ja epäilemättä jokainen aikoo sen sadon korjata vaikkei vielä ole kylvänytkään..
Kyllä on kiire.
Sitähän sanotaan että päivä keväällä on viikko syksyllä. Jos kuitenkin tulee useamman päivän sadeputki, niin siinä menee taas monta päivää ennen kuin pellot on taas riittävän kuivia.
Näin se on ja sen vuoksi jostain suunnasta yritettävä aloittaa. Kaikki ei missään nimessä ole vielä kylvökunnossa. Pitäisin silti tärkeänä et pellon tulisi olla edes sinnepäin kylvökunnossa. Väkisin ei vielä tässäkään vaiheessa kannata survoa.
Ennusteita nyt on turha katsoa. Eka pelto, et on kunnossa ja sit kylvää. Mut märkään kylvö ja ennusteessa huomenna oleva sade = tuhoon tuomittu.
-
Ensi viikon to-la jaksolle ennustavat ennustelaitokset melko suuria sademääriä, ainakin 40 mm.
Hyvä vaiko paha määrä ja kenelle?
-
Ensi viikon to-la jaksolle ennustavat ennustelaitokset melko suuria sademääriä, ainakin 40 mm.
Hyvä vaiko paha määrä ja kenelle?
Tuskin tarpeen paitsi syysviljoille ja nurmille. Mutta joko Rakkineella on jyvät maassa?
-
Ensi viikon to-la jaksolle ennustavat ennustelaitokset melko suuria sademääriä, ainakin 40 mm.
Hyvä vaiko paha määrä ja kenelle?
Viime sunnuntaina luvattiin viikonvaihteeksi yli 80 mm sateita. Hyvin kuivuivat ne sateet vähiin.
-
Ensi viikon to-la jaksolle ennustavat ennustelaitokset melko suuria sademääriä, ainakin 40 mm.
Hyvä vaiko paha määrä ja kenelle?
Tuskin tarpeen paitsi syysviljoille ja nurmille. Mutta joko Rakkineella on jyvät maassa?
Kyllä on.
-
Ensi viikon to-la jaksolle ennustavat ennustelaitokset melko suuria sademääriä, ainakin 40 mm.
Hyvä vaiko paha määrä ja kenelle?
Viime sunnuntaina luvattiin viikonvaihteeksi yli 80 mm sateita. Hyvin kuivuivat ne sateet vähiin.
Nyt sataa täälläkin,on vain kysymys paljonko,tuskin kumminkaan suurempi ongelma tuosta tulee tänne,50mm asti saa tulla hyvinkin,jokunen milli on tällä hetkellä ennusteessa.
-
Ensi viikon to-la jaksolle ennustavat ennustelaitokset melko suuria sademääriä, ainakin 40 mm.
Hyvä vaiko paha määrä ja kenelle?
Tuskin tarpeen paitsi syysviljoille ja nurmille. Mutta joko Rakkineella on jyvät maassa?
Kyllä on.
Sulla ollut nopeeta toimintaa. Itsellä varmaan n. Kolmannes kylvetty. Nyt tuli tälle päivää pieni tauko sateesta johtuen mut jos vaikka iltasella tai viimeistään huomenna pääsisi jatkamaan.
Ennuste juu näyttää torstaista eteenpäin taas epävakaisempaa. Farmitissa ei määrät ole isoja mut eihän sen tarvii kuin viisi milliä sataa niin homma on ainakin vuorokauden seis. Näillä aurinkoilla ja ennenkaikkea lämpötiloilla ei haihtuminenkaan ole vielä mitään kovaa.
Hyvän tyylistä kasvukautta ennustaa kun viileää ja sateista. Antaisi vaan laittaa ne jyvät sinne maahan. Kaikkeahan en saa millään kylvetyksi tuohon torstaihin mennessä mut eipä kaikki pellot ole edes vielä niin kuivia.
-
Jotenkin ei vaan etene mun toukotyöt. Pieni miksi, kaikki kylvetävät sängellä, ne "paremat" kaikki joko syysviljalla tai kesantoo, viime sunnuntaina suorastaan märkää kun kävin lapiolla, vedätin, keskiviikkona huoltoo jne, ja sitten illalla yllätys 5mm. N, 5km, ei tullut kun muutama tippa. Noh ne ei ainakaan liian kuivat pohjat ainakaan kuivuneet, torstaina ei kuivunut, ei onniostunut kyvö, perjantaina jo onnistui, oli muuta tekemistä, sain kaurat kylvetty. Nyt yöllä ja aamulla taas 5mm. Kokonaine viikko ja vain muutama ha tehty, hieman täh? olo, toisaalta mihin kiire? Haitaako jos supistaa kyvöalaa entisestään.....
-
Vajaa 10% kevätkylvöalasta kylvämättä. Kylvämättömät lohkot ovat märkiä.
-
ProAgrian tilannekatsaus muutaman päivän takaa tiesi kertoa, että Uudenmaan ja Varsinais-Suomen alueella kevätkylvöistä on vasta kolmannes tehtynä. Antanee väärän kuvan isossa kaavassa se, että isojen aukeitten keskiöt, syysmuokatut vainiot, on jo pöllytelty. Sänkiä monin paikoin vasta ruvettiin suunnittelemaan puolen viikon huitteilla, nyttemmin sade jarrutellut. Syysmuokatut tuntuivat muokkautuvan hyvin helposti tomuksi, sänget haastavat. Liekö talven vesisade liettänyt taas säkimaan piukkaan, kun routakausi jäi vain parin viikon mittaiseksi. Vähän kuin v. 2020 toisinto.
-
ProAgrian tilannekatsaus muutaman päivän takaa tiesi kertoa, että Uudenmaan ja Varsinais-Suomen alueella kevätkylvöistä on vasta kolmannes tehtynä. Antanee väärän kuvan isossa kaavassa se, että isojen aukeitten keskiöt, syysmuokatut vainiot, on jo pöllytelty. Sänkiä monin paikoin vasta ruvettiin suunnittelemaan puolen viikon huitteilla, nyttemmin sade jarrutellut. Syysmuokatut tuntuivat muokkautuvan hyvin helposti tomuksi, sänget haastavat. Liekö talven vesisade liettänyt taas säkimaan piukkaan, kun routakausi jäi vain parin viikon mittaiseksi. Vähän kuin v. 2020 toisinto.
Kevätkyntö taitaa olla tällaisena kylmänä räntäsateisena alkukesänä voittoisa, nyt jo kylvettyjä näkyvät olevan, eikä rankkasadekaan kiiltele lätäköllä, niin kuin tiiviillä sänkipelloilla. Suorakylvöpeltoja ei vielä näy, ovat sitten ainakin muokanneet jollakin tavalla. Huhtikuun puolessavälissä jos muokkasi sänget, nämä rankkasateet tasoittivat pintaa ja ainakin eilen tuntui olevan kuivahkoa, vaikka kylvökone jättikin mustia viiruja.
Kevätkyntö on iso riski useimpina keväinä, mutta jos vettä tulee valtoimenaan ja lujaa, kevätkynnön karkeampi mururakenne kestää niitä parhaiten. Ehkä myös raskas kultivaattori voisi toimia...kerran kokeilin avata sänkeä sellaisella, jossa oli kierreterät. Ne kosteat flisut kun siihen aurinkoon nousivat, niin muutaman tunnin päästä multa oli kuin harmaita käyriä klapeja levällään, eikä millään äkeellä saanut enää pieneksi.
-SS-
-
Lautasmuokkarilla joskus ajanut, rikkoo kohtuullisesti kokkaria, jos tullut vähän märkänä ajettua. Vaikeelta tuntuu tämä kevät, näyttää että kesäkuuhun menee, ens viikon puolvälissä taas vesiä.
-
ProAgrian tilannekatsaus muutaman päivän takaa tiesi kertoa, että Uudenmaan ja Varsinais-Suomen alueella kevätkylvöistä on vasta kolmannes tehtynä. Antanee väärän kuvan isossa kaavassa se, että isojen aukeitten keskiöt, syysmuokatut vainiot, on jo pöllytelty. Sänkiä monin paikoin vasta ruvettiin suunnittelemaan puolen viikon huitteilla, nyttemmin sade jarrutellut. Syysmuokatut tuntuivat muokkautuvan hyvin helposti tomuksi, sänget haastavat. Liekö talven vesisade liettänyt taas säkimaan piukkaan, kun routakausi jäi vain parin viikon mittaiseksi. Vähän kuin v. 2020 toisinto.
Kevätkyntö taitaa olla tällaisena kylmänä räntäsateisena alkukesänä voittoisa, nyt jo kylvettyjä näkyvät olevan, eikä rankkasadekaan kiiltele lätäköllä, niin kuin tiiviillä sänkipelloilla. Suorakylvöpeltoja ei vielä näy, ovat sitten ainakin muokanneet jollakin tavalla. Huhtikuun puolessavälissä jos muokkasi sänget, nämä rankkasateet tasoittivat pintaa ja ainakin eilen tuntui olevan kuivahkoa, vaikka kylvökone jättikin mustia viiruja.
Kevätkyntö on iso riski useimpina keväinä, mutta jos vettä tulee valtoimenaan ja lujaa, kevätkynnön karkeampi mururakenne kestää niitä parhaiten. Ehkä myös raskas kultivaattori voisi toimia...kerran kokeilin avata sänkeä sellaisella, jossa oli kierreterät. Ne kosteat flisut kun siihen aurinkoon nousivat, niin muutaman tunnin päästä multa oli kuin harmaita käyriä klapeja levällään, eikä millään äkeellä saanut enää pieneksi.
-SS-
Tuo on yksi niistä syistä, miksi en ymmärrä kultivaattorin käyttöä saven kevätmuokkauksessa. Kohtuu kuivissakin olosuhteissa kultivaattorin piikki repii semmosia fliittejä nimenomaan, että niitä saa sitten hienonnella, siinä missä lautaskone murustaa jo ihan eri tavalla. Mutta -SS-:n markilta löytyy onneksi sellainen italialainen värkki, mikä lienee aika kova sana kuivemmankin savikokkaran pienimiseen...?
-
"avata sänkeä sellaisella, jossa oli kierreterät. Ne kosteat flisut kun siihen aurinkoon nousivat, niin muutaman tunnin päästä multa oli kuin harmaita käyriä klapeja levällään, eikä millään äkeellä saanut enää pieneksi."
Kirjoitti SS.
Olen monet vuodet kire kultivaatorilla, leveet kierreterät ja suurin haste saada se kulkee maksimi 4cm. Just että ei tuu kute ss kirjoitti, niin hankmo 90 sen perässä jo sen takia että kultivaatorin perässä ajelu ei ole kovin mukavaa. Ja nimenomaan sängen avaus. Nyt aika monta vuotta peräkanaa ei ole tar***** tehdä se kuin yksittäisiä lohkoja kun on toiminut jopa hyvin ihan suoraan sänkeen jyrsinkylvöä laahavannas koneella keväisin.
-
Kultivaattori tai lautasmuokkain ei ole se sängen avauskone keväällä savipellolla mut paljon niitä käytetään ja sit taas ihmetellään kun kosteus kadonnut taivaan tuuliin.. ::)
Sellaista isäntälinjan budjetti vehjettä ei ole olemassakaan kyseiseen hommaan. Ja mikäli ei suorakylvä niin en ymmärrä miksi pitää sänkiä talven yli. Nykyrahamäärä mitä siitä kasvipeitteisyydestä tulee niin ei korvaa sadon menetystä mikä tulee kosteuden menetyksestä liika syvään muokkatessa (kultivaattori) tai sen saven tinttaamisesta pyörivillä vehkeillä (lautasmuokkain).
Kultivaattori on ihan hyvä vehje syksyllä ja samoin lautasmuokkain jos on vain kuivaa mut kevät töissä ne kannattaa jättää varastoon.
-
Lautasella auki ja sen alta joustopiikillä sitten multaa. Puhallutusaika näiden väleissä kelien mukaan.
Kaveri osti vanhan Potila Magnum 620. Piikit pois ja uuden hanhenjaloilla leveämmällä jaolla. Toimii erinomaisesti, jälkihara tietysti tukkivainen kun on yksirivinen. Ehkä et vain viitsi?
Kylvöt tuli äsken kuntoon. Huippuolosuhteet oli, helppo löytää kosteus. Ensi viikon loppusektorille lupaa vettä, olis kyl makiaa. Hyvä startti!
-
Tuo on yksi niistä syistä, miksi en ymmärrä kultivaattorin käyttöä saven kevätmuokkauksessa. Kohtuu kuivissakin olosuhteissa kultivaattorin piikki repii semmosia fliittejä nimenomaan, että niitä saa sitten hienonnella, siinä missä lautaskone murustaa jo ihan eri tavalla. Mutta -SS-:n markilta löytyy onneksi sellainen italialainen värkki, mikä lienee aika kova sana kuivemmankin savikokkaran pienimiseen...?
Kyllä vaakatasojyrsin toimii piensiemenen kylvössä ja syysviljamaan hienontamisessa. Tänä keväänä tosin kynnökset olivat vanhalla kolmeriviselläkin joustoäkeellä aivan hienojakoiset kerta-ajolla. Mutta kevätsängissä, jos on semmoista plinisavea, hiukankin kostean pahnapurukarheen alla piikit pyörittelevät palloja vaan, ja sitten kun sänki on kuivaa, traktori vaan tutajaa, sauhua tulee, konepellistä maali palaa pois, eikä homma etene päivässä oikein mihinkään.
Lapiorullaäes (ei mikään kevyt Sampo perhosäes) toimii, nyt on vähän pitempiaikainen kokemus, sillä pääsee aika hyvin jopa vähän liian aikaisin äestäessä, kun se vain koukkii eikä hiero kosteaa kylvöpohjaa, ne palaset menevät vielä pieniksi. Toki jos tukkeihin alkaa rullata olkista savea, sitten ei onnistu. Lautasäes toimii hyvin kuivassa, mutta ei kosteassa, koska tuossa ei ole tukipyöriä. Lautasten kaapimet on säädettävä tiukaksi, silti tahtoo paataa sinne kuppiin savea. Pehmeässä se painuu akseleista myöten, kovassa lähinnä raapii viiruja pintaan
Kollega laittoi oliko se nyt 6-akseliseen Väderiin uudet sänkiäespiikit harvalla jaolla ja hanhenjalat, kokeili yhden kevään pahnojen haravoinnissa, ja laittoi piikit pois. Ymmärrän kyllä jonkin laimean ja ravinnepuutteessa eläneen kääpiökasvuisen viljansängen, että se menee vaikka tavallisella äkeellä. Mutta edellisen syksyn rankkasateiden eri lakosuuntiin kaatunut pitkäolkinen pahna ei ole millekään vedettävälle vantaalle helppo, ei kyntöaurallekaan, vaikka käyttäisi niitä paljon mainostettuja veitsileikkureita.
Voi kokeilla vetää yhtä piikkiä tai sahraa hetken matkaa pellolla, ja jos kohta on iso pallo mukana raahaamassa, epäilen parhaimpienkin sänkiäkeitten suorituskykyä. Tuo oma sivujäykkä kultivaattorikaan ei tahdo läpäistä kuin erittäin syvään ajettaessa, sillon se terästä kiertyvä savinauha peittää pahnaa ja tekee juuriostokerrokseen vastusta, ja pahna jää tavallaan lukkoon sinne alle. Oletan, että semmoinen pehmeä silmukkakierteinen kultivaattorinpiikki olisi parempi, piikki värisee ja lepattaa eri suuntiin ja ravistelee pois pahnatolloja.
-SS-
-
Lautasella auki ja sen alta joustopiikillä sitten multaa. Puhallutusaika näiden väleissä kelien mukaan.
Kaveri osti vanhan Potila Magnum 620. Piikit pois ja uuden hanhenjaloilla leveämmällä jaolla. Toimii erinomaisesti, jälkihara tietysti tukkivainen kun on yksirivinen. Ehkä et vain viitsi?
Kylvöt tuli äsken kuntoon. Huippuolosuhteet oli, helppo löytää kosteus. Ensi viikon loppusektorille lupaa vettä, olis kyl makiaa. Hyvä startti!
Kommentti mulle?
Ei mul oo tarvetta. Mul on topline sillä aukeaa sänget, nurmet ja kaikki mitä nyt tähän mennessä tullut vastaan. Mut mul ei olekaan niitä 8t satoja et pahnaa varmaankin vähemmän.
Takavuosina oli lautastinttari ja sillä sai kyllä jyrättyä pohjamaan piukkaan. Ei soveltunut omilla mailla ainakaan kevätmuokkauksiin.
-
Suurin haaste noilla silmukka potila ym kultivaatoreilla, miten sen saa kulkee matalaan, vakaasti ja toisekseen liian harvahko. Täällä mun ympäri lautastintarit on carrier, kaikki. Sillä auki, matalata, sitten kyllä moderni, mut ei super topline tyylisellä, sitten tarpeen ja kuivumisen ehdoilla. Se pahna leikautuu lautasella. Miten ne glyfotetut nurmet kevyliillä multamailla, ei se piikki siinä vaan mitenkään voi toimia edes metrin verran?
Onko kellää hevan se topline superin kaltaisilla piikellä. lantmannen möi niitä 3metrisenä, se varmaan ois savelle jo kolmemetrisenä ja kovaa vauhti avata?
-
https://youtube.com/shorts/__UBF-HGB7o?feature=shared
Savimaahisille terveiset Savon hienoimmilta hiedoilta ;D
-
^
Hyvä meininki. Varsinkin nyt kun on herneet ja ohrat maas ja ens viikolle luvataan + 50 milliä vettä...on vesitilaa ainakin vähäksi aikaa. Alkaa lakeuksilla traktorit väheneen,rypsit ja perunat pääasias kylvämättä ja noita hömppiä,7 hehtaaria kukkapeltoja vielä itselläkin kylvämättä.
-
Kommentti mulle?
Ei mul oo tarvetta. Mul on topline sillä aukeaa sänget, nurmet ja kaikki mitä nyt tähän mennessä tullut vastaan. Mut mul ei olekaan niitä 8t satoja et pahnaa varmaankin vähemmän.
Takavuosina oli lautastinttari ja sillä sai kyllä jyrättyä pohjamaan piukkaan. Ei soveltunut omilla mailla ainakaan kevätmuokkauksiin.
Ja sitähän et tietenkään suostu myöntämään, että olet liian märkää mennyt tinttaamaan...?
Tommonen topline tai vastaava äes vaatii ihan pirun suuren veturin sitten, kun se tuodaan tänne savisiin jokinotkoihin, eikä ole hintansakaan puolesta mikään pikkutilan vehje. Senpäs vuoksi täällä melkein joka talossa on nykyisin lautasmuokkari, jos ei omana niin lainassa, ja se on juuri se vehje millä niitä sänkiä keväällä avataan. Naapurillakin sekä topline että carrier, ja kumpaa käytti tänäkin keväänä, no carrieria.
-
Oletko -SS- siis kokeillut vaakatasojyrsintä kevätkynnön tai - kultivoinnin kokkaran pienentämiseen. Suoraan sänkeen ei ehkä usein toimikaan. Nyt oli muuten ennen pääsiäistä joku ajanut suoraan sänkeen jyrsimellä - oli ollut silloin maa sen verran murustuvaa, että oli saanut suoraan ihan kelvon kylvöpohjan. Oli vaan jäänyt kylvämättä, jatkotoimenpiteistä ei tietoa...
-
Oletko -SS- siis kokeillut vaakatasojyrsintä kevätkynnön tai - kultivoinnin kokkaran pienentämiseen. Suoraan sänkeen ei ehkä usein toimikaan. Nyt oli muuten ennen pääsiäistä joku ajanut suoraan sänkeen jyrsimellä - oli ollut silloin maa sen verran murustuvaa, että oli saanut suoraan ihan kelvon kylvöpohjan. Oli vaan jäänyt kylvämättä, jatkotoimenpiteistä ei tietoa...
On ajettu kevätkyntöä, esimerkiksi rapsille matalaan. Jyrsimen perustelu on usein ollut hiukan jo iän jäykistämä eläkeukko ratissa, jyrsimen ajelu on semmoista verkkaista, voi poltella siinä Marlboroa, ei heilu eikä täristä niin paljon. Oikein olkinen tai juurakkoinen multa kietoo piikkiparin akseleille, melko piukkaa myttyä siellä on ollut, ja se lienee osasyy, että akselitiivisteitä on mennyt niistä. Tuo Suomi tehoäes ( 7-8 cm piikkijako) ja Tume 3200 minipiikkiäes, sekä tuo 3 m Salo-äes, ne ovat olleet aika paljon nopeampia hienontamisessa, kunhan alkuhienonnus on tehty jollakin järeämmällä.
Lisäksi tuo uudehko hankinta, neljän peräkkäisen akselin tandem-Hankmo lisäpainotettuna muutamalla etupainolla, toi selvästi lisäarvoa pahnan sekoittamiseen. Kerta-ajo lapiorullalla, sitten illalla vetää pahnanpätkät samansuuntaiseksi joustopiikkiäkeellä, jolloin seuraavan päivän kylvö ei tuota pahnatolloja kylvövantaisiin eikä lannoitevantaat ala haravoimaan. Jyrsin ei sekoita pahnaa syvälle, murjoo sen semmoiseksi matoksi pintamultaan.
Onhan vaakatasojyrsin (joka siis on pyörivä jyrsin, piikit pyörivät vaakatasossa) oiva laite, mutta olen varannut sen syyskylvöille, kevätviljan jälkeen maa on erittäin kokkareista, syksyllä voi ajaa matalaan, jolloin ei tarvitse älyttömästi polttoainetta.
Toki suurin etu olisi kiekkovannaskylvökone pikkuisen lautasella möyhennettyyn maahan, olen epätietoinen kuitenkin, että meneekö se kuppimainen kiilajyrävantaan lautanen kunnolla kuivaan maahan. Siis pitäisikö kuitenkin semmoinen itsessään 5 tonnia painava aitosuorakylvökone 5 t lannoitteita ja siemeniä mukaan hankkia, ja lisävarusteeksi mukaan 450+ hv. vetokone, esimerkiksi Prent 1050 sopivasti lisäpainotettuna jotain 16 t painoiseksi. Eihän se tekisi kuin noin puoli miljoonaa euroa, noin 50 täysperävaunullista vehnää....
Millään Foortilla ei liiku semmoinen kylvömöykky edes pihalla, saati sitten tuommoisissa 15% rinteissä.
-SS-
-
Mä olen joskus availlut kultivaattorilla. Olennaista on ollut ajaa riittävän matalaan ettei mahdollisesti märempään pohjamaahan juuri kosketa. Ei kylvösyvyyttä syvempään ainakaan. Eli muutama sentti niin että pahnat ja pintamaa vähän sekoittuvat. Kylvö on kuitenkin tehty suorakylvökykyisellä koneella jolloin pahnan määrällä pintakerroksissa ei ole niin ehdotonta rajoitusta (jos ei aleta DONeja ja tauteja miettimään). Eipä noilla kovimmilla savikoilla niin hurjia olkimääriä ole viime kesinä ollutkan. Toisinaan esimuokkauksen ajatuksena on ollut kurittaa juuririkkoja, silloin työkalussa pitää olla läpileikkaavat terät. Modernit harvapiikkiset isoteräiset kultivaattorit eivät oikein toimi noin matalaan ajaen, joku Potilan KK jossa on enemmän siivellisiä suoria pieniä teriä toimii vähän TopLinen tapaan kunhan on riittävän kuivaa ja saa syvyydenhallinnan toimimaan tarkasti.
Näin koska tarve on satunnaista eikä mitenkään kannata jotain TopLineä hankkia.
Homma ei onnistu kuin optimaalisen kuivalla kelillä ja oikeaan aikaan silloinkin. Jälki pitää olla muruista eikä missään nimessä vuolusavea. Olen tainnut joskus laittaa tänne lyhyen videonkin mokomasta puuhasta. Olikohan joku Wibergs-ketju, ei jaksa nyt etsiä.
-
Kommentti mulle?
Ei mul oo tarvetta. Mul on topline sillä aukeaa sänget, nurmet ja kaikki mitä nyt tähän mennessä tullut vastaan. Mut mul ei olekaan niitä 8t satoja et pahnaa varmaankin vähemmän.
Takavuosina oli lautastinttari ja sillä sai kyllä jyrättyä pohjamaan piukkaan. Ei soveltunut omilla mailla ainakaan kevätmuokkauksiin.
Ja sitähän et tietenkään suostu myöntämään, että olet liian märkää mennyt tinttaamaan...?
Tommonen topline tai vastaava äes vaatii ihan pirun suuren veturin sitten, kun se tuodaan tänne savisiin jokinotkoihin, eikä ole hintansakaan puolesta mikään pikkutilan vehje. Senpäs vuoksi täällä melkein joka talossa on nykyisin lautasmuokkari, jos ei omana niin lainassa, ja se on juuri se vehje millä niitä sänkiä keväällä avataan. Naapurillakin sekä topline että carrier, ja kumpaa käytti tänäkin keväänä, no carrieria.
Kokeiltiin ja todettiin heti et tää ei ole oikea kone. Tuo oli aikana ennen toplineä. Topline hoitanut meidän tilalla kevät sänkimuokkaukset viimeiset.. ööö.. 15v?
Ensimmäinen taisi olla vm 11?
Tuolla 4m lautastinttarilla taidettiin ajaa yksi kevät ja se riitti. Sen jälkeen se lähtikin vaihdossa tuohon toplineen. Tuota ennen sillä tehtiin kyl niitä syysmuokkauksia paljonkin.
Lautasmuokkari voisi toimia riittämävän leveänä ja niin et oikeasti maltaa odottaa sen kuivumisen. 99% ei malta. ;D
Jokainen taaplaa tyylillään ja resurssit ei tietysti ole läheskään samat. Sanoisin et tuollaisessa noin 4m sänkiäkeessä voisi olla markkinarako. Tuollaisella moni pienempi tila hoitaisi keväiset sänkien aukaisit tyylillä. Jos ei sit suoraa suorakylvöön siirry.
-
https://www.youtube.com/watch?v=P7WJOJ6MgGM
Tossa savimaahisen ihan käypäset mieteet toplinen käytöstä.
Kun näkee tommonen toplinen, kuinka pitkä se on. Niin jos valmistais sen just 3 tai 4metrisenä, just niile tiloille jolla ei ole 200hv traktoreita, niin ois kuin tielanaa vetäis perässä, työleveys 3m etuladast jälkiharaan varmaan lähempänä 7m jos ruksaa kaikki varusteet?
Tänään kytken sen kiren ja nappaan hankmon perään, täytis ottaa muutama kuva
-
Lautastinttarilla pitää ajaa matalaan ja kovaa. Semmoiseen 3 cm ja sitten äkeellä 5 cm niin rikkoontuu lautasen hiertämä pohja. Ainakin Multivalla täytyy olla vauhtia yli 15 km/ h. Jossain 12 km paikkeilla pompottaa ja koko pelto on sen jälkeen laineella. Jos ajaa alle pompotusvauhdin olki vain taittuu. Reilulla nopeudella olki menee pätkiksi. 150 heppainen jaksaa juuri ja juuri pitää 4 m Diskmasterilla riittävästi vauhtia tasamaalla, mutta rinteissä putoaa helposti pompotusvauhtiin.
-
Lautastinttarilla pitää ajaa matalaan ja kovaa. Semmoiseen 3 cm ja sitten äkeellä 5 cm niin rikkoontuu lautasen hiertämä pohja. Ainakin Multivalla täytyy olla vauhtia yli 15 km/ h. Jossain 12 km paikkeilla pompottaa ja koko pelto on sen jälkeen laineella. Jos ajaa alle pompotusvauhdin olki vain taittuu. Reilulla nopeudella olki menee pätkiksi. 150 heppainen jaksaa juuri ja juuri pitää 4 m Diskmasterilla riittävästi vauhtia tasamaalla, mutta rinteissä putoaa helposti pompotusvauhtiin.
Tuo olkijuttukin on hirveästi kiinni kelistä ja oljesta. Tuossa 2008 kuvassa on ajettu keväällä kuivaa puimatonta savimaan kauraa, ja vauhtia ei ole ollut paljoa kun olen vetänyt alle 100 hv koneella. Muokkarikin on tuossa vielä vanhaa keikkumisherkempää mallia jossa pyörät ovat takimmaisena. Sillä ei kovaa viitsinyt ajaa kun se muuttui kenguruankaksi hyvin helposti. Mutta hitaastikin ajaen rapea kuiva olki meni silti nätisti piiloon ja lopputulema oli äestä vailla oleva kylvöpohja. Keli oli riittävän kuiva.
-
Vappu aaton kylvöt nousivat piikille tänään.... kevyet 18-19 päivää...
En vielä kommentoi tasaisuutta, pitää vihertää hieman enemmän, kerkisi tässä hieman jo stressiä ottamaan, onko sitä vain tottunut parin viimekevään helteillä kylvön jälkeiseen viikossa oraalle tahtiin...
-
Kylvöt alkaa oleen loppusuoralla. 30 prossaa oli kasvipeitteisenä ja hienosti meni Catroksella ja senjälkeen osalle suoraa kylvö ja osalle äestys. Ja nyt sitten keskiviikkona soittelee taas Miljoonasade :D Hyvä bändi varsinkin näin kuivana keväänä jolloin rypemistä ei tarvinut suorittaa, koska viimeksi miesmuistiin on näin hienoissa keleissä päässyt kylvään :)
-
Märkää on, raskas lautasmuokkari näyttää nostavan tummia palloja pintaan. Mutta isoilla tulee kiire, kun on kokonaisia kyläkuntia vielä kylvämättä.
Lapiorullaäes myös nostaa kosteita kuutioita sieltä lakopahnan alta. Mutta kuuman päivän iltana saattaa olla jo puhaltunut äeskelpoiseksi.
-SS-
-
Vappuna kylvetty vehnä pinnalla. Jonkin verran sateet kiusasi harvaksi tulee jäämään, kuitenkin siinämäärin oraita, ettei kuorettumaa tohdi lähteä rikkomaan. Tosin ei ole siementäkään millä paikkaisi. Hieman alkaa huolestuttamaan kun vehnän oraiden joukossa kirppoja melkoisesti. Oppaat neuvoo, että torjuntakynnys ylittyy kun kolmannes lehtialasta on syöty, tuosta ollaan vielä kaukana.
Toivottavasti loppuviikoksi ennustetut sateet osuisi kohdalle, tulisi hieman helpotusta tuohon kuorettumaan jos sieltä vielä lisää oraita tulisi pinnalle.
-
Kylvetty on, oli todella erikoinen kevät, äestämisen aikaan tuli raekuuro
Taivaan täydeltä, ei nyt ihan valkoiseksi muuttunut pelto…..
Pohjoiseen avautuvista pelloista alkoi kylvöt ensin, pohjoistuuli kuivatti…..
Kun taas etelä ja länsirinteet viimeisinä, ei kuivattavan tuulta ja lämpöä…
Pääosin kultivoituja joista puolet keväällä kultivoituja, lakopahnaan kun
Kultivoi, oli kosteata, mutta muutaman päivän päästä kuivaa pintakerros,
Kosteutta kyllä riittää syvemmällä
-
Melko kosteet pohjat, ja torstaista eteenpäin taas joka päivälle kuuroja. Kunhan nyt muutama ha sais piiloon puitavia
-
Yks säiliöllinen odottaa eli reilu tunti jyvät maassa. Huippukeliä💪
-
Hieman oli tuulinen päivä ruiskutella syysvehnät mutta kun ennuste sanoi että ainakaan viikkoon ei ole ikkunaa lähteä niin tänäänhän se sitten oli mentävä....
...kait siitä jäi jotain omaankin peltoon ja naapurilla ei ollut mitään aineelle arkaa niin eiköhän tämäkin plussan puolelle jää...
-
Ainakin yksi pääsiäisen alusviikolla kylvetty pelto on uudestaan kylvössä . Nyt vasta jättikoneet pöllyttelevät tuolla aukeilla. Sänget avattiin isolla Carrierilla ja hienonnettiin varmaan 12-akselisella Väderstad äkeellä. Kylvöyhdistelmä lienee 6-8 m Väderstad juna, jossa säiliö on pitkittäin, ja iso kuin linja-auto. Täällä ollaan yllättävän myöhäisessä, en muista yhtä myöhäistä kylvöjen alkua kuin 1982 ja 1987. 1982 oli sadekausi lähes koko toukokuun, 1987 oli routa maassa toukokuun loppupuolelle.
Omat kylvösuunnitelmat vaihtuivat jo viikko sitten, ekojärjestelmätuen puolelle. Pääasia, että vehnät ovat idulla. Pakkokesantoja en sittenkään viitsi alkaa hienontamaan tai myrkyttämään, menkööt luonnonhoitopelloksi. Kerkiää sitä pysyväänurmea sitten miettiä vielä.
-SS-
-
Pe-la 9.-10.5. kylvetyt vehnät jo päällä. Yllättävän nopeasti tuli kun lämpeni, 10 päivässä. Siihen nyt viileämpi jakso ja toivottavasti hiukan enemmän vettä mitä lupailee ni avot. Rapsi alkoi kukkia tänään. Se ja syysviljat varsinkin kaipais kunnon sateen jos oikein huippuja haetaan.
-
Pe-la 9.-10.5. kylvetyt vehnät jo päällä. Yllättävän nopeasti tuli kun lämpeni, 10 päivässä. Siihen nyt viileämpi jakso ja toivottavasti hiukan enemmän vettä mitä lupailee ni avot. Rapsi alkoi kukkia tänään. Se ja syysviljat varsinkin kaipais kunnon sateen jos oikein huippuja haetaan.
Luuletko että nyt pääsee maa jussit vihdoinkin rikastumaan kun Kaikki saa huippu satoja ?
-
En usko. Kasvinviljelyn kannattavuustilanne on vaativa vaikka eilen vehnän pörssihinta tekikin kovimman päivänousunsa pitkään aikaan.
-
Äitienpäivänä kylvetyt ohrat alkaa olla pinnassa ja hyvä niin. Pääsiäsiviikolla tasatut syyskynnökset meni ihan tuhkaksi yhdellä äestyksellä, ei mitään kauheita sateita olisi kestänyt kuorettumatta.
-
Pari tuntia on vettä varovasti ripotellut ja 12. päivä kylvetty kaura piikillä. Hyvä alku, sade tulee juuri sopivaan saumaan, ehtii loputkin pintaan.
-
Tuossa vastarannalla aloittivat kyntämällä la 17. päivä; jos yöksi ennustetut sateet jäävät kohtuullisiksi, aloitan huomenna. Kuivaa on pitänyt (pitkään omassa kotikunnassa Suomen ainoa maastopalovaroitus), maa kyntökyivaa ja routa 40 cm syvyydessä... jos toukokuun puolella saisi kaurat, kesäkuun alkupäivinä ohrat, perään sitten vihersotkut.
Alista Tornionlaaksoa, siis.
-
Lopultakin kaikki kylvössä. 50 päivää ensimmäisistä tasauksista. Talon 4. suurimpaan, yleistraktoriin tullut 170 tuntia mittariin paripyörien laiton jälkeen.
Jurtilla alkoi toinen rikkaruiskutuskierros.
-
Lopultakin kaikki kylvössä. 50 päivää ensimmäisistä tasauksista. Talon 4. suurimpaan, yleistraktoriin tullut 170 tuntia mittariin paripyörien laiton jälkeen.
Paljonkos niitä hehtaareita tuli raaputeltua? Joko niittokone kiinni ja rehuntekoon?
-
Viimeiset viljat maahan eilen. Maat tosi mukavassa kunnossa, vaikka pinta kuiva niin kosteutta viellä ihan hyvin kylvösyvyydessä. Viileä sää on pitänyt haihdunnan matalana, vaikkei kauheasti ole satanut. Muutama hehtaari nurmenkylvöä saa odottaa viikonlopun sateiden yli.
-
Niin vaan taas tuli ilta kuuro ja 1,5ha jäi kylvämättä.
-
Vapun kylvöt ovat 3 päivää äitienpäivän kylvöjä edellä...
En tiedä mitä tästä pitäisi oppia tulevia vuosia varten jos mitään.
-
Vapun kylvöt ovat 3 päivää äitienpäivän kylvöjä edellä...
En tiedä mitä tästä pitäisi oppia tulevia vuosia varten jos mitään.
Sen voi oppia, että ei kannata aloittaa mitään vaan lomailla kesäkuulle. Kylvöolot aina vaan paranevat. Kylväminenkin on helppoa: puoleen metriin kuiva multa menee kivasti murusiksi ja kylvökonekin on kevyt vetää. Ei vantaiden savea, ei kuraa ympäriinsä.
Tuskainen märän maan vaivaaminen huhtikuulta alkaen ei hyödytä mitään. Paitsi että vilja kasvaisi jo pitkällä ja ruiskuja sovittelevat perään. Mutta mitäs me noista hermo-anteista välitetään. Ainakin pari viikkoa on vielä hyvää kylvöaikaa. Onhan sellainen uusvanha sanontakin olemassa, että jos ei kylvetty helluntaina, niin ainakin suorakylvetty juhannuksena. Kylvöjen jälkeen ei tarvitse kangella kaivaa kuivuneita savipaakkuja koloista vaan puhallella paineilmalla ja varastoon.
Ja onhan satotykit Lene, Vertti, Anniina, Aino, Nella, Luukas, Niklas aina käytettävissä. Juhannuskylvöt silloin kerkiävät erinomaisen hyvin, loppukesän väistämättömistä ukkoskuuroista tulee kasvulle vettä ja syksyä riittää hyvin.
-SS-
-
No ei ehkä kesäkuulle, mutta sen verran että maa on riittävän kuivaa
-
Kannattaa lukea SSn kirjoitus sarkasmina.😉
No, mun mielestä sanonta " päivä keväällä on viikko syksyllä" pätee edelleen. Pääsääntöisesti aikaiset kylvöt ovat parhaita - vaatii toki, että maa on muokkauskelpoista. Kun pellolle vaan järkevästi pääsee toukotöitä tekemään, muniin ei kannata silloin jäädä puhaltelemaan. Kosteus häipyy kyllä nopeasti ja näyttää siltä, että ilmaston aina vain muuttuessa ämän sukupolvemme elinaikana keväät pääsääntöisesti muuttuvat vähäsateisiksi ja syksyn sateisiksi. Varmaan keskimäärin vain noin joka 5. vuosi myöhäinen kevätkylvö antaa paremman lopputuloksen kuin aikainen kylvö .
Mutta märkään, varsinkaan saveen, ei saa mennä väkisin tinttaamaan !
Ei maanviljely mitään rakettitiedettä ole, maalaisjärjellä pärjää aina.
Ellei sitten ole niin tyhmä, että järki riittää vain halvan ylijäämäruoan syömiseen. No, ne voivat vaikka sitten metsittää ( lue: jättää pusikoitumaan) peltoplänttinsä ja keskittyä osaavieen maajussien haukkumiseen ja kadehtimiseen.
-
Kyllä minäkin mieluiten kylväisin aikaisin, ei siinä ole epäselvää. Tosiasia vaan on että olosuhteet ei sitä aina mahdollista vaan kylvöt saattaa venyä pitkällekin. Se vaan on semmonen asia mikä pitää hyväksyä, se ei sillä että soitetaan kekustelupalstalla suuta että kylväkää aikaisin muutu yhtään miksikään, jos pelto ei ole kylvökunnossa, se ei sitä ole.
-
Kyllä minäkin mieluiten kylväisin aikaisin, ei siinä ole epäselvää. Tosiasia vaan on että olosuhteet ei sitä aina mahdollista vaan kylvöt saattaa venyä pitkällekin. Se vaan on semmonen asia mikä pitää hyväksyä, se ei sillä että soitetaan kekustelupalstalla suuta että kylväkää aikaisin muutu yhtään miksikään, jos pelto ei ole kylvökunnossa, se ei sitä ole.
👍👍👍
Monelta unohtuu, että Suomi on maantieteellisesti pitkä maa.
Ja jo yksittäisellä tilallakin on eroa kylvöönlähdössä lohkokohtaisesti. Mullakin on poutivaa hiuesavea olevia lohkoja etelärinteissä ja myös suorahkapeltoa. No, eipä ehdi kaikki valmistua samaan aikaan, antaa pelivaraa kiireeseen.👍
-
Se o just näin. Tämä oli viimeinen vuosi kun tätä luen välillä huhtikuu lokakuu, ei jaksa.
-
Pääsääntöisesti syyskynnöt, jos vieläpä on pakkerilla hiukan silitetty talveksi, olivat kylvökunnossa heti huhtikuun ensimmäisen lämpökauden aikana. Kevään sänkimuokkaus pitäisi saada tehdyksi samoihin aikoihin. Nyt oli vertailtavissa 14.4. lautasäestetty ja äestämättä jätetty sänki. Aikaisin äestetty (60-70 mm sadekauden jälkeen) oli kuivaa jo viime viikolla, kivikovaa, liettynyttä, hyppyytti traktorilla kovin, mutta joustopiikillä sai tasatuksi mukavasti, eikä pahna tehnyt kiusaa, koska se oli puoliksi kivikovassa maassa ja katkesi äkeellä vetämällä hienommaksi. Kylvöpohja ei näyttänyt pilaantuneelta. Mutta muutaman viisimillisen sateen jälkeen tuo käsittelemätön sänki oli niin märkää, että vain lapiorullaäkeellä sai jotain muruja - nekin mustia ja märän näköisiä - aikaiseksi. Lautasella selvästi hiersi ja veisti kylvöpohjaa, ja multa tavallaan loppuu ja muuttuu vain märiksi pallosiksi ja saviliuskoiksi. Lisäksi laahavantaalla pitäisi mullan ja pahnaputun olla kuivaa, märkä multa ja pahnat ovat viheliäinen yhdistelmä.
Kevätvehnät sentään ovat pinnalla, multa on täysin pehmeää. Onneksi on vielä tuota Lene-ohraa, eipä kiirettä, rauhassa äestelee ja kylvää silloin kun kerkiää, ja on kunnon lämmin sää, ennen horsmien kukintaa tarvitsisi ehtiä. Ohra kuulemma pitää lämpimästä maasta, että kun tietää sen etukäteen, itää jo pussissa valmiiksi. Pitääpä seurata, onko siinä sitten kasitonnarin avain.
-SS
-
Vapun kylvöt ovat 3 päivää äitienpäivän kylvöjä edellä...
En tiedä mitä tästä pitäisi oppia tulevia vuosia varten jos mitään.
Ei tuonut mitään uutta oppia se, että kylmässä maassa jyvälle ei tapahdu mitään, jos ei se sitten mätäne.
-
Hieman oli tuulinen päivä ruiskutella syysvehnät mutta kun ennuste sanoi että ainakaan viikkoon ei ole ikkunaa lähteä niin tänäänhän se sitten oli mentävä....
...kait siitä jäi jotain omaankin peltoon ja naapurilla ei ollut mitään aineelle arkaa niin eiköhän tämäkin plussan puolelle jää...
Tukka putkella kun äesteli sunnuntaina maat valmiiksi, sai maanantai-aamuksi paripyörät pois äestys-/ruiskutus-traktorista ja maanantaina sitten uhrasi puolen päivää syysvehnien ruiskutukseen, niin tulipahan tehdyksi. Pieni tuulenvire kävi, mutta lämpötila oli aika sopiva, jonkun 18 astetta. Rikka-aineessa suositeltiinkin yli 15 asteen lämpötilaa, 12 oli minimi, joten pakko melkein oli päivällä ajaakin, kun tähän aikaan vuodesta illat ja varhaiset aamut ovat vielä kylmiä.
Tiistaina sitten meni viimeiset jyvät maahan, suorakylvöllä. Maa oli siihen jo aika passelia.
-
Parempihan se täällä tappelemalla on stressiä purkaa kuin työhön turhautua.
Olisi tätä väittelyä varmaan voinut vähentää kuvaamalla maan uskomattoman kosteuden silloin 25 huhtikuuta, tuskin tätä kukaan liian märäksi olisi haukkunut, tai eihän sitä tiedä...
(https://i.imgur.com/1plaF7d.jpeg)
Eikä se maakaan nyt niin kylmää ollut kun routaakan ei talven aikana ollut kuin nimeksi... se että vapun jälkeen tulikin 5 kylmää päivää ja 2 pakkasyötä ennustetun 2 + 1 sijaan varmaan hidasti vauhtia mutta kyllä vehnä itää kunhan jäässä ei olla...
Suomi on iso maa ja toisinaan jossain on hieman kuivempaa... täällä usein paikallisesti kuivaa.
-
12.5 kylvetyt herneet kurkistelee pinnalle..kyllä se tästä.
-
12.5 kylvetyt herneet kurkistelee pinnalle..kyllä se tästä.
9.5 kylvetyt herneet ei meinaakaan näkyä pinnalla, eihän tässä kylmyydessä tapahdu kuin hyvää juurtumista. Hallaöitäkin ollut kylvöpäivän jälkeen 7. Vilu viljan kasvattaa, mutta sen verran sais olla lämpöä, että kasvua tapahtuisi. Eilenkin päivän korkein lukema 6.3 astetta vaikka aurinko paistoi suuren osan päivästä :o
-
12.5 kylvetyt herneet kurkistelee pinnalle..kyllä se tästä.
9.5 kylvetyt herneet ei meinaakaan näkyä pinnalla, eihän tässä kylmyydessä tapahdu kuin hyvää juurtumista. Hallaöitäkin ollut kylvöpäivän jälkeen 7. Vilu viljan kasvattaa, mutta sen verran sais olla lämpöä, että kasvua tapahtuisi. Eilenkin päivän korkein lukema 6.3 astetta vaikka aurinko paistoi suuren osan päivästä :o
Kyllä noitten päivälämpötilojen kanssa pärjää,mutta kun tahtoo joka aamu vieläkin olla kuura maalla,niin sais tuo pikkasen kyllä lämmetä.Lumet maille näillä lämpötiloilla on ihan mahollinen.
-
Kyllä on sade herkässä tänä vuonna.
Aamulla satoi pari milliä.Nahka poutaa puolille päiville. Sitten kylvämään niin jo satoi että jäi ohra 1ha kesken. Nyt sataa ihan maahan asti taas.
Onneksi vasta eilen pääsi kylvämään kun pellot kuivuivat.
-
Kyllä on sade herkässä tänä vuonna.
Aamulla satoi pari milliä.Nahka poutaa puolille päiville. Sitten kylvämään niin jo satoi että jäi ohra 1ha kesken. Nyt sataa ihan maahan asti taas.
Onneksi vasta eilen pääsi kylvämään kun pellot kuivuivat.
Edelleen samaa mieltä. Jos ennustettu sadetta niin kyllä siitä jotain tulee. Poikkeuksellinen kevät...
-
Ohrat kylvetty iltasella väkisin. Eilen jäi keskelle peltoa, 18:30 alkoi sade, kesti lähes puoleen yöhön. Aamulla alkoi hiukan kirkastua, johan ropsahti uusi sadekuuro. Puolen päivän jälkeen tuli tihkua vielä lisää. Jätin sitten kesken yritykset ja otin päivätorkut. Viideltä heräsin aurinko paistoi ja tuuli heilutteli puun oksia. Lähdin sitten märälle pellolle väkisin kylvämään, muutamat kokkareet alkoivat harmaantua. Nyt kello on 0:45 ja ne on kylvetty mitä viitsii kylvää. Säkit ja presut on kerätty, kylvökone peitelty, muuta tavaraa kerätty sateen alta pois. Nyt sitten saa sataa koko viikon hiljakseen, paksu kauranpahna ei kyllä kuoretu, jyvät ovat pinnassa, että itäkööt siinä.
-SS-
-
Kun sataiskin mut ei vaan sada. Viime kesäinen katastrofikesä taitaa toistua.
Sen takia sänkipeltojen suorakykvökin onnistui nyt samaan aikaan syysmuokattujen kanssa, kun 2000 kg:n hehtaarisadossa ei paljon ole kosteuden haihtumista estävää olkea.
-
Kun sataiskin mut ei vaan sada. Viime kesäinen katastrofikesä taitaa toistua.
Sen takia sänkipeltojen suorakykvökin onnistui nyt samaan aikaan syysmuokattujen kanssa, kun 2000 kg:n hehtaarisadossa ei paljon ole kosteuden haihtumista estävää olkea.
Eikö alku yön kuuro osunut? Itseltä lopetti muokkaukset kesken ja kun sitten ajelin kotiin niin kaatamalla tuli vettä taivaalta. Ei taida olla muutamaan päivään mitään asiaa pellolle.. ::)
-
nuo sateet näyttää olevan tosi paikallisia. eilen katoin taas kuinka sate meni ohi muutaman kilsan päässä. ois tuo ollu ihan kiva saaha tännekin. nooo, eipä tule lainaäeskään huomenna takas..
-
nuo sateet näyttää olevan tosi paikallisia. eilen katoin taas kuinka sate meni ohi muutaman kilsan päässä. ois tuo ollu ihan kiva saaha tännekin. nooo, eipä tule lainaäeskään huomenna takas..
Mitäs sää vielä äjestelet. Etkös sää kirjoitellut pari viikkoa sitten että sait kylvöt päätökseen.
Piti oikein ettiä. 7.5 olit kirjoittanut , että sait kylvöt tehtyä.
-
ai, tartteisko vielä jossain äjestää? miun äjes on kylällä lainassa kun nuo laihot jo alkais kaipaamaan vettä.. hieman liian tiheitä nuo laiihot kun ei ihan arvannu itä'vyyttä noin vanhoissa siemenissä.. mutta haittaakse!
-
ai, tartteisko vielä jossain äjestää? miun äjes on kylällä lainassa kun nuo laihot jo alkais kaipaamaan vettä.. hieman liian tiheitä nuo laiihot kun ei ihan arvannu itä'vyyttä noin vanhoissa siemenissä.. mutta haittaakse!
Miten liittyy yhteen toivottu sade ja lainassa oleva äjes. Vai pelkäätkö, että äjes kastuu lainassa. Ja miten näihin kahteen sitten liittyy ylitiheät laihot ? Toivot kunnon sadetta joka hukuttaa oraat vai täydellistä kuivuutta ? Ja vielä se äjes joka ei tullut vielä kotia. Harvennakko sillä? Vai liittyykö nämä asiat mitenkään toisiinsa?
-
Eilen illala sain kaikki tälle kevälle maahan. Nyt sataa kevyesti. Kun jyrsinkylvö suoraan sänkeen onnistunut hyvin vuosikausia, niin tänä vuonna, kun ei sänki meinannu kuivuu, niin ihan hankmo90 sopivast painoitettu ja kova vauhti, niin sitten rupes kuivuu ja huomatava paljon kovemin ja helpommin jyrsin pääsee, ja tukkeutumiset jäi pois laahsvannas koneelta.
Viikon maassa olleet jo ihan pinnan läheisyydessä, ja vehnä heräsi eloon muutamassa päivässä kun sopivan kostee jo ennen tän päivän sateet oli.
-
Eilen illala sain kaikki tälle kevälle maahan. Nyt sataa kevyesti. Kun jyrsinkylvö suoraan sänkeen onnistunut hyvin vuosikausia, niin tänä vuonna, kun ei sänki meinannu kuivuu, niin ihan hankmo90 sopivast painoitettu ja kova vauhti, niin sitten rupes kuivuu ja huomatava paljon kovemin ja helpommin jyrsin pääsee, ja tukkeutumiset jäi pois laahsvannas koneelta.
Toin jyrsimen pihalle, mutta eipä tullut otetuksi käyttöön. Liian märkää oli koko kevään pääsiäisestä asti. Kynnökset menivät kertaäestyksellä mainioksi, ei ollut jyrsimelle tarvetta.
Juu Hankmo sittten lopulta oli yllättävän hyvä kuivattelemaan. Se myös jättää maan pinnan kokkareiseksi ja kuohkeaksi, kun ei ole varpajyriä tai sellaisia, jolloin mullassa on haihduntapintaa. Kylvin laahavannaskoneella suoraan Hankmon jälkeen, isot kokkareet ehkäisevät pahnan haravoitumista vantaisiin. Jyviä jää tietty vähän pintaan, kun vannas pomppaa kokkareen yli, mutta säät jos jatkuvat kosteina, voi olla, että pääsee itämisen alkuun. Lisäsin myös hiukan kylvötiheyttä.
Pintaankylvö voisi olla myös yksi vaihtoehto, säiden tehdessä kiusaa, jos vaan Hankmo ei ala kerätä savea rulliin, niin sekoittaa jyviä hyvin multaan. Puinti on epämiellyttävää, kun hankmon pinnalle ravistelemat kokkareet keikuttelevat vielä syksylläkin, ja lakoviljassa terä leikkaa multaa niistä. Vedin viime vuonna jyvien multauksessa lapiorullaäkeen perässä jyriä, mutta ne alkoivat kerätä savea, jätin pois. Siinä kylvön alla oli ollut sadekausi kas.
Kyllä tuo vahvistui tänä keväänä, että syyskyntö toimii, jos on tämmöinen kylmänkostea toukokuu, kevytmuokkaus syksyllä myös murentaa pahnaa, ja pääsee avaamaan suoraan piikkiäkeellä, kun pinta harmaantuu; kevään sänki ei kyllä toimi, jos on vähänkin muita hommia, eikä voi päivystää kuukautta peltoa kokeilemassa. Myös MF 130 suorakylvökone on ollut keskusteluissa, että olisi hyödynnettävissä, mutta säiliöiden pieni koko puistattaa, tulee mieleen ensimmäiset 250 Juko nostolaitekylvölannoittimen säiliöt. Suorakylvön pioneeri, Esa Eela, kerran sanoi Kotkaniemen kemikaalipäivillä, että hänen suorakylvimellään maksimissaan 400 kg apulantaa, muuten haittaa orastumista. Silloin oli ohjeena 800 kg typpirikasta kevätvehnälle. Isoot isännät puistelivat päitään, että se on sitten vaan semmoinen starttilannoite homma.
-SS-
-
ai, tartteisko vielä jossain äjestää? miun äjes on kylällä lainassa kun nuo laihot jo alkais kaipaamaan vettä.. hieman liian tiheitä nuo laiihot kun ei ihan arvannu itä'vyyttä noin vanhoissa siemenissä.. mutta haittaakse!
Miten liittyy yhteen toivottu sade ja lainassa oleva äjes. Vai pelkäätkö, että äjes kastuu lainassa. Ja miten näihin kahteen sitten liittyy ylitiheät laihot ? Toivot kunnon sadetta joka hukuttaa oraat vai täydellistä kuivuutta ? Ja vielä se äjes joka ei tullut vielä kotia. Harvennakko sillä? Vai liittyykö nämä asiat mitenkään toisiinsa?
Ei ne varmaan liity. Oksa kirjoittaa tajunnanvirtaansa. Yks asia sieltä ja toinen asia tuolta, ilman asiayhteyttä toisiinsa. Rasittavaa, ja kertoo aika paljon kirjoittajastaan.
-
No, mun mielestä sanonta " päivä keväällä on viikko syksyllä" pätee edelleen.
Kiistäisin tuota hiukan. Näyttää siltä, että monet pohjoiseen jalostetut lajikkeet eivät kasva omaa täyttä luontaista kasvuaikaansa myöhään kylvettynä, vaan kiihdyttävät kasvurytmiään, siten että kesäkuussa kylvetty saattaa olla vain viikon verran myöhässä. Kesäkuun 10. kylvetty Vertti kasvoi vuonna 2020 78 päivää, kuivana puitiin. Valtavasti torajyvää. Synthia rypsi kylvettiin 27.06 , kasvuaika 113 päivää, hieno kasvusto, sato parisataa kg/ha.
Eli sadossa voi olla eroja sitten. Benny -kaura kylvössä 2023, 2.6. , puinti syyskuun 1. viikolla. Kasvuaika noin 95 päivää, noin viikon kiri luontaista kasvuaikaansa kiinni. Satotaso oli vain tyydyttävä, hl-paino runsaat 40 kg. Pelto ei ole kuiva, ei poutiva ja osin erm.
Olisi outoa, jos jokin 106 kasvuaikapäivän vilja valmistuisikin 85 päivässä, ilman mitään eroa laadussa, vain kylvämällä 3 viikkoa myöhästettynä ?
Näitä anekdootteja on kasitonnareista, jotka on kylvetty juhannussaunapäivänä. Hyvinkin voi olla. Itse tuo kyllä pitää kokeilla, miten toimii paikallisesti.
-SS-
-
👍
-
No, mun mielestä sanonta " päivä keväällä on viikko syksyllä" pätee edelleen.
Kiistäisin tuota hiukan. Näyttää siltä, että monet pohjoiseen jalostetut lajikkeet eivät kasva omaa täyttä luontaista kasvuaikaansa myöhään kylvettynä, vaan kiihdyttävät kasvurytmiään, siten että kesäkuussa kylvetty saattaa olla vain viikon verran myöhässä. Kesäkuun 10. kylvetty Vertti kasvoi vuonna 2020 78 päivää, kuivana puitiin. Valtavasti torajyvää. Synthia rypsi kylvettiin 27.06 , kasvuaika 113 päivää, hieno kasvusto, sato parisataa kg/ha
Olisi outoa, jos jokin 106 kasvuaikapäivän vilja valmistuisikin 85 päivässä, ilman mitään eroa laadussa, vain kylvämällä 3 viikkoa myöhästettynä ?
-SS-
No eihän noi kasvupäivät kerro oikeastaan mitään. Lämpösumman kertyminen on paljon ratkaisevampi tekijä ja sitä myöhään kylvetyssä pääsääntöisesti kertyy nopeammin.
-
Lämpösumma ei ole yhtään sen parempi mittari. Kasvin kasvu on riippuvainen myös päivän pituudesta, lisäksi tiedetään, että jotkin lajikkeet keskeyttävät kasvunsa helteellä ja käyttävät varastoitua energiaansa hengissä pysymiseen.
Vahvistus epäilyksilleni on tehty mittauksin jo 1980-luvulla, kyseinen selostus: Rahkonen, Esala. Kevätviljojen ja -öljykasvien kylvöaika. MTT tiedote 17/88. Jokioinen 1988. Kokeessa ei kylvetty ollenkaan kesäkuussa. Jolloin toukokuun lopun kylvöt antavat vain hämärän aavistuksen, mitä kesäkuun kylvöistä on odotettavissa. Koesarjat olivat viiden vuoden aikana, jolloin ei ollut kovin kuivia kesiä yhtäkään. Kylvöpäivien vaihteluväli eri vuosina oli 8.-21.5. ; 15.-27.5. ; 10.-28.5. ; 8.-23.5. ; 13.-24.5.
Puintiaika ei siirtynyt kuin enintään saman verran kuin kylvö siirtyi. Etelämpänä puintiaika ei varsinkaan vehnällä siirtynyt, vaan kasvuaika lyheni. Kasvuajan lyheneminen tapahtui enimmäkseen versonmuodostuksen vähenemisenä ja vihermassan nopeampana kasvuna ja pikaisempana tähkän ja jyvien muodostumisena, mikä saattoi vähentää jonkin verran jyväsatoa. Myös hl-paino saattoi alentua:
(http://www.viistonninen.com/muut/koe/Kylvoajat.jpg)
Tutkimuksen kirjallisuusosassa mainittiin, että kylvöajalla ei ole väliä hikevillä hietamailla tai multamailla, kuten Pohjanmaalla. Siksi siellä hyvää kylvöaikaa on roudasta heinäkuun alkuun, kasitonnari vaikka vakasta kouralla viskomalla.
-SS-
-
Iiris-kaura, joka joskus oli taulukoissa melko myöhäinen lajike, 102 vrk:n kasvuajalla, kasvoi viime vuonna kylvöstä puintiin 12.5.-14.8. 94 vrk. Lämpösummaa tuona aikana kertyi 1100, kun taulukkoarvo joskus oli 1050. Ei ollut kuivuuden pystyyn tappamaa, sato oli 5 t/ha huitteilla, täysin tasalaatuista tavaraa, vihreitä ei ollut - puintikosteus 12%. Eli tämmöisille sivutoimisille tunareille aika hyvä saavutus, eturiviläisille tietysti ihan minimilaiho, mihin kannattaa kahden puintikelan puimamonsteri viedä pöytävaunujen ja 500 hl:n kärryjen kanssa.
Lämpösummaahan se kasvi tarvitsee, ei kasvupäiviä. Mutta silloin jos lämpösummaa alkaa kertymään Saharan kuivissa olosuhteissa, mikään taulukon arvoista ei enää päde. Kaikkein vähiten se hieno suhdeluku, joka monesti vain katsotaan...
-
Olipa hieno tuo perjantainen sadealue. Ison osan viljaa tuottavasta Suomesta se kasteli melko miellyttävällä määrällä. Itellä se tuli kevätkylvöjen osalta jurtille ja vehnälle muutaman päivän taimettumisen/orastumisen jälkeen ja kauralle pari päivää ennen. Alueella näkyy erinomaisia oraita paljon. Toki osalla on vielä kylvämättäkin. Heitä yhdistää iso sänkiala ja yletön rauhallisuus. Näkisin tilanteen syysviljojen osalta erinomaisena ja kevätkylvöjen osaltakin lupaavana alkuna. Seuraava kuukausi ratkaisee maan sadon, Okraan mennessä on laulut laulettu. Nyt näyttää ainakin lämpötilan osalta selvästi mukavampaa kuin vuosi sitten. Sanoisin, että koko maan tasolla paras startti sitten 2019.
Mites muuten kun jonkin verran näkyy syysvehnälohkoja, jonne on vedenvaivaamille tyhjille alueille kylvetty kevätvehnää. Ite merkkasin viime vuonna 20ha lohkon syysvehnälle vaikka tein reikäpaikkoa yli 4ha. Mut miten kävisi tarkissa? Tukieroa ei tietenkään ole mut varmaan ne kuuluisi piirtää.
-
Erimielisyyttä on kovasti kylvöjen ajoittamisessa. Seuran palaverissa kauhisteltiin huhtikuussa aloittaneita. Nyt äsken kun tutkin säännöllisesti tuon aina aikaisimman huhtikuun puolivälin kylväjän oraita, versot ovat jo tuuheita, juuret selvästi jo kiinni apulantavanassa, ja pellot ruiskutusvalmiita, sen sijaan vajaa kuukautta myöhemmin kylvetyt omat ovat vasta aivan pienellä piikillä.
Pääsiäisen tulvasateet eivät nähtävästi kuorettaneet maata, kun märkyyttä kesti viikkoja, ja sää oli kylmää.
Naapurin herneet eivät itäneet sateissa, pelto on kylvetty uudelleen. Juurikas sen sijaan ei näytä välittäneen kylmistä keleistä. Siihen aikaan kun täällä juurikaskehitys oli voimallista, juurikkaalla aikaisin kylvöä kannustettiin, vaikka uudelleenkylvöjen riskilläkin. Silloin oli käsitys, että aikainen juurikkaankylvö hyödyttää näillä savilla sadon ja laadun muodossa.
Onko tuo tieto nykyään muuttunut, että juurikas kasvaa hyvin vaikka kesäkuussa istutettuna.
Epävakaista säätä on odotettavissa lounaaseen, viivyttelijöiden ehkä on valmiiksi asennoiduttava kesäkuun kylvöihin.
-SS-
-
Mites muuten kun jonkin verran näkyy syysvehnälohkoja, jonne on vedenvaivaamille tyhjille alueille kylvetty kevätvehnää. Ite merkkasin viime vuonna 20ha lohkon syysvehnälle vaikka tein reikäpaikkoa yli 4ha. Mut miten kävisi tarkissa? Tukieroa ei tietenkään ole mut varmaan ne kuuluisi piirtää.
Keväällä tukikoulutuksessa sanottiin että ilmoittaa paikkailulle lohkolle kasviksi sen vehnän jota on enemmän. Jos paikatut kohdat olisi helppo piirtää vähällä vaivalla niin varmempi tapa se kai olisi.
-
Mites muuten kun jonkin verran näkyy syysvehnälohkoja, jonne on vedenvaivaamille tyhjille alueille kylvetty kevätvehnää. Ite merkkasin viime vuonna 20ha lohkon syysvehnälle vaikka tein reikäpaikkoa yli 4ha. Mut miten kävisi tarkissa? Tukieroa ei tietenkään ole mut varmaan ne kuuluisi piirtää.
Keväällä tukikoulutuksessa sanottiin että ilmoittaa paikkailulle lohkolle kasviksi sen vehnän jota on enemmän. Jos paikatut kohdat olisi helppo piirtää vähällä vaivalla niin varmempi tapa se kai olisi.
Näin sitä ohjetta muistelisin minäkin. Itse tosin ilmoittaisin seoskasvustoksi ihan riskilläkin...
-
Olipa hieno tuo perjantainen sadealue. Ison osan viljaa tuottavasta Suomesta se kasteli melko miellyttävällä määrällä. Itellä se tuli kevätkylvöjen osalta jurtille ja vehnälle muutaman päivän taimettumisen/orastumisen jälkeen ja kauralle pari päivää ennen. Alueella näkyy erinomaisia oraita paljon. Toki osalla on vielä kylvämättäkin. Heitä yhdistää iso sänkiala ja yletön rauhallisuus. Näkisin tilanteen syysviljojen osalta erinomaisena ja kevätkylvöjen osaltakin lupaavana alkuna. Seuraava kuukausi ratkaisee maan sadon, Okraan mennessä on laulut laulettu. Nyt näyttää ainakin lämpötilan osalta selvästi mukavampaa kuin vuosi sitten. Sanoisin, että koko maan tasolla paras startti sitten 2019.
Mites muuten kun jonkin verran näkyy syysvehnälohkoja, jonne on vedenvaivaamille tyhjille alueille kylvetty kevätvehnää. Ite merkkasin viime vuonna 20ha lohkon syysvehnälle vaikka tein reikäpaikkoa yli 4ha. Mut miten kävisi tarkissa? Tukieroa ei tietenkään ole mut varmaan ne kuuluisi piirtää.
Olen tänne joskus muistaakseni kirjoittanutkin. 2017 oli koko tilan tarkki ja silloin oli itsellä paljon syysvehnää jota oli paikattu kevätvehnällä suorakylvönä. Molempia lajeja siis kasvoi sekaisin. Ilmoitin tukihaussa kylvökoneen mittarin mukaisen kykvöalan kevätvehnällä ja loput syysvehnällä. Tuolloin oli ok piirtää kasvulohkot kartalle noin suurinpiirtein sinne missä olivat. Riitti et pinta-ala täsmäsi.
No tarkilla niin ekan lohkon (n. 5ha) kohdalla halusivat tarkastajat (kyllä näitä oli kaksi) mitata molempien alat. Katseli sit muka rajan missä oli syysvehnää ja missä kevätvehnää. No eri tuloshan sieltä tuli ja mä sit varovasti aloin kyselemään et mitäs nyt sit niin taisi tarkastaja muistaakseni vain todeta et ei vaikuta mihinkään koska tuki sama. Vähän hölmönä sit kyselin et miksi mitataan niin jäi käsitys et koska TILASTOT! Siis mitä v1ddua!
Nooh ekan lohkon mittasivat ja jo ennen sitä niin selitin varovasti et niin näitä on joku 100ha tälläisiä lohkoja. Halusivat kuitenkin mitata. No sit seuraavalle lohkolle joka oli 20ha ja siinä kohtaa taisi tarkastajille tulla selväksi homman mahdottomuus. Vähän aikaa siinä pohtivat ja loppu tulema oli se et sanoivat et antaa olla pinta-alat niin kuin olet ilmoittanut. ;D
Ei tuosta nyt nykytilanteeseen apuja ole koska nykyään kasvulohko oltava siellä missä se oikeasti on. Jos ei ole helppo piirtää tarkkaa sijaintia niin melkein soittaisin paikalliseen maaseututoimistoon ja kysyisin heidän kantansa asiaan. Myöhemmin mulle sanottu et 30% saa olla talvituhoja. Näillä ohjeilla itse mennyt ja kylvänyt vain aluskasvit niin ei nyt ihan rikkaa kasva täyteen tässä luomussa. Tukieroa tuossa ei tietysti ole ja sitä varoisin. Esim. Syysrypsiä/rapsia en lähtisi paikkaamaan vaikka ohralla.
Olisihan se hyvä jos tähän olisi joku järki tullut ja eri kasvulohkoja ei tarvitsisi enää paikkauksiin piirrellä vaan menisi valtalajin mukaan..
Mitä ilmoihin ja starttiin tulee niin hyvän oloinenhan tuo on. Toki monena keväänä sateet ovat juuri toukokuussa kiusanneet tätä aluetta. Nytkin itsellä ja monella muulla vielä osa ainakin kylvämättä. Ja sademäärä ollut sellainen et taitaa olla kuun vaihde käsillä ennenkuin pystyy jatkamaan loppuun. Ikkuna oli melko kapea kun kaikki maat eivät olleet vielä edes oikein riittävän kuivia. Nooh tämä on näitä kyl ne joskus tulee kylvettyä ja näillä pinta aloilla ei voi olettaakaan et optimaaliseen aikaan saisi kaikki työt tehtyä. Märkään en edelleenkään mene savilla survomaan olkoon se kylvö vaikka juhannuksena sitten...
Mut juu painetta tulee varmaan viljamarkkinaan mikäli ei nyt sitten heitä täysin päinvastaiseksi keliä ja pidä seuraavaa 3kk täysin sateettomana ja helteisenä.
-
^
Niin eihän ennen ollut juuri millään mitään väliä. Nurmilohkon sai ilmoittaa kauraksi ja katkaista näin nurmikierron ;D Jos valvonta löysi kauralohkon olevan nurmea, niin tuelle ei tapahtunut mitään, mutta se nurmikierto ei katkennutkaan ::)
-
^
Niin eihän ennen ollut juuri millään mitään väliä. Nurmilohkon sai ilmoittaa kauraksi ja katkaista näin nurmikierron ;D Jos valvonta löysi kauralohkon olevan nurmea, niin tuelle ei tapahtunut mitään, mutta se nurmikierto ei katkennutkaan ::)
No mielestäni tuo on hieman eri juttu... Mut onko se syysvehnää tai kevätvehnää niin samalla tavalla niistä pullaa tulee tai ovat rehua..
-
Kerran mulla oli yhteislohko naapurin kanssa ja naapurille jonka peltoa se oli tuli valvonta. Valvoja kyseli missä kohtaa se toisen lohko on. Oli tuumannut tarkastajalle että saat päättää. Oli vähän hämmästynyt ja tuumannut ettei se noin voi olla. Maanomistaja tuumasi että keskipiste on tuossa ja säteen pituus on tuo. Sitten oli pyöreä lohko.
-
Lopultakin kaikki kylvössä. 50 päivää ensimmäisistä tasauksista. Talon 4. suurimpaan, yleistraktoriin tullut 170 tuntia mittariin paripyörien laiton jälkeen.
Jurtilla alkoi toinen rikkaruiskutuskierros.
Tuossa eräs isohko muurlalainen viljelijä kylvi Hämmäisen, Kurjenpahnan/Pettilän, Pomparin, ja laajat alueet kirkonkylässä muutamassa päivässä. Ja vain kolme traktoria ajossa, 10+ m lautasmuokkari, iso joustopiikkiäes ( 14 m?) ja vajaan kymmenen metrin spirit tai jokin linja-auton kokoinen kylvökone. Kaikki punakeltaisessa värissä.
Liian pienimuotoista toimintaa tämmänen, kun joutuu huhtikuusta toukokuun loppuun kyttäämään ilmoja ja hinkkaamaan muutamaa peltotilkkuansa.
-SS-
-
Juurikkaalla on päättymätön kasvutapa, ei se tuleennu. Eli mitä kauemmin on maassa sitä enemmän tulee. Tässä on ollut niin lämpimiä syksyjä, että myöhemminkin itäneet on tuottaneet kelpo satoja muttei se sitä poista etteikö aikainen kylvö / varmempi itäminen olisi paras. Kunhan vaan ei sitten karppa, kirppa tai pakkanen vie. Niitä vastaan on helpompi lähtee hieman myöhemmin, kunhan on kosteus kahdessa sentissä vielä tallella.
Viljojen sato kun määräytyy liki täysin Okraan mennessä niin juurikkaan kasvukausi vasta alkaa siitä ja elo/syyskuu sateet/lämpösumma ratkaisee paljon.
-
Tällä viikollahan se momentumi on niillä, joilla on vielä kylvöt kesken. Luvassa on poutaa ja lämmintä. Älkää nyt missatko tätä viikkoa.
-
Tällä viikollahan se momentumi on niillä, joilla on vielä kylvöt kesken. Luvassa on poutaa ja lämmintä. Älkää nyt missatko tätä viikkoa.
Loppuviikosta oli aikomus yrittää mut sitä ennen tulisi pellon kuivaa. Eilen kävin toteamassa et läpi asti on kastunut. Ei päivä tai kaksi riitä kuivumiseen. Ja perjantaina väijyy uusi sade..
-
Ruiskutin Zyparilla syysvehnät sunnuntaiaamuna varhain. Hämmästys oli melkoinen, kun muutamassa rikassa oli selkeitä nuutumisen merkkejä jo 5 tunnin päästä ruiskutuksesta.😮 Ja juu, se suositeltu 0.75 ltr/ ha tuli käytettyä , ei enempää.
En ole ennen noin hätäistä myrkyn vaikutusta missään viljakasvissa havainnut. Ohje kertoi, että ekat vaikutukset näkee vuorokauden kuluttua...
-
Täytyy kyllä sanoa että on myöhäinen vuosi kylvöjen kanssa. Ikinä ei ole minun viljelijä urallani ollut tässä vaiheessa toukokuuta näin vähän kylvettyjä kevätviljoja.
Onneksi taas sataa vaihteeksi.
-
Täytyy kyllä sanoa että on myöhäinen vuosi kylvöjen kanssa. Ikinä ei ole minun viljelijä urallani ollut tässä vaiheessa toukokuuta näin vähän kylvettyjä kevätviljoja.
Onneksi taas sataa vaihteeksi.
Kuinka varkain menikään kevät ohi; huhtikuussa västäräkit tiuskuttivat ladon katonharjalla, puut tekivät hiirenkorvia ja tuomen kukkanuput turposivat. Pihanurmikot olivat rehevän vihreitä. Pääsiäisen alusviikko oli kuiva ja lämmin, ihan kuin kaikki merkit olisivat olleet aikaista kylvöaikaa näyttämässä.
Useimmat arastelivat ennustetun sadekauden alle laittaa kylvöjä, eipä niitä ehkä olisi ehtinytkään. Monella oli vielä koneet talviteloilla, ja esimerkiksi meille ei ollut vielä maaliskuun toimitusta apulannoista saapunut.
Niin se kevät meni menojaan kylmänä ja sateisena, muutama äkkilämmin päivä herätti muutamat kylvämään kuohkeat syyskynnökset, ehtivät sitten mitä ehtivät, nyt eletään 26.5., kesän alkua, ja tuolla jotkut haeskelevat kuivempia kohtia muuten umpimärissä sänkipelloista, kurakerroksia peltoliittymien kohdalla, liikennetraktoreita kiitää tiellä sinne tänne umpisaviset lautasmuokkarit perässä hoippuen.
-SS-
-
Täytyy kyllä sanoa että on myöhäinen vuosi kylvöjen kanssa. Ikinä ei ole minun viljelijä urallani ollut tässä vaiheessa toukokuuta näin vähän kylvettyjä kevätviljoja.
Onneksi taas sataa vaihteeksi.
Olen alkanut epäilemään ettei montaa pelto aiotakkaan kylvää. Taitaa sänkikesanto tai muu vastaava olla tällä alueella vallitseva kasvi.
-
Täytyy kyllä sanoa että on myöhäinen vuosi kylvöjen kanssa. Ikinä ei ole minun viljelijä urallani ollut tässä vaiheessa toukokuuta näin vähän kylvettyjä kevätviljoja.
Onneksi taas sataa vaihteeksi.
Olen alkanut epäilemään ettei montaa pelto aiotakkaan kylvää. Taitaa sänkikesanto tai muu vastaava olla tällä alueella vallitseva kasvi.
Onko siellä ylempänä mikä tilanne kylvöissä?
Nyt kun sataa kokoajan niin taas tuli pari välipäivää.
-
Täytyy kyllä sanoa että on myöhäinen vuosi kylvöjen kanssa. Ikinä ei ole minun viljelijä urallani ollut tässä vaiheessa toukokuuta näin vähän kylvettyjä kevätviljoja.
Onneksi taas sataa vaihteeksi.
Olen alkanut epäilemään ettei montaa pelto aiotakkaan kylvää. Taitaa sänkikesanto tai muu vastaava olla tällä alueella vallitseva kasvi.
Onko siellä ylempänä mikä tilanne kylvöissä?
Nyt kun sataa kokoajan niin taas tuli pari välipäivää.
Jaa a mitähän tuohon nyt sanois. Ehkä mulloksella olevista joku neljännes kylvämättä. Sänkiä jotka kasvavat jotain epämääräistä on aika paljon. Epäilen et noita ei aiotakkaan kylvää.. joka vuosi nämä hömpät on lisääntyneet niin ei osaa enää oikein sanoa paljon nyt sit todellisuudessa on kylvämättä.
Pikkusen se juu vettä tiputteli. Hidastaahan tuo taas kuivumista.
-
ja kun maailmalta haastavat kuivuuten vievän satotoiveet ni eipä taija viljaa löytyä kohta suomestakaan... mut sitä se klopalisaatio tekööö!!
-
Jos ei viljaa ens syksynä ole niin seuraavana on. Se jolla varastot ovat täysinä tekee taas tilin...
-
Pari päivää myöhemmin tuli kylvöt tehtyä viime vuoteen verrattuna. Olisi toki ollut aikainen ilman sateita ja kylmää kautta.
-
Ruiskutin Zyparilla syysvehnät sunnuntaiaamuna varhain. Hämmästys oli melkoinen, kun muutamassa rikassa oli selkeitä nuutumisen merkkejä jo 5 tunnin päästä ruiskutuksesta.😮 Ja juu, se suositeltu 0.75 ltr/ ha tuli käytettyä , ei enempää.
En ole ennen noin hätäistä myrkyn vaikutusta missään viljakasvissa havainnut. Ohje kertoi, että ekat vaikutukset näkee vuorokauden kuluttua...
Mä ruiskutin syysvehnät eilen ja ne isot saunakukat vetää loput kasvut nuriin nyt. Ihan vaan reilu annos mcpa.
-
Itselläni on nyt jäljellä noin 6 ha viljan kylvöä. On hyvin syysviljoja myös. Tuossa joku ihmetteli tätä myöhäistä kylvöaikaa. Muistan kevään, 2016??? Siis ehkä alle 10 vuotta sitten, kylvettiin 90% alasta kesäkuussa. Vehnääkin ja hyvin ehtii. Siinä oli sateita sopivasti, että ei päässyt aiemmin. Etelä-Häme
-
Itselläni on nyt jäljellä noin 6 ha viljan kylvöä. On hyvin syysviljoja myös. Tuossa joku ihmetteli tätä myöhäistä kylvöaikaa. Muistan kevään, 2016??? Siis ehkä alle 10 vuotta sitten, kylvettiin 90% alasta kesäkuussa. Vehnääkin ja hyvin ehtii. Siinä oli sateita sopivasti, että ei päässyt aiemmin. Etelä-Häme
Juu siinä tuli puolivälissä toukokuuta parin päivän sadekausi, 33 mm, koko kuun sademäärä jäi 36 mm:iin. Elokuu oli todella kostea, 19 (!) päivänä tuli vettä vähintään maan kastavasti. Leutoa yli 20 asteen päivälämpötiloja koko kesä oikeastaan. 1240 asteen lämpösumma elokuun loppuun.
-SS-
-
Juurikkaalla on päättymätön kasvutapa, ei se tuleennu. Eli mitä kauemmin on maassa sitä enemmän tulee. Tässä on ollut niin lämpimiä syksyjä, että myöhemminkin itäneet on tuottaneet kelpo satoja muttei se sitä poista etteikö aikainen kylvö / varmempi itäminen olisi paras. Kunhan vaan ei sitten karppa, kirppa tai pakkanen vie. Niitä vastaan on helpompi lähtee hieman myöhemmin, kunhan on kosteus kahdessa sentissä vielä tallella.
Viljojen sato kun määräytyy liki täysin Okraan mennessä niin juurikkaan kasvukausi vasta alkaa siitä ja elo/syyskuu sateet/lämpösumma ratkaisee paljon.
Oikeastaan juurikas on kaksivuotinen ja meillä se ensimmäinenkin jää vajaaksi, kun aika loppuu kesken.
-
Itselläni on nyt jäljellä noin 6 ha viljan kylvöä. On hyvin syysviljoja myös. Tuossa joku ihmetteli tätä myöhäistä kylvöaikaa. Muistan kevään, 2016??? Siis ehkä alle 10 vuotta sitten, kylvettiin 90% alasta kesäkuussa. Vehnääkin ja hyvin ehtii. Siinä oli sateita sopivasti, että ei päässyt aiemmin. Etelä-Häme
2021 oli tällainen, aloitettiin 12.5. ja viimeiset kylvettiin kesäkuussa kun välissä satoi rajusti. Kylvin vehnää ihan väkisin siinä sadejaksolla parin päivän pouta rakoon, olisi kannattanut jättää kylvämättä.
2010 myös vastaava kevät että kylvöt venyi kesäkuulle sateisen toukokuun vuoksi. Ja päälle tuli kuuma ja kuiva kesä.
2003 oli kanssa myöhäinen, ei sateen vaan hitaasti sulavan roudan vuoksi. Aloitettiin joskus tässä viimeisellä viikolla kylvöt mikä oli oikea ratkaisu. Aiemmin "kalenterin mukaan" kylvetyissä näkyi jopa isoja täysin orastumattomia aloja.
-
Kylvöt tulivat päätökseen noin kolme tuntia sitten. Nyt ehditty käymään jo saunassakin. ;D
Ei ollut helppo kevät. Vaihtaisin tämän kevään vaikka heti viime vuoden kevääseen. Kylvökoneen mittaria en enää muistanut vilkaista mut joku lähelle 220ha siellä pitäisi olla. Viimeinen reilu 50ha olisi kaivannut lisää poutapäiviä mut niitä ei ennusteissa luvattu niin pikku väkisin kylvettiin pois. Sade taisi neljään otteeseen keskeyttää kylvön. Empä muista et milloin noin olisi ollut. Ei ole tavanomainen kevät.
Mut siellä ne nyt on. Yön mittainen lepo ja huomenna jatketaan. Nappanen reilu 50ha vln odottaa niittoa. Puolet vedettiin jo tuossa välissä kun rikat niin rehotti. Muutama tuhat mottia paskaa pitäisi myös levittää et eiköhän sitä juhannukseen asti saa taas mennä ihan reilusti.
Olis sitä voinut jonkun oikeankin työn valita...
-
Kylmiksen kylvöt tulivat valmiiksi eilen 6.6. Tästä keväästä jää mieleen, että toukoaika loppui 23.5 tulleeseen 23mm sateeseen ja sen jälkeen kaikki on tehty sitä mukaa, kun maa on saatu jollain tapaa kuivaksi. Viimeiset kylvöt eilen, meni kylläkin suorana niin märkään saveen, että en tiedä, mikä on lopputulos. Muutenkin edellä mainitun päivämäärän jälkeen on ollut maanrakennetta tuhoavaa toimintaa enemmän kuin miesmuistiin. Ehkä viljelijäurani vaikemmat sänget käsitellä millään muotoa. Maasta huokuva kosteus on ollut aivan posketon. Mustat savet eivät käytännössä kuivaneet koskaan. Lautasella täytyi repiä märkänä kuivamaan ja parhammillaan oli viikon auki ennenkuin pääsi kokeilemaan. Ensimmäistä kertaa vuosiin joutui kiertelemään vesilammikoita ja märkiä kohtia. Ne vesisateet mitä on tullut, ovat jääneet siihen, kuivaminen todella tuskallista. Kaikesta vastustuksesta huolimatta kaikki tuli kylvettyä, eikä tarvinnut tehdä edes viljelysuunnitelmaan muutoksia. Ehdoton plussa erittäin onnistuneet oraat kylvöajasta, kylvömenetelmästä, lajikkeesta ym. riippumatta. Reilu 15ha kylläkin vielä pintaan tulematta, mutta ei tule pilaamaan kokonaisuutta. Nyt kun sai viimeiset taisteltua maahan, sääennusteesta hävisi kaikki sateet ja ensi viikolla luvattu isohko sadealue häipyi myös. Ehkä parempi, ei tarvitse huolestua orasvaiheen liian reippaista sateista. Etäisemmälle pellolle sijoittamani sademittari kertoo 41mm sateista kylvön päälle. Ei tuo, eikä sateet muuallakaan nyt kovin mahdottomia ole olleet, mutta kuivumisen puuttuminen ja sitkeässä pysyvä märkyys tekivät sänkiin pohjautuvasta viljelystä tälle keväälle tosi vaikean. En muista vastaavaa. Ero syysmuokattuihin on ollut aivan älytön. Ne pystyi käsittelemään alusta pitäen järkevästi ja ihmiset saivat niissä oraat päälle hyvin nopeasti. Kokonaisuus ei tästä juuri eroa eteläisempään saviseutuun. Oraat ovat aivan taivaallisia ja jos näitä puidaan, niin viljamäärä tukkii aivan kaikki paikat. Ei tule saamaan kippiaikoja Raisiolle, eikä moneen muuhunkaan paikkaan. Hyvin suositeltavaa tehdä sopimukset kuntoon viimeistään nyt.
-
Näkeekö Kylmis sen, että hinta romahtaa väistämättömästi laajemmallakin maailmassa ? 2026 - 2027 ei vielä markkinoissa näy oletusta, että pitäisi vetää kiinni ihan vaan minkä tahansa hinnan sattuisi saamaan. Suomen markkinat taas ovat sellaiset, että olkoon sopimusviljelyä tai villiä viljelyä, silti hyvät hinnat ja menekki keskittyvät yksille, ja toisille jää tehtäväksi tunkkina ja reservinä toimiminen.
Ei tämä kevät mikään erityinen ollut, kellanharmaat sänkipellot pitkälle kesäkuuhun kyllä. Jotenkin tämän alle sukupolven kestänyt kasvipeitteisyysbuumi on vienyt monen muistista entisajat, jolloin oraat useimmiten olivat pinnassa jo toukokuun puolivälin jälkeen, melko usein esimerkiksi Karoliinan päivänä, joka itselleni tietystä syystä on vuosittainen muistiin jäävä päivä. Sateita ja kylmiä ja kuiviakin kausia oli, mutta satoa tuli kuitenkin enemmän kuin 500 kg/ha, aivan olemattomista monitahoisista ohristakin. Vaikka vappuna oli kalliomäkien pohjoisreunoilla vielä jäälaattoja ojissa, muutama päivä vapusta aukealla pöllysivät äkeet ja kylvökoneet. Miten tämä oli mahdollista ?
Syksyn toimet olivat erilaiset: kyntämistä pidettiin kunnia-asiana, viimeiset palstat kynnettiin roudan tuloon asti, asenteella. Aukeat olivat pääsääntöisesti kynnettyjä, syysviljaruutujen välissä. Jos toukoaikaan tuli sade, keskeytettiin kylvöt ehkä päiväksi, jos ei ollut ehditty vielä tasata. Kynnöspellon sateenkesto oli parempi, heti kun viilut harmaantuivat, ei siellä ollut lätäköitä eikä savivelliä pinnan alla.
Isompien tilojen pellot olivat talven yli sängellä lähinnä sairauden tai juopottelun takia. Sängelle jättöön oli aina jokin pakottava syy.
-SS-
-
Talviaikainen kasvipeitteisyys on voittava valinta kevätpoutiin tottuneilla alueilla pitkässä juoksussa. Mut tämä kevät osoitti mitä se sitten on kun tuleekin välillä vettä. Eikä nämä sateet ole edes olleet mitään mahdottomia enää toukokuussa, ainut iso oli se pääsiäisen 25-50mm paikasta riippuen.
Ja jos tähän päälle tuo alkuviikon iso 40-70mm välillä luvannut sade olisikin mennyt tästä olis ne viimiset märkään kylvetyt moro tältä vuotta.
-
Näkeekö Kylmis sen, että hinta romahtaa väistämättömästi laajemmallakin maailmassa ? 2026 - 2027 ei vielä markkinoissa näy oletusta, että pitäisi vetää kiinni ihan vaan minkä tahansa hinnan sattuisi saamaan. Suomen markkinat taas ovat sellaiset, että olkoon sopimusviljelyä tai villiä viljelyä, silti hyvät hinnat ja menekki keskittyvät yksille, ja toisille jää tehtäväksi tunkkina ja reservinä toimiminen.
Ei tämä kevät mikään erityinen ollut, kellanharmaat sänkipellot pitkälle kesäkuuhun kyllä. Jotenkin tämän alle sukupolven kestänyt kasvipeitteisyysbuumi on vienyt monen muistista entisajat, jolloin oraat useimmiten olivat pinnassa jo toukokuun puolivälin jälkeen, melko usein esimerkiksi Karoliinan päivänä, joka itselleni tietystä syystä on vuosittainen muistiin jäävä päivä. Sateita ja kylmiä ja kuiviakin kausia oli, mutta satoa tuli kuitenkin enemmän kuin 500 kg/ha, aivan olemattomista monitahoisista ohristakin. Vaikka vappuna oli kalliomäkien pohjoisreunoilla vielä jäälaattoja ojissa, muutama päivä vapusta aukealla pöllysivät äkeet ja kylvökoneet. Miten tämä oli mahdollista ?
Syksyn toimet olivat erilaiset: kyntämistä pidettiin kunnia-asiana, viimeiset palstat kynnettiin roudan tuloon asti, asenteella. Aukeat olivat pääsääntöisesti kynnettyjä, syysviljaruutujen välissä. Jos toukoaikaan tuli sade, keskeytettiin kylvöt ehkä päiväksi, jos ei ollut ehditty vielä tasata. Kynnöspellon sateenkesto oli parempi, heti kun viilut harmaantuivat, ei siellä ollut lätäköitä eikä savivelliä pinnan alla.
Isompien tilojen pellot olivat talven yli sängellä lähinnä sairauden tai juopottelun takia. Sängelle jättöön oli aina jokin pakottava syy.
-SS-
Harjoittelupaikassani, eräässä ruotsinkielisessä kartanossa tapahtui -80 luvulla kun ei ollut karjaa ja omistajat eivät käyneet tiluksillaan. Pehtoori ei ollutkaan viitsinyt syksyllä kyntää, omistajat tulivat keväällä käymään kun sitten niitä hiesuja kynti 1212 brownilla ja yritti saada kylvettyä. Hyvin oli selitellyt homman kun jatkoi vielä pitkään samassa talossa. Teki tuo pehtoori todella hyvää sahtia vaikka ei oltu sahtipitäjässä
-
Kylmiksen kanssa samoilla linjoilla. Ei ollut helppo kevät kylvöjen suhteen ja hankaluus jatkuu edelleen. Toivottavasti alkuviikolla ei tule vettä.
Maat eivät ainakaan mulla tulleet mitenkään liian kuivaksi missään vaiheessa. Yli 200ha tehtiin kevätkylvöjä ja niistä viimeiset reilu 50ha oli vain niin et lisää aikaa olisi kuivatteluun vaadittu. Osa oli nurmella ja tuon nyt arvasi et voi olla tuskaa tälläisenä vuotena mut osa oli kultivoitua syksyltä eikä se liikaa kuivunut. Nooh kompromissejä pakko tehdä ja nyt ne on kylvetty. Olleet jo tovin.
Mikäli ilmat jatkuu tälläisenä suotuisana niin voi viljaa riittää suomessa. Mikä sit tilanne maailmalla? Siellä ei kai mene niin vahvasti...
-
Talviaikainen kasvipeitteisyys on voittava valinta kevätpoutiin tottuneilla alueilla pitkässä juoksussa. Mut tämä kevät osoitti mitä se sitten on kun tuleekin välillä vettä. Eikä nämä sateet ole edes olleet mitään mahdottomia enää toukokuussa, ainut iso oli se pääsiäisen 25-50mm paikasta riippuen.
Ja jos tähän päälle tuo alkuviikon iso 40-70mm välillä luvannut sade olisikin mennyt tästä olis ne viimiset märkään kylvetyt moro tältä vuotta.
Sänget olivat loistokunnossa pääsiäisviikolla kun ajoin kaikki auki. Kannatti....
-
Sänget olivat loistokunnossa pääsiäisviikolla kun ajoin kaikki auki. Kannatti....
Ehdottomasti näin. Tuossa toukokuun viimeisellä poudalla ennen sitä isoa sadetta lautasäestetty kuorettunut ja kokkareinen savi tasoittui kylvökuntoon hienosti, Jacky-kaura orastui erinomaisesti, kaikki muut palstat, joita samaan aikaan yritettiin avata laitteella jos toisellakin ja sitten äestää, tukkivat joustopiikkiä ja kylvökonetta, eikä orastuminen ollut hyvää, kylmässä ja märässä osa jyvistä pehmeni ja jäi itämättä.
Syyskynnökset olisi voinut jättää tasaamatta, mutta tasattuinakin ne oli helppo kylvää jo äitienpäivän aikoihin. Ja orastuivat tuttuun malliin hyvin. Tuli tunne, että näinhän se silloin 1970- luvulla toimi, ilman isompia taisteluita.
-SS-
-
Näkeekö Kylmis sen, että hinta romahtaa väistämättömästi laajemmallakin maailmassa ? 2026 - 2027 ei vielä markkinoissa näy oletusta, että pitäisi vetää kiinni ihan vaan minkä tahansa hinnan sattuisi saamaan. Suomen markkinat taas ovat sellaiset, että olkoon sopimusviljelyä tai villiä viljelyä, silti hyvät hinnat ja menekki keskittyvät yksille, ja toisille jää tehtäväksi tunkkina ja reservinä toimiminen.
Ei tämä kevät mikään erityinen ollut, kellanharmaat sänkipellot pitkälle kesäkuuhun kyllä. Jotenkin tämän alle sukupolven kestänyt kasvipeitteisyysbuumi on vienyt monen muistista entisajat, jolloin oraat useimmiten olivat pinnassa jo toukokuun puolivälin jälkeen, melko usein esimerkiksi Karoliinan päivänä, joka itselleni tietystä syystä on vuosittainen muistiin jäävä päivä. Sateita ja kylmiä ja kuiviakin kausia oli, mutta satoa tuli kuitenkin enemmän kuin 500 kg/ha, aivan olemattomista monitahoisista ohristakin. Vaikka vappuna oli kalliomäkien pohjoisreunoilla vielä jäälaattoja ojissa, muutama päivä vapusta aukealla pöllysivät äkeet ja kylvökoneet. Miten tämä oli mahdollista ?
Syksyn toimet olivat erilaiset: kyntämistä pidettiin kunnia-asiana, viimeiset palstat kynnettiin roudan tuloon asti, asenteella. Aukeat olivat pääsääntöisesti kynnettyjä, syysviljaruutujen välissä. Jos toukoaikaan tuli sade, keskeytettiin kylvöt ehkä päiväksi, jos ei ollut ehditty vielä tasata. Kynnöspellon sateenkesto oli parempi, heti kun viilut harmaantuivat, ei siellä ollut lätäköitä eikä savivelliä pinnan alla.
Isompien tilojen pellot olivat talven yli sängellä lähinnä sairauden tai juopottelun takia. Sängelle jättöön oli aina jokin pakottava syy.
-SS-
Voi,voi. Minähän olin nuorempana oikein kyntömestari ja melkoinen määrä on tullut maata päästeltyä välttien kautta läpi. Meillä lienee erilaiset savilajit käytössä, koska mieleeni on jäänyt isolta osalta ne ongelmat, mitä kyntö aiheutti. Märkien läimäreiden ja päisteiden kiertely oli aivan arkipäivää. Pahin kattilanpohjalohko oli sellainen, että ei voinut kuvitella toukojen tekemistä muuten kuin jakamalla lohko osiin. Kuivemmat paikat tuli tehdä heti, kun kykeni tai ne kuivuivat ylikuiviksi. Märemmät osuudet sitten myöhemmin. Pikkuisen kun oli liian ajoissa tai oli muuten huono kevät, niin muokattu maa oli nyrkin kokoista mokkulaa, jota ei saanut pieneksi enää sille keväälle. Äestystä kyllä tehtiin varpajyräpotilalla 4-5 kertaa ja vauhtia sen verran mitä koneesta lähti. Kyntöaikojen satoihin tai viljan laatuihin en sano mitään. Oliko sitten muissa taloissa asiat toisin, ehkäpä ei, koska ensimmäiset lähtivät kokeilemaan kultivointia ja ennen eu-aikaa. Mekin lähdimme mukaan joskus vuosien päästä. Isu kyllä jaksoi vastustaa kynnöstä luopumista kiitettävän sitkeästi. Oma näkemys oli 2000-luvun alussa, että talon viljanviljely on perikadon partaalla ja tässä ei ole enää ollut mitään järkeä pitkään aikaan. Sitten nopeassa tahdissa kultivaattori ja pyörä-äes. 2002 syksy oli kuiva kuin sahara. Ensimmäiset vedot uudella kultivaattorilla, sänki antoi periksi ja maa nousi ylös pääkallon kokoisina kilsiäisinä. Meni kuitenkin, kun hissukseen ajeli. 2003 ei näkynyt mitään ihmeellistä pellon käsittelyssä. Paljon oli aikaa käytetty sen miettimiseen, kumpi on parempi, hanhenjalkaterä vai riittäisikö pelkkä kierreterä. Maa kuulemma vaati sopeutumista ja ensimmäiset vuodet kuluvat mahdollisen epäonnistumisen pelossa, kun maat eivät ole vielä pehmenneet jne. Käytännössä mitään haittavaikutuksia ei näkynyt. 2003 syksy oli kuiva sekin, mutta isukin jo halusi kultivoida. Pari päivää teki sitä hommaa ja totesi, että tämä on muuten aika nopea menetelmä ja pellot ovat tasaisia, ei ole vesivakoja ym. Seuraavana keväänä koettiin sellainen merkillisyys, että kattilanpohjalohkoa ei enää äestetty ja kylvetty paloissa. Myöskään metsänreunat eivät vaatineet toimenpiteitä. Multavimpia paikkoja vielä kynnettiin, kun pahnaa oli liikaa. Joskus 2008 kieppeissä aloiteltiin sänkien jättäminen talven yli ja seuraavina vuosina ihmeteltiin, pitääkö näitä odotella vai vetää märkänä auki. Viisaasti tehtiin jo alusta pitäen, että vain osa lohkoista jätettiin sängelle ja loput kultivoitiin. Pikku hiljaa huomattiin sänkien ominaisuudet. Nekin voivat kuivahtaa liikaa ja niiden avaamiselle on jokin optimiaika. Sopivan kuiva sänki murustuu loistavasti. Valitettavasti rakennevikaisilla mailla sänget voivat pysyä koko kevään märkinä ja ne joutuu avaamaan sellaisina. Jostain syystä ne kuitenkin menevät pieneksi aina paremmin kuin ne kyntöaikana märkänä äestetyt, jotka käytännössä olivat pilalla siltä keväältä. Matkan varrella on alkanut ilmaantua yhtä enemmän kuivia vuosia ja sänkien ala on kasvanut suorassa suhteessa. Pikku hiljaa myös suorakylvöä on alettu lisätä. Siihen ei jaksettu enää syvällisempää pohdintaa käyttää vaan kylvetään sellaiset lohkot, joiden kuvitellaan siihen olevan sopivia. Tulokset ovat olleet sellaisia, että samat jyvät sieltä tulee kuin muillakin menetelmillä. Mutta se kyntäminen. Sitäkin alettiin tehdä uudelleen 2012 jälkeen, kun tuli ostettua ensimmäiset paluuaurat. Hämmästys oli kovin suuri, kun kyntäessä ei enää tullutkaan niitä kyntöajan ominaisuuksia vastaan. Ensisijaisesti käänneltiin heinämaita ja syysviljamaiden pohjia. Jonkinlainen kliimaksi tuli 2017 syksyllä, kun jostain tuli sellainen päähänpisto, että maat täytyy saada hyvään kuntoon ensi kevääksi. 2018 olikin sitten ihan tolkuttoman kuiva kesä, keväästä lähtien. Ne kynnetyt osasi olla kuivia, aivan korppua. Tähän hetkeen mennessä aloin tehdä myös havaintoja niistä lohkoista, joita oli aktiivisesti pidelty syysviljalla ja kynnetty jo rutiininomaisesti. Ei oikein maat menneet pieniksi sillä tavoin kuin aiemmin ja päisteet ei oikein olleet hyviä. Aikani asiaa pohdin ja ymmärsin, että eiköhän tämä ole tässä. Jonkinlainen lakipiste on tämä kevät, kun heinämaat ruiskutettiin kunnolla ja ne kylvettiin suorakylvönä. Niissä on todella hyvät oraat tällä hetkellä. Ei minkäänlaista tarvetta auroille ja kyntämiselle edes niiden suhteen. Summa, summa, rum. Kyllä minulle on ihan suunnaton arvoitus, miksi se kyntö olisi jotenkin erinomainen menetelmä omilla mailla. Sänkien kanssakin osaa olla vaikeaa, mutta se on sen kevään juttu se. Kyntäminen tekee pitkäkestoisen ja vahingollisen helvetin, joka vie talon perikadon partaalle. Ei siinä ole mitään järkeä. Satunnaisesti sitä voi tehdä hyvin tuloksin, mutta pitkässä juoksussa tulee seinä vastaan. Ei kiitos, kaikki muut pellonkäsittelymuodot ensin, eikä oikein sittenkään.
-
Kattelin eilen avattua sänkeä ja aika kostealta näytti edelleen, muokkarin pyörissä oli tullut ihan reilusti multaa tielle, toki viime viikolla tuli joku 13mm vettä mutta kuivassa maassa se ei juurikaan tuntuisi.
-
Näkeekö Kylmis sen, että hinta romahtaa väistämättömästi laajemmallakin maailmassa ? 2026 - 2027 ei vielä markkinoissa näy oletusta, että pitäisi vetää kiinni ihan vaan minkä tahansa hinnan sattuisi saamaan. Suomen markkinat taas ovat sellaiset, että olkoon sopimusviljelyä tai villiä viljelyä, silti hyvät hinnat ja menekki keskittyvät yksille, ja toisille jää tehtäväksi tunkkina ja reservinä toimiminen.
Ei tämä kevät mikään erityinen ollut, kellanharmaat sänkipellot pitkälle kesäkuuhun kyllä. Jotenkin tämän alle sukupolven kestänyt kasvipeitteisyysbuumi on vienyt monen muistista entisajat, jolloin oraat useimmiten olivat pinnassa jo toukokuun puolivälin jälkeen, melko usein esimerkiksi Karoliinan päivänä, joka itselleni tietystä syystä on vuosittainen muistiin jäävä päivä. Sateita ja kylmiä ja kuiviakin kausia oli, mutta satoa tuli kuitenkin enemmän kuin 500 kg/ha, aivan olemattomista monitahoisista ohristakin. Vaikka vappuna oli kalliomäkien pohjoisreunoilla vielä jäälaattoja ojissa, muutama päivä vapusta aukealla pöllysivät äkeet ja kylvökoneet. Miten tämä oli mahdollista ?
Syksyn toimet olivat erilaiset: kyntämistä pidettiin kunnia-asiana, viimeiset palstat kynnettiin roudan tuloon asti, asenteella. Aukeat olivat pääsääntöisesti kynnettyjä, syysviljaruutujen välissä. Jos toukoaikaan tuli sade, keskeytettiin kylvöt ehkä päiväksi, jos ei ollut ehditty vielä tasata. Kynnöspellon sateenkesto oli parempi, heti kun viilut harmaantuivat, ei siellä ollut lätäköitä eikä savivelliä pinnan alla.
Isompien tilojen pellot olivat talven yli sängellä lähinnä sairauden tai juopottelun takia. Sängelle jättöön oli aina jokin pakottava syy.
-SS-
Voi,voi. Minähän olin nuorempana oikein kyntömestari ja melkoinen määrä on tullut maata päästeltyä välttien kautta läpi. Meillä lienee erilaiset savilajit käytössä, koska mieleeni on jäänyt isolta osalta ne ongelmat, mitä kyntö aiheutti. Märkien läimäreiden ja päisteiden kiertely oli aivan arkipäivää. Pahin kattilanpohjalohko oli sellainen, että ei voinut kuvitella toukojen tekemistä muuten kuin jakamalla lohko osiin. Kuivemmat paikat tuli tehdä heti, kun kykeni tai ne kuivuivat ylikuiviksi. Märemmät osuudet sitten myöhemmin. Pikkuisen kun oli liian ajoissa tai oli muuten huono kevät, niin muokattu maa oli nyrkin kokoista mokkulaa, jota ei saanut pieneksi enää sille keväälle. Äestystä kyllä tehtiin varpajyräpotilalla 4-5 kertaa ja vauhtia sen verran mitä koneesta lähti. Kyntöaikojen satoihin tai viljan laatuihin en sano mitään. Oliko sitten muissa taloissa asiat toisin, ehkäpä ei, koska ensimmäiset lähtivät kokeilemaan kultivointia ja ennen eu-aikaa. Mekin lähdimme mukaan joskus vuosien päästä. Isu kyllä jaksoi vastustaa kynnöstä luopumista kiitettävän sitkeästi. Oma näkemys oli 2000-luvun alussa, että talon viljanviljely on perikadon partaalla ja tässä ei ole enää ollut mitään järkeä pitkään aikaan. Sitten nopeassa tahdissa kultivaattori ja pyörä-äes. 2002 syksy oli kuiva kuin sahara. Ensimmäiset vedot uudella kultivaattorilla, sänki antoi periksi ja maa nousi ylös pääkallon kokoisina kilsiäisinä. Meni kuitenkin, kun hissukseen ajeli. 2003 ei näkynyt mitään ihmeellistä pellon käsittelyssä. Paljon oli aikaa käytetty sen miettimiseen, kumpi on parempi, hanhenjalkaterä vai riittäisikö pelkkä kierreterä. Maa kuulemma vaati sopeutumista ja ensimmäiset vuodet kuluvat mahdollisen epäonnistumisen pelossa, kun maat eivät ole vielä pehmenneet jne. Käytännössä mitään haittavaikutuksia ei näkynyt. 2003 syksy oli kuiva sekin, mutta isukin jo halusi kultivoida. Pari päivää teki sitä hommaa ja totesi, että tämä on muuten aika nopea menetelmä ja pellot ovat tasaisia, ei ole vesivakoja ym. Seuraavana keväänä koettiin sellainen merkillisyys, että kattilanpohjalohkoa ei enää äestetty ja kylvetty paloissa. Myöskään metsänreunat eivät vaatineet toimenpiteitä. Multavimpia paikkoja vielä kynnettiin, kun pahnaa oli liikaa. Joskus 2008 kieppeissä aloiteltiin sänkien jättäminen talven yli ja seuraavina vuosina ihmeteltiin, pitääkö näitä odotella vai vetää märkänä auki. Viisaasti tehtiin jo alusta pitäen, että vain osa lohkoista jätettiin sängelle ja loput kultivoitiin. Pikku hiljaa huomattiin sänkien ominaisuudet. Nekin voivat kuivahtaa liikaa ja niiden avaamiselle on jokin optimiaika. Sopivan kuiva sänki murustuu loistavasti. Valitettavasti rakennevikaisilla mailla sänget voivat pysyä koko kevään märkinä ja ne joutuu avaamaan sellaisina. Jostain syystä ne kuitenkin menevät pieneksi aina paremmin kuin ne kyntöaikana märkänä äestetyt, jotka käytännössä olivat pilalla siltä keväältä. Matkan varrella on alkanut ilmaantua yhtä enemmän kuivia vuosia ja sänkien ala on kasvanut suorassa suhteessa. Pikku hiljaa myös suorakylvöä on alettu lisätä. Siihen ei jaksettu enää syvällisempää pohdintaa käyttää vaan kylvetään sellaiset lohkot, joiden kuvitellaan siihen olevan sopivia. Tulokset ovat olleet sellaisia, että samat jyvät sieltä tulee kuin muillakin menetelmillä. Mutta se kyntäminen. Sitäkin alettiin tehdä uudelleen 2012 jälkeen, kun tuli ostettua ensimmäiset paluuaurat. Hämmästys oli kovin suuri, kun kyntäessä ei enää tullutkaan niitä kyntöajan ominaisuuksia vastaan. Ensisijaisesti käänneltiin heinämaita ja syysviljamaiden pohjia. Jonkinlainen kliimaksi tuli 2017 syksyllä, kun jostain tuli sellainen päähänpisto, että maat täytyy saada hyvään kuntoon ensi kevääksi. 2018 olikin sitten ihan tolkuttoman kuiva kesä, keväästä lähtien. Ne kynnetyt osasi olla kuivia, aivan korppua. Tähän hetkeen mennessä aloin tehdä myös havaintoja niistä lohkoista, joita oli aktiivisesti pidelty syysviljalla ja kynnetty jo rutiininomaisesti. Ei oikein maat menneet pieniksi sillä tavoin kuin aiemmin ja päisteet ei oikein olleet hyviä. Aikani asiaa pohdin ja ymmärsin, että eiköhän tämä ole tässä. Jonkinlainen lakipiste on tämä kevät, kun heinämaat ruiskutettiin kunnolla ja ne kylvettiin suorakylvönä. Niissä on todella hyvät oraat tällä hetkellä. Ei minkäänlaista tarvetta auroille ja kyntämiselle edes niiden suhteen. Summa, summa, rum. Kyllä minulle on ihan suunnaton arvoitus, miksi se kyntö olisi jotenkin erinomainen menetelmä omilla mailla. Sänkien kanssakin osaa olla vaikeaa, mutta se on sen kevään juttu se. Kyntäminen tekee pitkäkestoisen ja vahingollisen helvetin, joka vie talon perikadon partaalle. Ei siinä ole mitään järkeä. Satunnaisesti sitä voi tehdä hyvin tuloksin, mutta pitkässä juoksussa tulee seinä vastaan. Ei kiitos, kaikki muut pellonkäsittelymuodot ensin, eikä oikein sittenkään.
AAMEN!
Täysin samanlaiset mietteet kylmiksen kanssa ja hyvin pitkälti samanlaiset kokemukset. Meillä toki kävi lautasmuokkarikin ja lapiorulla tuossa välissä. Nyt on taas kultivaattori.
Meillä oli maat kyntämättä jostain 90 luvun alkupuolelta aina 2017 asti. Tuolloin syksyllä oli paljon puimatonta itänyttä paskaa pellot täyteen ja niille piti jotain tehdä. Pikaostos erään maatalouskaupan takapihalta ja isäukko istumaan koko pitkä ja märkä syksy traktoriin.. ;D
Seuraavana vuonna alkoikin luomu osittain ja sen jälkeen on lopettavat viherlannoitusnurmet pääsääntöisesti lopetettu kyntämällä. Eli kyntö tulee kerran viiteen vuoteen. Näkisin kynnön omilla mailla ainoastaan syyskasveille sopivana. Kevätkylvöille kyntö on lähes tuhoon tuomittu systeemi. Kosteus vain keväällä karkaa eikä korvaavaa yleensä tule taivaalta. Jo kunnon oraiden saaminen kynnökseen on vaikeaa koska kosteus on karannut. Ne jotka vielä tääläkin kyntävät kevätmaitaan niin menevät tasaamaan kynnöksiään aina vaan aiemmin. Homma tehdään märässä ja maa tintataan nykykoneilla. Ehkä homma toimi silloin kun traktorin paino oli kolme tonnia eikä kuusi.
Summa summarum. Jokaiselle muokkaustavalle ja suorakylvölle löytyy varmasti paikkansa ja jos lompakko kestäisi niin olisi itsellä erilaisia muokkaimia paljon ja jos pinta-alaa olisi enemmän ja aikaa vielä enemmän niin systeemiä hajauttamalla niin aina joku tapa toimii jonakin vuonna. Mut sit kun mietitään mikä se tulos siitä viljelystä on ilman tukia niin kannattaako asian kanssa hirveästi päätään vaivata? Onnistumisen tunne tulee mut ei välttämättä euroja. Näin ollen hömppäheinä ja suorakylvö ovat yleistyneet ja yleistyvät. Pikkukuluilla joku tulos ja tuet päälle. Rahat voi sit etsiä muista bisneksistä..
-
Itse olen huomannut, että siirtyminen kynnöstä kevennettyyn muokkaukseen ( lähinnä kultivointiin) on lisännyt mukavasti peltojemme multavuutta ja vedenläpäisykykyä.
Nykyään kynnän vain syysviljalle tulevat maat. Ja nekin minisiipiauralla.😉
Samaten, kun kultivoi pikkuisen vinoon kylvösuuntaan ja joskus harjoitettuun kyntösuuntasn nähden, pellot tasoittuvat mukavasti.
Kultivointi on helppoa, mukavaa ja nopeata. Ehkäpä miinuksena on kasvitautien suurempi riski, mutta sen pystyy välttämään viljelykierrolla, vähintään joka viides vuosi lohko nurmelle tms.
Vieläkö muuten nykytiedon mukaan fosfori kertyy pintaan, jos käytetään pelkkää kevennettyä muokkausta?
-
Vähän kelin ja tarkoituksen mukaan muokkausmenetelmä valitaan. Läpimärkää kyntövälttiä on syksyllä ihan turha lähteä meikäläisillä savikoilla vääntämään. Syysviljamaat pyritään kyntämään, vieläpä niin ettei äkeellä tarvitsisi montaa kertaa vaivata. Aika usein syysvehnää on meillä kylvetty suoraan kynnökseen, mikä olisi ollut ihan ennenkuulumatonta joskus parikymmentä vuotta sitten. Kevennetty muokkaus lienee mahdollistanut tämän asiantilan.
Kultivointi on syksyllä pääasiallinen muokkausmenetelmä, jos keli sen sallii. Ellei salli, jätetään suosiolla sängelle. Lautasmuokkari kuuluu kevääseen, kultivaattorilla taas ei keväällä tee mitään (epätasainen muokkauspohja, hidas, työsyvyyden pito on todella vaikeaa, karseaa jälkeä...)
Hiukan olen ihmetellyt lapiorullaäes yms. virityksiä, mitä jotkut harrastaa. Kai niilläkin paikkansa, on mutta jotenkin tuo tuntuu yksinkertaisten asioiden tarpeettomalta monimutkaistamiselta.
-
Epäilen että ens syksynä ei sänkeä pal nää, nii onneton on korvaus.
-
Epäilen että ens syksynä ei sänkeä pal nää, nii onneton on korvaus.
Tuo on hyvin todennäköistä. Ihmisillä tuoreessa muistissa hankala kevät sänkien kanssa ja euroja ei tosiaan paljoa saa.
Jos kasvipeitteisyys jää alhaiseksi niin euroja taitaa tulla enemmän. Ja ensi kevät on taas uusi. Kahteen kosteahkoon kevääseen peräkkäin en kyllä jaksa uskoa.
Mut jokainen tehköön itse päätelmät. Omiin ratkaisuihin tuolla ei ole paljoa enää ollut merkitystä. Nurmia on x määrä samoin syyskasveja. Loput on muokattu. Luomussa ei sänki oikein toimi..
-
Epäilen että ens syksynä ei sänkeä pal nää, nii onneton on korvaus.
Tuo on hyvin todennäköistä. Ihmisillä tuoreessa muistissa hankala kevät sänkien kanssa ja euroja ei tosiaan paljoa saa.
Jos kasvipeitteisyys jää alhaiseksi niin euroja taitaa tulla enemmän. Ja ensi kevät on taas uusi. Kahteen kosteahkoon kevääseen peräkkäin en kyllä jaksa uskoa.
Mut jokainen tehköön itse päätelmät. Omiin ratkaisuihin tuolla ei ole paljoa enää ollut merkitystä. Nurmia on x määrä samoin syyskasveja. Loput on muokattu. Luomussa ei sänki oikein toimi..
Hankaluudet ja olosuhteet on meillä niin paikallisia. Vaikka itsellä ei paljoa alaa olekaan, niin kaikki oli muokkaamatta talven yli ja vähän jännitti, että kuinka kiire tulee. Mutta kevät oli pitkä ja kelit lopulta ihan optimaaliset. Oli hyvin aikaa kyntää, se on kevyttä ja nopeea keväällä ja koko kylvöaika menikin tosi sujuvasti ja nopeastikin. Ei voi valittaa. Ensimmäiset kylvöt vappuna ja viimeiset äitienpäivänä. Yksi sade tuli väliin ja kylmää oli. Sitten kun tuli lämmin, niin tulivat nopeasti pinnalle ja oraissa ei paljon eroa ole ensimmäisen ja viimeisen kylvön välillä. Nyt on taas syysviljaa suunnitelmissa, että ensi keväänä ei pitäisi samaa kylvömäärää olla, mutta kasvipetteisyys on varmasti saman 100% talven yli.
-
Epäilen että ens syksynä ei sänkeä pal nää, nii onneton on korvaus.
Tuo on hyvin todennäköistä. Ihmisillä tuoreessa muistissa hankala kevät sänkien kanssa ja euroja ei tosiaan paljoa saa.
Jos kasvipeitteisyys jää alhaiseksi niin euroja taitaa tulla enemmän. Ja ensi kevät on taas uusi. Kahteen kosteahkoon kevääseen peräkkäin en kyllä jaksa uskoa.
Mut jokainen tehköön itse päätelmät. Omiin ratkaisuihin tuolla ei ole paljoa enää ollut merkitystä. Nurmia on x määrä samoin syyskasveja. Loput on muokattu. Luomussa ei sänki oikein toimi..
Hankaluudet ja olosuhteet on meillä niin paikallisia. Vaikka itsellä ei paljoa alaa olekaan, niin kaikki oli muokkaamatta talven yli ja vähän jännitti, että kuinka kiire tulee. Mutta kevät oli pitkä ja kelit lopulta ihan optimaaliset. Oli hyvin aikaa kyntää, se on kevyttä ja nopeea keväällä ja koko kylvöaika menikin tosi sujuvasti ja nopeastikin. Ei voi valittaa. Ensimmäiset kylvöt vappuna ja viimeiset äitienpäivänä. Yksi sade tuli väliin ja kylmää oli. Sitten kun tuli lämmin, niin tulivat nopeasti pinnalle ja oraissa ei paljon eroa ole ensimmäisen ja viimeisen kylvön välillä. Nyt on taas syysviljaa suunnitelmissa, että ensi keväänä ei pitäisi samaa kylvömäärää olla, mutta kasvipetteisyys on varmasti saman 100% talven yli.
Toki. Taikasana taitaa olla sinun kohdalla kevätkyntö. Näillä etelän savikoilla kevätkyntöä ei tee kuin joku promille porukasta. Se ei vain toimi.
-
Toki. Taikasana taitaa olla sinun kohdalla kevätkyntö. Näillä etelän savikoilla kevätkyntöä ei tee kuin joku promille porukasta. Se ei vain toimi.
Kevätkyntöä harjoitetaan täällä aukealla ehkä jo parilla sadalla hehtaarilla. On semmoista siipiin takertuvaa maalajia. Itse asiassa kuultuna sadot ovat parantuneet selvästi, pintavesien poistuminen kesäsateista on parantunut, ja muutenkin pohjavesi plitkuu kangenreiän syvyydessä.
Se, että onko märkiä ja kylmiä toukokuita ollut aikaisemmin, onkin hyvä kysymys. Vuoden 2019 jälkeen tässä alueella toukokuut ovat olleet kylmiä (pl. 2024), kun taas vuodesta 2000 huhtikuissa on ollut selvä lämmin signaali (samoin kuin helmi-maaliskuussa) . Vuosina 2006 - 2014 myös oli kuumia toukokuita, jolloin kevätsänki ehkä tuntui hyvältä idealta. Tällä hetkellä alkaa tuntua siltä, että jos putoaa kyydistä huhtikuulla, joutuu odottelemaan kesäkuuhun. Tuossa taannoin maan rakenne - luennoilla, joita Salon Kaupunki järjesti vuokramiehilleen, esiintyi mielenkiintoinen kuva muokkausanturasta, juuri kylvökerroksen tasalla, sänkimaihin syntyneenä. Osasyynä saattaa olla keskusteluissa vilahtanut tosiasia, että jos meinaa keritä avaamaan esimerkiksi 800 ha:n sänget vasta keväällä, tulee mahdollisesti käytyä liian kosteana. Aikanaan paljon keskusteltujen kyntöanturoiden syntyminen kiihtyi nelivetojen tultua vallitsevaksi, väitän, että nykyaurojen vannasmallilla ja kevyellä kalustolla, oikeaan aikaan tehtynä, yhdistettynä syysviljojen käyttöön, syyskyntö ei tuota kyntöanturaa. Onland- kyntövarustus voisi olla se paras vaihtoehto.
-SS-
-
On semmoista siipiin takertuvaa maalajia.
-SS-
Multaa..?
-
On semmoista siipiin takertuvaa maalajia.
-SS-
Multaa..?
Sama tuli mieleen.. ::)
SS:lle on nyt tullut päähän pinttymä et syyskyntö tai kevätkyntö on se toimivin tapa. Se hänelle suotakoon. Mut jos meinaa tuota 800ha alkaa kyntämään niin siinä saattaa kyllä päivät loppua kesken.. ;D
Kuten jo aikaisemmin mainitsin niin tuollaisella 800ha tilalla voi jo hyvin harjoittaa erilaisia muokkausmentelmiä. SS voi pientilallisena kyntää vaikka joka aarin mut ei siitä kyl suomen vallitsevaa muokkausmenetelmää enää saada.. ;D
-
Kuten jo aikaisemmin mainitsin niin tuollaisella 800ha tilalla voi jo hyvin harjoittaa erilaisia muokkausmentelmiä. SS voi pientilallisena kyntää vaikka joka aarin mut ei siitä kyl suomen vallitsevaa muokkausmenetelmää enää saada.. ;D
Juu juu. Mutta ad hominem- perustelu ei selitä, miksi kyntö on palannut isommillakin tiloilla suosioon. Minä vain seurailen hehtaaristarojen perässä, kulloistakin muotia. Varsinkin syysvilja-ala on taas kyntänyt tunnollisesti kylvöpohjaansa, hetken kestäneen suorakylvöbuumin jälkeen. Myös syysviljan kevytmuokkaajat ovat palanneet satunnaisten talvehtimisvastusten jälkeen kyntöön, tai sitten kylvö yhdistetään jankkurointiin.
-SS-
-
Tähänkin keskusteluun tulisi uusia ulottuvuuksia, jos EU joskus päättäisi kieltää glyfosaatin. Tosin Keski-Euroopassakin ollaan huomattavasti enemmän rakennettu viljely glyfosaatin varaan kuin Suomessa.
-
Embla-kevätvehnä, lajikeluettelon myöhäisimpiä, meinasi kylmässä juroa kuoliaaksi, vähämultaisessa rinteessä. Viereisellä pellolla samalla tavalla viljelty Calispero rehevöityi ja kasvoi pituutta ainakin tuplasti nopeammin.
Lämmön ja 30 mm sateen mukana Embla sitten röyhähti kasvamaan. Jacky-kaura kasvaa pontevasti, Matty-kaura orastui heikosti, eikä oikein jaksa kasvaa. Sylvester-ohra on Elmerin oloinen, peittää maata hyvin, voinee olla toiveikas. Lenestä ei ole käsitystä vielä, koska kylvetty vasta 2 viikkoa sitten.
-SS-
-
Tuli käytyä Salossa eilen ja olihan melkoinen ero tänne itä hämeenlinnaan kasvustoissa, hyvät kasvustot kauttaaltaan. Juurikas oli eritoten Salon suunnalla selvästi isompaa kun täällä.
-
Vettä on tullut kylvöaikaan enemmäm kuin useana vuonna koko kesänä.
Ohrissa on laikukasta keltaista veden aiheuttamaa vioitusta.
-SS-
-
Tuli käytyä Salossa eilen ja olihan melkoinen ero tänne itä hämeenlinnaan kasvustoissa, hyvät kasvustot kauttaaltaan. Juurikas oli eritoten Salon suunnalla selvästi isompaa kun täällä.
Missäpäin Saloa liikuit?
Naapurin huhtikuun alkupuolella kylvetty 2-tahoinen pukkaa tähkää esille.
-
Naapuri kävi meitil suorakylvämäs suot noin kuukausi takaperin ohralle, oli viljan sängel. Mikähän mahtaa ohraa vaivata ku kellastumista paikoin? Onkohan joku tauti tai ravinnepuutosta? Kuva liittees..
Tai onko kosteus?
-
Tuli käytyä Salossa eilen ja olihan melkoinen ero tänne itä hämeenlinnaan kasvustoissa, hyvät kasvustot kauttaaltaan. Juurikas oli eritoten Salon suunnalla selvästi isompaa kun täällä.
Missäpäin Saloa liikuit?
Naapurin huhtikuun alkupuolella kylvetty 2-tahoinen pukkaa tähkää esille.
Somero, Pertteli, Tupuri.
-
Naapuri kävi meitil suorakylvämäs suot noin kuukausi takaperin ohralle, oli viljan sängel. Mikähän mahtaa ohraa vaivata ku kellastumista paikoin? Onkohan joku tauti tai ravinnepuutosta? Kuva liittees..
Tai onko kosteus?
Kosteus. Hiukan liian kosteana liikuteltu suorakylvöura täyttyy vedellä ja aiheuttaa juurille ravinnepuutetta.
Samaa on nähtävissä viimeisissä kevytmuokattuina puoliväkisin kylvetyissä ohramaissa. Sarkojen alapäät, notkelmat ja hiukankin kosteammat paikat näitä ovat.
Hivenvirkisteet ja lievä typpiannos ruiskutteena, esimerkiksi muun ruiskutuksen yhteydessä, lievittää kummasti tuota kellastumista.
Joskus olen miettinyt, onko kyseessä viljelytekninen syy. Äestäessä murustuneen ja kuivahkona kylvetyn kynnöspellon oraissa tuota ei ole näkynyt, mutta sänkiliejuun kylvetyssä hyvinkin.
-SS-
-
Kevät työt sain eilen vihdoinkin pakettiin, kun sain lannan levitykset valmiiksi. Ei voi muuta sanoa kun olihan kevät. Monesti työt keskeytyi sateeseen ja tuntui että näin työt ei tule ikinä valmiiksi.
Vielä olisi aluskasvien kylvöjä jäljellä ja samalla rikkaharausta. Näistä ollaan kyllä jo myöhässä rikkojen puoleen mut ne aluskasvit sinne nyt täytyy tukien vuoksi jokatapuksessa kylvää niin täytyy ne läpi ajella.
Mut paskamaisin vaihe on ohi. Yara kylväjät ovat vihellelleet jo kaiketi kuukauden ;D
-
Ohra ja suorakylvö ei ole hyvä yhdistelmä – se tuli kantapään kautta opittua jo suorakylvöbuumin aikana. Sittemmin kun siirtyi sentään kevytmuokkaamaan, sai huomata, ettei ohra ja kevytmuokkauskaan ollut hyvä yhdistelmä pitkään suorakylvetyillä pelloilla. Tälle vuosikymmenelle siirryttäessä tuli selväksi sekin, ettei enää toiminut vanha kunnon kyntökään ohralle. Niinpä sitä ohraa ei olekaan enää ollut moneen vuoteen kylvössä.
Mutta tosiaan, jos ohra on hiukankaan märkään suorakylvetty, tai jos yhtään reippaampi sade tulee, niin keltaiseksi menee. Ainakin savisilla mailla.
-
Ohra ja suorakylvö ei ole hyvä yhdistelmä – se tuli kantapään kautta opittua jo suorakylvöbuumin aikana. Sittemmin kun siirtyi sentään kevytmuokkaamaan, sai huomata, ettei ohra ja kevytmuokkauskaan ollut hyvä yhdistelmä pitkään suorakylvetyillä pelloilla. Tälle vuosikymmenelle siirryttäessä tuli selväksi sekin, ettei enää toiminut vanha kunnon kyntökään ohralle. Niinpä sitä ohraa ei olekaan enää ollut moneen vuoteen kylvössä.
Mutta tosiaan, jos ohra on hiukankaan märkään suorakylvetty, tai jos yhtään reippaampi sade tulee, niin keltaiseksi menee. Ainakin savisilla mailla.
Hyvin olet havannoinut. Sama tuli itse huomattua. Ohra vaatii lämpimän maan joka harvoin suorakylvössä toteutuu. Keväinen minimimuokkaus ja ihan rauhassa odottelu toimi mut harvalla se hermo kestää odotella vaikka kasvusto kyllä kirii eron kiinni. Jos ukkoskuuro osuu kohdalle niin se homma on sit taputeltu.
Tämän vuoksi itsekin aikoinaan vähensin ohran viljelyä reippaasti ja lopulta lopetin kokonaan. Sit olikaan enää hölmö jatkaa taviksessa kun elukoille joutui kuitenkin ostamaan sen ohran. Nyt viljely ohran osalta vähentynyt niin paljon et kohta on vaikea löytää edes ostettavaksi ohraa enää. En tiedä mikä se seuraava vaihe sit on.. ;D
-
Ohra on kyllä tosiaan melko herkkä liialle kosteudelle. Typellä kyllä pystyy aika pahan näköistäkin kellastumista korjaamaan mutta ei se toki poista perussyytä miksi niin tapahtuu.
Itse päädyin tästä syystä kyntämään ohralle tulleen sänkimaan, se antaa hieman paremmin anteeksi kuin liian märkänä tehty kevytmuokkaus, mutta eihän se toki ole mikään satojen hehtaarien ratkaisu ja vaatii siihen sopivan maalajin.
Taannoin tuli kyllä somessa vastaan juttu isosta maailmasta ohrasta mitä on jalostettu kestämään paremmin liiallista kosteutta. https://ragt.au/product/rgt-atlantis/
Australia ei ole ensimmäinen paikka missä sen voisi kuvitella olevan ongelma mutta toisaalta kertoo siitä kuinka kapeita mielikuvat siitä millaiset viljelyolosuhteet missäkinpäin maailmaa on.
-
ja varsinkin kuin on kapeat viljelyalat tuolla maailman ääressä.. eiks tuo viljava alue ole aika kapia koko maan suhteen?
-
Kevät työt sain eilen vihdoinkin pakettiin, kun sain lannan levitykset valmiiksi. Ei voi muuta sanoa kun olihan kevät. Monesti työt keskeytyi sateeseen ja tuntui että näin työt ei tule ikinä valmiiksi.
Vielä olisi aluskasvien kylvöjä jäljellä ja samalla rikkaharausta. Näistä ollaan kyllä jo myöhässä rikkojen puoleen mut ne aluskasvit sinne nyt täytyy tukien vuoksi jokatapuksessa kylvää niin täytyy ne läpi ajella.
Mut paskamaisin vaihe on ohi. Yara kylväjät ovat vihellelleet jo kaiketi kuukauden ;D
Näköjään riittää luomussa hommia kylvöjenkin jälkeen. Luomuilijathan aina naureskelee meille yaraviljelijöille kun ne joutuu päivystämään ruiskun kanssa illasta aamuun pelloillaan.
-
Kevät työt sain eilen vihdoinkin pakettiin, kun sain lannan levitykset valmiiksi. Ei voi muuta sanoa kun olihan kevät. Monesti työt keskeytyi sateeseen ja tuntui että näin työt ei tule ikinä valmiiksi.
Vielä olisi aluskasvien kylvöjä jäljellä ja samalla rikkaharausta. Näistä ollaan kyllä jo myöhässä rikkojen puoleen mut ne aluskasvit sinne nyt täytyy tukien vuoksi jokatapuksessa kylvää niin täytyy ne läpi ajella.
Mut paskamaisin vaihe on ohi. Yara kylväjät ovat vihellelleet jo kaiketi kuukauden ;D
Näköjään riittää luomussa hommia kylvöjenkin jälkeen. Luomuilijathan aina naureskelee meille yaraviljelijöille kun ne joutuu päivystämään ruiskun kanssa illasta aamuun pelloillaan.
Joo kyl niitä riittää.
Itse nyt pahemmin naureskellut mut täs luomus on se hyvä puoli et työt voi tehdä päivällä ja yöllä voi keskittyä nukkumiseen. Ruiskuttajille ei optimikelejä paljon ole ollut ja yötä myödenkin osan olen kuullut ajavan.
Muistan itsekin silloin 2017 tavis viljelijänä kun kasvustot näyttivät hyviltä ja paukkua oli laitettu. Siinä kun yritti sitten etsiä sopivaa ruiskutusväliä sateiden ja tuulten väliin niin tuskastuttavaa oli sekin. Ja silloin olisi pitänyt vielä enemmänkin ajaa.
Tuo lietteen levitys on se kaikkein aikaa vievin homma. Tehokkaan jos siitä haluaa niin se maksaa pirusti jolloin hyöty häviää. Näin itse hitaasti turaten se kulu pysyy siedettävänä mut vaatii sitä aikaa ja olosuhteita.. kylhän se taas kävi mielessä et jos tästä paskasta joku maksaisi yhtään niin voisin lopettaa itse tän käyttämisen.. ;D
-
Luomuilijathan aina naureskelee meille yaraviljelijöille kun ne joutuu päivystämään ruiskun kanssa illasta aamuun pelloillaan.
Tänä keväänä ei yaraviljelijälläkään liene ollut kovin pitkäaikaista väliä päästä ruiskulle. Ainakin seuraava yhdistelmä näytti toimivan kevätvehnällä: Tooler+Zypar+kiinnite+Folicurxpert+ Zaftra+Mancozin+EDTA Strong viljahiven. Täytyy myöntää, että lisäsin lorauksen Moddus Evoa myös. Ei sentään kuollut. Kävin typpiliuoksella virkistämässä puolen viikon päästä.
Kortekin näytti käyristuneen mutkalle. Trimmer +Kinvara korvasi Tooler/Zyparin pohjavesialueella.
Seuraava käynti tähkälle tullessa, Karate + Balaya. Onkohan nyt terpaalin paikka ? Pitää riviviljelypyörät ruuvata. Edit: tuli viestiä, että tähkälle laitettuna strobiluriini viivyttää tuleentumista liikaa. No kauralle tulee pelkkä Input. Ajattelin kevätvehnälle Balaya ja sen loputtua Juventus/Proline + vanha kunnon Amistar.
Tavoitteena on tiristää hyllyiltä kaikki vanhat kemikaalinloput, vaikka sitten luomua kokeilisi vaikkapa kolmen vuoden päästä, kun ruiskujen leima menee vanhaksi...
Kylillä lannoitteenlevittimet kiertelevät, nyt onkin varmaan 200 kg lisäraelevitys paikallaan, jos vaikka saisi puoli tonnia sadanviidenkympin vehnää lisää tiristettyä pellosta. Terpaalipurkin päältä pitää pyhkiä melko paksu pöly pois, eipä ole ollut käyttöä vuoden 2017 jälkeen.
-SS-
-
Ensimmäinen satomenetys tuli sateista johtuvista tulvista.1.5ha rypsiä hukkui.
Ennuste lupailee sunnuntaina n.20mm lisää sadetta.
-
Tuli käytyä Maken huudeja katsastamassa. Siinä maken "laaksossa" oli parhaimman näköiset viljat mitä omaan silmään sattui, kenties herran omia? Muualla oli huonompaa. Perniöstä itään löytyi jopa kellertäviä kasvustoja. Kenties veden vaivaamia? Muutenkin silmiin sattui epätasaisia ja harvoja kasvustoja ettei nyt mielestäni ihan napakymppiä kuitenkaan. Näytti jopa et varmaankin vettä voisi tulla lisääkin?
-
Ensimmäinen satomenetys tuli sateista johtuvista tulvista.1.5ha rypsiä hukkui.
Ennuste lupailee sunnuntaina n.20mm lisää sadetta.
Viime kesänä tuli suunilleen tunnissa 50 mm vettä, pelloilla oli paikoitellen muutaman sentin kerros vettä hetken aikaa, mutta kyllä rypsit siitäkin selvisivät. Ei kuorettunut, kun jatkossa saivat lisää vettä niskaansa.
-
Ensimmäinen satomenetys tuli sateista johtuvista tulvista.1.5ha rypsiä hukkui.
Ennuste lupailee sunnuntaina n.20mm lisää sadetta.
Viime kesänä tuli suunilleen tunnissa 50 mm vettä, pelloilla oli paikoitellen muutaman sentin kerros vettä hetken aikaa, mutta kyllä rypsit siitäkin selvisivät. Ei kuorettunut, kun jatkossa saivat lisää vettä niskaansa.
Rypsi on yllättävän sitkeä. kasvi.Joskus kukinta -aikana raekuuro hakkasi varret poikki,maataloussihteeri kävi tekemässä satovahinko arvion ja kun syksy koitti niin pellolta sai puida aivan kelpo sadon ja hakemuksen sai peruuttaa.Samoin halla vei useamman lehden asteella laihon aivan valkoiseksi mutta syksyllä puimurin päältä ei erottanut mitään sen kummempaa.
Ei kannata heittää vielä kirvestä kaivoon tuon kasvuston kanssa.
-
Kasvukaudesta tuli mieleen. Monena juhannusaattona on omat ohrat lykänneet jo jonkin moista tähkää. Nyt kasvavat hätinä edes kortta. Osa vielä ihan oraalla.
-
Kasvukaudesta tuli mieleen. Monena juhannusaattona on omat ohrat lykänneet jo jonkin moista tähkää. Nyt kasvavat hätinä edes kortta. Osa vielä ihan oraalla.
Samaa mieltä. Kasvu on hidasta ja jurovaa. Vilu viljan kasvattaa porukka toistaa lempiteesiään, mutta kuuluuko sitä vilua olla koko kesä. Tämä sopisi 2015 kasvurytmiin, kun kevätvehnä alkoi täyttää jyvää vasta elokuun alussa ja tuli puintikuntoon lokakuun ensimmäisellä viikolla. Omat fiilikset on sellaiset, että tautiaineen ajan korkeintaan syysvehnälle, muille ei yksinkertaisesti uskalla. Typpeä ajoin lisää oraille pari viikkoa sitten, mutta ei sekään näy kasvussa, kun vertaa samalla lohkolla ei typpimääriä saaneita aloja toisiinsa. Tänään kun ruiskuttelin ja siinä sivussa kävin potkimassa peltoa, niin aika jännästi on kuivaa ja märkää rinnakkain. Maalaji vaikuttaa ihan radikaalisti. Musta savi on ilmeisesti ihan jumissa koko kesän. On ihan tuurista kiinni, lykkääkö kunnon sadekuuron herkälle lohkolle. Se on sitten siinä. Isot vahingot ovat edelleen mahdollisia. Sanoisin, että pysyisi poudalla vaan. Se olisi nyt turvallisinta.
-
Kasvukaudesta tuli mieleen. Monena juhannusaattona on omat ohrat lykänneet jo jonkin moista tähkää. Nyt kasvavat hätinä edes kortta. Osa vielä ihan oraalla.
Samaa mieltä. Kasvu on hidasta ja jurovaa. Vilu viljan kasvattaa porukka toistaa lempiteesiään, mutta kuuluuko sitä vilua olla koko kesä. Tämä sopisi 2015 kasvurytmiin, kun kevätvehnä alkoi täyttää jyvää vasta elokuun alussa ja tuli puintikuntoon lokakuun ensimmäisellä viikolla. Omat fiilikset on sellaiset, että tautiaineen ajan korkeintaan syysvehnälle, muille ei yksinkertaisesti uskalla. Typpeä ajoin lisää oraille pari viikkoa sitten, mutta ei sekään näy kasvussa, kun vertaa samalla lohkolla ei typpimääriä saaneita aloja toisiinsa. Tänään kun ruiskuttelin ja siinä sivussa kävin potkimassa peltoa, niin aika jännästi on kuivaa ja märkää rinnakkain. Maalaji vaikuttaa ihan radikaalisti. Musta savi on ilmeisesti ihan jumissa koko kesän. On ihan tuurista kiinni, lykkääkö kunnon sadekuuron herkälle lohkolle. Se on sitten siinä. Isot vahingot ovat edelleen mahdollisia. Sanoisin, että pysyisi poudalla vaan. Se olisi nyt turvallisinta.
Osa ohrista kärsii selvästi taudeista, joten ajoin lähes kaikkiin prosaron rikkakasviruiskutusten yhteydessä. Täytyy sanoa, että muutamassa päivässä kasvustot on parantuneet todella huimasti.
-
Juu, eihän se nyt lämpösummaa kertynyt juhannukseen mennessä kuin 50 astetta enemmän kuin v. 2017, vaikka nyt olikin alkavinaan kasvukausi varhain. Mielenkiintoiseksi menee; ei vieläkään käristyskupolia ennustuksissa.
-
Emblalla ja Calisperolla puintiennuste 31.08.
Matty-kaura 27.98. Jacky-kaura 29.08. Sylvester-ohra 22.08. Lene-ohra 12.08.
-SS-
-
Valtavat erot on kasvustoissa. Naapurissa katselin että vehnä tähkälle tullut, saman isännän ohratkin. Nuori isäntä ja kaikki tehdään viimeisen päälle jämptisti ja fiksusti kuten vanhempansakkin. Melkein jopa liian jämptisti, tulisi mahahaava moisesta pingottamisesta
-
SS:n ennuste on ss:n ennuste... Vaikkakin varmaan jonkun palvelun tuottajan ennuste?
Olen hyvin pitkälti kylmiksen kanssa samoilla linjoilla. Aikaiselta keväältä näyttänyt kevät muuttui normaaliksi tai myöhäiseksi. Seuraavalle viikolle on joka päivälle ennustettu 15 astetta lämmintä ja sadetta. Päivä päivältä alkaa näyttää oikeasti huonommalta. Toukokuun puolessa välissä kylvetyt viljat ei kasva vieläkään kortta ja kesäkuu on kohta taputeltu. Vilu viljan kasvattaa joo mut nyt voisi lyödä lämpön päälle jo loppu kaudeksi. Jos ei ilmasto kohta käänny niin ei hyvä heilu..
Rikkatorjunnat vielä tekemättä. Myöhäsiä torjuntoja mietin ja samaan tautiaineet mut nyt alkanut miettiä et uskaltaako niitä edes ajaa jos viivästyttävät valmistumista..
-
Rikkatorjunnat vielä tekemättä. Myöhäsiä torjuntoja mietin ja samaan tautiaineet mut nyt alkanut miettiä et uskaltaako niitä edes ajaa jos viivästyttävät valmistumista..
Ootko siirtyny luomusta tavikseen, kun tautiaineiden käyttöä pohdiskelet?
-
Rikkatorjunnat vielä tekemättä. Myöhäsiä torjuntoja mietin ja samaan tautiaineet mut nyt alkanut miettiä et uskaltaako niitä edes ajaa jos viivästyttävät valmistumista..
Ootko siirtyny luomusta tavikseen, kun tautiaineiden käyttöä pohdiskelet?
En.
Tuli tälle vuotta "kokonais hoitoon" reilu sata hehtaaria tavispeltoa joita yritetään tässä hoitaa parhaimman mukaan..
-
Rikkatorjunnat vielä tekemättä. Myöhäsiä torjuntoja mietin ja samaan tautiaineet mut nyt alkanut miettiä et uskaltaako niitä edes ajaa jos viivästyttävät valmistumista..
Ootko siirtyny luomusta tavikseen, kun tautiaineiden käyttöä pohdiskelet?
En.
Tuli tälle vuotta "kokonais hoitoon" reilu sata hehtaaria tavispeltoa joita yritetään tässä hoitaa parhaimman mukaan..
Meilläpäin tälle kokonaishoidolle on käytetty nimitystä pellon vuokraus, mutta ihan miten vaan. :D
-
Rikkatorjunnat vielä tekemättä. Myöhäsiä torjuntoja mietin ja samaan tautiaineet mut nyt alkanut miettiä et uskaltaako niitä edes ajaa jos viivästyttävät valmistumista..
Ootko siirtyny luomusta tavikseen, kun tautiaineiden käyttöä pohdiskelet?
En.
Tuli tälle vuotta "kokonais hoitoon" reilu sata hehtaaria tavispeltoa joita yritetään tässä hoitaa parhaimman mukaan..
Meilläpäin tälle kokonaishoidolle on käytetty nimitystä pellon vuokraus, mutta ihan miten vaan. :D
No sit ei se ihan kokonais hoito ole. Mut viljelytyöt tehdään, ruuttauksen hoitaa urakoitsija ja omistaja ottaa tuet.. ;D
-
^
Teillä päin lienee myös pellon vuokrataso enemmän kuin tukitaso?
-
^
Teillä päin lienee myös pellon vuokrataso enemmän kuin tukitaso?
Kyl se melkein näin on. Jotain huonoja paloja voi saada alle tukitason vuokralle mut yleisesti tukien verran niitä joutuu maksamaan..
Tämä nykyinen tukisysteemi luo pohjan tuolle tukitasolle. Se on melkein sit niin et omistaja haluaa et peltoja viljellään niin voi sit vuokrata alemmalla hinnalla jos ei itse halua viljellä. Muuten on hömpän eli rehunurmen viljely lisääntynyt jossa ei ole muuta tarkoitusta kuin kerätä vain tuet ja niittää kerran kesässä..
-
Näkee, että paljon nuorta väkeä on ihmettelemässä tätä viileää alkukesää. Suomalainen kesä oli normaalisti tällainen, tällä hetkellä lämpösumma Varsinais-Suomessa toukokuun toiselta viikolta, eli täällä yleisen kylvöajan alusta on noin 330 astetta, eli hyvinkin normaali,, kun esimerkiksi 2015 ja 2017 oltiin vain noin kolmessasadassa asteessa, eivätkä ne olleet edes kovin kylmiä vuosia.
Erillinen ongelma tosiaan on se, että monin paikoin viljelyteknisin päätöksin vaikutettiin siihen, että kylvöt saatiin päätökseen vasta toukokuun lopulla ja siitähän on kertynyt lämpösummaa vasta 230 astetta. Luottamus siihen, että joka vuosi päästään 500 asteeseen jo juhannukseksi, on ehkä liian optimistinen.
Ilmastonmuutos ei välttämättä tuo tropiikkia joka vuonna. Tärkeää olisikin, että sukupolvinen tieto ihan todellisista tapahtuneista kosteankylmistä kesistä ei häviäisi kokonaan.
Vettä tippuvia heiniä itsekin on seivästetty ja kesäsateissa mustuneita heinäseipäitä tyhjennetty traktorinkuormiin. MT:ssa oli ilmoituskin joskus: " Heinälimaa suoraan pellolta. Omaan astiaan"
-SS-
-
Onneksi tuli rikat ruiskutettua jo 2 viikkoa sitten, kun ennusteet näytti että juhannusviikko voi olla aika märkä. Nyt pohdinta tauti- ja hivenruiskutuksista on turhaa, sillä läpimärät maat ei traktoria kestä moneen päivään ja jos ensi viikolle ennustetut sateet toteutuu, on ruiskutusikkunat jo kiinni koska maat pysyy märkinä pitkään. Joten ruiskun pesu ja odottamaaan syksyn ruiskutuksia. Myöskään on turha haaveilla lisälannoituksista upottavilla pelloilla. Seuraavan kerran pelloille siis asiaa vasta puimurilla.
-
Näkee, että paljon nuorta väkeä on ihmettelemässä tätä viileää alkukesää. Suomalainen kesä oli normaalisti tällainen, tällä hetkellä lämpösumma Varsinais-Suomessa toukokuun toiselta viikolta, eli täällä yleisen kylvöajan alusta on noin 330 astetta, eli hyvinkin normaali,, kun esimerkiksi 2015 ja 2017 oltiin vain noin kolmessasadassa asteessa, eivätkä ne olleet edes kovin kylmiä vuosia.
Erillinen ongelma tosiaan on se, että monin paikoin viljelyteknisin päätöksin vaikutettiin siihen, että kylvöt saatiin päätökseen vasta toukokuun lopulla ja siitähän on kertynyt lämpösummaa vasta 230 astetta. Luottamus siihen, että joka vuosi päästään 500 asteeseen jo juhannukseksi, on ehkä liian optimistinen.
Ilmastonmuutos ei välttämättä tuo tropiikkia joka vuonna. Tärkeää olisikin, että sukupolvinen tieto ihan todellisista tapahtuneista kosteankylmistä kesistä ei häviäisi kokonaan.
Vettä tippuvia heiniä itsekin on seivästetty ja kesäsateissa mustuneita heinäseipäitä tyhjennetty traktorinkuormiin. MT:ssa oli ilmoituskin joskus: " Heinälimaa suoraan pellolta. Omaan astiaan"
-SS-
Mitähän ne viljelytekniset päätökset mahtaa olla jotka mahdollistavat sateessa kylvämisen?
Itsellä oli tänä vuonna niin syysmuokattua, kuin sänkeä sekä löytyi syyskynnettyäkin. Tehtiinpä pari vuotta olleesta apilanurmestakin kylvömaata. Ei noista mikään muuttunut sateessa paremmaksi. Tuo kynnös imi jokaisen vesisateen ja se oli kuin märkä pesusieni. Sitä sai kuivatella todella pitkään. Ja märkää se oli vielä kylvettäessäkin. Samoin nurmesta tehty olisi vaatinut lisää kuivattelua mut ilmojen herra ei sitä suonut.
Kylvöjä aloiteltiin ihan normaaliin aikaan toukokuun 10 päivän paikkeilla ja saatiin ne kaikki tehtyäkkin toukokuun puolella. Alaa kun on niin siihen ei ihan yksi iltapäivä riitä ja jokainen sade joka keskeytti työt oli ei toivottu. Töiden sujumisen vuoksi ne kuivat vuodet ovat vain ylivoimaisesti parempia.
Lämpösumma ei varmaan ole vielä mikään ongelma mut seuraavalle 10 vuorokaudelle on lupailtu 15 asteen päivälämpötiloja ja vettä joka päivälle. Äkkiä siitä liiasta vedestä ja lämmön puutteesta alkaa tulemaan ongelma. Jos ei seuraavan reilun kuukauden aikana tule lämpöä niin kesä alkaa olemaan ohi ja sit aletaan kyllä olemaan ihmeissään varmasti muuallakin kuin vain meikäläisen ajatuksissa...
-
Onneksi tuli rikat ruiskutettua jo 2 viikkoa sitten, kun ennusteet näytti että juhannusviikko voi olla aika märkä. Nyt pohdinta tauti- ja hivenruiskutuksista on turhaa, sillä läpimärät maat ei traktoria kestä moneen päivään ja jos ensi viikolle ennustetut sateet toteutuu, on ruiskutusikkunat jo kiinni koska maat pysyy märkinä pitkään. Joten ruiskun pesu ja odottamaaan syksyn ruiskutuksia. Myöskään on turha haaveilla lisälannoituksista upottavilla pelloilla. Seuraavan kerran pelloille siis asiaa vasta puimurilla.
Vielä ei ole myöhäistä mut tuleeko enää keliä kun nyt tosiaan ei varmaan hetkeen ole mitään asiaa pellolle. Ja sit se et onko jo riski vetää jotakin joka myöhästyttää valmistumista. Pitkiä ennusteita kun katsoo niin ei ole hellettä luvassa koko kesänä.. tuo jos pitää niin voi lämpösumman kertyminen olla tiukassa..
-
Suorakylvö loppuu varmaan kokonaan jonkun vuoden sisällä, aito siis. Nii hirveitä saunakukkalauttoja näkee maakunnassa, ja muutakin roskaa paljon. On ajettu glyfoa ennen kylvöä ja jälkeen muuta. Melkoista kemikaali koktailija on , vaikka suomessa on maailman puhtainta ja parasta kaikki.
-
Näillä leveyksillä kasvukausi ainakin tavanomaisesta myöhässä,yleensä juhannuksen kahta puolen ajettu ohrille tautiaineet ja pönkkä,nyt ei likimainkaan.Tänään liki 15 milliä vettä ja 9 astetta lämmintä.No,huomisiltana ja ma aamuna herneelle korrenvahvistajaa ja hiventä.Ohrat saa odotella....
-
25 mm tälle päivälle ja lisää tulossa ens viikolle joka toinen päivä
Ennusteen mukaan, alkaa olen pellot kosteahkot…..
Katovuoden ainekset alulla pian
-
Pitäis nyt sen verrran sateesta taukoa, että pääsis loput riistapellot kylvämään.
-
Suorakylvö loppuu varmaan kokonaan jonkun vuoden sisällä, aito siis. Nii hirveitä saunakukkalauttoja näkee maakunnassa, ja muutakin roskaa paljon. On ajettu glyfoa ennen kylvöä ja jälkeen muuta. Melkoista kemikaali koktailija on , vaikka suomessa on maailman puhtainta ja parasta kaikki.
Saunakukat kyllä kaatuu sille sopivilla aineilla. Maksavat vähän enemmän kuin joku perus express. Et mikäli niitä pellolla on niin ei voi kyl katsoa kuin peiliin.. jos siis on tavisviljelijä.
Suorakylvö on sellaista et siinä pitää kasvinsuojeluun panostaa. Koska mekaaninen kuristus on melko olematonta..
-
Suorakylvö loppuu varmaan kokonaan jonkun vuoden sisällä, aito siis. Nii hirveitä saunakukkalauttoja näkee maakunnassa, ja muutakin roskaa paljon. On ajettu glyfoa ennen kylvöä ja jälkeen muuta. Melkoista kemikaali koktailija on , vaikka suomessa on maailman puhtainta ja parasta kaikki.
Mikähän tämän selittäisi. Ajoin suurimmalle osalle sänkiä glyfoa ja niissä vaihtui rikkaruohot aivan uudentyyppisiin Juhannukseen mennessä. Kertoo siitä, että alkukevään saunakukat ja voikukat lähti, mutta sateissa tilalle tuli savikkaa ja vesiheinää, joka sai sitten lisää mömmöjä niskaansa. Suurimmat rikkaruohot on tällä hetkellä sängestä lautasella aukaistussa ja kertaalleen äestetyissä lohkoissa, jotka eivät saaneet keväällä glyfoa. Arvioisin, että aloitus meni niin myöhään, että rikat kasvoivat niin isoksi, että niitä ei saanut mekaanisesti kurittamalla hajotettua. Nyt on rikka-aineet niille jo ajettu ja vaikuttavat ihan asiallisilta nekin. Glyfon määrällä lienee merkitystä. Ite ajoin täyden annoksen, toiset saattavat ajaa esim. 1l tms. kevyintä tavaraa, ei välttämättä tehoa niin hyvin.
-
Näkee, että paljon nuorta väkeä on ihmettelemässä tätä viileää alkukesää. Suomalainen kesä oli normaalisti tällainen, tällä hetkellä lämpösumma Varsinais-Suomessa toukokuun toiselta viikolta, eli täällä yleisen kylvöajan alusta on noin 330 astetta, eli hyvinkin normaali,, kun esimerkiksi 2015 ja 2017 oltiin vain noin kolmessasadassa asteessa, eivätkä ne olleet edes kovin kylmiä vuosia.
Erillinen ongelma tosiaan on se, että monin paikoin viljelyteknisin päätöksin vaikutettiin siihen, että kylvöt saatiin päätökseen vasta toukokuun lopulla ja siitähän on kertynyt lämpösummaa vasta 230 astetta. Luottamus siihen, että joka vuosi päästään 500 asteeseen jo juhannukseksi, on ehkä liian optimistinen.
Ilmastonmuutos ei välttämättä tuo tropiikkia joka vuonna. Tärkeää olisikin, että sukupolvinen tieto ihan todellisista tapahtuneista kosteankylmistä kesistä ei häviäisi kokonaan.
Vettä tippuvia heiniä itsekin on seivästetty ja kesäsateissa mustuneita heinäseipäitä tyhjennetty traktorinkuormiin. MT:ssa oli ilmoituskin joskus: " Heinälimaa suoraan pellolta. Omaan astiaan"
-SS-
Kyllä tämä säätyyppi muistetaan ihan hyvin, mutta fakta on se, että tämä on 2017 jälkeen ensimmäinen kesä, kun vettä tulee riittävästi ja lämpimiä päiviä, joina pidän yli 20 asteen lukemia, on tässä kohtaa peräti kolme takana. Aika karua oli tämä touhu viimeisen kahdeksan vuoden aikana. Ainainen kuivuudessa riutuminen ja sateiden turha odottelu. Kyllä se väkisin on vaikuttanut viljelypäätöksiin ja sellaisiin ratkaisuihin, joilla edistetään kosteuden säilymistä pellolla. Nythän olisi ollut fiksuinta, että mitään sänkiä ei olisi ollut ollenkaan vaan kaikki olisi minimissään kevytmuokattu, mutta kun tästä säästä ei ennakkotietoa ole annettu, niin tällä mennään. Mitään muuta vahinkoa ei toistaiseksi ole ollut kuin, että ohrat on kovilla, mutta ne nyt on vähän jokaisena kesänä kovilla muutenkin, kuten on tullut huomattua.
-
Ei viitsi sen glyfon kans pal pelata. Mahdollisimman vähän, ennen antaa rautaa. Pelkään sen aiheuttavan pahan taudin, ei ne jutut varmaan ihan tuulesta temmattuja.
-
Aina sataa. Toki mahdollisuus hyvään satoon on hyvä. Monien töiden tekeminen on vaan paljon mukavampaa ja helpompaa poudalla. Mutta kuivalannan levitys onnistuu hyvin ensiviikolla heinämaille ja ne vähäiset typet ei haihdu taivaan tuuliin….
-
Käväsin Pohjanmaalla, oli jo vähän keltaista tasamaalla. Oraat näytti siltä että heinäpellostakin tulee viis tonnia ohria. Agronet satoo
-
Viimeiset 30 päivää on ollut epävakaista. Onneksi luonnostaan vähäsateisella alueella ei vettä ole vielä tullut tulvaksi asti. Lämpötilat ovat olleet aivan keskimääräiset, toukokuun ja kesäkuun helteet eivät Suomessa sentään ihan vielä ole sääntö.
(http://www.viistonninen.com/muut/koe/Salo_30p_saa_21052025.jpg)
Kuva: Salon minimi- ja maksimilämpötilat viivana ja sademäärä päivittäin vihreällä
-SS-
-
Tuli käytyä Maken huudeja katsastamassa. Siinä maken "laaksossa" oli parhaimman näköiset viljat mitä omaan silmään sattui, kenties herran omia? Muualla oli huonompaa. Perniöstä itään löytyi jopa kellertäviä kasvustoja. Kenties veden vaivaamia? Muutenkin silmiin sattui epätasaisia ja harvoja kasvustoja ettei nyt mielestäni ihan napakymppiä kuitenkaan. Näytti jopa et varmaankin vettä voisi tulla lisääkin?
Mulla ei kotilaaksossa ole tienvarressa kuin laidunta. Viljat on keskemmällä aukeaa ja vähäinen määrä jurttia kotilohkolla on jo aika piilossa.
Koski tl:ssä on komeat kasvustot, mutta Marttilassa kellertää
-
Korrenvahvistus savimaan kevätvehnään, joka ei ole saanut kuin sen 120 kg perustyppilannoituksen ? Tarkoitus on lisätä rakeena tähkivään vehnään, mutta onkohan Terpal tässä vaiheessa liikaa ? Sen huomasin, että WPB Troy ei ollut kovin vahvakortinen, kohtuullisellakin satotasolla lakoutui laikuittain. Silti virallisissa kokeissa on kolmesta tässä kokeiltavasta vehnästä lujakortisin. Emblan korrenlujuus on sama kuin Kruunulla, eli muistissa on hyvinkin lakokruunut siltä ajalta, kun vielä satoi kesällä enemmän kuin yhden kuuron. Calisperonkin lakoprosentti eroaa nollasta.
Embla on jo lippulehdellä, eli kasvukausi etenee vanhanajan normaalisti.
-SS-
-
Suorakylvö loppuu varmaan kokonaan jonkun vuoden sisällä, aito siis. Nii hirveitä saunakukkalauttoja näkee maakunnassa, ja muutakin roskaa paljon. On ajettu glyfoa ennen kylvöä ja jälkeen muuta. Melkoista kemikaali koktailija on , vaikka suomessa on maailman puhtainta ja parasta kaikki.
En ole ainoa, jolla täällä kasvaa isoja saunakukkia kevytmuokatussa. Yhdistelmä Tooler 30 g + Zypar 0,5 ltr + kiinnite ei tehonnut niihin rusakon kokoisiin saunakukkiin lähes ollenkaan. Kinvara + Trimmer toimi sen sijaan erinomaisesti kynnökselle kylvettyihin, kortteetkin menivät aivan mustiksi. Tooler piti vaan käyttää pois, kun hyväksyntä loppuu. Pitääkö vielä hakea Kinvaraa tai Trioa tai jotain muuta toiseen kierrokseen, jotta saisi saunakukat edes vähän kiemurtamaan.
-SS-
-
Vanha kunnon Ally Class on ihan ylivoimainen isojenkin saunakukkien tappaja, se tehoaa hyvin myös orvokkiin, joka kestää lähes kaikkia muita rikkamyrkkyjä. Oikeastaan Ally Class on edelleen yksi tehokkaimmista ja laaja-alaisimmista rikkamyrkyistä, mitä markkinoilla on. Unohdettu suuruus.
-
Vanha kunnon Ally Class on ihan ylivoimainen isojenkin saunakukkien tappaja, se tehoaa hyvin myös orvokkiin, joka kestää lähes kaikkia muita rikkamyrkkyjä. Oikeastaan Ally Class on edelleen yksi tehokkaimmista ja laaja-alaisimmista rikkamyrkyistä, mitä markkinoilla on. Unohdettu suuruus.
Kiitos vinkistä👍 Nimittäin huomasin, että pelto- orvokki on yksi viheliäimmistä kestämään ruiskutuksia. Ei ole paljoa, mutta muutama pesäke löytyy.
Yleisesti ottaen rikkoja kyllä tänä vuonna riittää, riittävä kosteus on tuonut ne tänä keväänä esiin.
Zypar 0.5 ltr+ Express 14 gr oli kyllä muuten hyvä yhdistelmä, mutta jätti pelto-oevokkiintoivomisen varaa.
Täytyy ensi vuonna koittaa tuota Ally classia .
-
Ally Class on hyvä saavin kokoisiin saunakukkiin, vaikuttaakin melko nopeasti. Allyn suurin ongelma lienee se, ettei siihen saa sekoittaa oikein mitään. Ei sovi siis kasvuohjelmaviljelijöille.
-
Ally Class on hyvä saavin kokoisiin saunakukkiin, vaikuttaakin melko nopeasti. Allyn suurin ongelma lienee se, ettei siihen saa sekoittaa oikein mitään. Ei sovi siis kasvuohjelmaviljelijöille.
Tämä. Siksi kokeilen toista kierrosta ainakin pahimpiin paikkoihin tautiaineella ja korrenlyhentäjällä vahvistettua Kinvaraa täydellä annoksella ja Trimmeriä vahvikkeena. Trimmer+Kinvara vaan teki pelkällä tuuliajolla ojanpyörtänössä kasvavista puoli metriä korkeista saunakukista henkitoreissaan kiemurtelevia rääsyjä.
Lisäksi syysitoinen lutukka näkyy kasvavan suurina läiskinä tuossa uutismaalla, maksimissaan 35 vuotta kestää siemenien itämislepo. Olikohan ruiskutushetkellä kaste, joka haittasi vaikutusta...muistan kyllä, että traktorin eturengas alkoi loppuvaiheessa kastua.
-SS-
-
Isoon saunikseen ottaa Ally (löytyy myös Tripalista), Sekator (ei kauralle) ja riittävällä määrällä florasulaami (Primus, Saracen puhtaana, monissa kumppanina). Zyparissa Arylex on aika heikkotehoinen siihen eikä mukana tuleva florasulaamin määrä riitä 0,5L annoksella. Ite suosin seoskumppanina sekä florasulaamia että fluroksipyyriä sisältäviä Primus XL tai Starane XL (sama kuin Mixin ja Cleave). Gramma-aineena menee ihan hyvin edullisin Nuance/Trimmer reilulla 2€/ha kustannuksella. Näillä saadaan jo aika kattava teho. Jos ohdaketta on paljon niin klopyralidia sitten vaan eli Arianee tai Kinvaraa niin saa juuristotehon.
Fenoksihapot mm. MCPA jota Kinvarassakin on aiheuttaa viotusriskiä myöhäisissä käsittelyissä. Flurolla (Starane, Tomahawk, Hurler, Galistop) voi ajaa lippulehdelle asti ja saa myöhemmin tulevan vesiheinän ja mataran pois kivasti vaikka tauti/sääde kakkospytyssä.
Arianee eka pytty hivenillä ja staranee toinen jarrulla ni aika siistiä rupee olemaan.
-
MCPA on ennen vanhaan annettu ohdakkeelle ja valvatille annettu korrenkasvun loppuvaiheessa, enkä muista vioitusta nähneeni. Myös Kinvaraa mainostetaan lippulehdelle sopivana. Kinvara on harvoja MCPA-valmisteita, jossa ei vielä ole pohjavesirajoitusta. Ally Classissa on sekä pohjavesirajoitus että maininta ennen korrenkasvun alkua.
Tuo Starane XL ei myöskään käy pohjavesialueella, mutta Primus XL kyllä. Ehkä tuota Primus XL+ Trimmer - seosta pitää kokeilla tautiruiskutuksen yhteydessä. Talvehtineet saunakukat ja talvehtinut lutukka muodostavat erittäin tiheitä kasvustoja ohrassa ja osin Matty-kaurassa, joka jäi hieman harvaksi. Oliko sitten vanhaa sertiä, en huomannut katsoa lipukkeesta.
Katsotaan nyt, tuleeko kovia kuuroja, että pääseekö edes ruiskuttamaan loppuviikosta. 5 mm on nyt tullut eilisestä. Kevätvehnä on jo lippulehdellä, että alkaa jo olla aika.
-SS-
-
Mcpa tekstistä bernerin sivuilta: ruiskutus lippulehtivaiheessa voi vaikuttaa negatiivisesti viljan kasvuun ja korrenkasvun alun jälkeen suositellaan vain pesäkekäsittelyä.
Jos pohjavesialue on ongelma kannattaa vaihtaa Duplosan D eli puhtaaseen 2,4-D. Toki sitä koskee samat ohjeet lippulehtivaiheessa.
Oma ongelmansa on myös saada osumia 2vk päästä kun nuo kasitonnarit täyttää maan aivan sumppuina.
-
Tuo on muuten aika metka, että MCPA pitäisi ajaa ennen korrenkasvun alkua, muuta nyt tämän Kinvaran voi ajaa vielä lippulehdelle.
Parina kertana oli kaurassa niin isoa saunakukkaa, että kukki jo ruiskutuksen aikaan. CDQ tuntui kaurankin käyttömäärällä 15 g/ha tepsivän. Ohralle ja vehnällehän tuota voi laittaa 27 g/ha. Ruiskutuksen jälkeen näytti, ettei tehonnut lainkaan, mutta kolmen neljän viikon päästä ei ollut saunakukkasen raatojakaan enää missään. CDQ ei toki käy pohjavesialueelle, mutta ohralla ja vehnällä voi ajaa vielä lippulehtivaiheessa, ja kustannus jää alle kymppiin per hehtaari. Lisäksi on hyvät sekoitusmahdollisuudet.
Primus ei tehonnut isoon saunakukkaan, vaikka ajoi pykälää pienemmällä vaihteella saunakukkakaistan. Oli jäänyt syksyllä parin metrin siivu ruiskuttamatta.
-
MCPA on ennen vanhaan annettu ohdakkeelle ja valvatille annettu korrenkasvun loppuvaiheessa, enkä muista vioitusta nähneeni. Myös Kinvaraa mainostetaan lippulehdelle sopivana. Kinvara on harvoja MCPA-valmisteita, jossa ei vielä ole pohjavesirajoitusta. Ally Classissa on sekä pohjavesirajoitus että maininta ennen korrenkasvun alkua.
Tuo Starane XL ei myöskään käy pohjavesialueella, mutta Primus XL kyllä. Ehkä tuota Primus XL+ Trimmer - seosta pitää kokeilla tautiruiskutuksen yhteydessä. Talvehtineet saunakukat ja talvehtinut lutukka muodostavat erittäin tiheitä kasvustoja ohrassa ja osin Matty-kaurassa, joka jäi hieman harvaksi. Oliko sitten vanhaa sertiä, en huomannut katsoa lipukkeesta.
Katsotaan nyt, tuleeko kovia kuuroja, että pääseekö edes ruiskuttamaan loppuviikosta. 5 mm on nyt tullut eilisestä. Kevätvehnä on jo lippulehdellä, että alkaa jo olla aika.
-SS-
Ariane S:lläkään ei ole. Joskus aiemmin oli mutta muuttui jokunen vuosi sitten sallituksi, eli tapahtuu siellä muutoksia siihenkin suuntaan.
Epäloogisuutta näissä rajoituksissa kyllä on esim. Staranen, Primuksen, Starane XL:n sekä Primus XL:n kesken mitä tehoainepitoisuudet suurimmilla käyttömäärilläkään ei mun mielestä selitä.
-
CDQ SX 15 g ja Starane 333 0,2 ltr lienee helpoin yhdistelmä, vaikka ei välttämättä ole edullisin, näissä on lippulehtivaihe jopa BBCH 45 mainittu käyttöajan rajaksi, ja sekoitusmahdollisuus kasvitautiaineisiin ja toiseen Moddus EVO -annokseen on olemassa. Onneksi nuo kevytmuokatut ovat pohjavesialueen ulkopuolella.
Täällä syyskynnöksillä minimiannos Rexade 440 tai 1,5 litraa Kinvaraa Trimmerin kanssa teki täystuhon. Noita sattui olemaan, joten mitään hintaoptimointia ei tehty. Tooler + Zypar oli viime vuonna toimiva, mutta nähtävästi ei tänä vuonna. No sinne peltoon puisuttelin, ei tarvitse enää jatkossa miettiä.
-SS-
-
Itse olen ainakin pyrkinyt löytämään aina kuhunkin rikkatilanteeseen sopivan ja varmatehoisen ratkaisun, olemassa olevat varastot huomioiden. Mielestäni rikkatorjunta on ylipäätään väärä paikka säästää.
-
Rikkatorjunta on nimenomaan se mihin pitää keskittyä ja katsoa edes vähän mitä torjuu. Ettei vaan mee kauppaan ja osta rikka-ainetta vaan oikeaa tehoainetta omiin rikkaongelmiin. Nykyään syysmuokkaamattomuus on nostanut rikkatorjunnan vaatimukset ihan uudelle levelille ja tupla-ajokaan ei ole hulluttelua. Se minkä sääteen, tautiaineen tai hivenseoksen valitsee on aikalailla yks ja sama.
-
Staranea ei löydy omamyyjältä, kova on kysyntä ja tarve muillakin. CDQ SX sai muutaman purkin tiskin alta varmaan.
Primus käy sekoitukseen primus XL myös mutta sitäkään ei tahdo olla myymälöissä.
Keli on semmoinen et vesiheinäsaastuntaa saattaa myös esiintyä.
-SS-
-
Mulla on samaa ohraa kylvettynä äitienpäivänä syyskynnökseen ja sitten toinen lohko kevätkynnökseen viikko siitä myöhemmin. Sanoisin että tuo myöhemmin kylvetty on tällä hetkellä kehityksessä jäljessä enemmän kuin tuon viikon, täytyy oikeastaan jossain välissä tutkia miten lämpösumma on noissa kertynyt, on toki muitakin tekijöitä mitkä vaikuttaa kuten se että sängellä ollut oli kylväessä selkeästi märempi.
-
Minkä vuoden sato ^ 2010 ?
-
Mulla on samaa ohraa kylvettynä äitienpäivänä syyskynnökseen ja sitten toinen lohko kevätkynnökseen viikko siitä myöhemmin. Sanoisin että tuo myöhemmin kylvetty on tällä hetkellä kehityksessä jäljessä enemmän kuin tuon viikon, täytyy oikeastaan jossain välissä tutkia miten lämpösumma on noissa kertynyt, on toki muitakin tekijöitä mitkä vaikuttaa kuten se että sängellä ollut oli kylväessä selkeästi märempi.
Täällä missä on ollut kuivaa kuin lähes beduiinin sandaalissa ja kylymää lähes kuin ryssän helevetissä,niin nurmien laatuun vaikutti enemmän tuo lämpö kuin kuivuus.Satoon myös,kylymät maat on jälessä.Lannotuksella on normaalia suurempi merkitys.
-
^
Lämpösumma yli 200 astetta jäljessä viime kesää ja se näkyy kasvustoissa jotka on kyllä toisaalta vesoneet mahdottomasti.
-
Suurkeen keltasia viljoja Urjala Humppila Somero kun tänään kurvailin. Semmosia muutaman 10ha lohkoja ihan keltasena.
-
Koskelta Somerolle ja sieltä Saloon. Ihan hyvän näköiset kasvustot. Ihan muutama pieni lohko kellersi.
-
Taitaapi jäädä tuo kukkapelto kylvämättä, kun jos ei nyt joka päivä, niin vähintään jokatoinen sataa. Piti se tällä viikolla kylvää mut ei niin ei. Milles se nyt sitten ilmotetaan?
-
Emblalle ehkä Terpaalia pitäisi keritä laittamaan, tähkä on jo lehtitupessa, lippulehti kiiltävä ja leveä.
(http://www.viistonninen.com/muut/2025/Embla/Embla_27062025A.jpg)
Tämä lienee ensimmäinen rehevä kevätvilja vuoden 2007 jälkeen. Tämäkin meinasi kalveta ja kääpiöityä aluksi jostakin syystä, olisiko kyse käyttökelpoisen fosforin puutteesta, fosforitaso kun on arveluttavan korkea ja ph 7 päälle paikoin. Lannoite oli Yara NK, vähän alle 1000 kg/ha. Leijona ei omalla vuorollaan koskaan toipunut, Embla toipui heti kun sai vähän vettä. Voittopuolisesti tuolla palstalla on ollut ruista tai syysvehnää, jotka kyllä ovat kasvaneet ihan OK.
-SS-
-
Taitaapi jäädä tuo kukkapelto kylvämättä, kun jos ei nyt joka päivä, niin vähintään jokatoinen sataa. Piti se tällä viikolla kylvää mut ei niin ei. Milles se nyt sitten ilmotetaan?
Eikös siinä ollut se poikkeus et jos on märkää niin kyl sit kun on mahdollista..
Se on sit eri asia tuleeko tänä kesänä kuivaa enää ollenkaan.
Muuten kai siinä mitään. Kuivumista voi odottaa ja kylvön tehdä vaikka heinäkuun puolessa välissä mut jos tarkastus tulossa niin sit joutuu kyl vähän selittämään.. toki ihmisiä ne tarkastajatkin on. Jos muokattu niin avokessnto varmaan ainut mahdollisuus..
-
Taitaapi jäädä tuo kukkapelto kylvämättä, kun jos ei nyt joka päivä, niin vähintään jokatoinen sataa. Piti se tällä viikolla kylvää mut ei niin ei. Milles se nyt sitten ilmotetaan?
Eikös siinä ollut se poikkeus et jos on märkää niin kyl sit kun on mahdollista..
Se on sit eri asia tuleeko tänä kesänä kuivaa enää ollenkaan.
Muuten kai siinä mitään. Kuivumista voi odottaa ja kylvön tehdä vaikka heinäkuun puolessa välissä mut jos tarkastus tulossa niin sit joutuu kyl vähän selittämään.. toki ihmisiä ne tarkastajatkin on. Jos muokattu niin avokessnto varmaan ainut mahdollisuus..
Kannattaa itselle dokumentoida sääolot niin voi niitä käyttää sitten perusteluna valvonnassa.
https://www.facebook.com/Maaseutupalvelutsatakunta/photos/kes%25C3%25A4kuu-loppuu-ihan-just-mit%25C3%25A4-jos-pellon-m%25C3%25A4rkyys-est%25C3%25A4%25C3%25A4-kylv%25C3%25A4misen-kes%25C3%25A4kuun-aikan/1033052102341913/?_rdr
-
Pelto voi olla märkä/upottava vaikkei vesi seiso pinnalla. Sellaisen dokumentointi onkin hankalampaa. Tietysti jos käy traktorin ja kylvimen upottamassa niin ottaa sitten kuvan mut harva haluaa tahallaan upottaa.
Itse ehkä miettisin et millainen tukitappio tulee jos ilmoittaa avokessntona. Luulisi kelpaavan jos vetoaa märkyyteen.
-
Taitaapi jäädä tuo kukkapelto kylvämättä, kun jos ei nyt joka päivä, niin vähintään jokatoinen sataa. Piti se tällä viikolla kylvää mut ei niin ei. Milles se nyt sitten ilmotetaan?
Eikös siinä ollut se poikkeus et jos on märkää niin kyl sit kun on mahdollista..
Se on sit eri asia tuleeko tänä kesänä kuivaa enää ollenkaan.
Muuten kai siinä mitään. Kuivumista voi odottaa ja kylvön tehdä vaikka heinäkuun puolessa välissä mut jos tarkastus tulossa niin sit joutuu kyl vähän selittämään.. toki ihmisiä ne tarkastajatkin on. Jos muokattu niin avokessnto varmaan ainut mahdollisuus..
Enpäs tiennyt, että tämmönen jousto saattaa olla. Täytyypä tarkistaa.
-
Mulla on samaa ohraa kylvettynä äitienpäivänä syyskynnökseen ja sitten toinen lohko kevätkynnökseen viikko siitä myöhemmin. Sanoisin että tuo myöhemmin kylvetty on tällä hetkellä kehityksessä jäljessä enemmän kuin tuon viikon, täytyy oikeastaan jossain välissä tutkia miten lämpösumma on noissa kertynyt, on toki muitakin tekijöitä mitkä vaikuttaa kuten se että sängellä ollut oli kylväessä selkeästi märempi.
Täällä missä on ollut kuivaa kuin lähes beduiinin sandaalissa ja kylymää lähes kuin ryssän helevetissä,niin nurmien laatuun vaikutti enemmän tuo lämpö kuin kuivuus.Satoon myös,kylymät maat on jälessä.Lannotuksella on normaalia suurempi merkitys.
Juurikin näin, tuulelta suojaiset lohkon osat kasvaa tosi hyvin, tuulissa kituneet on pahoin jäljessä. Sama fosforilannoitusta, tänä vuonna sen merkitys korostunut todella paljon ja sitä on pitänyt laittaa pussista siemenen viereen, mikään maaperän tai lietteen fosfori ei ole ollut kuin nimelliseksi avuksi.
Samalla lohkolla reilusti ts. normaalisti fosforia saanutta, vähemmän lannoitettua ja vahingossa kokonaan ilman fosforia. Tuttu kysyi että mitä lajikkeita siinä isohkolla lohkolla kasvaa, mutta ero on pelkästään lannoituksessa. Rehevästä ja pensoneesta kitukasvuiseen, hailakkaan violetin sävyiseen. Pitkästä aikaa kylvölannoitukseen meni salpietaria tuolla lohkolla, startilla evästettynä ja kalisuola ennen kylvöä levitettynä. Syynä rikottu ruis, jolle lannoite oli ostettu. Normaalilannoitus Y-6 ja osittainen lisälannoitus lisätyppeä tarvitseviin lohkon osiin.
Fosforitasot tippuu jopa sikatiloilla, vaikka käyttäisi fosforia hiukan ohi kirjanpidonkin ja se lietteen määräkin voi olla enemmän kuin papereissa. Kertoo aika paljon tästä halusta saada fosforitasoja alas hallinnon puolesta. Hyvät satotasot syö enemmän kuin peltoon laitetaan, jos lannoittaa sääntöjen mukaan, todennäköisesti satotasot putoaa ja ravinnekuormitus kasvaa.
Tonnin tonni, starttifosforin hinta, ei näillä hinnoilla tarvitsi enää mitään rajoitteita hallinnolta, isännät osaisi itse päättää sopivan lannoitustason kuten nytkin tehdään. Kevätkylmillä mailla starttifosfori on elintärkeä sadon muodostumisen kannalta. Omassa sääasemassa, karkean hietamaan multavassa ojanpientareella, korkein maalämmön lukema koko kesältä 12.7 astetta, tänä aamuna kasilta 11.7. Tuo lukema PITÄISI olla ihan muuta, jotta fosfori irtoaisi maasta. Näillä lukemilla 30% käytettävissä olevasta fosforista kasvin käytössä, fosforiköyhillä ja kylmillä mailla ei käytännössä yhtään mitään.
Edelleen odotellaan sitä sadetta, joka kastelisi maan, eikä ainoastaan maan pintaa. Kuivahkoa on, mutta viileät kelit auttaneet niukankin kosteuden pysymistä ja elvyttäviä pikkusateita tullut silloin tällöin. Lupailee vettä jopa ensi yölle, saa nyt nähdä taas. Kylvöjen jälkeen, 21.5 lähtien, satanut 55mm. Ei hassumpaa kasvukautta kuitenkaan, paitsi tällä menolla se tärkein eli sadonkorjuu venyy minne lie ja otsasuonta kiristää monellakin isännällä :)
-
Itellä kans ja monella muulla riistapeltoo kylvämättä. Varmistin maataloustoimistolta, että myös monimuotoisuuspeltoja koskee sama lauseke kylvöjä voi siirtää kelien sohlatessa heinäkuulle mut tosiaan se on hyvä olla todistaa. Lienee sääasemadatalla aika helppoa kun kesäkuussa tullut 100mm eikä montaa poutapäivää ole ollut.
-
Mulla on samaa ohraa kylvettynä äitienpäivänä syyskynnökseen ja sitten toinen lohko kevätkynnökseen viikko siitä myöhemmin. Sanoisin että tuo myöhemmin kylvetty on tällä hetkellä kehityksessä jäljessä enemmän kuin tuon viikon, täytyy oikeastaan jossain välissä tutkia miten lämpösumma on noissa kertynyt, on toki muitakin tekijöitä mitkä vaikuttaa kuten se että sängellä ollut oli kylväessä selkeästi märempi.
Täällä missä on ollut kuivaa kuin lähes beduiinin sandaalissa ja kylymää lähes kuin ryssän helevetissä,niin nurmien laatuun vaikutti enemmän tuo lämpö kuin kuivuus.Satoon myös,kylymät maat on jälessä.Lannotuksella on normaalia suurempi merkitys.
Juurikin näin, tuulelta suojaiset lohkon osat kasvaa tosi hyvin, tuulissa kituneet on pahoin jäljessä. Sama fosforilannoitusta, tänä vuonna sen merkitys korostunut todella paljon ja sitä on pitänyt laittaa pussista siemenen viereen, mikään maaperän tai lietteen fosfori ei ole ollut kuin nimelliseksi avuksi.
Samalla lohkolla reilusti ts. normaalisti fosforia saanutta, vähemmän lannoitettua ja vahingossa kokonaan ilman fosforia. Tuttu kysyi että mitä lajikkeita siinä isohkolla lohkolla kasvaa, mutta ero on pelkästään lannoituksessa. Rehevästä ja pensoneesta kitukasvuiseen, hailakkaan violetin sävyiseen. Pitkästä aikaa kylvölannoitukseen meni salpietaria tuolla lohkolla, startilla evästettynä ja kalisuola ennen kylvöä levitettynä. Syynä rikottu ruis, jolle lannoite oli ostettu. Normaalilannoitus Y-6 ja osittainen lisälannoitus lisätyppeä tarvitseviin lohkon osiin.
Fosforitasot tippuu jopa sikatiloilla, vaikka käyttäisi fosforia hiukan ohi kirjanpidonkin ja se lietteen määräkin voi olla enemmän kuin papereissa. Kertoo aika paljon tästä halusta saada fosforitasoja alas hallinnon puolesta. Hyvät satotasot syö enemmän kuin peltoon laitetaan, jos lannoittaa sääntöjen mukaan, todennäköisesti satotasot putoaa ja ravinnekuormitus kasvaa.
Tonnin tonni, starttifosforin hinta, ei näillä hinnoilla tarvitsi enää mitään rajoitteita hallinnolta, isännät osaisi itse päättää sopivan lannoitustason kuten nytkin tehdään. Kevätkylmillä mailla starttifosfori on elintärkeä sadon muodostumisen kannalta. Omassa sääasemassa, karkean hietamaan multavassa ojanpientareella, korkein maalämmön lukema koko kesältä 12.7 astetta, tänä aamuna kasilta 11.7. Tuo lukema PITÄISI olla ihan muuta, jotta fosfori irtoaisi maasta. Näillä lukemilla 30% käytettävissä olevasta fosforista kasvin käytössä, fosforiköyhillä ja kylmillä mailla ei käytännössä yhtään mitään.
Edelleen odotellaan sitä sadetta, joka kastelisi maan, eikä ainoastaan maan pintaa. Kuivahkoa on, mutta viileät kelit auttaneet niukankin kosteuden pysymistä ja elvyttäviä pikkusateita tullut silloin tällöin. Lupailee vettä jopa ensi yölle, saa nyt nähdä taas. Kylvöjen jälkeen, 21.5 lähtien, satanut 55mm. Ei hassumpaa kasvukautta kuitenkaan, paitsi tällä menolla se tärkein eli sadonkorjuu venyy minne lie ja otsasuonta kiristää monellakin isännällä :)
Itsellä oli lohkoja jotka sai sianlietettä n. 20v ajan keväisin ja kesäisin. Paperilla fosforit kyllä nousi mut kasvustoissa se ei näkynyt. Kohtuullisen kuuliaisena niin typpi oli ainut mitä pussista annettiin niin se ei ainakaan tuntunut toimivalta tavalta.
Jotkut ei niin kuuliaiset kuulemma ovat ostaneet toiselle laskulle fosforipitoista ja unohtaneet merkata sen lohkokirjanpitoon.
Jos isompaa syysvehnäkiertoa pyörittäisi niin lanta syksyllä kylvön alle. Vaatii ison pelto alan/ pienen lanta määrän tai luovaa kirjanpitoa. Tällöin pystyy käyttämään pussitavaraa keväisin..
-
Itellä kans ja monella muulla riistapeltoo kylvämättä. Varmistin maataloustoimistolta, että myös monimuotoisuuspeltoja koskee sama lauseke kylvöjä voi siirtää kelien sohlatessa heinäkuulle mut tosiaan se on hyvä olla todistaa. Lienee sääasemadatalla aika helppoa kun kesäkuussa tullut 100mm eikä montaa poutapäivää ole ollut.
Muistelen että joskus nämä myöhästymiset piti ilmoittaa, onkos sitä vielä vai riittääkö dokumentointi... nimim kävin eilen uria tekemässä ja toteamassa että ihan joka paikaan ei parane edes sitä kokeilla...
(https://media.discordapp.net/attachments/908826828720971776/1388529095842861117/20250627_161753.jpg?ex=68614ffe&is=685ffe7e&hm=e8ec1f342f98e3e2a6725e8e3215aca207ef8f297739d93f86420e237b87668e&=&format=webp&width=1001&height=751)
....meinasin äestääkkin vielä lähtiessäni mutta se jäi kyllä...
-
Mulla on samaa ohraa kylvettynä äitienpäivänä syyskynnökseen ja sitten toinen lohko kevätkynnökseen viikko siitä myöhemmin. Sanoisin että tuo myöhemmin kylvetty on tällä hetkellä kehityksessä jäljessä enemmän kuin tuon viikon, täytyy oikeastaan jossain välissä tutkia miten lämpösumma on noissa kertynyt, on toki muitakin tekijöitä mitkä vaikuttaa kuten se että sängellä ollut oli kylväessä selkeästi märempi.
Täällä missä on ollut kuivaa kuin lähes beduiinin sandaalissa ja kylymää lähes kuin ryssän helevetissä,niin nurmien laatuun vaikutti enemmän tuo lämpö kuin kuivuus.Satoon myös,kylymät maat on jälessä.Lannotuksella on normaalia suurempi merkitys.
Juurikin näin, tuulelta suojaiset lohkon osat kasvaa tosi hyvin, tuulissa kituneet on pahoin jäljessä. Sama fosforilannoitusta, tänä vuonna sen merkitys korostunut todella paljon ja sitä on pitänyt laittaa pussista siemenen viereen, mikään maaperän tai lietteen fosfori ei ole ollut kuin nimelliseksi avuksi.
Samalla lohkolla reilusti ts. normaalisti fosforia saanutta, vähemmän lannoitettua ja vahingossa kokonaan ilman fosforia. Tuttu kysyi että mitä lajikkeita siinä isohkolla lohkolla kasvaa, mutta ero on pelkästään lannoituksessa. Rehevästä ja pensoneesta kitukasvuiseen, hailakkaan violetin sävyiseen. Pitkästä aikaa kylvölannoitukseen meni salpietaria tuolla lohkolla, startilla evästettynä ja kalisuola ennen kylvöä levitettynä. Syynä rikottu ruis, jolle lannoite oli ostettu. Normaalilannoitus Y-6 ja osittainen lisälannoitus lisätyppeä tarvitseviin lohkon osiin.
Fosforitasot tippuu jopa sikatiloilla, vaikka käyttäisi fosforia hiukan ohi kirjanpidonkin ja se lietteen määräkin voi olla enemmän kuin papereissa. Kertoo aika paljon tästä halusta saada fosforitasoja alas hallinnon puolesta. Hyvät satotasot syö enemmän kuin peltoon laitetaan, jos lannoittaa sääntöjen mukaan, todennäköisesti satotasot putoaa ja ravinnekuormitus kasvaa.
Tonnin tonni, starttifosforin hinta, ei näillä hinnoilla tarvitsi enää mitään rajoitteita hallinnolta, isännät osaisi itse päättää sopivan lannoitustason kuten nytkin tehdään. Kevätkylmillä mailla starttifosfori on elintärkeä sadon muodostumisen kannalta. Omassa sääasemassa, karkean hietamaan multavassa ojanpientareella, korkein maalämmön lukema koko kesältä 12.7 astetta, tänä aamuna kasilta 11.7. Tuo lukema PITÄISI olla ihan muuta, jotta fosfori irtoaisi maasta. Näillä lukemilla 30% käytettävissä olevasta fosforista kasvin käytössä, fosforiköyhillä ja kylmillä mailla ei käytännössä yhtään mitään.
Edelleen odotellaan sitä sadetta, joka kastelisi maan, eikä ainoastaan maan pintaa. Kuivahkoa on, mutta viileät kelit auttaneet niukankin kosteuden pysymistä ja elvyttäviä pikkusateita tullut silloin tällöin. Lupailee vettä jopa ensi yölle, saa nyt nähdä taas. Kylvöjen jälkeen, 21.5 lähtien, satanut 55mm. Ei hassumpaa kasvukautta kuitenkaan, paitsi tällä menolla se tärkein eli sadonkorjuu venyy minne lie ja otsasuonta kiristää monellakin isännällä :)
Täällä kosteus alakaa olla sopiva näille lämpötiloille,satoi loppuun 30mm ja tällä hetkelläkin sataa.Viljat on hyviä lämpimillämailla pelkällä karjanlannallakin,kylmillämailla meinaa keltoo apulannallakin.Nurmilla lämpimätmaat tuotti todella hyvin ja ovat menneet nyt vanhaksi,kylmätmaat vähän vähemmän ja tuskin ovat vieläkään menneet vanhaksi.Lannattomatnurmet on tänä vuonna aivan onnettomia,satoa vähän ja valk vähän,sokeri huipussa eli kasvu on jo nyt pysähtynyt.Jääpoltetta yritti varmaankin nurmiin kylmillämailla,naapurikunnissa puhheitten perusteella tuo on ollut suurempi ongelma.
-
Tänään tuli tehtyä laajempaa peltokierrosta omilla pelloilla ja kylhän tilanne on surkea. Vähäiset syyskasvit on ok. No ruis nyt jäi taas kerran harvaksi. En ilmeisesti vain osaa..
Mut mitä kevätkasveihin tulee niin täysin hukkuneita alueita on varmaan joku 20% koko alasta. Huonoja alueita on ehkä 60% ja ok alueita loput. Ihan huippuja voi nyt joku promille olla. Sadollisesti tietää jo nyt et tästä vuodesta tulee luomu uran pohjanoteeraus. Hyvät et saa ne siemenet takaisin.
Voi hitto et mä vihaan näitä märkiä vuosia. 2017 homma meni pieleen vasta syksyllä. Nyt se meni jo tässä vaiheessa. 2020 meni myös osalta alasta homma pieleen kun tuli joku 200mm kolmeen päivään muistaakseni..
No tämä vuosi jää taas yhtenä epäonnistumisena historian kirjoihin. Onneksi kuivat vuodet yleistyvät mä pärjään paljon paremmin niiden kanssa..
-
No siitä ei ole mitään takeita, voi ol märkää tai kuivaa. Ilmasto humppaa se o.
-
Niin kai ne viisaat puhuu et sään ääri ilmiöt lisääntyy. Jos lähihistoriaa muistelee niin ei tällä alueella täälläsiä vesimääriä ole tullut ihan hetkeen. Nyt kuitenkin vasta heinäkuun alku. Ja lasjalla rintamalla eikä vain yksittäistä paikallista 200mm kuuroa.
Kuivahkojan vuosia ollut 9/10 tai ehkä jopa useampikin. Toivon et tällä linjalla jatketaan..
-
Kävin kanssa kierroksella kesäkuun viimeisenä...
Tilanne täällä ei läheskään noin negatiivinen...
Syysvehnät näyttävät hyvältä, poislukien se yksi lohko jossa glyfo meni niin märkään kasvustoon että teho jäi ja ja.... kyntö sen jälkeen olikin tuskaa ja nyt heinät kasvavat läpi ja taudit tykkäävät tiiviistä märästä kasvustosta... (ruostetta lähinnä, ei vielä paljoa mutta lippulehdilläkin paikoin)
Kevätvehnäkään ei näytä pahalta, ne vapun kylvöt ovat tulossa tähkälle, äiteenpäivän eivät varmaan paljoa perässä..
...hieman yllättäen ei ole myöskään polvenkorkeutta pidempää, olisin kuvitellut tällä vesimäärällä korttakin tulleen mutta ei...
ja vaikka vettä on tullut niin kait sinne kevätkyntöön sitten mahtuu vielä tämäkin, pehmeää, mutta kasvustossa ei näy mitään vikaa vedestä (ei edes tauteja merkittästi, alimmilla lehdillä jotain, tämä ilman tautiruiskutusta)
Mutta kyllä se kosteus kait on pahempi kuin kuivuus, vaikka 2024 1500kg/ha vehnästä oli toiseksi huonoin sitten sen 2017 'puidaan pois suoraan peltoon kun ei itänyttä 30+ kosteudella viitsi kuivattaa lokakuussa'... jossain siinä välissähän se toivottava sää on, tästä vuodesta tulee vielä ihan hyvä jos nämä sateet pikkuhiljaa loppuvat....
-
Tänään tuli tehtyä laajempaa peltokierrosta omilla pelloilla ja kylhän tilanne on surkea. Vähäiset syyskasvit on ok. No ruis nyt jäi taas kerran harvaksi. En ilmeisesti vain osaa..
Mut mitä kevätkasveihin tulee niin täysin hukkuneita alueita on varmaan joku 20% koko alasta. Huonoja alueita on ehkä 60% ja ok alueita loput. Ihan huippuja voi nyt joku promille olla. Sadollisesti tietää jo nyt et tästä vuodesta tulee luomu uran pohjanoteeraus. Hyvät et saa ne siemenet takaisin.
Voi hitto et mä vihaan näitä märkiä vuosia. 2017 homma meni pieleen vasta syksyllä. Nyt se meni jo tässä vaiheessa. 2020 meni myös osalta alasta homma pieleen kun tuli joku 200mm kolmeen päivään muistaakseni..
No tämä vuosi jää taas yhtenä epäonnistumisena historian kirjoihin. Onneksi kuivat vuodet yleistyvät mä pärjään paljon paremmin niiden kanssa..
Virkistäpä taas huonoa muistiani: olitko Salpausselän etelä- vai pohjoispuolelta? Kuulin juttua, että Anjalankosken suunnalla satoi juhannuksen jälkeen 200mm. Entä mikä oli se sun mittariin kertynyt vesimäärä?
-
On tämä poikkeuksellinen kasvukausi! Ensimmäistä kertaa vuosiin olen nähnyt erinomaisen härkäpapukasvuston. Ei ole tullut liikaa vettä ja asiat on muutenkin hyvin. Neljä tonnia oli alustava arvio kukintojen perusteella. Toivottavasti saavat puitua.
-
On tämä poikkeuksellinen kasvukausi! Ensimmäistä kertaa vuosiin olen nähnyt erinomaisen härkäpapukasvuston. Ei ole tullut liikaa vettä ja asiat on muutenkin hyvin. Neljä tonnia oli alustava arvio kukintojen perusteella. Toivottavasti saavat puitua.
Mielenkiintoista on että härkäpavut kukkii jo täyttä häkää kun samoihin aikoihin kylvetyissä herneissä ei näy edes yksittäisiä kukkia.
-
Tänään tuli tehtyä laajempaa peltokierrosta omilla pelloilla ja kylhän tilanne on surkea. Vähäiset syyskasvit on ok. No ruis nyt jäi taas kerran harvaksi. En ilmeisesti vain osaa..
Mut mitä kevätkasveihin tulee niin täysin hukkuneita alueita on varmaan joku 20% koko alasta. Huonoja alueita on ehkä 60% ja ok alueita loput. Ihan huippuja voi nyt joku promille olla. Sadollisesti tietää jo nyt et tästä vuodesta tulee luomu uran pohjanoteeraus. Hyvät et saa ne siemenet takaisin.
Voi hitto et mä vihaan näitä märkiä vuosia. 2017 homma meni pieleen vasta syksyllä. Nyt se meni jo tässä vaiheessa. 2020 meni myös osalta alasta homma pieleen kun tuli joku 200mm kolmeen päivään muistaakseni..
No tämä vuosi jää taas yhtenä epäonnistumisena historian kirjoihin. Onneksi kuivat vuodet yleistyvät mä pärjään paljon paremmin niiden kanssa..
Virkistäpä taas huonoa muistiani: olitko Salpausselän etelä- vai pohjoispuolelta? Kuulin juttua, että Anjalankosken suunnalla satoi juhannuksen jälkeen 200mm. Entä mikä oli se sun mittariin kertynyt vesimäärä?
Eteläpuolella eli siellä anjalankosken puolella. Tai no anjalankoskea ei enää ole, koska tuo oli keksitty kaupungin nimi ja nykyään entinen anjalankosken alue kuuluu kouvolaan.
Mä en onnistunut mittariin poimimaan noin paljon mut epäilen edelleen et mittari vuotaa jostakin. Pitäisi tietysti hankkia uusi mut eipä sille enää tälle kasvukaudelle ole väliä. Märkää on sitä se ei muuta. Olisiko joku 100mm ollut kesäkuun määrä ja siitä valtaosa tullut juhannus viikon keskiviikosta viikko eteenpäin.
Tuossa muutama kolleega jutteli et oli juhannuksen aika saanut 150mm mittariin . Jollain oli 130mm jne. Eli jonkin verran vaihtelua on. Mut yleisesti kyl tätä etelä kouvolaa on vaivannut liika vesi. Vähäiset syysviljat mitä täällä on niin ovat kyllä hyvän näköisiä. Niihin liika vesi ei ole purenut. Ja kenties nyt ne pääsiäisen aikaan märkään maahan tehdytkin ovat pärjänneet paremmin kuin toukokuun lopulla tehdyt. Kuivuutta kun ei ole kärsitty koko keväänä/alku kesänä niin se märkäkään maa ei näemmä ole ongelma.
Ja tietysti ne joilla on maalaji lotossa tulleet pehmeämmät multasemmat maat niin ei siellä ole sellaista ongelmaa. Itselläkin nuo urakoinnit on sellaisilla lohkoilla niin paremmin ne on pärjäänneet. Ne on vielä ihan ok. Ei hyviä mut ei huonojakaan. Onhan noissa tietysti sitäkin et ojitusta pitäisi uusia ja pinnanmuotoilua harjoittaa. Mut on niitä äskettäin ojitettujakin on hukkunut.
Sitten kenties sellainen juttu jonka joku fiksumpi osaa vahvistaa mut itsellä kun luomua ja lannoitus on joko nolla tai karjanlantaa niin tuntuvat kärsivän hieman enemmän kuin reilusti typpeä saaneet kasvustot?
Tämä on kenties nyt eka vuosi ja oikeastaan melkein on mun luomu uralla kun vettä on tullut yli tarpeen jo tähän mennessä niin luomu kärsii tästä enemmän kuin tavikset. Kuivana vuonna ero ei ole noin merkittävä...
-
Tuossa muutama kolleega jutteli et oli juhannuksen aika saanut 150mm mittariin . Jollain oli 130mm jne. Eli jonkin verran vaihtelua on. Mut yleisesti kyl tätä etelä kouvolaa on vaivannut liika vesi. Vähäiset syysviljat mitä täällä on niin ovat kyllä hyvän näköisiä. Niihin liika vesi ei ole purenut. Ja kenties nyt ne pääsiäisen aikaan märkään maahan tehdytkin ovat pärjänneet paremmin kuin toukokuun lopulla tehdyt. Kuivuutta kun ei ole kärsitty koko keväänä/alku kesänä niin se märkäkään maa ei näemmä ole ongelma.
Omien kokemusten mukaan se liian märkään sotkettu ei onnistu sen paremmin kuivana kuin märkänäkään vuotena. Nytkin kellastuneet viljat ovat lähes poikkeuksetta toukokuun jälkipuolella sänkeen kylvettyjä. Toki nämä viljat olivat myös pienempiä sateitten osuessa, mikä kyllä vaikuttaa myös.
-
Pääsiäisenä kylvetty kaura on kohta jo kokonaan röyhyllä. Äitienpäiväviikon puolessavälissä kylvetty kaurakin on jo osittain röyhyllä. Kuukautta pääsiäistä myöhemmin kylvetty kaura on sekin jo lippulehdellä, ja röyhy on tupessa.
-
Omista kokemuksista niin keväällä märkään sotkettu epäonnistuu kuivana vuotena. Kuivat alkukaudet ovat kymenlaaksossa enemmän sääntö kuin poikkeus. Tänä vuonna se meni et poikkeus vahvistaa säännön. ;D
Märistä vuosista tai siis alkukausista hyvin vähän kokemuksia em. Syystä mut nyt tuntuu et ne märätkin on sentään ihan ok. Tietysti se kadvusto oli pidemmällä kuin toukokuun 20pv kylvetty, vaikka juroikin melkein kuukauden..
Sen vuoksi täällä tosi moni "jarruttelee" kylvöjen kanssa. Niille joille osuneet multaiset maat niin sama se tuntuu olevan koska tekee. Aina onnistuu ok tasolla. Muutama yli innokas on aina tekemässä vaikka savesta tulee vielä ihan palloja. Myös sit ne joilla tekemistä enemmän pinta-alan vuoksi ovat monesti liikkeellä jo aikaseen kun kuitenkin kylvöt venyy kesäkuulle.. joku noista tulee sit tehtyä "oikeaan aikaankin".
-
Tuossa muutama kolleega jutteli et oli juhannuksen aika saanut 150mm mittariin . Jollain oli 130mm jne. Eli jonkin verran vaihtelua on. Mut yleisesti kyl tätä etelä kouvolaa on vaivannut liika vesi. Vähäiset syysviljat mitä täällä on niin ovat kyllä hyvän näköisiä. Niihin liika vesi ei ole purenut. Ja kenties nyt ne pääsiäisen aikaan märkään maahan tehdytkin ovat pärjänneet paremmin kuin toukokuun lopulla tehdyt. Kuivuutta kun ei ole kärsitty koko keväänä/alku kesänä niin se märkäkään maa ei näemmä ole ongelma.
Omien kokemusten mukaan se liian märkään sotkettu ei onnistu sen paremmin kuivana kuin märkänäkään vuotena. Nytkin kellastuneet viljat ovat lähes poikkeuksetta toukokuun jälkipuolella sänkeen kylvettyjä. Toki nämä viljat olivat myös pienempiä sateitten osuessa, mikä kyllä vaikuttaa myös.
Melko sama havainto, onneksi keltaiset viljat Salon alueella ovat vähemmistönä, tummia ja tanakoita kasvustoja on enemmistö. Aikaisimmin kylvetyt ovat vahvimpia. Eipä täällä sitä vettäkään ole tullut ihan niin paljon kuin enemmän sisämaassa. Erittäin hyvin kasvua varten, ja kauraa sekä ohraa on mennyt jo korrenkasvuvaiheessa laikuittain lakoon. Taisi sittenkin olla semmoista kuivaan varastoitua voimaa jemmassa. Lannoitin vain 70 kg typpeä, nimittäin.
(http://www.viistonninen.com/muut/2025/Jacky/Jacky_02072025A.jpg)
Jacky kaura meni lakoon viimeisestä 20 mm tihkusta, kylv. 19.05.2025
(http://www.viistonninen.com/muut/2025/Sylvester/Sylvester_02072025A.jpg)
Sylvester-ohra on aika naattia, kylvöpv. 16.5.2025
-SS-
-
Tänään tuli tehtyä laajempaa peltokierrosta omilla pelloilla ja kylhän tilanne on surkea. Vähäiset syyskasvit on ok. No ruis nyt jäi taas kerran harvaksi. En ilmeisesti vain osaa..
Mut mitä kevätkasveihin tulee niin täysin hukkuneita alueita on varmaan joku 20% koko alasta. Huonoja alueita on ehkä 60% ja ok alueita loput. Ihan huippuja voi nyt joku promille olla. Sadollisesti tietää jo nyt et tästä vuodesta tulee luomu uran pohjanoteeraus. Hyvät et saa ne siemenet takaisin.
Voi hitto et mä vihaan näitä märkiä vuosia. 2017 homma meni pieleen vasta syksyllä. Nyt se meni jo tässä vaiheessa. 2020 meni myös osalta alasta homma pieleen kun tuli joku 200mm kolmeen päivään muistaakseni..
No tämä vuosi jää taas yhtenä epäonnistumisena historian kirjoihin. Onneksi kuivat vuodet yleistyvät mä pärjään paljon paremmin niiden kanssa..
Virkistäpä taas huonoa muistiani: olitko Salpausselän etelä- vai pohjoispuolelta? Kuulin juttua, että Anjalankosken suunnalla satoi juhannuksen jälkeen 200mm. Entä mikä oli se sun mittariin kertynyt vesimäärä?
Eteläpuolella eli siellä anjalankosken puolella. Tai no anjalankoskea ei enää ole, koska tuo oli keksitty kaupungin nimi ja nykyään entinen anjalankosken alue kuuluu kouvolaan.
Mä en onnistunut mittariin poimimaan noin paljon mut epäilen edelleen et mittari vuotaa jostakin. Pitäisi tietysti hankkia uusi mut eipä sille enää tälle kasvukaudelle ole väliä. Märkää on sitä se ei muuta. Olisiko joku 100mm ollut kesäkuun määrä ja siitä valtaosa tullut juhannus viikon keskiviikosta viikko eteenpäin.
Tuossa muutama kolleega jutteli et oli juhannuksen aika saanut 150mm mittariin . Jollain oli 130mm jne. Eli jonkin verran vaihtelua on. Mut yleisesti kyl tätä etelä kouvolaa on vaivannut liika vesi. Vähäiset syysviljat mitä täällä on niin ovat kyllä hyvän näköisiä. Niihin liika vesi ei ole purenut. Ja kenties nyt ne pääsiäisen aikaan märkään maahan tehdytkin ovat pärjänneet paremmin kuin toukokuun lopulla tehdyt. Kuivuutta kun ei ole kärsitty koko keväänä/alku kesänä niin se märkäkään maa ei näemmä ole ongelma.
Ja tietysti ne joilla on maalaji lotossa tulleet pehmeämmät multasemmat maat niin ei siellä ole sellaista ongelmaa. Itselläkin nuo urakoinnit on sellaisilla lohkoilla niin paremmin ne on pärjäänneet. Ne on vielä ihan ok. Ei hyviä mut ei huonojakaan. Onhan noissa tietysti sitäkin et ojitusta pitäisi uusia ja pinnanmuotoilua harjoittaa. Mut on niitä äskettäin ojitettujakin on hukkunut.
Sitten kenties sellainen juttu jonka joku fiksumpi osaa vahvistaa mut itsellä kun luomua ja lannoitus on joko nolla tai karjanlantaa niin tuntuvat kärsivän hieman enemmän kuin reilusti typpeä saaneet kasvustot?
Tämä on kenties nyt eka vuosi ja oikeastaan melkein on mun luomu uralla kun vettä on tullut yli tarpeen jo tähän mennessä niin luomu kärsii tästä enemmän kuin tavikset. Kuivana vuonna ero ei ole noin merkittävä...
Tässä seurailin sen yhden yli 20mm antaneen sadealueen liikkeitä, niin se käyttäytyi kuin tuulimyllyn siipi. Pyöri läpi Varsinais-Suomen siirtyen Pirkanmaalle ja kääntyi siitä viistosti Kymenlaakson suuntaan. Ei pahemmin Salpausselkä estänyt vaan painoi Suomenlahdelle asti. En yhtään ihmettele, että sinnepäinkin on vettä riittänyt.
En jaksa enää tilannetta seurata. Poutaantuu, jos poutaantuu. Jos oikeasti vetää syksyn läpikin tällaista keliä, niin marraskuun lopussa on vettä väkisin varastossa aika mukavasti.
-
Etelärannikolla on ollut kuivempaa. Jos kellastumaa on, se johtuu todennäköisesti kostean kylvöajan mullan liian rajusta pitelemisestä, aikaisempinakin vuosina keltaiset ja kuivuvat minimimuokatut pellot ovat olleet aika pitkälti samoilla paikoilla kuin tänä kesänä.
1970- luvulla ja 1980- luvulla oli kosteita ja kylmiä kesiä; koskaan ei näkynyt nykyajan kirkkaan oranssinkeltaisia orasmaita, joilla ainoat vihreät kasvit ovat jättiläismäisiä saunakukkia ja hevonhierakoita.
Syksyn puinnit sen sijaan olivat vaikeita, kun pehmeät maat pettivät koneen pyörän alla.
-SS-
-
Se jatkuva kyntäminen teki maat pöyhöiseksi ja varastoi veden lilluvaan massaan. Ne raiteet oli ihan mahdottomia ja vieri vieressä. Tämä siitä huolimatta, että koneet olivat tosi köykäisiä nykyisen mittapuun mukaan. Ja huonosti ne meni märässä. Kultivointi alkoi tehdä maita kantavammaksi ja sillä tiellä ollaan oltu.