Mulla on samaa ohraa kylvettynä äitienpäivänä syyskynnökseen ja sitten toinen lohko kevätkynnökseen viikko siitä myöhemmin. Sanoisin että tuo myöhemmin kylvetty on tällä hetkellä kehityksessä jäljessä enemmän kuin tuon viikon, täytyy oikeastaan jossain välissä tutkia miten lämpösumma on noissa kertynyt, on toki muitakin tekijöitä mitkä vaikuttaa kuten se että sängellä ollut oli kylväessä selkeästi märempi.
Täällä missä on ollut kuivaa kuin lähes beduiinin sandaalissa ja kylymää lähes kuin ryssän helevetissä,niin nurmien laatuun vaikutti enemmän tuo lämpö kuin kuivuus.Satoon myös,kylymät maat on jälessä.Lannotuksella on normaalia suurempi merkitys.
Juurikin näin, tuulelta suojaiset lohkon osat kasvaa tosi hyvin, tuulissa kituneet on pahoin jäljessä. Sama fosforilannoitusta, tänä vuonna sen merkitys korostunut todella paljon ja sitä on pitänyt laittaa pussista siemenen viereen, mikään maaperän tai lietteen fosfori ei ole ollut kuin nimelliseksi avuksi.
Samalla lohkolla reilusti ts. normaalisti fosforia saanutta, vähemmän lannoitettua ja vahingossa kokonaan ilman fosforia. Tuttu kysyi että mitä lajikkeita siinä isohkolla lohkolla kasvaa, mutta ero on pelkästään lannoituksessa. Rehevästä ja pensoneesta kitukasvuiseen, hailakkaan violetin sävyiseen. Pitkästä aikaa kylvölannoitukseen meni salpietaria tuolla lohkolla, startilla evästettynä ja kalisuola ennen kylvöä levitettynä. Syynä rikottu ruis, jolle lannoite oli ostettu. Normaalilannoitus Y-6 ja osittainen lisälannoitus lisätyppeä tarvitseviin lohkon osiin.
Fosforitasot tippuu jopa sikatiloilla, vaikka käyttäisi fosforia hiukan ohi kirjanpidonkin ja se lietteen määräkin voi olla enemmän kuin papereissa. Kertoo aika paljon tästä halusta saada fosforitasoja alas hallinnon puolesta. Hyvät satotasot syö enemmän kuin peltoon laitetaan, jos lannoittaa sääntöjen mukaan, todennäköisesti satotasot putoaa ja ravinnekuormitus kasvaa.
Tonnin tonni, starttifosforin hinta, ei näillä hinnoilla tarvitsi enää mitään rajoitteita hallinnolta, isännät osaisi itse päättää sopivan lannoitustason kuten nytkin tehdään. Kevätkylmillä mailla starttifosfori on elintärkeä sadon muodostumisen kannalta. Omassa sääasemassa, karkean hietamaan multavassa ojanpientareella, korkein maalämmön lukema koko kesältä 12.7 astetta, tänä aamuna kasilta 11.7. Tuo lukema PITÄISI olla ihan muuta, jotta fosfori irtoaisi maasta. Näillä lukemilla 30% käytettävissä olevasta fosforista kasvin käytössä, fosforiköyhillä ja kylmillä mailla ei käytännössä yhtään mitään.
Edelleen odotellaan sitä sadetta, joka kastelisi maan, eikä ainoastaan maan pintaa. Kuivahkoa on, mutta viileät kelit auttaneet niukankin kosteuden pysymistä ja elvyttäviä pikkusateita tullut silloin tällöin. Lupailee vettä jopa ensi yölle, saa nyt nähdä taas. Kylvöjen jälkeen, 21.5 lähtien, satanut 55mm. Ei hassumpaa kasvukautta kuitenkaan, paitsi tällä menolla se tärkein eli sadonkorjuu venyy minne lie ja otsasuonta kiristää monellakin isännällä
