Mites ne SS:n onnistumiset?
Sä olet vuosien varrella täällä kertonut miten meni pielee se, tää ja tuo  kasvusto silloin ja sillloin, mutta onko niitä onnistumisia tullut? Mitkä on SS:n satoennätyksiä ja hyviä vuosia?

Vantaalla, aikaisin kylvetty, syyskynnetty nätti oras. En osaa sanoo päivämääriä, mutta aikaisin

Aurinko paaneelien päällä lunta. Muuten katto puhdas. Näyttää tuota olevan vähän heinäpelloillakin.

onko kyseessä takatalvi?    kun ei nuita iltalehtiä ole tullu luettua..    ja kun piti olla aikainen kevät!!

Mites ne SS:n onnistumiset?
Sä olet vuosien varrella täällä kertonut miten meni pielee se, tää ja tuo  kasvusto silloin ja sillloin, mutta onko niitä onnistumisia tullut? Mitkä on SS:n satoennätyksiä ja hyviä vuosia?

2017 taitaa olla hänen viimeinen onnistuminen..

Aurinko paaneelien päällä lunta. Muuten katto puhdas. Näyttää tuota olevan vähän heinäpelloillakin.

Täällä tuli vetenä,3 milliä mittarissa.Kuivatellaan edelleen maita ison sateen jälkeen.Huonosti haihtuu näillä keleillä.

Kylmää on, mutta loppuviikosta avataan sänkiä, pinta eilen harmaata ja halkeamia, ei ole täällä päin liian märkää. Nyt tullut muutama milli vettä.

Taitaa olla SS: llä eri lajikkeita kymmenkunta kierrossa samanaikaisesti, kun syysvehniäkin kolmea eri laatua. Teetkö kaikille aina erikseen kiertokokeetkin, vai meneekö esim.syysvehnät samoilla säännöillä, mallia "syysvehnä"? Ja lajitteletko aina kaikki lajikkeet vai meneekö osa suoraan kuivurista peltoon?

 Täytyy olla kyllä isot peltoalat viljelyksessä. Noin monen eri kasvilajin ja esim.kolmen eri syysvehnälajikkeen kanssa on aika homma, kun se tapahtuu muutenkin kiireisenä aikana...itsellä tänäkin keväänä helppoa: osa pelloista on Ceylonilla ja se mikä kylvetään, menee Arikd- ohralle. Kylvöt, sitten koneiden pesu ja takaisin tuottavampasn työhön.👍

Kolme kevätvehnälajiketta, kaksi ohralajiketta (kolmas kylvetään ylivuotisesta saran päähän, ei tarvitse hävittää peitattua säkkiä) , kaksi kauralajiketta. Nyt käytännössä kaikki sertiä, 600 kg säkeissä. Yleensä saman kasvuaikaluokan lajiketta, jotta voi samaan peltoon kylvää saroittain. Sarkaojiteltulla on helpoin kylvää kaistoittain, skippaa aina saran yli, ja tekee toisella säkillä loput ? Kyllä täyttämässä tulisi käytyä samallakin lajikkeella. Tumen täyttöväli esimerkiksi ohralla on 1,5 hehtaaria.  Joskus olen laittanut kylvökoneen säiliön toiseen päähän toista ja toiseen päähän toista. Tumessa on siinä puolivälissä semmoinen tukilevy, jossa on vain pyöreä reikä keskellä. 160 mm veitsisulkijan kiinnitän pannalla sinne suusäkin tötterön päähän, ei se mahdu tuohon Tumeen kokonaisena kuitenkaan.  Siis miksi ei saisi kokeilla eri lajikkeita noin? Peltotuki antaa sertipussin kyljestä syötettynä arvot, jolla lasketaan kylvötiheys. Arvot mahtuvat kassakuitin kokoiselle lapulle.  Tumen kiertokoe kestää tehdä muutaman minuutin: sokka auki akselin päästä, jotta lannoite ei valu, kourut alle ja pyörittämään. Muoviämpäri ja akkukäyttöinen laboratoriovaaka sattuu olemaan rihkamavarastossa. Jyräpyörästön astintason päällä voi mittailla. Jos ostan neljä siemensäkkiä, kaksi toista ja kaksi toista lajiketta, lasku ei juurikaan ole erilainen kuin jos ostan neljä säkkiä samaa lajiketta ? En näe mitään erikoista kustannuslisää tai vaikeutta asiassa. Satokilpailutkin ovat nähtävästi ruutukisoja, ei tuhat hehtaaria. Ja nekin ovat yhtä kaukana talousviljelystä kuin koeruutututkimus.



Kasvulohkoja ei tarvitse tehdä raidoittain kylvölle, kun määrittelee siemenen "Muu" . Jos joku satelliitista alkaa ihmetellä, tulkoon katsomaan.

Usko tai älä, samalla pellolla lajikkeiden erot ovat suuremmat kuin lajikekokeissa. Ero pellolla voi olla niinkin suuri kuin esimerkiksi aikanaan ohra #1  6 tonnia /ha , ohra #2  3,5 tonnia /ha. Lajikekokeissa 2009-2016 lajike #1 6,3 t/ha , lajike #2 6,0 t/ha. Jos en olisi vahingossa hävittänyt ohraa #1, ei tarvitsisi tehdä parivertailuja. Nyt on kokeilussa tiettävästi hieman tuolle ohra #1:lle sukua oleva lajike, toivottavasti osoittautuu kenttäkelpoiseksi.  Mielestäni siemenlajikkeiden markkinointi on siemenen käyttäjän osalta siinä suhteessa ongelmallinen, että lajikkeet kasvatetaan usein niiden potentiaalin mahdollisuuksien rajoissa, ei kasvupaikan tai viljelijän resurssien luomien rajoitteiden ahdistuksessa. Jonkin verran aavistusta voi nähdä Luken lajikekokeitten "matalan sadon" vertailuissa, mutta ne ovat usein vajaita, lisäksi uusista lajikkeista ei välttämättä näe ns. vaikeita vuosia, kun jakso on vain kahdeksan vuotta.

Ei minulla syysvehniä vierekkäin ole ollut kuin aina kaksi kerrallaan. 1970-luvulta niitä parivuosia on kertynyt jonkin verran silti. Hetkinen, erehdyin, oli minulla jossakin vaiheessa Gunbo, Urho ja Magnifik eri lohkoilla kylläkin. Ceylonin taru alkaa olla lopussa, koska se on vaarallisen hyvä. Jokin Aspekt oli ihan nätti, mutta - mutta...viljan kertymisessä kertaluokkaero. Viljelijä saattaa saada Ceylonista vuosittain aina säännöllisen sadon, ja alkaa tienaamaan, kun ei tarvitse ruiskuttaa kahdeksaa kertaa syksyn ja kesän aikana ravinteita ja preparaatteja, tai hankkia viiden kilometrin päästä vedettyä kasteluputkijärjestelmää. Siksi myllyt nyt nyrpistelevät Ceylonille.

EI asioiden itsekseen tutkiminen vaadi tuhansia hehtaareja. Kyllä viiden hehtaarin lohko jo kertoo eroista. Eikä tuollainen havainnointi tietääkseni ole maataloustukipolitiikassa kiellettyä. Siemenkauppiaiden ja -pakkaajien - tai kemikaalikauppiaiden - monopolin alle ei pidä antautua, ja parin lajikkeen rinnakkainen viljely aina on omalle mielelle helpotus, jos ja kun alkaa saada syytöksiä, että SEVO. Koska on näyttää jopa kuvaksi asti, miten toinen lajike kasvaa vielä, kun toinen on käpristynyt stressissä olemattomiin.

-SS-

Tuo on kyllä mielenkiintoista seurattavaa kun näin käytännössä joku vertailee lajikkeita. Ja jollain on mielenkiintoa ja aikaa. Voi vaan hattua nostaa suuresta kiinnostuksesta. Itsellä kyllä jäisi tekemättä….

Lainaus käyttäjältä: Rakkine - 06.05.25 - klo:08:15

Mites ne SS:n onnistumiset?
Sä olet vuosien varrella täällä kertonut miten meni pielee se, tää ja tuo  kasvusto silloin ja sillloin, mutta onko niitä onnistumisia tullut? Mitkä on SS:n satoennätyksiä ja hyviä vuosia?

2017 taitaa olla hänen viimeinen onnistuminen..

Aika lähellä oikein. Aika harvoja onnistumisia on päässyt todentamaan. Mutta silloin 2017 oli öljy- ja syyskasveja lähinnä, ruis SU Performer ei ollut mikään suorittaja, Ceylon tuotti erinomaisesti.

2017 vuonna: Kevätrypsi 1100 kg, kevätrapsi 2200 kg, huonompi syysrapsi Imistar 2000 kg , DK Sensei syysrapsi jopa 3000 kg (oma ennätys). Kevätrapsilla ennätys oli 2660 kg, DK 7130 - lajike, 2016. 2,45ha keskisato. Kevätviljoista erityisen onnistuneita mieleen ovat jääneet Elmeri-ohra ( 2015 ja 2016) ja takavuosilta Zebra-kevätvehnä (2015) . Kevätviljoista on 2018 lähtien lähinnä heikkoja satoja 800 kg:sta lähtien havainnoissa. 

Mutta syysvehnää on tullut näinä 2018 vuodenkin jälkeisinä kuivina kesinä ihan hyvin, paitsi vuonna 2022, vain muutaman tonnin sato siemeneksi. Silloin tilalle kylvettyä rypsiä tuli pohjanmaalaisittain niukasti, mutta eteläsuomalaisittain ihan hyvin. 1800-1900 kg/ha. Synthia. Eli ei ollut juurikaan vuonna 2022 viljoja, jotka olisivat voineet hyötyä paremmasta kesästä. Ceylonissa on se piirre, että voi nähdä, että eri kasvukausina Ceylonilla todella voi toistuvasti päästä sen luontaiseen maksimiin, joka meillä on ehkä runsaat 6 t/ha. Mutta se nakuttelee niin tasaisesti niitä satoja vuodesta toiseen, että lajiketta täytyy ihailla. Saatiin meillä Linna-syysvehnällä 5,5 tonnin satoja jo 1960-luvun puolella. Mutta aika usein myös talvituhoja oli. 1990-luvulla ei tahtonut onnistua millään.  (Edit: Linna siis on syysvehnä, ei kevätvehnä)

Ruisennätys on niinkin kaukaa kuin 2010. Evolo, 5600kg/ha. Tavanomaisista rukiista, kuten Anna, Elvi, Riihi, Matador, maksimisadot 1993 lähtien joka vuonna 4200-4500 kg/ha, mukana 2013. Evolo vaan tuntui ihmeeltä, ja tuli semmoinen tyhmänahneus ottaa hybridiä viljelyyn. Sen Evolon onnistumisen jälkeen kymmenen vuotta toivorikkaana hybridejä ja toisarvoisille palstoille Reettaa, Reettaa tuli jokaisena vuotena 2011-2021 enemmän kuin hybridejä, ja Reetan huippu hylätyn lantalan tyhjennysalueella myös tuo 5600 kg/ha ! Hybridit toivat torajyväongelman jopa kevätviljoihin, samaan aikaan rock'roll - viljelijät saivat kymppitonnareillaan korkeat markkinahinnat tasoittumaan, joten 2022 bye-bye - rukiinviljelylle. Eikä tule takaisin. Tavanomaisen rukiin vakaa neljän tonnin sato sakolukuriskillä ja laonherkkänä ei ole enää kiinnostava. Peittokasvina on ollut jopa 10 ha muutamana kertana tuon jälkeen, mutta olen ajanut keväällä ylös, on niin herkkä puolikkaallekin glyfolle.

Ainoa 2018 jälkeinen onnistuminen ohralla oli 2019 Melius ja Elmeri. Silloin oli ensimmäistä kertaa Melius-ohraa. Melius kasvoi samaa tahtia kuin Elmeri, mutta isompi jyväkoko, isompi hl-paino ja helpompi puida.  6 t keskisato (noin 10 ha). Kaarle ja Vertti eivät päässeet edes kolmeen tonniin. Siinä näkyy monitahoisen ( pl. Elmeri) ja kaksitahoisen eroa kuivahkossa savessa. Elmerillä kuitenkin edelleen on oma satoennätys, karvan yli 6,5 tonnia. Sen puiminen on hankalaa, ne kuivaneen takkuiset sitkeän nahkeat tyvilehdet tukkivat terää, uudehko Claasin terälaite meinasi hajota, luulin, että vain Sampon terä alkaa rynkyttää, mutta että Claaskin...

No, Melius oli vastaavasti erittäin ikävä 2020 vuonna, mutta olisi ehkä voinut olla jatkoonkin mahdollisuus, mutta ohran viljelyhalukkuus väheni, silloin tuli näitä maksuvaikeuksia ohratoimituksissa. Meliuksen vieressä Feedway tuntui vaatimattomammalta, ja yhtä sadokkaalta. Elmeri ehdottomasti oli virhe jättää pois, on kuivalla ja toisaikaisella peltoheitolla hyvä. Aikaisemmalle ohralle kuitenkin olisi tarvetta, koska syysvehnäkierron aloittaminen vaatisi hiukan aikaisempaa puintia, että kerkiää ruiskutella ja kyntää ja niin edes päin. . No, Vertit, Hermannit, jos ennen 2018 niiden satotaso oli kolme tonnia, niin viime vuodet vain yksi tonni. Aikainen kevätvehnä, Iisakki, oli erittäin lupaava, muuten nollasatoisina kevätviljavuosina, mutta ei kelvannut leipävehnän ostajalle oikein millään. Luovuin siitä sitten. No, kollegoilta kuulin, että juu siellä ja siellä kelpasi hyvin. Ei täällä. Ei sen aikaiselle meklarille.

Nyt on Lene-ohraa kokeeksi. Miksi ? Koska mä voin.

-SS-

Taitaa olla SS: llä eri lajikkeita kymmenkunta kierrossa samanaikaisesti, kun syysvehniäkin kolmea eri laatua. Teetkö kaikille aina erikseen kiertokokeetkin, vai meneekö esim.syysvehnät samoilla säännöillä, mallia "syysvehnä"? Ja lajitteletko aina kaikki lajikkeet vai meneekö osa suoraan kuivurista peltoon?

 Täytyy olla kyllä isot peltoalat viljelyksessä. Noin monen eri kasvilajin ja esim.kolmen eri syysvehnälajikkeen kanssa on aika homma, kun se tapahtuu muutenkin kiireisenä aikana...itsellä tänäkin keväänä helppoa: osa pelloista on Ceylonilla ja se mikä kylvetään, menee Arikd- ohralle. Kylvöt, sitten koneiden pesu ja takaisin tuottavampasn työhön.👍

Sertisiemenen käyttö verrattuna omaan TOS-siemeneen on itse asiassa taloudellisesti aika perusteltua ottaen huomioon sen, että sertisiemen on lähtökohtaisesti myöskin laadukkaampaa kuin oma siemen. Ja mikä tekemisen helppous: säkit tulevat kuorma-autolla pihaan ja kuski nostaa peräkärryille, suoraan makasiiniin tai suojapeitteen alle pihalle. Sitten itävyys-% ja tjp säkin kyljestä laskimeen, niin siinä on kylvömääräanalyysi valmiina. Ja jos siementarve on tilalla muutenkin vain muutamia suursäkkejä, aina järkevämpänä näyttäytyy ostosiemenen käyttö. Ei tarvitse palkkatöitten välissä kuskata jyviä sinne, tänne ja tonne lajitteluun ja peittaukseen. Lisäksi jos ei edes havittele siementä itselle, ei ole niin nuukaa mihin siiloihin tavarat sekoittelee, ja sitten pystyy vaikka ottamaan useampia lajikkeita rinnakkain vertailuun.

Tuollaisesta Arikd-ohrasta en ole muuten ennen kuullutkaan. Onko porvarilla joku uusi huippulajike ?

Kyl mul hajois pää tos SS touhuis.

Filosofille: juu, on ihan oma lajikkeeni👍👍😅😅

......Ja mikä tekemisen helppous: säkit tulevat kuorma-autolla pihaan ja kuski nostaa peräkärryille, suoraan makasiiniin tai suojapeitteen alle pihalle. Sitten itävyys-% ja tjp säkin kyljestä laskimeen, niin siinä on kylvömääräanalyysi valmiina. Ja jos siementarve on tilalla muutenkin vain muutamia suursäkkejä, aina järkevämpänä näyttäytyy ostosiemenen käyttö. Ei tarvitse palkkatöitten välissä kuskata jyviä sinne, tänne ja tonne lajitteluun ja peittaukseen. Lisäksi jos ei edes havittele siementä itselle, ei ole niin nuukaa mihin siiloihin tavarat sekoittelee, ja sitten pystyy vaikka ottamaan useampia lajikkeita rinnakkain vertailuun.....

Onhan se serti kallista. Huomasitteko muuten syysvehnän ruutukisassa käytetään jopa 700 kpl neliölle ? Vanhan tanskalaisen käytännön mukaan eri lajikkeiden sekoitus antaa paremman kokonaissadon, sitäkin konstia käyttävät ?  Mutta tiheys, huh, jokin Skagen 50+ g / 1000 siementä, tarkoittaa lähes 400 kg/ha ? Saa siinä Skagenista tullakin säännönmukaisesti 200 kg enemmän hehtaarille, jotta menee edes TOS-siemen tasan. 400 kiloa sertin kanssa. Koska kevätvilja ei ole ollut varsinainen harrastuslaji, piti sertiä nyt hankkia pelkästään syysvehnän jälkeen kevätviljatalouteen siirtymisessä. Olen yleensä laskenut syysvehnän siemenen kylvökärryyn tai levittimeen suoraan siilosta, lämpimäisenä. Muutaman kerran on puhalluskärry puitu sopivasti, kuivattu alle 15%, ja siitä taas ruuvilla kylvökoneeseen. Sampo on tehnyt erittäin hyvin puhdasta, kun vaan kammen kiertää täysille. Claasissa ei ilma tahdo riittää ruumenille. Uusi muutinhihnakaan ei ihan vienyt maaliin. Silloin olen vienyt kuorman kuivuriin, kuivannut samalla varovasti ja esipuhdistin täysillä, tyhjennystorvesta  kärryyn takaisin. En ole nähnyt mitään eroa siilotavaralla lajittelijan läpi käyneen ja/tai peitatun siemenen välillä. Kevättalvella ja keväällä se oras kumminkin kuolee, joko jään alle tai pakkasiin.

TOS-siemenen säilöminen kevääseen on aina hiukan haastavaa, kun ei ole rottavarmoja halleja, vanhoja sokkeloisia rotanpesänavetoita ja semmoisia hataria katoksia.

Kuivurilla on kolme 80 hl lauta/kovalevysiiloa, jotka on tarkoitus päällystää pellillä sisältä. Yhden sain jo ruuvatuksi, ja rotat  ovat pysyneet poissa. Niihin saa kyllä hyvin ainakin kolmea jätettävää viljalajia. Vanha 30 hl verkkosolainen siilokuivuri myös käy noin 2,5 tonnin vehnänsiemenen säilömiseen. Umpinaisena se pitää kohtuu hyvin jyrsijät loitolla.  Kuution peltisiä trukkilavalaatikoita on kolme, lisää pitäisi jaksaa tehdä. Peltisissä 200 l irtokannellisissa mehutynnyreissä olen säilönyt myös. Tällä hetkellä Emblaa on 15 tynnyrillistä lavoilla pihalla odottamassa.  Semmoisella tynnyrinkaatolaitteella voi suursäkkikoukulla nostaa kylvökoneen päälle ja pyöräyttää tynnyrin tyhjäksi. Sisätiloissa niitä tynnyreitä voi latoa kolmekin päällekkäin, ei ole hullumpi rottavarma säilytyspaikka. Kollega saa niitä mehupakkaamolta sekapellin hinnalla. Rutistavat puristimessa muuten ne siellä takapihalla, ollaan haettu enemmän kerralla, maksettu on mitä pyytävät.

-SS-