Niin, oikea kylvöaika oli jo vähintään viikko sitten. Juurikkaat saattavat olla jo pinnassa, nyt sitten sateen voimakkuudesta riippuu, lähtevätkö taimet veden mukana menemään. Myös viljanoraan pitää päästä maan pinnalle, jotta se parhaiten selviää sateista. 2010 vuonna helatorstain jälkeen, vaikka maanpinta oli nilkkaan saakka veden peitossa, yli 3 päivän ja 200+ mm:n sateiden jälkeen, ensimmäiset kunnon pitkällä oraalla olleet kylvökset selvisivät hyvin. Itävät tai juuri kylvetyt viljat eivät ikinä toipuneet. Maan pinnassa oli sateiden jälkeen viikon verran märän kiiltävä nahka, ja kuorettuma kehittyi rauhassa, ilman että pellolle olisi voinut päästä sitä rikkomaan. Kyntöjä ja sänkien avaamista voi hyvin tehdä, kokeilen nyt, kuivuuko mullos sateiden jälkeen nopeammin kuin tiivis sänkimaa. Sänkipelto oli pölyävän kuiva eilen illalla, lautasäkeeseen ei tarttunut multaa, eikä pyörät tummuneet, kun ajoi yli äestetystä kohdasta.
Sateen alle kyntämisestä ei ole ihan selvää kuvaa. Yksi alava pelto taannoin tuli kynnetyksi ennen sadetta; viilut kuivuivat erinomaisen hyvin, mutta sitten kun lähdettiin äestämään, kerta-ajo yli vielä onnistui, mutta maan pintaan alkoi tursuamaan kosteutta, ja seuraavana päivänä upotin kylvökoneen, viilut olivat alta päin vettyneet ja muuttuneet liejuksi. Syysviljoista olen oppinut, että sekä pitkäkestoisen märän että kuivan sään vallitessa kannattaa kyntää juuri ennen kylvöä, kuivalla saa jotakin itämiskosteutta jyvälle, ja märän sään lopuksi tehty kynnös kuivuu mahdollisen poudan tullessa muutamassa päivässä nopeammin kuin pohjaan asti vettynyt kynnös.

Kuva: 22.5.2010 Sade alkoi rakeilla. Muurla, kirkonkylä

Kuva: 23.05.2024, Perniön suunta

Kuva: Perniön keskusta sateen jälkeen. Lehtikuva / MTV3
-SS-