Epäilen että ens syksynä ei sänkeä pal nää, nii onneton on korvaus.

Epäilen että ens syksynä ei sänkeä pal nää, nii onneton on korvaus.

Tuo on hyvin todennäköistä. Ihmisillä tuoreessa muistissa hankala kevät sänkien kanssa ja euroja ei tosiaan paljoa saa.
Jos kasvipeitteisyys jää alhaiseksi niin euroja taitaa tulla enemmän. Ja ensi kevät on taas uusi. Kahteen kosteahkoon kevääseen peräkkäin en kyllä jaksa uskoa.
Mut jokainen tehköön itse päätelmät. Omiin ratkaisuihin tuolla ei ole paljoa enää ollut merkitystä. Nurmia on x määrä samoin syyskasveja. Loput on muokattu. Luomussa ei sänki oikein toimi..

Lainaus käyttäjältä: seegeri - 09.06.25 - klo:22:30

Epäilen että ens syksynä ei sänkeä pal nää, nii onneton on korvaus.

Tuo on hyvin todennäköistä. Ihmisillä tuoreessa muistissa hankala kevät sänkien kanssa ja euroja ei tosiaan paljoa saa.
Jos kasvipeitteisyys jää alhaiseksi niin euroja taitaa tulla enemmän. Ja ensi kevät on taas uusi. Kahteen kosteahkoon kevääseen peräkkäin en kyllä jaksa uskoa.
Mut jokainen tehköön itse päätelmät. Omiin ratkaisuihin tuolla ei ole paljoa enää ollut merkitystä. Nurmia on x määrä samoin syyskasveja. Loput on muokattu. Luomussa ei sänki oikein toimi..

Hankaluudet ja olosuhteet on meillä niin paikallisia. Vaikka itsellä ei paljoa alaa olekaan, niin kaikki oli muokkaamatta talven yli ja vähän jännitti, että kuinka kiire tulee. Mutta kevät oli pitkä ja kelit lopulta ihan optimaaliset. Oli hyvin aikaa kyntää, se on kevyttä ja nopeea keväällä ja koko kylvöaika menikin tosi sujuvasti ja nopeastikin. Ei voi valittaa. Ensimmäiset kylvöt vappuna ja viimeiset äitienpäivänä. Yksi sade tuli väliin ja kylmää oli. Sitten kun tuli lämmin, niin tulivat nopeasti pinnalle ja oraissa ei paljon eroa ole ensimmäisen ja viimeisen kylvön välillä. Nyt on taas syysviljaa suunnitelmissa, että ensi keväänä ei pitäisi samaa kylvömäärää olla, mutta kasvipetteisyys on varmasti saman 100% talven yli.

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 10.06.25 - klo:08:40

Lainaus käyttäjältä: seegeri - 09.06.25 - klo:22:30

Epäilen että ens syksynä ei sänkeä pal nää, nii onneton on korvaus.

Tuo on hyvin todennäköistä. Ihmisillä tuoreessa muistissa hankala kevät sänkien kanssa ja euroja ei tosiaan paljoa saa.
Jos kasvipeitteisyys jää alhaiseksi niin euroja taitaa tulla enemmän. Ja ensi kevät on taas uusi. Kahteen kosteahkoon kevääseen peräkkäin en kyllä jaksa uskoa.
Mut jokainen tehköön itse päätelmät. Omiin ratkaisuihin tuolla ei ole paljoa enää ollut merkitystä. Nurmia on x määrä samoin syyskasveja. Loput on muokattu. Luomussa ei sänki oikein toimi..

Hankaluudet ja olosuhteet on meillä niin paikallisia. Vaikka itsellä ei paljoa alaa olekaan, niin kaikki oli muokkaamatta talven yli ja vähän jännitti, että kuinka kiire tulee. Mutta kevät oli pitkä ja kelit lopulta ihan optimaaliset. Oli hyvin aikaa kyntää, se on kevyttä ja nopeea keväällä ja koko kylvöaika menikin tosi sujuvasti ja nopeastikin. Ei voi valittaa. Ensimmäiset kylvöt vappuna ja viimeiset äitienpäivänä. Yksi sade tuli väliin ja kylmää oli. Sitten kun tuli lämmin, niin tulivat nopeasti pinnalle ja oraissa ei paljon eroa ole ensimmäisen ja viimeisen kylvön välillä. Nyt on taas syysviljaa suunnitelmissa, että ensi keväänä ei pitäisi samaa kylvömäärää olla, mutta kasvipetteisyys on varmasti saman 100% talven yli.

Toki. Taikasana taitaa olla sinun kohdalla kevätkyntö. Näillä etelän savikoilla kevätkyntöä ei tee kuin joku promille porukasta. Se ei vain toimi.

Toki. Taikasana taitaa olla sinun kohdalla kevätkyntö. Näillä etelän savikoilla kevätkyntöä ei tee kuin joku promille porukasta. Se ei vain toimi.

Kevätkyntöä harjoitetaan täällä aukealla ehkä jo parilla sadalla hehtaarilla. On semmoista siipiin takertuvaa maalajia. Itse asiassa kuultuna sadot ovat parantuneet selvästi, pintavesien poistuminen kesäsateista on parantunut, ja muutenkin pohjavesi plitkuu kangenreiän syvyydessä.

Se, että onko märkiä ja kylmiä toukokuita ollut aikaisemmin, onkin hyvä kysymys. Vuoden 2019 jälkeen tässä alueella toukokuut ovat olleet kylmiä (pl. 2024), kun taas vuodesta 2000 huhtikuissa on ollut selvä lämmin signaali (samoin kuin helmi-maaliskuussa) . Vuosina 2006 - 2014 myös oli kuumia toukokuita, jolloin kevätsänki ehkä tuntui hyvältä idealta. Tällä hetkellä alkaa tuntua siltä, että jos putoaa kyydistä huhtikuulla, joutuu odottelemaan kesäkuuhun. Tuossa taannoin maan rakenne - luennoilla, joita Salon Kaupunki järjesti vuokramiehilleen, esiintyi mielenkiintoinen kuva muokkausanturasta, juuri kylvökerroksen tasalla, sänkimaihin syntyneenä. Osasyynä saattaa olla keskusteluissa vilahtanut tosiasia, että jos meinaa keritä avaamaan esimerkiksi 800 ha:n sänget vasta keväällä, tulee mahdollisesti käytyä liian kosteana. Aikanaan paljon keskusteltujen kyntöanturoiden syntyminen kiihtyi nelivetojen tultua vallitsevaksi, väitän, että nykyaurojen vannasmallilla ja kevyellä kalustolla, oikeaan aikaan tehtynä, yhdistettynä syysviljojen käyttöön,  syyskyntö ei tuota kyntöanturaa. Onland- kyntövarustus voisi olla se paras vaihtoehto.

-SS-

On semmoista siipiin takertuvaa maalajia.
-SS-

Multaa..?

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 10.06.25 - klo:11:15

On semmoista siipiin takertuvaa maalajia.
-SS-

Multaa..?

Sama tuli mieleen.. 

SS:lle on nyt tullut päähän pinttymä et syyskyntö tai kevätkyntö on se toimivin tapa. Se hänelle suotakoon. Mut jos meinaa tuota 800ha alkaa kyntämään niin siinä saattaa kyllä päivät loppua kesken.. 

Kuten jo aikaisemmin mainitsin niin tuollaisella 800ha tilalla voi jo hyvin harjoittaa erilaisia muokkausmentelmiä. SS voi pientilallisena kyntää vaikka joka aarin mut ei siitä kyl suomen vallitsevaa muokkausmenetelmää enää saada.. 

Kuten jo aikaisemmin mainitsin niin tuollaisella 800ha tilalla voi jo hyvin harjoittaa erilaisia muokkausmentelmiä. SS voi pientilallisena kyntää vaikka joka aarin mut ei siitä kyl suomen vallitsevaa muokkausmenetelmää enää saada.. 

Juu juu. Mutta ad hominem- perustelu ei selitä, miksi kyntö on palannut isommillakin tiloilla suosioon. Minä vain seurailen hehtaaristarojen perässä, kulloistakin muotia.  Varsinkin syysvilja-ala on taas kyntänyt tunnollisesti kylvöpohjaansa, hetken kestäneen suorakylvöbuumin jälkeen. Myös syysviljan kevytmuokkaajat ovat palanneet satunnaisten talvehtimisvastusten jälkeen kyntöön, tai sitten kylvö yhdistetään jankkurointiin.

-SS-

Tähänkin keskusteluun tulisi uusia ulottuvuuksia, jos EU joskus päättäisi kieltää glyfosaatin. Tosin Keski-Euroopassakin ollaan huomattavasti enemmän rakennettu viljely glyfosaatin varaan kuin Suomessa.

Embla-kevätvehnä, lajikeluettelon myöhäisimpiä, meinasi kylmässä juroa kuoliaaksi, vähämultaisessa rinteessä. Viereisellä pellolla samalla tavalla viljelty Calispero rehevöityi ja kasvoi pituutta ainakin tuplasti nopeammin.

Lämmön ja 30 mm sateen mukana Embla sitten röyhähti kasvamaan. Jacky-kaura kasvaa pontevasti, Matty-kaura orastui heikosti, eikä oikein jaksa kasvaa. Sylvester-ohra on Elmerin oloinen, peittää maata hyvin, voinee olla toiveikas. Lenestä ei ole käsitystä vielä, koska kylvetty vasta 2 viikkoa sitten.

-SS-

Tuli käytyä Salossa eilen ja olihan melkoinen ero tänne itä hämeenlinnaan kasvustoissa, hyvät kasvustot kauttaaltaan. Juurikas oli eritoten Salon suunnalla selvästi isompaa kun täällä.

Vettä on tullut kylvöaikaan enemmäm kuin useana vuonna koko kesänä.

Ohrissa on laikukasta keltaista veden aiheuttamaa vioitusta.

-SS-

Tuli käytyä Salossa eilen ja olihan melkoinen ero tänne itä hämeenlinnaan kasvustoissa, hyvät kasvustot kauttaaltaan. Juurikas oli eritoten Salon suunnalla selvästi isompaa kun täällä.

Missäpäin Saloa liikuit?
Naapurin huhtikuun alkupuolella kylvetty 2-tahoinen pukkaa tähkää esille.

Naapuri kävi meitil suorakylvämäs suot noin kuukausi takaperin ohralle, oli viljan sängel. Mikähän mahtaa ohraa vaivata ku kellastumista paikoin? Onkohan joku tauti tai ravinnepuutosta? Kuva liittees..
Tai onko kosteus?

Lainaus käyttäjältä: Paalimies - 15.06.25 - klo:23:45

Tuli käytyä Salossa eilen ja olihan melkoinen ero tänne itä hämeenlinnaan kasvustoissa, hyvät kasvustot kauttaaltaan. Juurikas oli eritoten Salon suunnalla selvästi isompaa kun täällä.

Missäpäin Saloa liikuit?
Naapurin huhtikuun alkupuolella kylvetty 2-tahoinen pukkaa tähkää esille.

Somero, Pertteli, Tupuri.