Täällä revitään lautasella auki märkiä sänkiä. En tiedä minkä takia. Iltalehdessä hehkutettiin huonompaa keliä ja vilkaisin sen verran ennustetta, että jos tänään sataa pari milliä, niin sen jälkeen on poutaa silmänkantamattomiin. Ensi viikon lopulla voisi olla jo hyvääkin keliä. En kyllä mene yhtään etuajassa tekemään mitään. Toukoaikaa on viljankylvölle kesäkuun ensimmäisen viikon loppuun asti tässä kohtaa ja nyt on, Herran jestas, jo toukokuun toinen päivä. 
Niin, syksyllä se myöhäisempi kylvö sitten monesti lyö näpeille..
Ei sillä että vielä olisi kiire, mutta aikaisin kannattaa mennä jos vaan on kelejä.
Kyllä liian aikaisen pellolle lähtemisen tajuaa, jos käyttää esimerkiksi lapiorullaäestä tai vanhan mallin lautasäestä. Liian märkä savi pyöriskelee savipölkkynä rullissa muutaman saranmitan jälkeen. Myöhäinen kylvö voi olla OK, kunhan pääsee ennen toukokuun loppua kylvölle. Kesäkuussa meillä ei ollut kevätkylvetty vuoden 1961 jälkeen, ei edes 1987 keväänä. Silti onnistuneet kevätvehnät ja ryhtikaurat puitiin lähempänä lokakuuta kuin syyskuuta. Sitten tuli kasvipeitteisyystoimenpide, kevätsänki, ja liian usein kylvö meni kesäkuuhun. Kunnon ukkoskuuro tai räntäsadekausi, niin vaivattavaa kukkopillisavea sängessä muutaman sentin syvyydestä asti, taas viikon ajan. Aikaisemmasta 60-kiloisesta kaurasta laatu vaihtui 40-kiloiseen vaikeasti markkinoitavaan kauraan. 2-tahoiset ohratkin saavuttivat tuskin 54 kilon hl-painoa. Joutui jo kuivurilla katsomaan kännykän paikannustoiminnasta, ettei nyt vaan olla Pohjanmaalla. Olen vahvasti sitä mieltä, että keskikesän lämpö ja vauhdikas kesäntulo saa nykylajikkeet kasvamaan kuorta, mutta ei jyvää.
Ehkä se kevätkylmien hidas ja pitkällinen kasvu kevätviljoilla sittenkin valmistelee kasvin kykyä kestää se heinä-elokuun lämmin kausi ?
-SS-