No siitä ei ole mitään takeita, voi ol märkää tai kuivaa. Ilmasto humppaa se o.

Niin kai ne viisaat puhuu et sään ääri ilmiöt lisääntyy. Jos lähihistoriaa muistelee niin ei tällä alueella täälläsiä vesimääriä ole tullut ihan hetkeen. Nyt kuitenkin vasta heinäkuun alku. Ja lasjalla rintamalla eikä vain yksittäistä paikallista 200mm kuuroa.

Kuivahkojan vuosia ollut 9/10 tai ehkä jopa useampikin. Toivon et tällä linjalla jatketaan..

Kävin kanssa kierroksella kesäkuun viimeisenä...

Tilanne täällä ei läheskään noin negatiivinen...
Syysvehnät näyttävät hyvältä, poislukien se yksi lohko jossa glyfo meni niin märkään kasvustoon että teho jäi ja ja.... kyntö sen jälkeen olikin tuskaa ja nyt heinät kasvavat läpi ja taudit tykkäävät tiiviistä märästä kasvustosta... (ruostetta lähinnä, ei vielä paljoa mutta lippulehdilläkin paikoin)
Kevätvehnäkään ei näytä pahalta, ne vapun kylvöt ovat tulossa tähkälle, äiteenpäivän eivät varmaan paljoa perässä..
...hieman yllättäen ei ole myöskään polvenkorkeutta pidempää, olisin kuvitellut tällä vesimäärällä korttakin tulleen mutta ei...
ja vaikka vettä on tullut niin kait sinne kevätkyntöön sitten mahtuu vielä tämäkin, pehmeää, mutta kasvustossa ei näy mitään vikaa vedestä (ei edes tauteja merkittästi, alimmilla lehdillä jotain, tämä ilman tautiruiskutusta)


Mutta kyllä se kosteus kait on pahempi kuin kuivuus, vaikka 2024 1500kg/ha vehnästä oli toiseksi huonoin sitten sen 2017 'puidaan pois suoraan peltoon kun ei itänyttä 30+ kosteudella viitsi kuivattaa lokakuussa'... jossain siinä välissähän se toivottava sää on, tästä vuodesta tulee vielä ihan hyvä jos nämä sateet pikkuhiljaa loppuvat....

Tänään tuli tehtyä laajempaa peltokierrosta omilla pelloilla ja kylhän tilanne on surkea. Vähäiset syyskasvit on ok. No ruis nyt jäi taas kerran harvaksi. En ilmeisesti vain osaa..

Mut mitä kevätkasveihin tulee niin täysin hukkuneita alueita on varmaan joku 20% koko alasta. Huonoja alueita on ehkä 60% ja ok alueita loput. Ihan huippuja voi nyt joku promille olla. Sadollisesti tietää jo nyt et tästä vuodesta tulee luomu uran pohjanoteeraus. Hyvät et saa ne siemenet takaisin.

Voi hitto et mä vihaan näitä märkiä vuosia. 2017 homma meni pieleen vasta syksyllä. Nyt se meni jo tässä vaiheessa. 2020 meni myös osalta alasta homma pieleen kun tuli joku 200mm kolmeen päivään muistaakseni..

No tämä vuosi jää taas yhtenä epäonnistumisena historian kirjoihin. Onneksi kuivat vuodet yleistyvät mä pärjään paljon paremmin niiden kanssa..

Virkistäpä taas huonoa muistiani: olitko Salpausselän etelä- vai pohjoispuolelta? Kuulin juttua, että Anjalankosken suunnalla satoi juhannuksen jälkeen 200mm. Entä mikä oli se sun mittariin kertynyt vesimäärä?

On tämä poikkeuksellinen kasvukausi! Ensimmäistä kertaa vuosiin olen nähnyt erinomaisen härkäpapukasvuston. Ei ole tullut liikaa vettä ja asiat on muutenkin hyvin. Neljä tonnia oli alustava arvio kukintojen perusteella. Toivottavasti saavat puitua.

On tämä poikkeuksellinen kasvukausi! Ensimmäistä kertaa vuosiin olen nähnyt erinomaisen härkäpapukasvuston. Ei ole tullut liikaa vettä ja asiat on muutenkin hyvin. Neljä tonnia oli alustava arvio kukintojen perusteella. Toivottavasti saavat puitua.

Mielenkiintoista on että härkäpavut kukkii jo täyttä häkää kun samoihin aikoihin kylvetyissä herneissä ei näy edes yksittäisiä kukkia.

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 02.07.25 - klo:18:45

Tänään tuli tehtyä laajempaa peltokierrosta omilla pelloilla ja kylhän tilanne on surkea. Vähäiset syyskasvit on ok. No ruis nyt jäi taas kerran harvaksi. En ilmeisesti vain osaa..

Mut mitä kevätkasveihin tulee niin täysin hukkuneita alueita on varmaan joku 20% koko alasta. Huonoja alueita on ehkä 60% ja ok alueita loput. Ihan huippuja voi nyt joku promille olla. Sadollisesti tietää jo nyt et tästä vuodesta tulee luomu uran pohjanoteeraus. Hyvät et saa ne siemenet takaisin.

Voi hitto et mä vihaan näitä märkiä vuosia. 2017 homma meni pieleen vasta syksyllä. Nyt se meni jo tässä vaiheessa. 2020 meni myös osalta alasta homma pieleen kun tuli joku 200mm kolmeen päivään muistaakseni..

No tämä vuosi jää taas yhtenä epäonnistumisena historian kirjoihin. Onneksi kuivat vuodet yleistyvät mä pärjään paljon paremmin niiden kanssa..

Virkistäpä taas huonoa muistiani: olitko Salpausselän etelä- vai pohjoispuolelta? Kuulin juttua, että Anjalankosken suunnalla satoi juhannuksen jälkeen 200mm. Entä mikä oli se sun mittariin kertynyt vesimäärä?

Eteläpuolella eli siellä anjalankosken puolella. Tai no anjalankoskea ei enää ole, koska tuo oli keksitty kaupungin nimi ja nykyään entinen anjalankosken alue kuuluu kouvolaan.

Mä en onnistunut mittariin poimimaan noin paljon mut epäilen edelleen et mittari vuotaa jostakin. Pitäisi tietysti hankkia uusi mut eipä sille enää tälle kasvukaudelle ole väliä. Märkää on sitä se ei muuta. Olisiko joku 100mm ollut kesäkuun määrä ja siitä valtaosa tullut juhannus viikon keskiviikosta viikko eteenpäin.

Tuossa muutama kolleega jutteli et oli juhannuksen aika saanut 150mm mittariin . Jollain oli 130mm jne. Eli jonkin verran vaihtelua on. Mut yleisesti kyl tätä etelä kouvolaa on vaivannut liika vesi. Vähäiset syysviljat mitä täällä on niin ovat kyllä hyvän näköisiä. Niihin liika vesi ei ole purenut. Ja kenties nyt ne pääsiäisen aikaan märkään maahan tehdytkin ovat pärjänneet paremmin kuin toukokuun lopulla tehdyt. Kuivuutta kun ei ole kärsitty koko keväänä/alku kesänä niin se märkäkään maa ei näemmä ole ongelma.

Ja tietysti ne joilla on maalaji lotossa tulleet pehmeämmät multasemmat maat niin ei siellä ole sellaista ongelmaa. Itselläkin nuo urakoinnit on sellaisilla lohkoilla niin paremmin ne on pärjäänneet. Ne on vielä ihan ok. Ei hyviä mut ei huonojakaan. Onhan noissa tietysti sitäkin et ojitusta pitäisi uusia ja pinnanmuotoilua harjoittaa. Mut on niitä äskettäin ojitettujakin on hukkunut.

Sitten kenties sellainen juttu jonka joku fiksumpi osaa vahvistaa mut itsellä kun luomua ja lannoitus on joko nolla tai karjanlantaa niin tuntuvat kärsivän hieman enemmän kuin reilusti typpeä saaneet kasvustot?

Tämä on kenties nyt eka vuosi ja oikeastaan melkein on mun luomu uralla kun vettä on tullut yli tarpeen jo tähän mennessä niin luomu kärsii tästä enemmän kuin tavikset. Kuivana vuonna ero ei ole noin merkittävä...

Tuossa muutama kolleega jutteli et oli juhannuksen aika saanut 150mm mittariin . Jollain oli 130mm jne. Eli jonkin verran vaihtelua on. Mut yleisesti kyl tätä etelä kouvolaa on vaivannut liika vesi. Vähäiset syysviljat mitä täällä on niin ovat kyllä hyvän näköisiä. Niihin liika vesi ei ole purenut. Ja kenties nyt ne pääsiäisen aikaan märkään maahan tehdytkin ovat pärjänneet paremmin kuin toukokuun lopulla tehdyt. Kuivuutta kun ei ole kärsitty koko keväänä/alku kesänä niin se märkäkään maa ei näemmä ole ongelma.

Omien kokemusten mukaan se liian märkään sotkettu ei onnistu sen paremmin kuivana kuin märkänäkään vuotena. Nytkin kellastuneet viljat ovat lähes poikkeuksetta toukokuun jälkipuolella sänkeen kylvettyjä. Toki nämä viljat olivat myös pienempiä sateitten osuessa, mikä kyllä vaikuttaa myös.

Pääsiäisenä kylvetty kaura on kohta jo kokonaan röyhyllä. Äitienpäiväviikon puolessavälissä kylvetty kaurakin on jo osittain röyhyllä. Kuukautta pääsiäistä myöhemmin kylvetty kaura on sekin jo lippulehdellä, ja röyhy on tupessa.

Omista kokemuksista niin keväällä märkään sotkettu epäonnistuu kuivana vuotena. Kuivat alkukaudet ovat kymenlaaksossa enemmän sääntö kuin poikkeus. Tänä vuonna se meni et poikkeus vahvistaa säännön. 
Märistä vuosista tai siis alkukausista hyvin vähän kokemuksia em. Syystä mut nyt tuntuu et ne märätkin on sentään ihan ok. Tietysti se kadvusto oli pidemmällä kuin toukokuun 20pv kylvetty, vaikka juroikin melkein kuukauden..

Sen vuoksi täällä tosi moni "jarruttelee" kylvöjen kanssa. Niille joille osuneet multaiset maat niin sama se tuntuu olevan koska tekee. Aina onnistuu ok tasolla. Muutama yli innokas on aina tekemässä vaikka savesta tulee vielä ihan palloja. Myös sit ne joilla tekemistä enemmän pinta-alan vuoksi ovat monesti liikkeellä jo aikaseen kun kuitenkin kylvöt venyy kesäkuulle.. joku noista tulee sit tehtyä "oikeaan aikaankin".

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 03.07.25 - klo:09:16

Tuossa muutama kolleega jutteli et oli juhannuksen aika saanut 150mm mittariin . Jollain oli 130mm jne. Eli jonkin verran vaihtelua on. Mut yleisesti kyl tätä etelä kouvolaa on vaivannut liika vesi. Vähäiset syysviljat mitä täällä on niin ovat kyllä hyvän näköisiä. Niihin liika vesi ei ole purenut. Ja kenties nyt ne pääsiäisen aikaan märkään maahan tehdytkin ovat pärjänneet paremmin kuin toukokuun lopulla tehdyt. Kuivuutta kun ei ole kärsitty koko keväänä/alku kesänä niin se märkäkään maa ei näemmä ole ongelma.

Omien kokemusten mukaan se liian märkään sotkettu ei onnistu sen paremmin kuivana kuin märkänäkään vuotena. Nytkin kellastuneet viljat ovat lähes poikkeuksetta toukokuun jälkipuolella sänkeen kylvettyjä. Toki nämä viljat olivat myös pienempiä sateitten osuessa, mikä kyllä vaikuttaa myös.

Melko sama havainto, onneksi keltaiset viljat Salon alueella ovat vähemmistönä, tummia ja tanakoita kasvustoja on enemmistö. Aikaisimmin kylvetyt ovat vahvimpia. Eipä täällä sitä vettäkään ole tullut ihan niin paljon kuin enemmän sisämaassa. Erittäin hyvin kasvua varten, ja kauraa sekä ohraa on mennyt jo korrenkasvuvaiheessa laikuittain  lakoon. Taisi sittenkin olla semmoista kuivaan varastoitua voimaa jemmassa. Lannoitin vain 70 kg typpeä, nimittäin.


Jacky kaura meni lakoon viimeisestä 20 mm tihkusta, kylv. 19.05.2025


Sylvester-ohra on aika naattia, kylvöpv. 16.5.2025

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Filosofi - 02.07.25 - klo:21:01

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 02.07.25 - klo:18:45

Tänään tuli tehtyä laajempaa peltokierrosta omilla pelloilla ja kylhän tilanne on surkea. Vähäiset syyskasvit on ok. No ruis nyt jäi taas kerran harvaksi. En ilmeisesti vain osaa..

Mut mitä kevätkasveihin tulee niin täysin hukkuneita alueita on varmaan joku 20% koko alasta. Huonoja alueita on ehkä 60% ja ok alueita loput. Ihan huippuja voi nyt joku promille olla. Sadollisesti tietää jo nyt et tästä vuodesta tulee luomu uran pohjanoteeraus. Hyvät et saa ne siemenet takaisin.

Voi hitto et mä vihaan näitä märkiä vuosia. 2017 homma meni pieleen vasta syksyllä. Nyt se meni jo tässä vaiheessa. 2020 meni myös osalta alasta homma pieleen kun tuli joku 200mm kolmeen päivään muistaakseni..

No tämä vuosi jää taas yhtenä epäonnistumisena historian kirjoihin. Onneksi kuivat vuodet yleistyvät mä pärjään paljon paremmin niiden kanssa..

Virkistäpä taas huonoa muistiani: olitko Salpausselän etelä- vai pohjoispuolelta? Kuulin juttua, että Anjalankosken suunnalla satoi juhannuksen jälkeen 200mm. Entä mikä oli se sun mittariin kertynyt vesimäärä?

Eteläpuolella eli siellä anjalankosken puolella. Tai no anjalankoskea ei enää ole, koska tuo oli keksitty kaupungin nimi ja nykyään entinen anjalankosken alue kuuluu kouvolaan.

Mä en onnistunut mittariin poimimaan noin paljon mut epäilen edelleen et mittari vuotaa jostakin. Pitäisi tietysti hankkia uusi mut eipä sille enää tälle kasvukaudelle ole väliä. Märkää on sitä se ei muuta. Olisiko joku 100mm ollut kesäkuun määrä ja siitä valtaosa tullut juhannus viikon keskiviikosta viikko eteenpäin.

Tuossa muutama kolleega jutteli et oli juhannuksen aika saanut 150mm mittariin . Jollain oli 130mm jne. Eli jonkin verran vaihtelua on. Mut yleisesti kyl tätä etelä kouvolaa on vaivannut liika vesi. Vähäiset syysviljat mitä täällä on niin ovat kyllä hyvän näköisiä. Niihin liika vesi ei ole purenut. Ja kenties nyt ne pääsiäisen aikaan märkään maahan tehdytkin ovat pärjänneet paremmin kuin toukokuun lopulla tehdyt. Kuivuutta kun ei ole kärsitty koko keväänä/alku kesänä niin se märkäkään maa ei näemmä ole ongelma.

Ja tietysti ne joilla on maalaji lotossa tulleet pehmeämmät multasemmat maat niin ei siellä ole sellaista ongelmaa. Itselläkin nuo urakoinnit on sellaisilla lohkoilla niin paremmin ne on pärjäänneet. Ne on vielä ihan ok. Ei hyviä mut ei huonojakaan. Onhan noissa tietysti sitäkin et ojitusta pitäisi uusia ja pinnanmuotoilua harjoittaa. Mut on niitä äskettäin ojitettujakin on hukkunut.

Sitten kenties sellainen juttu jonka joku fiksumpi osaa vahvistaa mut itsellä kun luomua ja lannoitus on joko nolla tai karjanlantaa niin tuntuvat kärsivän hieman enemmän kuin reilusti typpeä saaneet kasvustot?

Tämä on kenties nyt eka vuosi ja oikeastaan melkein on mun luomu uralla kun vettä on tullut yli tarpeen jo tähän mennessä niin luomu kärsii tästä enemmän kuin tavikset. Kuivana vuonna ero ei ole noin merkittävä...

Tässä seurailin sen yhden yli 20mm antaneen sadealueen liikkeitä, niin se käyttäytyi kuin tuulimyllyn siipi. Pyöri läpi Varsinais-Suomen siirtyen Pirkanmaalle ja kääntyi siitä viistosti Kymenlaakson suuntaan. Ei pahemmin Salpausselkä estänyt vaan painoi Suomenlahdelle asti. En yhtään ihmettele, että sinnepäinkin on vettä riittänyt.

En jaksa enää tilannetta seurata. Poutaantuu, jos poutaantuu. Jos oikeasti vetää syksyn läpikin tällaista keliä, niin marraskuun lopussa on vettä väkisin varastossa aika mukavasti.

Etelärannikolla on ollut kuivempaa. Jos kellastumaa on, se johtuu todennäköisesti kostean kylvöajan mullan liian rajusta pitelemisestä, aikaisempinakin vuosina keltaiset ja kuivuvat minimimuokatut pellot ovat olleet aika pitkälti samoilla paikoilla kuin tänä kesänä.

1970- luvulla ja 1980- luvulla oli kosteita ja kylmiä kesiä; koskaan ei näkynyt nykyajan kirkkaan oranssinkeltaisia orasmaita, joilla ainoat vihreät kasvit ovat jättiläismäisiä saunakukkia ja hevonhierakoita.

Syksyn puinnit sen sijaan olivat vaikeita, kun pehmeät maat pettivät koneen pyörän alla.

-SS-

Se jatkuva kyntäminen teki maat pöyhöiseksi ja varastoi veden lilluvaan massaan. Ne raiteet oli ihan mahdottomia ja vieri vieressä. Tämä siitä huolimatta, että koneet olivat tosi köykäisiä nykyisen mittapuun mukaan. Ja huonosti ne meni märässä. Kultivointi alkoi tehdä maita kantavammaksi ja sillä tiellä ollaan oltu.

Etelärannikolla on ollut kuivempaa. Jos kellastumaa on, se johtuu todennäköisesti kostean kylvöajan mullan liian rajusta pitelemisestä, aikaisempinakin vuosina keltaiset ja kuivuvat minimimuokatut pellot ovat olleet aika pitkälti samoilla paikoilla kuin tänä kesänä.

Okrassa käyty ja mitä matkalla näki, eli paljon peltoja, niin isännistä ne erot löytyy. Ojan takana komea laiho, viereisellä kellastumaa. Aika samassa kasvuvaiheessakin kasvustot pohjanmaalla, on sitten pohjoista tai eteläistä. Satakunnassakin Porin suunnalla, Oripäässä reitille sattui eka tähkällä oleva ohrapelto, Punkalaitumella eka röyhyllä oleva kaurapelto. Etelässä ei mitään hätää puintien ja valmistumisen kanssa, mutta muualla voi jo vähän venähtää. Se lokakuun puintikeli ei ole sama etelärannikolla kuin Pohjois-Pohjanmaalla, ja kummassakin puidaan tänä vuonna lokakuulla.