Lainaus käyttäjältä: Rakkine - 07.07.25 - klo:11:10

Tautiaineiden ruiskutuksille ei ole tarvetta, koska viileys on pitänyt taudit poissa. Lämmön ja kosteuden yhdistelmä tuo taudit.

Kovasti nuo "viisaammat" meinas ennen rikkaruiskutuksia , että taudit viihtyy viileässä ja kosteassa

Juurikin näin. Nimenomaan viileä ja kostea on viljojen lehtilaikkutaudeille suosiollinen.

Tautiaineiden ruiskutuksille ei ole tarvetta, koska viileys on pitänyt taudit poissa. Lämmön ja kosteuden yhdistelmä tuo taudit.

Tuo pätee ruostetauteihin ja ehkä nokitauteihin. Pistelaikku ja septoria plus härmät, tykkäävät myös tällaisesta pilvisemmästä säästä.

-SS-

Torjunta-ainekauppiaiden mielestä jokainen säätyyppi aiheuttaa kasvitauteja.

Torjunta-ainekauppiaiden mielestä jokainen säätyyppi aiheuttaa kasvitauteja.

Noin varmaan onkin, mutta nyt näin omin silmin ohran alimmaiset lehdet kuoli ja ylemmissä oli laikkuja. Sen kummemmin minä en tauteja tunne  ja nytkin olisin voinut laittaa täällä kirjoitetun kellastumisen piikkiin, mutta noilla lohkoilla ei ihan äkkiä märkyys vaivaa. Ja se värin muutos 0,5l prosaron jälkeen oli muutamassa päivässä hämmästyttävää. Sitä minä en tiedä oliko tuossa mitään taloudellista järkeä. Jos kelit jatkuu sateisena niin liima laossahan nuokin on. Ihan perseestä ohraan  tuo Hermanni on,  lako-% nollalla. Tosin vielä ei nuo olleet laossa, mutta eivät kyllä kaikki edes tähkällä.

Torjunta-ainekauppiaiden mielestä jokainen säätyyppi aiheuttaa kasvitauteja.

Varmasti, siitähän kauppiaat elävät. Eihän niitä ole pakko käyttää, todellakaan. Mutta lajikkeden vertailu on hankalaa, sillä lajikkeillakin on suuria eroja taudinkestossa. Erityisesti tautitorjunnan nollaruudut tuntuvat hävinneen julkaistuista materiaaleista jonnekin sivulauseisiin, siitä seuraa, että alalla toimivien osapuolien intressit voivat olla  jonkin verran ristikkäiset, näin meille onkin syntynyt viljalajikkeiden markkina, joka jopa edellyttää tarvittavien tautitorjuntojen rutiinikäyttöä.

Markkinointia ei edes tarvitse tehdä suoraan viljelijälle päin, riittää, että kasvitautiaineet ovat viljakauppiaiden myynnissä, myllyjen sisäänostajat sitoutettuina, ja osa kokonaispakettia. Jos sopimusehtoihin kirjataan, että kunhan käytät tätä kasvuohjelmaa, niin satosi on markkinakelpoista, vaikka sattuisikin tulemaan laatuongelmia kasvitaudeista, niin aika itsestään selvä päätös on kantaa ne purkit siemensäkin mukana kotiin ja suunnitella kyseinen kemikaalikasvuohjelma valmiiksi.

Tosiasiassa esimerkiksi sademäärä ja sää tekee samalla pellolla satotasoissa erot 1000 kg:sta  7000 kiloon, sillä on suurin vaikutus vuoden tuottoon, ja sen voi itse todeta, kun ajaa sademäärät muistiinpanojansa vasten. Sivuvaikutuksena kosteina vuosina kemikaalien teho-ohjelmalla typpirajojen puristuksessa valkuainen romahtaa leipäviljayritelmissä, puinti venyy kaksi viikkoa ja puintikosteus lopuksi tekee kuivurista maailman suurimman puuronhauduttimen.

-SS-

Embla on tähkälle tulossa. 2010 Zebra oli samaan aikaan tullut tähkälle, ei tämä vuosi niin paljon perässä oikeasti ole.


Embla - kevätvehnä kylv. 14.05.25


Embla - kevätvehnä kylv. 12.05.25

Tähkän koko on normaali, ja kasvusto on alemman kuvan palstalla ensimmäisiä "normaaleja" kevätviljakasvustoja vuoden 2007 jälkeen. Tämäkin kasvusto meinasi kuolla alkukesästä, olisiko käyttökelpoisen fosfaatin puutos ja liika ravinnesuolaisuus kyseessä.

Calispero-kevätvehnä on ohutkortisempi, tunnusomainen kapea lehti - josta oli puhekin jossakin vaiheessa - ja vaaleampi, ohramainen sävy. Kasvaahan tuo hyvin, ja varsinkin Leijona-nollavuonna naapuripellolla se oli aivan Calisperfect kasvultaan.


Calispero kevätvehnä, kylv. 14.05.2025

WPB Troyta kasvaa vain raitoina Calisperon joukossa, mutta näyttää siltä, että WPB Troy on pitempi ja tummempi kasvultaan. Suoraa vertailua ei voi tehdä kuitenkaan, koska Troy sai tuplalannoituksen, kun paikkasin Tumen kytkimen tekemiä kasvustojälkiä, pintalevittimellä siis lannoitin keltaisen Calisperon ja WPB Troy paikossa oli sijoitettu lannoitus jo mukana. Olisihan voinut suuttimia sulkea, mutta en viitsinyt.

Sylvester-ohra oli kellastumassa muutamin paikoin, mutta tautiruiskutuksen oheen laitettu reilu annos Solatrel - ravinnetta näyttää tehneen parantavaa vaikutusta. Tai sitten loppujuurtuminen korjasi kosteat paikat.


Sylvester-ohra, kylv. 22.5.25,   3.7. tautiruiskutus lippulehdelle, Moddus Evon ja ravinteiden kera Kuva 8.7.2025

Kaura ei oikein osunut matkan varrelle, kunhan alkaa tulla kukkimisvaiheeseen, pitää rientää kemikaalia antamaan.

-SS-

Notta keräsin jo kaikki kasvinsuojeluainesta jääneet purkit jätesäkkeihin ja aloin etsimään tietoa koska osuuskunta ottaa ne taas vastaan. Yllätykseni olikin suuri kun keräystä ei enää järjestetä. Kuka taho näiden hävityksestä tulevista kustannuksista nyt vastaa?

"Aiemmilta vuosilta tuttua Purkit Nurkista -keräystä ei järjestetä vuonna 2025. Syy on huuhtelemattomista purkeista aiheutuneet suuret kustannukset.

On tosi valitettavaa, että emme pysty järjestämään keräystä. Ylimääräisiä kustannuksia aiheutui jo toissa vuonna merkittävästi, mutta koetimme viime vuonna painottaa viestinnässämme, että vain huuhdeltuja purkkeja saisi tuoda keräykseen. Emme ilmeisesti onnistuneet riittävän painokkaasti asiaa esittämään, ja nyt joudumme tekemään tämän ratkaisun, sanoo tuotepäällikkö Antti Tuulos Lantmännen Agrolta."

No, Calispero alkaa tähkimään, Ohrat vähän sateet kellastamat mutta tuskin näkyy satotasoissa mitenkään, Syysvehnä näyttää siltä että sen saa laskettaa elokuun puolivälissä puimakoneeseen 

Minä olen hyvin (vähintään 4 krt) huuhdellut purkit ihan sekajätteesen. Polttolaitokseenhan ne täällä menevät, ei ole kukaan valittanut.

Minä olen kerännyt huuhdellut purkit päältä auki leikattuun suursäkkiin ja vienyt sekajätteenä jäteasemalle. Ennen ei maksanut oikeastaan mitään kun meni painon mukaan, nykyään kalliimpi kun pienet määrät menee tilavuuden mukaan.

paljon teillä keskimäärin menöö aineita per kesä?    kuulosti aika isolta määrältä suursäkissä..   eiks noita ole isompiakin pakkauksia?

Lainaus käyttäjältä: Kaikki - 12.07.25 - klo:20:11

Jos Kaikki myrkky purkit täyttäisi vetellä ja myisi sitten afrikkaan . Siellä voisivat lapset pelata niillä vaikka jalkapalloa sitten kun purkin vetet on juotu .

😅😅👍👍

Tulisi väestön liikakasvukin mukavasti samalla hoidettua. Ja aloitettua siitä epäkelvoimmasta aineksesta.

Määkin saatan olla rasisti, mutta tuo loppu oli jopa mulle liikaa. Sunkin ulosannit huomioiden voisin ehdottaa, että voithan sä näyttää ensi mallia sen kanisterin tyhjäyksessä. Sen kummemmin ihmisiä arvoasteikolle laittamatta.

paljon teillä keskimäärin menöö aineita per kesä?    kuulosti aika isolta määrältä suursäkissä..   eiks noita ole isompiakin pakkauksia?

Multiva kuormaan mahtuu, kun gramma-aineet pääasiassa rikantorjunnassa Kyllä noita purnukoita vain kertyy kun peltoja kiertelee isännille ja omat päälle. Jos vaikka yks per pari hehtaaria,  purkkeja kertyy helposti useita satoja. Suursäkki on kätevä täyttöpaikalla pikkupurkeille, isommat suoraan takaisin pahvilaatikkoon huuhdeltuna. Siitä sitten minne lie jatkokäsittelyyn, yleensä niistä tulee polttojätettä. Tänään pieni 13ha ruis*****nen ja siihen meni neljä purkkia tyhjäksi, ja kahdesta kaadettiin lisäksi osa. Eka kiekalla meni tosi paljon purkkeja samalle alalle, kun rikka-aineena Ariane S 5l purkeissa, purkki per 2ha, siihen päälle hivenet ja hieman jarrua. Äkkiseltään laskettuna tuleekin melkein purkki per hehtaari eikä mitään ns. ylimääräistä tai ihmeellistä, normaali viljan seos rikat+jarrua+tautiaineet ja hiveniä. Onkin ärsyttävimmästä päästä tuo 5l kanisteri Ariane ässää, purkkeja saa olla melkoinen läjä jos ruiskun lataa täyteen.

paljon teillä keskimäärin menöö aineita per kesä?    kuulosti aika isolta määrältä suursäkissä..   eiks noita ole isompiakin pakkauksia?

Eipä ole tullut tarkkaan laskettua mutta tuntuu noita kertyvän.. vaikka en todellakaan ole mikään himoruiskuttaja. Gramma-aineissa pääsee vähällä, taas glyfot ja vastaavat kerryttävät kasaa nopeasti. Mä olen siis laitellut niitä vähitellen omaan sekajätepönttöön (joka muuten on yleensä hyvin vajaa) , ei ole tarvinnut erikseen kuskailla mihinkään.

Ei kovin iso yllätys, että Lantmannen keräily ei toiminut. Varmaan aika merkittävä prosentti purkintuojista ei huuhtele astioita ja saattaa olla isojakin tippoja vielä pohjalla. Osa on niin härskejä, että ei välitä mistään mitään, kunhan saa käsistä pois. Helpoimmalla on päässyt, kun vie suosiolla Jäteasemalle, siellä menee suoraan energiajätteen joukkoon, mihin ne kai kuuluukin. Tuntuisi, että jäteaseman taksat on myös noususuunnassa, mutta sillekään ei mahda mitään.

okei.   tulipa tuokin nyt tietoon.    on aika hölmöä että ei urakoijille ola isompia yksiköitä kun vain meille hehtaarin roiskuttajille..  kun muistelen että jurtin aineita oli jopa 15 litran kannuissa joskus 1970-80 luvun vaihteessa...       mutta tuo tosiaan on ihme juttu kuinka välinpitämättömiä jotkin on.   hyä systeemi ajetaan päin seinää ihan vaan itsekkyyttä.     ja eiks tuo huuhtelu ole jokaiselle ihan rahan arvoista?