Vanha totuttu tieto siitä, että tulevaisuudesta voidaan tehdä ennustuksia menneisyyden perusteella, voi olla nykyisessä ilmastotilanteessa virheellinen. Tosin myös "vanhaan hyvään aikaan" tehtiin tilastollisia analyyseja siitä, seuraako kylvää talvea lämmin kesä ja päin vastoin. Selvityksissä ei saatu edes riippuvuutta, saati sitten syy-seuraussuhdetta näkyviin. Että lumetonta talvea voi seurata lumeton kesä.
Pitkäaikaiset vuosisarjojen kehityslinjat ovat toinen tapa lähestyä asiaa. Esimerkiksi pohjavesien korkeus vaikuttaa kesällä myös kasvien kasvuun, ja pohjavesissä on tapahtunut vähittäinen vyöhykesiirtymä kohti koillista:
Ei ole vaikea huomata, että heti syyskuukausilta alkava pohjavesien nopea kertyminen (edellyttää runsaita sateita), talven pohjavesien korkeus, osin sulan maan ja vesisteisuuden vuoksi, ja toukokuussa alkava ja kesällä jatkuva pohjavesien nopea hupeneminen kuivuuden takia, niin että elokuulla ovat kaivot tyhjät, se on ilmiö, joka vaikuttaa myös maan pinnalla kasveihin ja kaikkeen muuhunkin toimintaan. 2018 raportoitiin vesi- ja viemärijohtovaurioista, kuivan maan halkeilun ja kutistumisen takia. Samaan aikaan todettiin peltojen ruostealueilla ns. vedenalaisen ojituksen kuivuneen ja ruostekohvan täyttäneen kaivot ja imut, samoin rannikkoalueiden taajamissa savikerrosten päälle rakennettujen talojen puiset ns. kitkapaalut alkoivat pehmetä yläosiltaan, kun pohjavedet painuivat alemmas kuin ennen.
-SS-
