Tuli tästä mieleen että minkälaisia kokemuksia Oniarista on tullut?
Ei ole tarvetta käytettyä hankkia mutta mielenkiinnosta...

Mitäs ne vanhat laadut oli? Siis -80 luvulla.

Meillä oli 90- luvun alussa virolainen mies töissä ja osti taunuksen täältä. Laittoi 2 kannen tiivistettä päällekkäin ja kertoi että siten toimii heidän matala oktaanisella bensalla paremmin, tai sitten vaan huijas pikkupoikaa🤣🤣🤣

Puristussuhteen laskeminen varmasti auttoi nakutukseen kun oktaaneja oli liian vähän.

Onhan näitä ollut minunkin lähelläni. Yhtenä talvena keräilin yli 100 m³ kuivasia kuusia muutaman ha:n alalta ja vuoden päästä homman hoiti moto samasta kohteesta.
Ei siellä tainnut kovin montaa tervettä puuta enää olla sen kesän jälkeen. Syntyi aakeeta laakeeta. Oli siellä vähän maannousemaakin joka sitten hakkuulla paljastui.

juuu,  elävät hyökätyt puut poistettava mahollisiamman nopsaan mutta kuolleet kuivat on jo ohi neyt voipi jättää huoletta torjujille pesäpaikoiks.   ja lisäksi siihen lahopuumäärään.                       ja net kuolleet puut ei kelpaa selluks tahi muuhun.   ja polttopuuna aika heikkoa..

Energiapuuksi kelpaa kyllä hyvin ja hintakin tällä hetkellä parempi kun sellupuulla... ei tietysti kannata vuosikaupalla niitä lahotella vaikka pystyssä melko hyvin säilyvätkin.

Jos painon perusteella arvottaa niin lämpöarvo ei taida kovin paljoa olla heikompi kuin koivulla. Tilavuus tietenkin eri juttu.

Onko nämä sitten ely-kohtaisia ongelmia, täällä etelämmässä en ole kuullut suurista ruuhkista.
Ainakaan vuosi sitten.

Nyt mainostetetaan myös yhden 40 V akun XGT Makitaa... mitään muuta en laitteesta tiedä kuin että kahdella akulla ja laturilla euroina about tonni.

Höm... kyllä mä jonkinlaista kansipahvivikaa yhä epäilisin. Saattaa kerätä kaasuja johonkin systeemin mutkaan, lämppäriin tms eikä liemi sitten seisoessakaan enää osaa vaihtaa paikkaa sen ison kuplan kanssa. Aina se ei pieninä kuplina näy, riippuu paljon millainen se systeemi on eikä vuoto välttämättä näy pakokaasussakaan ellei ole tarpeeksi suuri.

Pelkän nesteen tilavuus ei lämpölaajenemisessa muutu kovin paljon, paisarin normaali vaihteluväli kertoo sen määrän. 

Nimimerkki juuri yhden Valtran kansirempan näpertänyt :-/
Paisarissa ei nopeasti seuraten koneen käydessä näkynyt mitään ihmeellistä mutta ajossa myöhemmin työnsi nestettä pihalle ja lämppäri lakkasi toimimasta lopulta kokonaan. Eli keräsi kaasuvuodon aina sinne systeemin 'huipulle'. Alkuun lämppäri lähti kiertämään kun käytti vähän kovempia kierroksia mutta lopulta ei sekään enää auttanut...

Siihen on kai olemassa jokin reagenssitestikin jolla sai selville onko jäähdytysnesteessä jälkiä pakokaasun aineista. Sillä voisi asiaa varmistaa helposti.

hauskaahan se on kun toista kymmentä vuotta rekkaa ajanu alkaaki ajaa tukkirekkaa..   mettätiet on hieman mutkasempia ja kapeampia kuin valtatiet..  ja kun jo ekana päivänä on kärri pari kertaa ojassa kylkysellää, - tyhjänä.       peilit kuulema keksitty ja autoissa kait myös kääntyvät etupyörät.. ?

Kerran juttelin metsänreunassa sellaisen kaverin kanssa joka oli ajanut puoli vuosikymmentä tulppaaneja Hollannista. Ja sitten joku oli keksinyt että laitetaan sama kaveri mätästämään ja kuskaamaan myös kaivuria lavetilla pitkin sekalaisia mätästyskohteita.

Jos oikein ymmärsin niin se työkokeilu taisi jäädä aika lyhyeksi... jos ei ollut kaivurista tela pois päältä kivikossa niin sitten lavetti jumissa jossain pehmeikössä.

Vaan eipä se osaava pöllikuskikaan olisi ihan heittämällä sinne Alankomaihin viikon keikalle lähtenyt kaikkine mutkineen, laivajuttuineen ja papereineen. Homma ei ole toistaan parempi, ovatpahan vaan erilaisia.

Ei paljoa motivoi viljanviljely noilla eväillä. Vehnä enää puuttuu madonlukujen listalta. Pitää taas näköjään kehitellä vähän muita juttuja..

Mutta ei tuohon yhtälöön taideta tarvita kuin seuraava ruutikuiva kesä niin kyllä ne viljavuoret mitataan uudelleen lyhyemmällä mittakepillä.
Tai vaihtoehtona todella surkea syksy.

Mulla on Massikassa sellaiset ruuvattavat rajoittimet joissa pitäisi olla joku jousi sisällä. Uutena varmaan olikin, mutta toiminta silloinkin sivulle kallistavassa rinteessä heikko. Siis nuo ongelmat kourilla kiinni laitettaessa ( varret ei oo kohdalla). No tuon kanssa voi elää jos jättää varret ajas ja ohjaa ja nostaa maasta käsin. Mutta sitten noihin ruuvattaviin muutenkin. Nuo ainakin tahtoo jäädä multa aina sellaisiksi heiluviksi, koska yleensä se jenka on täynnä paskaa ja pyöritys jopa ylivoimaisen vaikeaa. Tuostakaan tietysti oikein muuta haittaa, mutta liikenteessä voi vähän heilauttaa  Lapiorulla vedettäessä rajoittimien pitää pyöriä tai äjes voi tulla hyttiin sokkanaulan tiputtua.

Ne ruuvattavat vaativat säännöllistä hellyyttä ja huolenpitoa että psyvät puhtaana ja herkkinä. Silloin ne kyllä pelaa, saa hyvinkin tiukalle. Mun vastaavat taitaa kohta olla 20 vuotta vanhat ja pelaa bueno. Noissahan on ihan rasvanipatkin. Jos ne pariksi vuodeksi 'unohtaa' niin ei varmaan liiku.
Kerta-pari vuodessa auki ja puhtaaksi ja rasvaa koneeseen :-)

Tappi-reikään malleja on vähän hankala saada kunnolla tiukalle ellei onnistu kaksin käsin keräämään niistä kaikkia löysiä pois ennen tapin laittoa.
Vähänkin löysälle jäänyt jytkäyttelee inhottavasti kun vaikka peruuttelee raskasta kylvökonetta pyöränvälijyrä ilmassa, siinä on aika suurista voimista kyse.. laatikot täynnä vedettävää massaa jyrän tapissa kuitenkin noin 9 t. Siinä leikissä tahtoo hennommat tapit antautua :-(

Kierremallilla ei noita ongelmia. Kevyemmissä hommissahan tapit on kivoja ja nopeita käyttää.

Joskus noita hydraulisia harkitsin mutta hinta / hyöty jäi vähän heikoksi.
Sivusiirtoa tarvinut lähinnä nostolaiteniittokoneessa (saa renkaaseen nähden palkin oikeaan kohtaan), lumilingossa (kapea vetäjään nähden,saa paremmin leikattua penkkaa) ja liian pienessä takalanassa... ne muutamat kerrat vuodessa jaksaa käsinkin ruuvata.

Sopivassa erikoiskäytössä voivat olla ihan jees.

Vanhojen koneiden vetokarttujen / hahlojen leveydet ovat kyllä mitä sattuu, kaikenlaisia oma- / sepäntekemiä... joku pikkuvehje voi olla kultaiselta 60-luvulta vielä.

En ollut paikalla kun nosturi oli tullut ja pedattu paikalleen. Enkä ollut purkuvaiheessakaan, keli oli melkoinen räntämyrsky silloin.

Mutta pakkohan tuo lienee kun niitä painolaattoja näkyi olleen ainakin  70 tonnin edestä ja vehje itsessään ilman painoja painaa kai 90 t :-|
Katselin härvelin dokumentaatiota netistä ja tasan ovat saaneet kuljetuksen akselipainot jaettua: jokaiselle kahdeksasta akselille ilmoitetaan 12 t.
Noissa limpuissa taisi lukea 11 t kappale.

Näppärästi näkyy olevan omatoiminen noiden vastapainojen suhteen, samanlainen värkki tuossa videolla:
https://www.youtube.com/watch?v=4n2fF-CQszk

Tuosta näkee vähän siltaprojektista vaikka maksumuurin takana onkin.

https://www.iitinseutu.fi/artikkelit/riutanpaan-silta-uusiksi-730-000-eurolla/

Kyllä tuo kai vielä on voimassa, en tiedä onko sitten eri ELY-keskuksilla tuossa eroa. Tuo on Keski-Suomen ELY tuo linkki joka tuli ekana vastaan:

https://www.ely-keskus.fi/keski-suomi-yksityistieavustukset

Tuossa seurailin isohkoa siltaprojektia, jossa iso nosturi nosti vajaan 50 t painaneen 6,4 x 21 m Versowoodin puusillan paalutettujen  ja valettujen kannattimien päälle.
Jo sillan kuljetus kokonaisena oli jonnimoinen projekti. Ja  tietämäni kokonaiskustannusarvio oli aika huomattava.

Oli myös suurin mobiilinosturi mitä olen vierestä nähnyt. Vastaava kuin tuo:

https://j-helaakoski.fi/nosturit/ajoneuvonosturit/nosturit-250tn-ja-yli/liebherr-ltm-1500/

Nämä on mielenkiintoisia. Meilläkin on tulossa siltaremontti jossa aukon leveys on 4,2 metriä. No ehkä laitetaan putki. Ongelmana on , että tielllä on haaroja seitsemän kappaletta ja teoriassa siltaa ei tarvitse kukaan. Käytännössä sitä tiekunnan osakkaista käyttää hieman alle puolet ,joille maksut  kohdistunevat.

Näille taitaa saada aika hyvin ely-rahaa kun on hyvät perusteet ja suunnitelmat. Ainakin isommille. Olikohan peräti 85% ?

Mä laitoin Etanaa aika tarkkaan 300 kg/ha. Syksyllä näytti sopivalta, näkee nyt sitten miten kävi...