Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: [1] 2 3

Aiheet - metsajussi

Miten hyvin nuo vaonlevittimet pelaavat?
Kyseessä Överum/Agrolux AX-siipi ja 650 rengas. Jälki on vähän vaihtelevaa;  jos säätää niin että syksyllä näyttää tasaiselta niin keväällä maan painuttua ei enää näytä. Ja eka lumituisku jo paljastaa että ekan viilun kanssa on ongelmaa. Mullalla pyörä painaa edellistä alas ja kiilaa sivulle --> eka viilu kaatuu enemmän ja jää painauma. Maalajin vaihtuessa kovemmaksi pyörä saattaa taas päättää toisinaan kulkea enemmän kyntämättömällä jolloin 1. leveys on jälleen pielessä.  Erityisen kiva lohkoilla jotka olisi hyvä saada  kunnolla tasaisiksi tulevaa heinää varten, teettää paljon turhaa äestelyä ja sittenkin vielä kyntöjakoiset urat tuntuvat seuraavana vuonna pellossa.
Kapeammalla renkaalla testattuna toimii ongelmitta mutta se ei ole nyt tässä se helpoin vaihtoehto.

Toimiiko avartimet vanhan nurmen kynnössä vai tuleeko sotkua?
Sain sitten täyttöruuvin vääräksi - enkä edes itse peruuttanut ...

Täyttelin eilen viimoisia koneellisia. Näin kylvinkoneeseen  vilahtavan  viljan seassa herneenpalon puolikkaan ja yritin nopeasti pelastaa sen pois kun varmasti tukkii syötön. Roskan kalastaminen vei kauemmin kuin piti ja täyttöruuvin putki täyttyi ja ruuvi meni tukkoon ja ruuvi pysähtyi . En siitä heti suuremmin välittänyt, kyllähän se siitä lähtee taas jatkamaan kun päästää purkutorven vapauteen. Sitten havahduin siihen että kylvökoneen kaide painaa takapuoleen kun kurottelin roskan perässä sinne laatikon pohjalle.
Kippi nousi hiljalleen ja painoi täyttöruuvia kaidetta vasten. Tuli vähän kiire mennä kärrytraksan vivulle..

Näköjään traksan lohkossa on semmoinen vika että kuin yhden toiminnassa olevan karan paine nousee riittävästi niin öljyä alkaa vuotamaan muidenkin karojen linjoille. Kipin vipu oli kiltisti 0-asennossa mutta silti se päästää sinnekin öljyä. Piti ihan demota uudelleenkin ja noin menee vaikka renkkaisi mitä.
Kärrykin nousee aika pienellä paineella kun kuormaa oli vain pieni nyytti jäljellä ja sekin siellä perässä, tietty.

No höh sanon minä. Onneksi ruuvikaan ei vääntynyt niin paljoa että vähän vemputtaen sain koneen vielä täyteen, kipin letku ensin irrottaen :-)

Sohlohan tuo lohko on ollut jo 10 vuotta mutta tuota ei vielä ole vastaan tullut.
Miten se sanonta menikään niistä suutarin lapsista...
Onko noille normaalia että käynnistyksen jälkeen pumppu reagoi hyvin hyvin hitaasti kaasun painamiseen?
Lähtee todella herkästi käyntiin, mutta jos 10 s päästä startista painaa kaasun pohjaan ei moneen sekuntiin tapahdu mitään. Sitten alkaa viivästetysti hyvin hitaasti nostaa kierroksia. Ilmiö jatkuu kunnes aikaa on kulunut riittävästi (kone lämmennyt?) jolloin alkaa reagoida kaasupedaaliin normaalimmin. Ei anna savua, ei mitään, ihan kuin pedaalin ja pumpun välissä olisi piiitkä jousi ja sen toinen pää tervapurkissa :-)

Lämmettyään sitten antaa savuja turhankin paljon, lienee joku vähän ropannut... pitäs kai käyttää tietäjällä.

Konehan on X120, lienee sama kone kuin vaikka 6850-mallissa.

Tuollainen löytyi aika lailla keskeltä 7 ha:n heinäpeltoa. Omiin vehkeisiin ei kyllä kuulu eikä tuolla juuri muitakaan ole ajelemassa käynyt.
Mistä lienee sinne tipahtanut - sininen värikin tuntuu oudolta. Pituutta joku 300-400 mm, toinen korva selvästi poikki.

Onneksi oli niin maan sisään painunut ettei ollut lähtenyt minkään heinävärkin matkaan. Kumminkin selvästi kokonaan näkyvissä.
Onko se nyt joku uusi helvatan direktiivi että metsäkoneenkin pitää piipata ajaessaan / peruuttaessaan?

Noin 200 metrin päässä ajokone on muutaman päivän keräillyt energiapuita sun muita, ja siellä ylempänä mäen päällä kun se ajelee niin tässä pihassa kuulostaa aivan siltä kuin se piipitin olisi 5 metrin päässä. Tuota kun tunnin-pari pihalla puuhatessaan joutuu kuuntelemaan niin tulee mieleen hakea teippiä tai sivuleikkurit... hulluksi tulee. Piip piip piip..

Ekana aamuyönä luulin että mitä kummaa kun roska-auto peruuttelee ympäri oma pihaa... oli jäänyt tuvan ikkuna auki ja ääni oli tosi voimakas. Mutta tuo ajokonehan se siellä vaan naapurin metsää keräilee.

Olen kyllä sitä mieltä että jos ei lähestyvästä Ponssen möyrystä ymmärrä olla jäämättä alle niin ei tuo piipitinkään taida sitten auttaa.
Onko hyvää ideaa tai tietoa muovitettujen rehupaalien nosteluun sopivasta riippuvasta työlaitteesta nosturiin?

Pitäisi  nostella niin että paalit pysyvät päädyllään, siis pystyssä ja saa tehtyä/purettua pinoa ilman suurempia ilmavälejä.

Googlauskaan maailmalta ei tuonut oikein hyviä valmiita ratkaisuja. Ek:n pihdistä voisi tietysti viritellä siirtämällä nostokohdan painopisteen kohdalle siihen yläpuolelle.
Olen myös jossain nähnyt sellaisen jossa oli 3 toisiaan lähestyvää sormea pystyssä mutta en enää mistään edes kuvaa löytänyt.
Onko kellään kokemuksia tuosta Rotecin isommasta pöydästä + kahvoista?

Miten lähelle menee oikeaa ammattilaatua?
Valittelin tuossa kaverille että en ole löytänyt mieleistä vetäjää metsäkärryn eteen.
Kaveri siihen että laita käytetty länkkäri ilman kaivutekniikkaa ja muuta tarpeetonta.

Jäin vähän ideaa miettimään. Olisihan sellaisessa
- ergonomia, ohjaamo ja taka-ajosysteemit kohdillaan
- hydrauliikassakin löytyy
- runko taatusti kestää, 4wd-voimansiirtokin ellei ole valmiiksi hajalla
- panssaroinnit, vankat renkaat valmiina
- voisi valita maun mukaan linkku tai perinteinen
- kohtuulllisen edullisia jos (tarpeettoman) kaivulaitteen ei tarvitse olla hyvässä kunnossa

Sanokaapas arvon raatilaiset että mitä tuossa on niitä miinuspuolia?
Miten  nuo on yleensä rekisteröity - traktoriksi vai joksikin työkoneeksi? Saako jollakin ilveellä tieliikenteeseen laillisesti kärryä perään?
Vekottimella pitäisi kuitenkin pystyä ajamaan myös tiellä, toisinaan kuormankin kanssa.

Tiedän että esim Nisula tekee kyllä uusista motoja.

On tässä ährätty ja tuhrattu otsikon mukaisten laakereiden vaihdossa. Tällä hetkellä kohlimet ovat kärryn lavalla mutta akselit vielä puimurissa paikoillaan.
Kohlinten irrotus ja kiinnitys sinne etummaiselle akselille ei ole ihan niitä väljimpiä puuhia mitä tähän mennessä on vastaan tullut :-(
Laakerit itsessään ovat kammenkauloilla kätevästi halkaistuilla kartioholkeilla, mutta systeemin kiinnitys itse kohlimeen on /c:stä.
Sellainen pellissä hahlossa oleva lukkokulmilla oleva kupukantainen ylipitkä pultti jossa umpimetallinen lukkomutteri pöpertyneessä kierteessä, paikassa jossa edes mutteriin ei mitenkään tahdo edes päästä käsiksi.
Homman kruunasi se että parista oli kai jo tehhtaalla pilattu kierteet ja niihin oli laitettu sitten sen lukkomutterin lisäksi toinen mutteri päälle varmistukseksi. Ainakin maalit oli päällä molemmissa. Sellaiset olivat hieman työläitä saada pois.

Onneksi sentään elevaattoreita ei ilmeisesti tarvitse irrottaa pois tieltä ellei kohlinakselin hihnapyörän puoleista runkolaakeria halua vaihtaa.

Onhan tuo itsehillintää ja sisua kasvattanut melkein yhtä paljon kuin erästä uloketta otsaan :-|
Onko tämä nyt toimittajan tietämätön ilmaisu, vai totuus ostosiemenen laadusta?

https://yle.fi/uutiset/3-10161709?origin=rss
Vaikka tämän ryhmän jäsenistä useimmat taitavat tehdä klapinsa enemmän pro-luokan vehkeillä, niin maltti ja järki ovat aina hyödyllisiä.

https://yle.fi/uutiset/3-10082124?origin=rss
Vähän ihmetyttää tuo hinnoittelu toisinaan.

Esim tuo, kohta 40-vuotias Sampo 35, hintaa 5000 e  ..
https://www.ss.com/msg/lv/agriculture/agricultural-machinery/harvesters/combine-harvesters/bolgin.html

Tuossa taas vähän eri luokan kone, NH CX820, parisen tuhatta kelatuntia, 62 000 e:
https://www.ss.com/msg/lv/agriculture/agricultural-machinery/harvesters/combine-harvesters/bxmcki.html

Minusta Sampo on vähän ylihintainen ? Onko tuollaisille vielä jossain kova kysyntä?
Pitäisi tässä fiksailla kaverin vanhan Ford viis'tonnisen polttoainepuolta. Vehkeeseen on lisäilty kaikenlaisia polttoainepuolen rakennelmia ja tehty systeemiin muutoksia, mm. polttoainekäyttöinen hytin ilmalämmitin. Systeemissä ei ole tällä hetkellä edes hanaa, sekin pitäisi lisätä johonkin järkevään paikkaan, alkuperäinen on paitsi rikki niin lähes luoksepääsemättömässä paikassa, kiitos ek:n ja muiden rakenteluiden.

Vaan millä palikoilla noita putkia kannattaisi vedellä ja mistä niitä saisi? Pitäisi kuitenkin saada liitettyä tankin, suodattimien ym. alkuperäisiin kierteisiin ja liittimiin jne.
Ihan letkulinjalle en halua lähteä. Tuli jo hupimielessä mieleen että paineilmapuolen nailonputket ja tökättävät liittimet olisivat hirmu käteviä, olisi valmista kulmaa  ja haaraa ja palikkaa, mutta ne eivät varmaankaan  kestä polttoainetta :-(

Löytyykö alkuperäisen tapaisia metalliputkia yhteensopivin osin jostakin? Käyköhän jarruputkien osat, niitä ainakin olisi tarjolla ja putkeakin metritavarana, työkaluineen. Ei varmaankaan käy.

Eipä ole ennen tullut vastaan tämmöistä(kään) tarvetta.



Mullahan on siis muinainen puolihinattava DVL-498H. Jossa on se vika että sen siipimalli ( V ?) tekee sen verran ahtaan vaon että nykyaikaiset rengasleveydet - edes 600 - eivät oikein sovi sen kanssa samalle pellolle. Rengas survoo puolet edellisestä viilusta alleen ja lopputulos ei näytä oikein mukavalta. Kynnetty sitten vanhalla vetäjällä jossa kohtuullisempi rengasleveys.

Lainasin tuossa kaverin syysrypsityömaalla Agroluxeja joissa oli AX-siipi. Hyvin mahtui rengas ja jälki oli nättiä, niin matalaan kuin syväänkin. Mullalla ja savella.
Katselin myös että päällepäin ojas ja muukin tekniikka näyttää yhä aivan samanlaiselta. Esitteestä bongattuna myös uusien hinattavien mallien rakenne näkyy olevan hyvin pitkälle 1:1 tähän vanhaan verrattuna.

Eli voisikohan tuohon vanhaan auraan vaihtaa nuo uudemman tyypin siivet? Ja tietysti muut asiaan liittyvät kulutusosat.
Muuten tuo punainen MRT ei oikein vakuuttanut, tahtoo näköjään rungon etupään levyjen liitokset löystyillä, pultteja oli katkeillut ja keskityssädön vantin kiinnityskohta oli korjattu ja vahvistettu.
DVL:ssä ei ole ollut mitään tuollaista kiristely- tai korjaustarvetta.

Yritin tuossa saada vanhaa ruohonleikkuria käymään. Harrasteensa kullakin...

Kone on vanha 3,5 hp pystyakseli-Briggs. Tankin päällä oleva kaasutin, kalvo välissä.
Hukassa ollut kipuna palasi katkojaa kihnuttamalla.

Kalvon uusin (entinen oli aika venynyt koppura), purin kaasarin ja rassasin, puhalsin ja tarkistin jokaisen kanavan, reiän ja suuttimen.
Myös ne tankkiin menevät sihdillä varustetut 'imukärsät'. Joku hyvin pienikin reikä siellä on suuttimen alta kurkkuun.
Seosruuvi on kierros ja vartti auki kuten oletussäätö on.

Kone lähtee hyvin käymään ja tehot ovat tallella, mutta käy vain minuutin-pari, sitten sammuu melko nopeasti. Riittävästi nykimällä lähtee taas, vähäksi aikaa.
Jos odottelee puolisen tuntia niin sen jälkeen starttaa helpommin ja käy taas muutaman minuutin.
Voihan se tietysti olla hetkellinen kipunan puutekin - silloin vika lienee siinä magneeton käämissä.

Tyhmä Tyrväältä ei nyt  keksi mitä siinä vielä pitäisi tehdä. Tankin korkin huohotinkin on auki.

Liippaanko viikatteen, hankinko lampaan vai käännynkö lähimmän Jacobsen-edustajan puoleen?

Sivuja: [1] 2 3