Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: [1] 2 3 ... 187

Viestit - metsajussi

Ja jos aurakone käy eikä ole päivälleen tiukka toteutusaikataulu niin saattaa niitäkin urakoitsijoita liikkua näilläkin main.
Aika laajalla reviirillähän nuo kiertävät.
Esim Savon Salaoja.

Minusta ojitus on kuitenkin niitä perustavaa laatua olevia toimenpiteitä jotka kannattaa suunnitella ja toteuttaa kunnolla. Ettei tarvitse heti 10 vuoden päästä tehdä korjaus- ja täydennysojitusta.
Suunnittelun osuus korostuu silloin kun kohde on jollakin tapaa haastava. Vesitaloudellisesti selkeimmät lohkot ja helpoimmat maalajit onnistuvat tietenkin vähemmälläkin osaamisella. Omalla kohdallani parilla lohkolla  yllätykseksi tuli vahva ruosteongelma, onneksi suunnittelija testasi asian ja suunnitelmaa sitten muutettiin, mm vedenalaiseksi ja huuhteluliitoksilla varustetuksi. Ojaväliäkin tihennettiin.
Mahtaako Tuuli tai Lindholm käydä noin pohjoisessa, soita ja kysy?

Ainakin jälkimmäinen oli  ihan näillä samoilla seuduilla. 10 ha uudisojat  jo vähän kiinnostaa urakoitsijaakin.
Onko tämä pro A... parempi tai halvempi kuin entinen salaojakeskus?

Hyvä tietysti jos on kilpailua.

Ojituksessa on kyllä sen verran muutakin puuhaa että itse kaivamisen jättäisin urakoitsijalle... jos näitä ketju- tai ukkomaramiehiä maakunnassa enää on?

Tommoinen paikalle - näyttää homma käyvän aika vikkelään, ilman soraa kylläkin.

https://www.youtube.com/watch?v=_5hfE8ReeiI
inykypunavanteisen ratio on kyllä yks pila;   virtakytkin kuin nuppineulanpää ja asemat aina asennettava virtojen laiton jälkeen ja huono kuuluvuus.    m,oni asema ei vaan kuulu häikättä..

Antenni huono(sti) ?
Kaasu eri muodoissaan (bio- taio maakaasu,myös LNG) saattaa sopia paremmin raskaaseen liikenteeseen. Löytyy paikkoja isoille säiliöille, reitit ja terminaalit ovat osin vakioita ja kulutus suurta. Ei seiso kaasuntankkausasema tyhjän panttina, LNG-aseman perustaminen taisi maksaa 6-numeroisia summia.

Kaasun käyttö dieselmoottorissa vaatii myös pikkuhitusen dieselpolttoainetta koko ajan.

Ainakin Volvon FH LNG on jo valmis paketti. Tuohon kun vielä yhdistetään Sisun hybriditekniikka niin alkaa olla keksinnöstä kyse :-)
Muutaman BvL:n kin olen käytössä nähnyt enkä suuria moitteita kuullut.
Ei omaa kokemusta.
Mulla on ollut rankan käytön luurina jonkun vuoden tuollaisen paljon vanhempi versio:

https://www.insmat.fi/fi/tuote/puhelinmalli-haku/erifoninsmat/rock-v4/132-9010/erifon-rock-v4-3g-rugged-phone

On toiminut ja kestänyt. Jotkut asiat kömpelöitä tehdä mutta perusjutut ovat selkeät ja toimivat ja akkukin kestää niin pitkään että lopulta unohtuu ladata...
Samaa myydään maailmalla muillakin nimillä - ja halvemmalla. Joku kiinan luurihan se on, en nyt muista niitä muita markkinanimiä (siis Suomen ulkopuolella).


Paljonkohan keskimääräinen elinkä on kuitenkin kasvanut sieltä 60-luvulta? Oletan että paljon.

Merkittävä osa kasvusta johtunee kuitenkin lääketieteen kehityksestä.
60-luvulla ei painettu 110 lasissa tappituntumalla kilometrien jonossa kohti pääkaupungin ihanuuksia... :-)
ite huomannu et veto takkuaa ( nyy )   kun on putsdari pölynpeitossa.    sit kun kopistelee sen noin puolen desin multakerroksen pois nii alkaa taas henkittää..   eli vetään.             tuon punavanteen kans ei iha moista vielä kerenny huomata.       mut kevättöissä pölyä kovasti ja sen jälkeen putsuu.      taas toimii ja sit syksyllä uusi suotin jotta talven kosteat kelit kulkee..                en tiä kuin mettään tuo menee..?

Jos kovin pölyisissä olosuhteissa joutuu paljon toimimaan niin jonkinlainen esierottelija / syklonimalja tms helpottaa sen varsinaisen suodatinpanoksen elämää huomattavasti. Turvekoneista mallia :-) Monessa koneessa se pyörre-erotin vielä siivoontuu itsekseen pakoputkeen liitetyn ejektorin avulla.
Ainakin mf 3000 sarjassa on takapyörien laakereille nipat ja voiteluväli muistaakseni 50 tuntia ohjekirjan mukaan. Uudemmassa traktorissa on taka-akselilla omat öljyt ja proput löytyy mistä saa öljyn pois.

Eli kyllä nämä on ihan tapauskohtaisia onko vaseliinia käytettävä. Enkä pidä vaseliinivoitelua yhtään huonona vaihtoehtona kunhan vaan toimii...

Ehkä tuossa oli näpyttelywirhe, oman 3070 manuaali sanoo 500 h ja rasvaus vain pari painallusta silloinkin.
En ole tainnut juuri 35 km suuntaansa pidempää tehdä. Tuskin teenkään.
Joskus ajettiin porukalla rehua silppurin alta ja muistan että vajaan viikon yhdellä korjuukerralla traktorin mittariin tuli joku 670 km..
Koukussa oli tavallisesti Multiva TRM 180 HD rehulaidoilla.

Jos kävelee suolla ja pysyy pinnalla, niin koko pitäjä ei sitä huomaa. Mutta jos vaikka 20tn liikkuu suolla ja pysyy pinnalla, sen tärinän erottaa puista aika kaukaakin. Nyt sen siltasäännön saa taas tähän, kun nostaa sen pinnalla pysyvän 20tn:n massan etenemisnopeutta. Ennen pitkään siitä tulee sukellusvene.

Suo on kyllä aika mielenkiintoinen asia noin kantavuuden puolesta. Se voi kohtuullisesti kantaa hitaasti ja rauhallisesti liikkuvan, mutta ei pidä jättää yöksi samaan paikkaan seisomaankaan. Tai ainakin kannattaa illalla vetää se vaijeri jo valmiiksi 'rannalle'...
Se sitova pintakerros voi antaa hiljalleen periksi, ja sen rikkouduttua ei sitten olekaan kuin yksi suunta ja se on alas :-(
Jos alusta myötää (palautuen) niin sillä on silloin jokin etenevä ominaistaajuus, resonanssitaajuus. Jos vierivä kuormitus etenee nopeutta joka vahvistaa tätä resonanssia (summautuu siihen vahvistuen) niin silloin alkaa amplitudi kasvaa, voimat suurenevat ja jossain voi tapahtua jotain hassua...

Jos alusta myötää joka tapauksessa, niin suurella nopeudella etenevä kuorma aiheuttaa eteensä samalla nopeudella etenevän eränlaisen 'shokkiaallon' joka voi myös esim heijastua jostakin edessä olevasta kantavammasta esteestä (esim lähelle pintaa tuleva kallio tai muu muu muutos tien rakenteessa) ja sitten summautuu siihen vastaantulevaan aaltoon. Lopputulos on taas sitten joko vaimentuminen tai vahvistuminen, riippuu aaltojen vaiheiden tilasta.

Vetävät akselit aiheuttavat vielä enemmän vinoon suuntatuvia kuormavektoreita kuin vapaasti pyörivät, samoin jarrutukset; ja resonansseja voinee tapahtua jopa eri akselien välillä.
Yhtälö tuskin on yksinkertainen, siihen vaikuttavat ajoneuvon nopeus ja massa, maaperän ominaisuudet ja tien rakenne, renkaat, akselimäärä ja niiden sijainti ja painonjakauma niiden kesken ja muut 10 tuntematonta parametria..

Teoria toiminee huonosti jollain kuivalla moreenilla, mutta näillä riittämättömästi perustetuilla vanhoilla teillä pintakerrokset voivat levätä suorastaan vellovan savipatjan päällä. Näkee kun katsoo raskaan yhdistelmän etenemistä kelirikon aikaan, tie joustaa kuin vesisänky ja taikinamainen savikura tursuaa halkeamista ylös.

Tämä on omaa arveluani, ei perustu mihinkään virallisen tietoon. Sellaistakin voisi löytyä jos keksisi sopivat hakusanat.
Tarpeeksi vauhtia niin pysyy pinnalla. Moottorikelkkakin kulkee järvessä veden pinnalla...

 ;D
Sivuja: [1] 2 3 ... 187