Takaisin laittaessa katso että menee samaan reikään sylinterin tappi,jää muuten 4-veto ja jarruvalo päälle.Ainakin 6250 oli 2 reikää,ylempään kuului tappi.

Kiitos vinkistä...

polkimen päästä tappi irti, sen jälkeen on helppoa.

Näköjään käsikopelolla ja gynekologian kirjekurssin avuja soveltaen  nuo sokat & tapit sai irti.
Ehkä ne saa jollain sitten vielä takaisinkin.... pitää varmaan yrittää virittää joku peili lattialle että sitten näkisi edes sokan reiän suunnan.

Ei olisi kyllä ollut suuri suunnitteluvaiva tehdä siihen kojetaulun sivun teräksiseen runkokoteloon edes kurkistusaukkoa myös tuohon kohtaan.
Eihän se tietysti ole suunnitelijan ranne joka pitää saada ihmeelliselle mutkalle...

Kone siis X120 eli lähinnä 6850 tuolta osin.
Miten nuo pääsylinterit kuuluu irrottaa?
Sinne polkimen puolelle ei oikein pääse mistään edes näkemään, saati jotain siellä tekemään :-/
Kuvan mukaan mäntään tulevassa tangossa on holkissa kierresäätö lukitusmuttereineen, hahlo polkimeen  ja tappi.

Jossain sanottiin että irrottaminen on helppoa....??

Rosteri voisi olla kova mut hinta jossain 10000l pytyssä jo varmaan hyvä.

Varmaan, noissa tuhannen litran luokassa olevissa hinta oli ehkä 1,5-kertainen tavalliseen teräkseen verrattuna. Nämä siis sellaisia metsäkoneen kouralla kahvasta nostettavia joissa valmistustyö ja varusteet maksanevat joka tapauksessa enemmän kuin itse raaka-aine. 10 m³ säiliötä ei kai muovista tehdä - vai tehdäänkö? Tietysti monta pienempää rinnan...

Noita siirrettäviä teki joku firma rosterista - pidin hyvänä ratkaisuna asiasta enempää ymmärtämättä :-)
On vaan yrityksen nimi päässyt unhotumaan, Metkossa niitä joskus oli.

Kai rosterista voisi isommankin tehdä..

https://www.youtube.com/watch?v=1ZW4Ska8gvA

Riippuu siitäkin onko systeemi ihan vaan passiivinen kela jolle annetaan sähköä, vai onko siinä jokin hienompi ohjausäly mukana jo venttiilissä.
Jos karan todellisesta asennosta on takaisinkytkentä ohjaimelle niin silloin on pakosti älykkäämpi ohjain.

Yhdysrakenteinen ohjain voi olla servo, askelmoottoriohjain tms ja liitäntä ulkomaailmaan sitten bittiväylä tai jokin muu...
Silloin sinne voi tulla pysyvä käyttösähkö + sitten jonkin muodon ohjausdata.

ne teki joku toinen todennäköisesti, ihan tunnettu valmistaja, en nyt muista mikä kaveri muistaa, mutta ilmeisesti saattaa olla catin omilla spekseillä. ainakaan mikään muu osa aiemmin ei ole ollut vakiokamaa, kuten peukalorulla jolla ohjataan puomin jatkoa.

On vain hankala päästä käsiksi vaikka löytäisikin samanlaisen koneen, niin kiinni niihin solenoideihin. Piti purkaa juotoksia että pääsi sinne asti käsiksi. hyvä tietää että niitä on olemassa vahvistimia. Pitänee usuttaa soittamaan sinne usevoltille, rotex on jo tuttu.

Sinänsä tuo mittaus ei vaadi kuin sen että jostakin pääsee käsiksi kelalle menevään yksittäiseen johtoon - niin että saa sen pikkuruisen 'pyykkipojan' (Hall-anturin) johdon ympärille.  Galvaanista yhteyttä (=kontaktia) ei tarvita eikä eristettä rikkoa tms. Riittää että saa sen yksittäisen johtimen jostain matkan varrelta hiukan muista erilleen.
Voi se silti olla hankalaa kun johtosarjat ja rakenne ovat mitä ovat, en sitä sano.
Luulisi huollonkin tietävän speksit ja kertovan - varsinkin jos varaosaa ei edes enää saa. Normaalisti pwm:ää ajetaan kyllä ihan nollasta täyteen tasavirtaan. Ja isojen kelojen virta on ampeerien luokassa, enimmillään yleensä 3-4 A jos kyseessä on peräti 60W 12V kela. Tavallisesti virta on noin puolet tuosta..

Mikä Catin malli on kyseessä? Mulla on sattumoisin täydelliset sähkökaaviot malleihin TH336, TH337, TH406, TH407, TH414, TH514 ja TH417.
Hieman sarjanumerosta riippuen.

Sen ohjainboxin saatavuutta kauempaakin maailmalta purku- ym osana on varmaan jo tutkittu?

diagnoosi on selkeä. sen on varmistaneet avescon miehetkin vikakoodeista. Isoin ongelma on niiden solenoidien kanssa se että kun niissä ei ole mitään numeroita eikä ole tietoa millaisilla jännite, pulssi ja virta alueilla liikutaan. kun ne tietäisi niin pystyisi paremmin hakemaan sopivia ohjaimia kyseisille solenoideille. Äkkimittauksella ne ottaisi liikaa virtaa jolloin esim rotecin kahvat ei kestäisi. Mutta kuitenkin pulssiohjauksessa kyse on vähän kuin vaihtovirrasta jolloin vastusmittauksella ei saa luotettavaa tulosta paljonko virtaa tarvitaan. En itse värkkää asiaa minun tiedot tuosta sähköhydrauliikasta on liian vähäiset, mutta kyselen josko joku tietäisi jonkun joka ymmärtäisi asiasta kunnolla.

Jos ne tosiaan jäävät niin salaperäisiksi ettei tietoa löydy mistään niin sitten yksi keino on etsiä samanlainen kone ja vähän mittailla... virtaprobe skooppiin.
Kenen tekemät ne venttiililohkot ovat - vai tekeekö Cat ihan omia?

Jos ohjaimen tehonkesto ei ole riittävä voidaan välissä käyttää vahvistinta. Ennenhän erillinen vahvistinkortti oli lähes vakioratkaisu, nyt ovat kaikki-samassa-palikassa -tyyppiset ratkaisut yleistyneet kun on haettu yksinkertaista ja edullista tapaa ja helppoa asennusta.

Juu jos ne solenoidit ovat edes jotenkin standardeja niin useampikin ohjaussysteemi osannee niitä komemtaa. PWM:ää ne kuitenkin tottelevat.
Usevolt ja Rotec tosiaan ensin mieleen tulevia näistä vähemmän nimekkäistä 'villeistä' merkeistä (kumpikaan ei tee venttiilistöjä). Noissa ohjauksen parametrit aika vapaasti säädettävissä, Usevoltilla ehkä helpommin (graafinen näyttö josta parametrit voi määrittää). Rotec varmaan halvempi, sille asiat opetetaan näyttämällä halutut min ja max nopeudet ja painamalla nappia.Rampit jne valitaan valmiista vaihtoehdoista.

Olisin ihan toiveikas tuohon vaihtoehtoon että alkuperäisillä solenoideilla jatketaan.

Pressuista sivuun. Olkikasoja nykyään peittelen tälläisillä
https://www.maatilapeite.fi/

Kestää pitkään jos ei repeä talven aukaisuissa. Hengittää ja hyvin säilyy oljet ja heidätkin. Onnistuu yksin laittaa kasan päälle jos peitto on kuiva. Lätäkössä seisseenä painaa aivan rutosti. Eikä lähde kasan päältä tuulen mukaan. Helmaan laitan rautaputket tai muutaman auton renkaan painoksi

Kuivaheinä ilmeisesti onnistuu jos ei pienistä homeista ja pölyistä ole niin noko nuukaa?

Aikanaan mietin tuota mutta tulin tulokseen että kun kunnolla katon alla ja periaatteessa kuivassa tilassa, kuivalla lattialla 3 m korkeudella maasta säilytetty paalikin alkaa 3 kk:n syyssumujen jälkeen pinnalta pölistä niin tuo ratkaisu ei voi toimia jos halutaan virheetön paali.

just jostain lehestä luin kuinka kian maasturista teki toimittaja lomatilan..   keitti kahvit ja paistoi letut akun virralla jonkun adapterin kautta..   ei sen kummenpaa touhua tarvinnu kuin liittymän akkuun adapterilla..

Adapterin pitää osata kätellä ja pyytää autoa kytkemään akun pikalausliittimeen, toteuttaen vaaditut turvatestit jne.
Adapterin pitää osata muuntaa akun 400-800 VDC normaaliksi 240 VAC, 1- tai 3-vaiheiseksi.
Adaperin pitää osata suojaustoimenpiteet jos jotakin menee ns. vikaan. Akusta lähtee sitten raakaa tehoa satoja kilowtteja jos mikään ei sitä rajoita.
Kyseessä ei siis ole mikään yksinkertainen mekaaninen töpseliadapteri vaan runasaasti älyä ja elektroniikkaa sisältävä sovitin.

Joissakin autoissa tuo systeemi on vakiona ja sisäänrakennettuna.

Mulla ei juuri nyt ole käsillä yleisemmän CCS:n vastaavia, mutta nuo aasialaisten ChaDeMo:n latauskättelyt ja muut ovat tuollaiset. Siellä on keskustelua varten liuta analogisia tietonaruja ja lisäksi CAN-väylä:

https://www.researchgate.net/figure/Description-of-the-CHAdeMO-connector-pinout-and-schematic_fig3_319162700
https://www.researchgate.net/figure/Flow-diagram-of-the-CHAdeMO-chagrining-protocol_fig4_319162700

CCS kommunikoi kahdella johtimella; toisesta maahan oleva vastus kertoo kaapelin virtakestoisuuden ja toisella narulla keskustellaan PWM:n avulla kaikesta muusta.
Kohdasta "Charging communication":

https://en.wikipedia.org/wiki/Combined_Charging_System

Noista linkuista vielä. Niitä tulee ja menee, jotkut kun hankkineet "unelmakoneen" ja sitten se hiljaa sitten vaihtuikin tavaliseen. Syitä on sitten monia, onko ketterä vai ei kun se on huomattavasti pidempi? Koko ja paino vs hevosvoimat nyky traktoriksi jne.

https://www.maskinisten.net/userpix/22199_1OF2AXTC4NBDN1570535633.jpg
Mezzo pohjainen linkku kyntää tossa vantaan joen varrella ja tuusulaväylän kohdalla. Kun on helsinki, tietenkin twintrakki metsäkoppi jne, tuskin tää yksilä missä lumiauraksissa jne. Muut yksilöt mitä olen nähnyt hyvikin puhtaasi kunnalisteknilisiä aina nappularenkailla

En mä ainoaksi tavalliseen maatalouden yleiskäyttöön hankkisi. Kuormainkoneena kyllä ehdottoman näppärä :-)
Tieajossa linkku on vähän sellainen keskittymistä vaativa. Normaalikoneessa ratti heiluttaa vaan kevyitä etupyöriä, linkussa useampaa tonnia rautaa. Kovin hätäisiä liikkeitä ja riuhtomisia kannattaa vältellä.

Ahtaissa paikoissa paremmuus vielä korostuu, etukuormainkaan ei vaadi käännellessä ylenmäärin tilaa ajolinjan ulkopuolelta.
Linkulla ajelu vaatii vähän sellaista erilaista perstuntumaa, voi hieman verrata vaikka pyöräkuormaajaan.
Eilen illalla juuri pinosin vähän toistasataa paalia mokomalla, ei huono ollenkaan. Muutama sata vielä jäljellä..

Mulla linkku on käytännössä vain kuormauskoneena ja talvella metsäkärryn edessä. Ja joskus aisankannattajana, yhden päivän vedin raskasta maansiirtokärryä. Siihen tuo X120 on tietysti hevosvoimiltaan poni mutta kyllä se muuten perässä tuli. Erityishuomiona se että kärry taittui paremmin liian kapeasta liittymästä kuin perinteisellä vetäjällä. Linkun takapyörät kun kulkevat samaa reittiä kuin etusetkin eli koukku ei oikaise, se homma jää ainoastaan kärrylle :-)

Olen mä kokeillut mm kyntää ja pöyhiä; kyllähän tavallisetkin hommat onnistuu mutta enemmän on ehkä outouksia kuin etuja noissa hommissa, johtuu varmaan pitkälle myös vanhoista tottumuksista. Tuo kunnallismalllin levyaisainen ek on aika vankka ja voimaa löytyy ennemmän kuin tarpeen;  ulottuvuutta kyllä puuttuu. Euro-sovitin välissä auttaa vähän. Säätyvä keulapumppu antaa mukavasti nopeuttakin.

Huoltojen kannalta rakenne on hankalampi ja työläämpi. Ja tietysti kalliimpi.

olen näköjään pihalla kuin lumiukko nuista sähkyautoista.   kun täälläkin on ollut juttua kuin vois taloa pyörittää s-autolla kun linjat on myrsky kaatanna.    noooo, tuo tuskin on kynnyskymysys muillekaan..

Harvapa noita täsin hallitsee, en minäkään todellakaan.
Joissakin autoissa pystyy kyllä, mutta toimenpiteet tarvitsee tehdä tieten ja tarkoituksella. Ja tarvitaan 2-suuntaiseen toimintaan kykenevä laturi/liitäntälaite.
Kiinteään verkkoon syöttö (V2H, V2G) vaatii aina tuon erityisen 2-suuntaisen laturin tms aparaatin ja siihen liittyvän ohjaussysteemin.

V2L käyttöön (= autosta suoraan johonkin yksittäiseen sähkölaitteeseen) löytyy muutamista pirsseistä ihan valmis 240 VAC pistorasia joka ei vaadi sen kummempia ja on sinänsä valmis käyttöön. Voisi verrata vaikka pieneen aggregaattiin tuota V2L-systeemiä. Muutaman kW:n niistä taitaa saada.

Alla lainaus yhden pirssin ohjekirjasta, selittää noita lyhenteitä:



4.3.5. V2X-lataus/purku

V2X (Vehicle to Everything, autosta kaikkialle) mahdollistaa sähkövirran luovuttamisen sähköautosta esimerkiksi kotiin tai muuhun rakennukseen. V2X käsittää seuraavat ominaisuudet:

V2H (Vehicle to Home, autosta kotiin)

V2B (Vehicle to Building, autosta rakennukseen)

V2G (Vehicle to Grid, autosta verkkoon)

V2L (Vehicle to Load , autosta kuormaan)

V2V (Vehicle to Vehicle, autosta autoon)

ja kuka kertoo varmasti ettei nuita sähkyautoja käytetä just tuohon ilmatteeks ihmisten tietämättä?     joku kuiteski latailee nuita ja se miten akusto toimiikaan ei varmaan seuraa koko ajan..   kuin moni etes tietää kuin kauan akuu latautuu tietyn määrän..?    ohjekirja kertoo kait noin luvut..   mut entäs käytössä oleva..??

Patteripirsseistä jotain tietävänä en valitettavasti ymmärtänyt kysymystäsi. Tietääkseni yksikään sähköauo ei toimi sähköenergiaa ulospäin antavana ilman erityisiä laitteita ja asetuksia. Eli normaali sähkis normaalilaturin piuhassa ei koskaan anna 'vahingossa' sähköä verkkoon päin. Jotkin autot pystyvät kyllä antamaan sähköä siihen tarkoitetulla laturilla/liitäntälaiteella mutta ei todellakaan käyttäjän tietämättä.
Monista s-autoista ei sähköä saa ulos millään tavallisen ihmisen  konstilla. Ellei kaiva akuston suurjännitepiuhoja esille ja liitä niitä johonkin sopivaan  invertteriin. Ja silloin on parasta tietää sähköstä melko paljon.... ei ole naapurin Ranen hommia.