Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: [1] 2 3 ... 196

Viestit - metsajussi

Noin 3 700 tunnin kohdalla Stanan pumpulle piti ensimmäisen kerran juottaa vettä. Kone lähti tempun jälkeen käyntiin. Jos kuumalla ilmalla sammuttaa, niin ei lähde käyntiin ilman veden kaatamista pumpun päälle. Ei aina sitä tee.

Väljä - tai sammutin juuttuu päälle tms.
Minkälaisista tuntimääristä on kyse?

Tässä tapauksessa reilu 10 000 h.

Akaan kaveri sanoi että alkavat usein vuotaa löpöä ulos akselitiivisteestään, pumpun pohjassa olevasta reiästä.
Keskimäärin kuulemma noin 8000 h mutta yksilöerot ovat suuria.

Projektia joutuu nyt vähän siirtämään muiden kiiruiden takia, mutta pyrin sitten kertomaan kuinka sujui ja mikä on lopputulos.
Lämpimät kiitokset auttaneille - vinkit ovat tervetulleita kun nuo Valtran systeemit eivät mulle ole ennestään tuttuja :-/

Tieto lisää tuskaa ja tietää mihin varautuu.

Vanha Stanadynehän se, vaijerilla. Näkyy olevan joku asentoanturi siinä vipuakselin päässä. Mikähän sen antamaa tietoa hyödyntää?
Sähköinen sammutus.

Vaijerikaan ei tunnu yhtään takertelevan että voipi hyvin olla se keskipakosäädin. Tai joku muu liikkuva säätöosa siellä sisällä jumittaa.

Soitin Akaan Dieseliin, kaveri oli sitä mieltä että ao. pumppua ei kannata alkaa noilla käyttötunneilla korjaamaan vaan vaihtaa samantien parempaan malliin.
https://akaandiesel.fi/epages/akaandiesel.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/akaandiesel/Products/1007

Voipi olla jopa oikeassa...
Onko noille normaalia että käynnistyksen jälkeen pumppu reagoi hyvin hyvin hitaasti kaasun painamiseen?
Lähtee todella herkästi käyntiin, mutta jos 10 s päästä startista painaa kaasun pohjaan ei moneen sekuntiin tapahdu mitään. Sitten alkaa viivästetysti hyvin hitaasti nostaa kierroksia. Ilmiö jatkuu kunnes aikaa on kulunut riittävästi (kone lämmennyt?) jolloin alkaa reagoida kaasupedaaliin normaalimmin. Ei anna savua, ei mitään, ihan kuin pedaalin ja pumpun välissä olisi piiitkä jousi ja sen toinen pää tervapurkissa :-)

Lämmettyään sitten antaa savuja turhankin paljon, lienee joku vähän ropannut... pitäs kai käyttää tietäjällä.

Konehan on X120, lienee sama kone kuin vaikka 6850-mallissa.

Tämä ketju on hyvä esimerkki nykyviljelijöiden vääristyneistä asenteista. Teknologiauskovaisuudesta. Teknologia ja hifistelyominaisuudet on kaikki kaikessa, tärkeintä on että koneet liikkuu  ja käsittelee työkoneita melkein ajatuksen voimalla, mutta pellot on niin paskoja, että kun sataa vähän normaalia enemmän, niin vedet seisoo pelloilla, sato kärsii ja niillä kalliilla ja hienoilla koneilla ei ole edes korjattavaa tai sato romahtaa puoleen normaalista.   Koneissa on kosketusnäyttö, mutta pellot ei kestä "veden kosketusta"
Ja samaan aikaan naapurin eläkeläisviljelijä, joka tekee työt edelleen 1980-1990 luvun koneilla, korjaa hyvän tai erinomaisen sadon. Ja on kiitollinen runsaista sateista.

Oma kokemukseni eläkeläisviljelijöistä on kyllä aika lailla päinvastainen... tiet, ojat ja sillat hunningolla, peruskuivatus ei toimi, pellot tosi monttuisia huonon kynnön ja tasauksen vuoksi, puut kasvaa reunoista pellolle jne.
Poikkeukset tietysti vahvistavat säännön.

Asiaan vaikuttaa aika paljon myös se että puhtaassa kasvinviljelyssä myytävien tavallisimpien tuotteiden hintataso on melko alhainen ja talous tukipainotteinen . On helpompaa ja tuottavampaa hoidella nopeasti 100 ha hieman suurpiirteisesti kuin taidolla ja sydämellä 40 ha.
Jos saan tonnin  enemmän satoa 100 euron lisäpanostuksella (työ + materiaalit) niin eipä siitä paljoa käteen jää enempää muuta kuin hyvä mieli.

Otetaan tapaus sorkka. "Lääke , huume ja pesuainejäämät . Antibiootti haitat saa pois kompostoimalla mutta huume ja lääkejäämät voi olla haastelliset ."

Kysyin asiaa tarkemmin. Olisi mukava tietää noista uusiutuvista lannoitteista, koska jara osaa ottaa omansa. Mutta ei linkkiä löytynyt. Kuitenkin Sorkka väittää tietävän jäämien haasteellisuudesta. Tässä aivan selvästi on uskomus tai kuultu asia muuttunut tiedoksi.


Ei liity tämäkään, mutta itse olen käyttänyt yhden työpäivän tosissaan noiden lääke- sun muiden jäämien tilanteen selvittämiseen. Kotimaista tutkimusta ei silloin ollut löydettävissä minkäänlaista, ainoastaan raskasmetallipitoisuuksia valvottiin ja mitattiin.

Jonkin virolaisen jätevedenpuhdistamon lietteestä oli tehtynä kattavin aiheen eurooppalainen selvitys, julkaistu englaniksi. Yhteenvetona oli se että asia on hyvin hankala selvittää tieteellisesti, osittain siksi että mahdollisia analysoitavia aineita on hyvin monta ja uusia tehdään koko ajan (esim design-huumeet) . Lisäksi sinänsä hallittavissa yksittäisissä aineissa ja niiden tunnetussa käyttäytymisessä ongelmana on se miten ne reagoivat  tai hajoavat keskenään erilaissa cocktaileissa ja olosuhteissa;  muiden maaperässä olevien aineiden ja mikrobien kanssa. Käytännön tilanteissa variaatioita on yksinkertaisesti liian paljon . Maalajit, maaperän happamuus, ilmasto-olosuhteet, käytetyt torjunta-aineet, talven pituus, sateen määrä, kaikki vaikuttaa kaikkeen.
Analyysien tekijän loppusanat olivat että hän ei omia ruokapottujaan kasvattaisi maassa johon noita jäteperäisiä lannoitteita on käytetty.

Tuon selvityksen jälkeen päätin lopettaa noiden yhdyskuntajätteeseen perustuvien 'maanparannusaineiden' käytön.
Meni siinä muutama vuosi kun maataloustuotteiden ostajatkin alkoivat sitten virallisesti vierastaa niiden käyttöä...

Sääli sinänsä, ravinteiden ja orgaanisen aineen kierrätys olisi muuten hyvä juttu.
Muovipönttö n 100l jossa suodatinjalka ja kaksi lähtöä laipalla.

Hitsataan sitä muovejakin... eri vehkeillä tosin.
Sitä en tiedä että miten paljon asiaa vaikeuttaa se sisällä ollut öllö...

Purkaamo? Vai pitääkö nykyisin jo sanoa purkamo.. mä sanon aina perkaamo.
Todistin viime vuonna tuommoisen maailmalta haalitun MF 40:n puintitehoa. Päivässä tapahtui aika paljon... ihan rauhallisesti kiiruhtaen.
Tuo on siis oikeasti vanha Dronningborg. Hintaa ei ollut hirveästi enempää kuin mainitulla Sampolla. Tietääkseni ei isoja murheita ole ollut.
Osia ei tietysti saa Rosenlewiltä.. eikä mokoma ole parhammillaan pusikkotien takanan olevalla upottavalla pienellä lakoisella suopläntillä. Ja vähän himmeää muinaista tietotekniikkaa, mutta se 'ajotietokone' ei taida olla välttämätöntä itse puimiseen.

https://www.youtube.com/watch?v=j4kQJGgwnBM
https://www.ss.lv/msg/lv/agriculture/agricultural-machinery/harvesters/combine-harvesters/bxnolj.html

Ostamisen arvoinen?? :) Huomiona vielä se, että puimuritkin on katsastettava joka vuosi liikenneturvallisuuden takia tuolla. Rekisterikilpi sen tähden.

Perinteinen kova laatikko, ikää kohta 30 v (?) ja Sampoksi reilusti tunteja. No jos tuollaisen projektin välttämättä haluaa, eihän se kalliskaan ole...
Parempaakin puintitehoa ja luotettavuutta luultavasti maailmalta löytyy melkein samaan rahaan.
En tiedä millainen pönttö on kyseessä, mutta jos se metallia on niin lienee korjattavissa. Voi hitsata uusia liitäntöjä, kierrenippoja, holkkeja ym. Tarvittaessa pientä modifikaatiota...
Tuolla varaosahinnalla pääsee palkoille vaikka teettäisi ammattilaisella.

Mikä sen noin monipuolisesti hajotti - jokin ulkoinen tapaturma?
Oikeastaan tuossa 'vaihda boxi' -ajatttelussa ei olisi mitään suurta ongelmaa jos ne varaosaboxit olisi hinnoiteltu tuotantokulujen ja kohtuullisen katteen summalla.
Niiden piirikorttien tehokas sarjatuotanto ei kovin arvokasta puuhaa ole. Ei niissä juuri mitään avaruustekniikan erikoiskomponentteja ole.

Mutta kun varaosan hintakertoimena on 20 ja vähän päälle niin sitten alkaa koneen omistajaa sylettää. Tekniikaltaan muutaman euron arvoinen katkaisjakin maksaa 70 e kun siinä on koneen ao. toiminnon symboli ja se myydään kojetauluun sopivana merkkivaraosana.

Elektroniikassa ei sinänsä pitäisi olla kuluvia osia, kytkimiä ja potikoita lukuunottamatta. Potikatkin voisivat olla mallia digi niin eivät kärsisi samalla lailla vanhuuden vaivoista kuin perinteiset analogiset...
Työkoneiden olosuhteet vaan ovat aika rankkoja kaikille hennommille sähkölaitteille. Parempaakin laatua olisi saatavana mutta hinta ratkaisee.

Kosketusnäytön edut lienevät

- vie vähän tilaa
- halpa valmistaa
- softalla mahdollisuus päivittää kaikki toiminnot ja virtuaalinappulat
- se on cool

Miinuspuolet saa sitten käyttäjä löytää ihan itse...
Siinä pellolla pomppivassa koneessa kun paskasilla näpeillä yrität tökkiä sitä näyttöä niin tulee ikävä oikeita nappuloita...

Nämä hakaa 100 - 0 mainitsemasi jutut käyttäjän kannalta..

Mainitut jutut ovatkin lähinnä valmistajan etuja.

Juu ei siitä sohimisesta mitään oikein liikkeessä tule... pysäyttää pitää. Onneksi tärkeimmät asiat löytynevät sentään muualtakin.
Nämä ovat fiksuja joissa kehyksessä näytön reunalla on oikeat nappulat joiden kulloinenkin merkitys näkyy siitä ruudulta vieressä. Ja valikoissa voi kahlata rullalla, nupilla tai fyysisillä nuolipainikkeilla.

Toisaalta vaikka kombipaalaimen konsolin toteuttaminen ilman vaihtuvia näyttöjä on aika haastava juttu. Ja traktoreissakin alkaa olla hallitsematon määrä säädettävää, tekniikan monimutkaistuessa :-/

Ihmeen sekavia niistä vaan osataan tehdä, satunnaisena käyttäjänä mä olen aina eksyksissä Versun pikkuruisen näytön kanssa kun pitäisi päästä hydrauliikkaventtiilien asetuksiin. Kaikkea muuta löytyy mutta ei sitä mitä hakee.

Seuraava vaihe lienee sitten metsäkoneiden tapaan 'vakio' läppäri näyttöineen ja siinä hiiri.
Kosketusnäytön edut lienevät

- vie vähän tilaa
- halpa valmistaa
- softalla mahdollisuus päivittää kaikki toiminnot ja virtuaalinappulat
- se on cool

Miinuspuolet saa sitten käyttäjä löytää ihan itse...
Niin no mittaukset pitää tietenkin tehdä silloin kun vika on 'päällä'.
Ymmärsin että se on hyvin usein (ellei lämpimänä lähes aina) ilmenevä ja helposti toistettavissa oleva tilanne.

Voin mä ymmärtää väärinkin...

Mittaustuloksen tulkinnassa on myös hyvä omata vähän näkemystä ja kokemusta.
Sivuja: [1] 2 3 ... 196