Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: [1] 2 3 ... 242

Viestit - metsajussi

Koneet, laitteet ja tekniikka / Vs: Paalaus
: 25.06.22 - klo:22:39
Karheen laatu merkitsee paljon. Jos karhe on tasainen, sopivan levyinen  ja hyvämuotoinen niin luulen vaihteiden riittävän hyvin. Jos karhossa on 'mällejä' ja rakenne muutenkin toispuoleinen tai 'yhtäköyttä katkoilla' niin sitten riittää haasteita.

Hössön ja ylikorkean kuivaheinä/ruokohelpikarhon paalauksessa olen nähnyt traktorin edessä pyörivän tynnyrin tms rummun vähän latistamassa huippuja ettei lähde kasaamaan jonnekin koneen alle. Oma urakoitsijani käyttää joskus ek:ssa pitkäpohjaista tasoituskauhaa sopivasti yläviistossa asennossa.

Onneksi noukkari on vähän anteeksiantavampi kuin paalaaja,

nimimerkki Karhottaja.
Mitään juuri tuosta laitteesta tietämättä kuvittelisin kuitenkin että C kaipaa pulssianturilta tulevia pulsseja. Anturin lähtö on tyypillisesti NPN tai PNP, antaa aktiivisesti maata tai käyttöjännitettään, siis avokollektorilähdön tyyppinen. Älyboksin tulossa on sitten vastaavasti ylös- tai alasvetovastus joiden avulla pulssit saavat 'puuttuvan' toisen tason. C-tulon ei luulisi hajoavan laitteen käyttöjännitteestä. Tutkan tulosta (A) en tiedä minkälaista signaalia se tahtoo sisään.

Onko nuo tavallaan vaihtoehtoisia tapoja nopeuden selvittämiseen: traktorin oma nopeustietopulssi, kardaani/pyöräanturi tai tutka?
No jos koneessa on jonkinlainen virtalukon tapainen niin vaikka niin että kun virrat on päällä niin mittarikin pyörii. Ellei ole tapana unohtaa niitä virtoja päälle 24 h.
Täyttölaitteella täällä on menty. Pöntön vaihto sitten joskus on vähän sellaista sotkemista välikannen kera. Joku huonompi prässi tykkäsi ajan mittaan päästää rasvaa männän väärälle puolelle kun ei patruunan muovihylsyä ollut pienentämässä putkea. Jätin tyhjän hylsyn prässiin pysyvästi niin sekin vaiva loppui.

Tuo rasvauslaite olisi muuten oikein kätevä mutta mä rasvaan usein metsässä tai muualla sivistyksen ulkopuolella. Mulla menee taas lähinnä tappitavaraa.
Taitaa vaan olla niin että ilman niitä älyjä ao. kapistuksella ei tekisi juuri mitään. Vaikka sillä varmaan lennellä pystyisi jotenkin manuaalisestikin (voi olla hyvin haastavaa sekin ja lasiohjaamo & fly-by-wire se on joka tapauksessa eli määrätyt lennonhallinta- ja ohjausjärjestelmät on pakko toimia) mutta ase- ja taistelujärjestelmät ovat merenkulun termein lähinnä ns. kuollutta painoa ilman että bitit liikkuvat kuten niiden on tarkoituskin liikkua.

Sitten Fokkereiden ja Sopwith Camelien tekniikassa on tapahtunut pientä kehitystä mutta tarvitaan sitten niitä bittejä...
Koneet, laitteet ja tekniikka / Vs: Paalaus
: 20.06.22 - klo:00:01
Isot karheet ovat paremmin noukkarien ja (ajo)silppurien 'heiniä'.

Itse karhotan kuivaa heinää 8 m karhottimella paalaimelle (Kuhn VPB 3185 tjsp) niin että ajan yleensä noin puolella leveydellä. Heinämäärästä riippuen. Eka kierros niin että paalari ajaa ensin vaan pöyhimen jälkeä yhden kaistansa pois, kaveri siirtää paalit saman tien syrjään ja sitten siitä eteenpäin aletaan karhottaa. Kun paalain kääntää paalit pystyyn ajolinjastaan sivulle niin siitä mahtuu juuri karhottimella menemään noin puolellakin leveydellä.
Kasvintuotanto / Vs: Apulannan hinta
: 19.06.22 - klo:00:05

Juu otan huomioon.
Mulla on tehtynä sellainen Excel  mihin laitan kuluja. Löpöt, lanta, kasvinsuojelu, vuokrat, lainat, muut vuotuiset kulut. Ja tuet tulona
Siihen sitten listattu eri viljakasvit, sato määrät ja hinnat. Näkee suoraan koska alkaa jäämään plussalle

Tuo on kyllä hyvä juttu, tietää missä mennään.

Tässä on se luonnonriskin ongelma jota ei laskemalla pois saa, tulevaisuuden ennustaminen on vieläkin yhä hankalaa kun kristallipallojen huoltojono on niin pitkä....
Kuitenkin kunnon floppi kovilla panoksilla kumoaa useamman hyvän onnistumisen ja lopputulos on vaikka 5 vuoden jaksolla lähes sama kuin keskinkertaisilla panoksilla.
Esim pääsenkö puimaan vehnän 20 vai 30% kosteana, tekee 1,8 e löpön hinnalla huiman ison eron kuivatuskuluihin. Ja minkä verran suuren sadon yrittäminen kasvattaa riskiä ja mitä se riski merkitsee euroissa (myöhästyttää puintia jne.)
Pitkäaikaisella seurannalla voi tietysti yrittää selvittää todennäköisyyksiä, keskiarvoja ja mediaaneja ja sitten luottaa niihin. Muuttujina myös kasvilajit, muokkaustapa ja/tai suorakylvö, työmenekki, tarvittavan kaluston arvo jne.

Aikaisemmilla viljan hinnoilla tonni lisää rehujyvää ei kestänyt kovin paljon lisäpanoksia, jos jostain 150 e/t siiilohinnasta vähensi lisälannoituksen, ylimääräiset ajot, lisätyt kasvinsuojeluaineet, kuivauksen ja rahdit niin tultiin about nollasummapeliin. Eli lisätonnin kulut lähenivät sen saavutetun lisätonnin arvoa ja käteen jäi lähinnä hyvä mieli hyvän näköisestä kasvustosta.
Nykyhinnoilla tilannetta joutuu katsomaan uusilla perusteilla, hyvät arvaukset ovat myös valttia.

Tosimies (siis tosi matemaatikko) tietysti tekisi ns. Monte Carlo -analyysin tästä.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Monte_Carlo_-simulaatio

Mulla on ollut sen verran heikkoa tuuria että sen kerran kun on jotain oikein yrittänyt niin on tullut ns. turpaan vaikkei itse olisi varsinaisesti mokannutkaan. Useamman kerran olen ollut tyytyväinen kun ei laiskuuttaan ole edes yrittänyt ihan parastaan; hukkaan olisi mennyt :-/

Jokainen laskee nämä omista lähtökohdistaan ja arvoistaan. Mä en esimerkiksi juurikaan viljele kauraa kun mulla ei ole suurelle hehtomäärälle kuivauskapasiteettia eikä varastoja. Eikä kannata edes hommata niitä...
Kasvintuotanto / Vs: Apulannan hinta
: 18.06.22 - klo:12:07
Ehkä mulla on sitten vaan helpommin kasvavat maat.

Mun perusresepti on ollut siinä 330 kg jotain 27-3-5 tyyppistä eli noin 90 kg:n typpitasolla on menty. Fosforia meinaa olla liikaa muutenkin. Parhaille multamaille vähemmänkin niin ei ole tarvinnut jarruja paljoa levitellä. Normaalivuosina menty siinä reilun neljän tonnin satotasolla, pudotukset johtuneet aivan muista syistä kuin lannoitustasosta.  Esim viime kesältä olisi ollut parempi säästää enemmänkin paukkuja vaan varastoon. Kovasti panostamalla saisi kovempia satoja, mutta tahtoo sen edun vastaavasti fifty-sixty menettää katovuosina :-(

Nytkin vaikuttaa että rehu- ja myllyvehnän hintaero on niin vähäinen että lisälannoitus valkuaisjahdissa ei taida juuri kannattaa. Elley sitten meininki vielä muutu.

No tää mun viljely nyt onkin vähän sellaista 'laajaperäistä' ja pyrin mieluummin muihin kasveihin kuin perusviljoihin. 20 ha hepoheinää sai 200 kg 27-0-0 ja lakoonhan se näkyy puhdas timotti menevän. Eikä täällä ole ollut mitään suuria sateita.
Kasvintuotanto / Vs: Apulannan hinta
: 18.06.22 - klo:09:16
Nyt on pari rekkakuormaa tilattu. Katsotaan mitä tuleman pitää.
Ostohinnan
Y10 717e/t
Y6 750e/t
Salttu 608e/t

Siinä saa sitten jo tulla viljaakin 23 syksyllä että saa nuo kulut piiloon. 350e lannoitteisiin per hehtaari ni ei saa kyl olla mitään alta 200e tonnihintoja viljalla.  ::)

Siis miten hurjista lannoitusmääristä nyt puhutaan? 350 e/ha tarkoittaisi noin vajaa 500 kg/ha. Verottomia hintoja siis ja normaaleilla kevätviljoilla. Tavallisessa perusviljelyssä, huippudoupatut satokisaennätyslohkot asia erikseen.
Niinhän se meni että säälin saa ilmaiseksi mutta kateus pitää ansaita.
Ja vahingonilo taas on paras ilo, siinä kun ei ole tippaakaan kateutta mukana...
Kasvintuotanto / Vs: Syyskylvöt 21
: 16.06.22 - klo:23:11
Ruiskuttaessa yleensä saa kattavan kuvan lohkojen tilanteesta, joskus masentavan realistisen. Ainakin jos ei ole tapana muuten käydä lohkoja kävellen läpi.
Onko FF versio 90 tai uudempi?

Vanhemmat versiot vaativat sen turvamoduulin asennusvehtaamista ensin (cryptoki.dll tms).
Mä olen yleensä jättänyt siinä vaiheessa kun on systeemit sen verran selvillä ettei tarvitse enää tehdä jälkikäteen korjauksia - jos tämä on mahdollista. Tänä keväänä meni aika myöhään, viimeinen kasvivalinta tuli tehtyä 10.6.

Tuli hankittua henkilökortille kortinlukija. Jos on enemmän kirjautumisia vaativia juttuja niin on minusta näppärä kirjautumiskeino kaikkialle millä sillä pääsee. Käytännössä ainakin kaikki suomi.fi-kirjautumisen alla olevat. Pankkeihin se ei kelpaa.
Ei taida toimia myöskään kaikissa selaimissa ja  vaatii 1. käyttöönotossa vähän asetuksia.
Minä kun olen sen verran kalkkis että tuo kännyn näprääminen ei tunnu kaikkein kätevimmältä puuhalta.

Tuossa mahdollisesti kiinnostuneille linkki:

https://dvv.fi/kansalaisvarmenne
Investointi voi vaatia vielä työntekoa, sijoittaminen vähemmän :-)

Sijoittaa voi vielä 80-vuotiaanakin, investoida ei ehkä kannata - ellei toimi pelkästään omistajana mutta ei enää tee hommia.
Oletteko huomanneet onko päätukihakemuksen teon toimivuudessa ollut vaikeuksia jommallakummalla otsikossa mainitulla  selaimella?

Ainakaan linuxin Firefoxilla en huomannut mitään erikoista... versionumeroa en nyt tähän pysty tarkistamaan.
Sivuja: [1] 2 3 ... 242