Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: [1] 2 3 ... 188

Viestit - metsajussi

Jos jos ja jos . Kun akunmiinuskaapeli ottaa runkoon on virtapiiri kytkettynä . Näitä tapauksia olen nähnyt .
Silloin kun se on lähelle akunnapaa kytketty ei vaataa .

Muistaakos Metsäjussi kummalla puolella joskus saattaa vastus lämppärissä olla ? Ei mitään vaaraa pitänyt mullakaan olla miinusjohdon runkoon ottaessa mutta olipahan vaan .

Moneen uuteen koneeseen ei voi päävirtakytkintä laittaa koska virtapiiri pitää koajan olla .

Tässä on liian monta muuttujaa. Mistä irtoaa, mihin osuu jne. Periaatteessa kuitenkin maajohdon katkeaminen on oikosulun kannalta aina vähemmän vaarallinen kuin plusjohdon katkeaminen tai puhki hiertyminen (ja mahdollinen runkoon osuminen) jossain koneen sokkeloissa - jos piiri on muuten suljettu. Maajohto kun muutenkin on samassa potentiaalissa kuin se runko.

Lämppäreitä (ja muita sähkönkuluttajia) voi kytkeä monella tapaa, ei voi yleistää. Turvallisin on se yksinkertainen perinteinen tapa että laitteelle ei mene jännitettä kun kytkin on auki, mutta kyllä niitä paluujohtoonkin laitettuja kytkimiä/releitä/säätimiä joissakin tapaa. Joskus kytkennät ovat pakosti monimutkaisia kun laitteet ohjaavat toisiaan, mahdollistavat tai sulkevat toisiaan pois ja koko toiminta voi riippua monesta anturista, turvalaitteesta tai jopa ohjelmasta. Jossain saattaa jopa syötön napaisuus kääntyä eri tilanteissa. Nykyään asiat eivät enää ole samanlaisia kuin Nuffieldin aikaan. Enää ei pidä vedellä hyppyjohtoja tms ellei ihan varmasti ymmärrä miten systeemi toimii, kaikissa tilanteissa.

Yleensä vaarallisinta on olettaa liikaa, pitää selvittää miten asia on. Ja sitten vielä ymmärtää...

Huvikseni piirteli äärimmäisen yksinkertaisen periaatekuvan ajoneuvon sähköistä ja päävirtakytkimestä. Sähköä kuluttavat laitteet ovat tuon punaisen rinkulan (haarautuva plus syöttö kuluttajille) ja mustan rinkulan (ajoneuvon maa, runko) välissä. Kytkin sitten liittää akun miinusnavan myös runkoon tai irrottaa sen. Siitä voi periaatepäätellä mitä katkeavista tai väärään paikkaan yhdistävistä piuhoista voi seurata. Tuhoisaa on yleensä se että akun navat yhdistyvät toisiinsa jotakin kautta :-)
Parikertaa nähnyt huolimattomasti asennetutun päävirta kytkimen laitettuna miinuspuolelle joten ....  :-X . Kaapeli katkennut
kytkimen jälkeen ja jälki sen mukaista .
Akun viereen laitettu kyllä on hyvä miinuspuolellakin kuten Hervasti on laittanut . Kiinnitys pitää olla kunnollinen ja ehdottomasti suojattava liitokset .

Ymmärsinköhän mä nyt oikein... tässä on nyt kysymys jostain muusta .

Jos kaapeli katkeaa kytkimen jälkeen niin tilanne on aivan sama kuin kytkin olisi käännetty auki... ihan sama onko se ilmaväli kytkimen kärjissä vai kaapelissa.
Ei siinä mitään ihmeellistä tapahdu. Koneen seisoesa akulla ei ole enää miinusnavassaan mitään yhteyttä runkoon, joten plussaankaan nähden ei voi missään tapahtua mitään. Edes kytkimestä irronnut johdon pää ei saa missään mitään aikaan vaikka osuisi runkoon tai plussaan.

Toki jos kone käy niin silloin laturi työntää toisesta suunnasta virtaa.  Mutta kääntäen sama voi sitten tapahtua vaikka kytkin olisi plus-navan puolellakin. On kuitenkin minusta paljon epätodennäköisempää että katkenneen miinus-johdon pää seikkailee johonkin plussan sisältävään kohteeseen kuin että katkennut plus-johto osuu mihin tahansa runkoon.

Ettei vaan ole kyse ole siitä että yleensä on tehty huono liitos, joka kuumenee käytössä ja seuraukset sitten vaihtelevat tuurin mukaan?

Jos miinusjohto on poikki niin että molemmat päät osuvat kuitenkin toisiinsa tai samaan aikaan runkoon niin toki käyttövirta yrittää jatkaa kulkemista ja saattaa aiheuttaa huonossa kontaktissa jotakin. Mutta silloinkaan miinusjohdon tapauksessa ei synny mitään oikosulkua, ainoastaan normaalissa virtapiirissä on huonosti johtava kohta.
Aivan sama tapahtuu missä tahansa huonossa liitoksessa, oli se sitten + tai - navan puolella.
Millai saltut saatii ennen elektroniikkaa levitettyy ?

Vakasta kun kaksin käsin molemmin puolin viuhtoi niin siinähän näki heti edessään oliko rakeita maassa vai ei...
Kyllä se virtakatkaisin on syytä laittaa maajohtoon, jostain syystä parempi.Onhan koneiden huoltoohjeissakin maininta "irroita miinuskaapeli akusta", miksiköhän se on niin.

Minusta se on perinteisesti ollut vaan se että vaikka sillä 13 mm avaimella sohii ja lipsauttelee samaan aikaan runkoa ja napakengän mutteria niin mitään säikäyttävää ei tapahdu. Kunhan ei laita avainta napojen väliin poikittain...
Mikäli haluaa jotain kellon/radion ohituksia niin sitten plussa on käytännössä ainoa käytännöllinen mahdollisuus.
Jos on joku vanha plusmaadoitetu museopeli niin siinäkin tapauksessa sitten siihen plussaan :-)
Radion muistivirran ohitus onnistuu vallan mainiosti. Onnistuuko kellon ohitus, riippuu varmaan kellosta.

https://uusi.keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=89928.msg1590888#msg1590888

Olet oikeassa, mä ajattelin nyt jotain liian hienoa. Sama se kummassa karvassa se ohitus on.

Yksinkertaisimillaan se ohitus voi olla vaan riittävän pieni sulake pääkytkimen yli, vaikka 500 mA. Sitten jos yrittää startata tai muuta sähkönkäyttöä ja unohtaa kääntää kytkimen kiinni niin se sulake palaa. Fiksumpi olisi jo joku poly- tai multifusen tapainen siinä sulakkeena - se palautuu itsestään kun ylikuorma loppuu. Kytkintä pitää sitten kuitenkin käydä kääntämässä ellei ole relemallia. Sulakkeen oikea koko on vähän vaikeaa määritellä, joku 1 A sulake sallii vikatapauksessa jo hetken sellaisen virran ja kipunan että pahimmassa paikassa sillä saa tulipalon syttymään. Esim johtimen yksi törröttävä säie osuu maihin jossa öljyisessä mujussa. Ei se kyllä mitään oikosulkuun menneitä johtoja jaksa tai ehdi kuumentaa.

Pieni sulake paljastaa myös huonosti johtavan päävirtakytkimen - se sulake palaa silloin startissa vaikka kytkin olisi kiinni :-)

Jopa sopiva vastus voisi toimia tuossa ohituksena mikäli se lepovirta on riittävän pieni. Mitoitus vaatisi kyllä mittailua, kokeilua ja vähän laskemista, se kun riippuu sen lepovirran suuruudesta ja siitä paljonko jännite saa siinä laskea niin että asemat säilyy ja kello käy...
Noin suurivirtaisessa (=käynnistys-)virtapiirissä kannattaa kuitenkin välttää kaikkia ei-niin-välttämättömiä kytkimiä, liitoksia, pitkiä kaapeleita ym. Ne kuitenkin yleensä lisäävät piirin vastusta ja saattavat tiukan paikan tullen vaikeuttaa kylmäkäynnistystä. Puhumattakaan että ränsistyessään voivat muuttua varsinaiseksi viaksi.
Eli en laittaisi kahta kytkintä ilman varsin pätevää syytä.
Tuotanoin . Ehdottomasti + kaapeliin . Perustelut : Jos on laitettu miinuskaapeliin lähehelle akkua ei koko kytkimestä ole mitään hyötyä .

Saisiko tuolle teknisen perustelun... :-)

Miinus on siitä hyödyllinen että jos vaikka irrottelee kaapeleita akun navoista niin vaikka avain osuisi samalla runkoon ei tapahdu mitään. Kun kytkin on siis auki...
Jos se on plussassa niin plusnavassa oleva avain räiskähtää yhä runkoa vastaan.

Muuten navalla ei taida sähköisessä mielessä olla väliä niin kauan kun kytkin on riittävän lähellä akkua. Eli ei jää paljoa kaapelia akun ja sen kytkimen väliin.

Mikäli haluaa jotain kellon/radion ohituksia niin sitten plussa on käytännössä ainoa käytännöllinen mahdollisuus.
Jos on joku vanha plusmaadoitetu museopeli niin siinäkin tapauksessa sitten siihen plussaan :-)

Ja joissakin vehkeissä (erityisesti autoissa) plus-kenkä on sellainen että jo siitä lähtee useampi johto eteenpäin. Sellaiseenkin on aika hankala laittaa plus-johtoon päävirtakytkintä.
Ja jos aurakone käy eikä ole päivälleen tiukka toteutusaikataulu niin saattaa niitäkin urakoitsijoita liikkua näilläkin main.
Aika laajalla reviirillähän nuo kiertävät.
Esim Savon Salaoja.

Minusta ojitus on kuitenkin niitä perustavaa laatua olevia toimenpiteitä jotka kannattaa suunnitella ja toteuttaa kunnolla. Ettei tarvitse heti 10 vuoden päästä tehdä korjaus- ja täydennysojitusta.
Suunnittelun osuus korostuu silloin kun kohde on jollakin tapaa haastava. Vesitaloudellisesti selkeimmät lohkot ja helpoimmat maalajit onnistuvat tietenkin vähemmälläkin osaamisella. Omalla kohdallani parilla lohkolla  yllätykseksi tuli vahva ruosteongelma, onneksi suunnittelija testasi asian ja suunnitelmaa sitten muutettiin, mm vedenalaiseksi ja huuhteluliitoksilla varustetuksi. Ojaväliäkin tihennettiin.
Mahtaako Tuuli tai Lindholm käydä noin pohjoisessa, soita ja kysy?

Ainakin jälkimmäinen oli  ihan näillä samoilla seuduilla. 10 ha uudisojat  jo vähän kiinnostaa urakoitsijaakin.
Onko tämä pro A... parempi tai halvempi kuin entinen salaojakeskus?

Hyvä tietysti jos on kilpailua.

Ojituksessa on kyllä sen verran muutakin puuhaa että itse kaivamisen jättäisin urakoitsijalle... jos näitä ketju- tai ukkomaramiehiä maakunnassa enää on?

Tommoinen paikalle - näyttää homma käyvän aika vikkelään, ilman soraa kylläkin.

https://www.youtube.com/watch?v=_5hfE8ReeiI
inykypunavanteisen ratio on kyllä yks pila;   virtakytkin kuin nuppineulanpää ja asemat aina asennettava virtojen laiton jälkeen ja huono kuuluvuus.    m,oni asema ei vaan kuulu häikättä..

Antenni huono(sti) ?
Kaasu eri muodoissaan (bio- taio maakaasu,myös LNG) saattaa sopia paremmin raskaaseen liikenteeseen. Löytyy paikkoja isoille säiliöille, reitit ja terminaalit ovat osin vakioita ja kulutus suurta. Ei seiso kaasuntankkausasema tyhjän panttina, LNG-aseman perustaminen taisi maksaa 6-numeroisia summia.

Kaasun käyttö dieselmoottorissa vaatii myös pikkuhitusen dieselpolttoainetta koko ajan.

Ainakin Volvon FH LNG on jo valmis paketti. Tuohon kun vielä yhdistetään Sisun hybriditekniikka niin alkaa olla keksinnöstä kyse :-)
Muutaman BvL:n kin olen käytössä nähnyt enkä suuria moitteita kuullut.
Ei omaa kokemusta.
Mulla on ollut rankan käytön luurina jonkun vuoden tuollaisen paljon vanhempi versio:

https://www.insmat.fi/fi/tuote/puhelinmalli-haku/erifoninsmat/rock-v4/132-9010/erifon-rock-v4-3g-rugged-phone

On toiminut ja kestänyt. Jotkut asiat kömpelöitä tehdä mutta perusjutut ovat selkeät ja toimivat ja akkukin kestää niin pitkään että lopulta unohtuu ladata...
Samaa myydään maailmalla muillakin nimillä - ja halvemmalla. Joku kiinan luurihan se on, en nyt muista niitä muita markkinanimiä (siis Suomen ulkopuolella).


Paljonkohan keskimääräinen elinkä on kuitenkin kasvanut sieltä 60-luvulta? Oletan että paljon.

Merkittävä osa kasvusta johtunee kuitenkin lääketieteen kehityksestä.
Sivuja: [1] 2 3 ... 188