Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Ei kai tuossa mitään ihmettä, myydäänhän täällä Pronaria, Uniaa, Bomettia, Metal-Fachia ja Samaszia ym. muutenkin. Samazsia en edes kovin huonona pidä, joskus sellaisella päivän niittänyt ja Unian paskakärrytkin näyttävät toimivan.
minkähän maalaisia nuo koneet mahtaa olla? ja kestääkö nuo käyttöäkin? ihan siistin näköisiä..
Agro-Masz on Puolan suurimpia valmistajia.
Jokohan tässä seuraavaksi pitää hommata yli-ikäisen kuljettajan merkki....
Tumen äkeet jakaa mielipiteet tosi rajusti. Tässä on kylällä käytössä vielä vanhoja E-T varpajyrä-äkeitäkin ja Nordicia millä on ajettu paljon eikä juuri muuta tehty kuin käännetty kärkilappuja. No noista vanhoista tietty kuluu varpajyrät jossain vaiheessa loppuun. Mutta sitten on toki näitä mistä itsekin olen kuullut että on hitsattu vähän sieltä sun täältä.
[/quote]
Nordiccia jonkin verran vetäneenä kestävyydessä en ole havainnut pahempaa ongelmaa mutta nykyajan kevyt- ym muokatuille ja juolaisille multamaille aivan liian tukkoinen.
Kaljulle savikolle ihan OK.
Kovasti uutisoidaan että ruoan hinta tulee nousemaan tänä ja ensi vuonna koska lannoitteiden ja energian hinta nousee. Mites se on mahdollista koska ei ainakaan viljan viljelijä pysty mitenkään siirtämään kustannusten nousua tuotteeseen? Taas aikoo joku vetää välistä...
Niin nouseehan ne kuljetusten, jalostuksen, kaupan, kiinteistöjen jne kulutkin Sillä sitä voi perustella.
Ai mikä viljelijä, missä ??
Olisko se joku 93 mallinen TR-210 ja ainoa isompi kuluma luukkujen lukot. Teriä pari kertaa uusittu. Tottakai kuhmuja siellä täällä ja 80heppasella vedelty viimeiset 30 vuotta. Ei huono saavutus vaikka aluksi heppoiselta näytti. Eikä mikään polanteen poistaja muutenkaan ole.
Luukut oli juu vähän sellaiset, eivät pysyneet uutenakaan kiinni. Ja suojalumessa aivan toivoton, huomasi jos sääennustessa oli seuraavalle päivälle nuoskaa.
Peräpään laakeri taisi alkaa huomaamatta pyöriä väärästä välistä. Viimeinen niitti oli se kun nappasi vähän johonkin kiinni niin vetosysteemi repesi siitä poikkipalkista irti. Ja vetäjänä oli silloin joku MF 165 ketjuilla eikä mitään vauhdinpitoa. Vertailun vuoksi edellinen linko oli Kontu ja siinä ei 10 vuoden käytöllä ollut mitään mainittavia vikoja samanlaisella käytöllä. Ei siis mitään urakointikäyttöä tms. Sitä Kontua kyllä ajettiin kolmevitosella.
En tiedä oliko noissa sitten kehitystä niin että vaikkapa ensimmäiset olisivat olleet vähän protoja ja myöhemmät sitten parempia? Tämä yksilö oli varmaan sarjan alkupäästä.
mutta nykyäänhän jo moni kone onkii kasattu muovihärpäkkeistä joten niitä näköjään, ainakin näytösluontoisesti tulostaa lavossa. ja yleensähän nuo muoviosat leviää ensiks. ja ainakin noissa eräissä merkeissä ei noissa ole hirmulaatua etes alkuperäisenä käytetty. ja kaupan kautta maksaa ihan tautisesti.. mitä lie nuo tulostetut maksaakaan?
No peruslaatuiset 'tulostusmuovit' eivät ole kalliita, kilohinnalla... erikoisuudet sitten vähän enemmän.
Laitteet (tietokone, tulostin, mahdollinen suunnittelusofta) tietysti pitää ensin olla.
Tuossa aika laajaa valikoimaa ja hintoja, kaikki materiaalit eivät toimi kaikissa tulostimissa riittävän hyvin.
https://www.3dprima.com/tr/filamentit-ja-hartsit/filamentitHienosäätöä ja kokeiluja joutuu tekemään ja aikaa voipi vierähtää.
oli porukkaa kattelemassa kuinka isännät vähentää kuluja koneitten kanssa. ite tekemällä osia ja uusia innovaatioita niihin. ihan kivaa kun jotkut osaa käyttää uusinta tekniikkaa ja kilpailla hirmuhintaisten osien myyjien kanssa. ja eihän joka värkkiin etes saa uusia varaosia joten tehtään net ite.. 3d on kait ihan toimivaa jo nykyään.. ja eiks jo metalliakin voi tulostaa..?
Metallia voi tulostaa useammallakin tekniikalla mutta vehkeet eivät ole halpoja ja lopputuloksen rakenne ei aina ihan kampiakseliin kelpaa. Ei ole mitään 'latotuotantoa'. Tapoja on ainakin jauheesta sintraus, lasersulatus ja elektronisädesulatus.
Ehkä huonoin on Esa-Patu lumilinko joskus 90 luvun alusta. Hitsaukset repeili pienemmästäkin osumasta ja pakkasta piti olla vähintään viisi astetta että lumi suostui menemään läpi. Kolmessa vuodessa romutuskunnossa vaikka ihan omia teitä linkosin. Sen jälkeen ostin ihan kevyemmän pään vesmen ja edelleen on käytössä. Mistään ei ole tarvinnut parsia ja menee edelleen märempikin lumi läpi.
Voiko se olla vielä huonompi kuin pikku-TR? Olisi jo saavutus sinänsä...
Täältä kun ei saa mitään järkevää vastausta mihinkään järkevään kysymykseen, niin kysyin Geminiltä, paljonko on rehuherneen siemenkustannus hehtaarilta, no se vastasi että 150-300 €. Täältä kun kysyy, saa haihattelutyyppisen vastauksen, että JOS SAAT JOSTAIN TOS SIEMENTÄ, NIIN PÄÄSET HALVALLA
No se haihattelu on siinä että kukaan ei uskalla todellakaan myydä, saatika ANTAA ILMAISEKSI mitään vidun tos-hernettä, mikä onkin ihan järkevää, en minäkään myisi tai antaisi. eli se herneen viljely pelkästään näennäisesti, tukiviljelynä on pois suljettu, ainakin aloittelijalta, ja älkää kommentoiko tai lainatko tätä viestiä, jos ette keksi mitään järkeää vastausta, vaan jatkatte haihattelulinjalla.
Mä en nyt ihan ymmärtänyt tätä ajatuksenjuoksua. Kuten nimkin sanoo TOS on tilan omaa siementä. Sitä saa kun ostaa pienen määrän sertiä (muutamalle hehtaarille) ja viljelee yhden vuoden. Sen jälkeen ruletti pyörii ihan omalla voimalla ellei halua vaihtaa lajiketta. Tietenkin jos haluaa heti ekalla kerralla aloittaa 70 ha:n hernealalla niin se on sitten voi voi... ei pidä haluta :-)
Kyllä mä olen rehuhernettä myynyt rehuksi toiselle viljelijälle. Enkä ole käynyt kyttäämässä onko se kaikki mennyt valssimyllyyn ja lemmuille vai onko osa eksynyt jopa kylvökoneeseen.
tuo säädin saattaa jopa liikkua mutta yleensä ei jos ei toimi muutenkaan. se tais olla jotain 1,2 maks.. ja ei kannata kovin paljon kääntää kerrallaan, voipi moottori kärähtää nopsaan. naapuri poltti silleen jo muutamia vuosia sitten moisen... voipi olla jotain muutakin vikaa jo..
Tuo maks voi olla noin. Siinä mun ylimääräisessä se max oli varmaan 1,5, mutta eri oli moottorikin, vaikka sama käyttö. Kyllähän se tietenkin jotakin kertoo, jos vuosikymmeniä on ollut samalla säädöllä ja sitten pitääkin säätää uudestaan. Ittellä on tuo moottori siis varalla, joten helpompi oli vaan säätää , kuin vaihtaa koko paskat. Tyhjöpumpunkin lämpörelettä joskus säädin, kun yleensä aina lomittajien aikana pomppas päältä. Rele oli sijoitettu jonkun toisen koteloon ja napit ei siis osunut "laukaisimeen" joten piti avata koko kansi. Tuon säädöstä on aikaa varmaan lähes 10v. Voihan olla, että se oli jäänytkin alarajalle.
Vanha lämpörele voi myös vanhuuttaan 'herkistyä' niin että ne asteikon numerot eivät pidä enää paikkaansa. Oikeastaan ainoa varma keino on tällöin mitata moottorin virta ja tehdä sitä johtopäätös: ottaako liikaa virtaa (moottorissa tai pumpussa vikaa) vai onko se lämpörele aikojen saatossa muuttunut yliherkäksi (laukeaa jo 0,8 A vaikka säätö on 1,0 A).
Tai sitten uusia se rele ja katsoa katosiko vika... itse tykkään aina oikeasti selvittää mikä on rikki ja mikä on syy ennen kuin alan vaihtaa osia. Nykyaikaisilla pihtimittareilla tuo virran mittaaminen on niin helppoa ja nopeaa.
onhan se jotain kehitystäkin tuo kun pitää vetellä johtoja takakonttiin akkua varten. aika hauskaa!! entäs jos se entinen malli oiskii sittenkin parempi?
Voi tietysti valita sellaisen menopelin joka on jo valmiiksi suunniteltu Pohjolan oloihin. Isokaan akku ei tosin auta pitkälle jos lyhyessä pätkäajossa käytetään enemmän virta kuin ladataan... mikä on monen nykyauton ongelma taajama-ajossa.
Oliko jossain Bemuissa akku takakontin pohjalla ihan alunperin...? Ainakin niitä taisi tyypillisesti palaa kun johdotus otti johonkin kipeää.
Kokemusta Ardic, Webasto ja viimeisimpänä Binar.
Kaikilla yhteistä että kun mennään oikeeseen pakkaseen,-25 ja alle,ei ole niin taattua syttyykö tulille,
Akusta toki kiinni myös mutta akuissakin tuon suhteen eroja miten kylmällä voltit piisaa lämmittimelle.
Koomista sinällään,akussa virtaa niin että auto kyllä käynnistyy mutta lämmitin ei.
Ja paljon parjattu Ardic näistä se lämmitin oli,ei tarvinnu miettiä käynnistykö,mouhusi sen verran että sohvalle kuului,
ja sitä lämmintä kyllä tuli verraten näihin muihin.
Toki käytin auki ja mm. polttokammion pohja hitsattiin ja muuta pientä,joku anturi muunmuassa.
Binarin erikoisuutena on aivojumi,pitää säännöllisesti nollata,kolmesti sulake irti oliko 20sek.tauko välissä,noin kerran kuukaudessa tämä.
Niistä volteista se tavallisesti on kiinni (jos talvilaatuinen polttoaine virtaa). Vähän turhan tiukiksi vedetty se alijännitteen raja, lämmitin ei ilmeisesti halua huomioida sitä että kovalla pakkasella terveen ja täyden akunkin jännite laskee.
Jos on mahdollista laittaa akku samalla lataukseen niin silloin polttoainelämmittimetkin pelaavat melko varmasti. Niissä on kuitenkin sitä tehoa sitte ihan eri lailla kuin perinteisessä sähköllä toimivassa lohkolämppärissä jota saa pitää puoli vuorokautta päällä jos isomman koneen meinaa saada edes haaleaksi. Eli jos kunnon kylmässä on vähän pikainen lämmitystarve niin mä viritän sen laturin ja sitten Eeberi tulille. Siinä on kuitenkin pieni ero onko tehoa 1 kW vai 4-6 kW. Onhan noita isompiakin jos katsoo tarvitsevansa.
Kuminan voi kyllä kylvää vuotta aikaisemmin myös suojaviljaan, varsinkin jos ei ole kovin varjostava pääkasvi. Herne ainakin toimii hyvin siinä.
Paljon riippuu myös asennustyön laadusta. Reilun paksuiset kaapelit.
Ei turhia liitoksia, jos kuitenkin sellaisia tarvitaan niin laadukkaat liittimet ja kosteudelta suojaten jne.
Eeberi ainakin on tarkka siitä että kun se sytyttäessään ja hehkuttaessaan ottaa enemmän virtaa niin voltit eivät saa tippua liian paljon. Jo pitkä liian ohut syöttökaapeli saa aikaan sen että käynnistys epäonnistuu vaikka liitokset olisivat muuten aivan OK. Voi olla myös niin hilkulla että lämpimämmällä toimii mutta kun akun voltit kovalla pakkasella laskevat hieman niin sitten se huono syöttökaapeli onkin jo se viimeinen pisara.
