Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: [1] 2 3 ... 197

Viestit - metsajussi

Muistaako kukaan? Itse olen tästä noiden koneiden syntypajan vierestä ja paljon tarinoita kuullut. Onko teillä muistikuvia noista koneista tai peräti kuvia?

Kuvia ei taida olla mutta mun pellolla ainakin ajeli 2 sellaista yhtä aikaa. Sattuivat molemmat olemaan ohi menossa samaan suuntaan niin ajoivat sitten kahdella koneella.
Oikeaoppisesti kuperalla mutta jäisellä tiellä onneton kun ei tahtonut pysyä sivuliukkailla teloilla millään ojien välissä. Onneksi raamit riittivät ojassakin kulkemiseen ja liittymän kohdalta pääsi taas aina takaisin tielle... jonnekin suolle taisivat toisen hukuttaakin. Mun lohkoillani ei ollut kantavuusongelmia.
Miksi on huono jos tekee tuntihinnalla? Taksa kohdalleen, tulee vähemmän vahinkoa kun ei tartte kiirehtiä ja koheltaa. Itsehän en lumihommaa paljon tee, niin en tiedä....

Onhan siinä se perinteinen että jos on kovasti investoinut ja varannut aikaa urakointiin ja sitten tuleekin lähes lumeton talvi.
Riippuu maantieteellisestä sijainnistakin, Kainuussa harvemmin on lumetonta toisin kuin etelärannikolla.
Ja siitä mitä muuta tekee... jos ei aurata niin sitten hiekotetaan ja keväällä harjataan senkin edestä.
Tai sitten on aikaa tehdä ihan muita hommia :-)
No kokeilin silti laturilla ilman akkua. Ja hyvin pumppasi ja laturi toimii vieläkin. Kyseessä oli telwin leader 400 boosteri

Telwin taitaa onneksi olla niin brutaalin yksinkertainen laitos että pelaa eikä pelkää. Enemmän  rautaa ja kuparia kuin softaa & mikropiirejä.
Älylatureissa on ihan erikseen se virtalähde toiminto jotka antavat sähköä ilman akkua.

Paremmissa varmaan onkin mutta ei kaikissa :-/

Jos se edellä ollut tieto pumppujen yleisestä virrantarpeesta pitää paikkansa niin melkein voi sanoa että älylaturi ilman puskuriakkua on tuohon hommaan väärä laitos.
Lisäksi tuommoinen moottori aiheuttaa todennäköisesti todellakin sitä mainittua 'sähinää' ja jännite- ja virtapiikkejä, joten siinäkin suhteessa voi olla että laturista voipi tulla vainaa tuossa rääkissä.
Juu näillä 'viisailla' vehekeillä ei saa virtaa syväpurettuun akkuun, älylaturit ja yksinkertaisemmat tyristoria hyödyntävät laturitkaan eivät ala lataamaan ellei akussa ole ennestään riittävästi jännitettä. Välillä joutuu hakemaan perinteisen Salaman 60-luvun lopusta :-)

Pumpun käyttöön tarvitaan mielellään se vanha puskuriakku väliin. Tai sitten riittävän tukeva laturi joka antaa notkumatonta vakiojännitettä eli kestää kuormaa kymmeniä ampeereja. Hakkuri tai tarpeeksi muuntajarautaa ja kuparia...
oliko tuo CCLS hydrauliikka eli suljettu keskiasento, kuormantunteva?

Jos noin niin joko joku ohjaa virheellisesti pumppua töihin tai pumpun säädin itsessään on jotenkin seko.
Lohkossa voi joku ohjausta antava monimutkainen venttilisysteemi seota tai jumiutua, roskan tms vuoksi. Jos pumpun painelinja ja ls pääsevät yhteen niin silloin käy noin, pumppu on heti 'täysillä' ja pysyy myös.

Kaikki karat ovat varmasti keskiasennossaan, levossa? Ettei joku ole juuttunut päälle tms? Sähkövika vetää karaa koko ajan?

Olikohan tuolla muita samaa pumppua ohjaavia systeemejä, en tiedä.

Lähteekö lohkolta pieni ohjauslinja (haarana) pumpun ls-tuloon, samaan joka on myös Power Beyond liittimillä? Sen jos irrottaa ja tulppaa molemmista päistä (tai laittaa pienen pallohanan väliin) niin että yhteyttä pumpulle ei enää ole niin mahdolllinen ohjausongelma ei ainakaan silloin johdu enää lohkosta.  Samassa nipussa ulkoisten lähtöjen lohkon kanssa on kai myös nostolaitteen kara, sekin eliminoituu tuolloin.
Rakenteeseen en osaa antaa parhaita vinkkejä, mutta vaikeissa tapauksissa jämähtämisen estämiseksi pudotin joskus 10 hl kuivaa tavaraa montun pohjalle ennen montun täyttämistä mössömärällä tavaralla. Lähti varmasti liikkeelle ja purkaantumaan sitten kun sen aika tuli eikä tarvinnut alkaa harjateräksellä sohimaan.
Oli helppoa pudottaa kun siiloja oli montun yläpuolella.

Näyttää kyllä tämäkin syksy menevän turhan hankalaksi :-(
Lämpöisten kennojen määrä ei vaikuta harjojen vääntymiseen, mutta ymmärtääkseni kun kylmiä kennoja on ollut 5 tai yli, niin viljapatsaan paino kasvaa liian suureksi. Se vääntää sitten ylimmät harjat mutkalle.

No aika hurja määrä kylmiä kennoja ollut jollakin. Ai niin Sorkkiksen veli pojalla ainakin.

Täällä oli kai 'vain' 4 kpl mutta siinäkin lienee eroa että kuivataanko lähinnä kahukauraa vai hernettä, vehnää tai muuta kovin painavaa.. ja kuiva vilja ehkä vielä tasaa tasaisesti valuessaan painoa alemmillekin ilmaharjoille mutta joku könttimärkä tavara luultavasti blokkautuu pahimmillaan enemmän niiden ylimmäisten kannateltavaksi.
Ei ne kuivurit aina pala - muutenkin voi mennä pieleen :-(
Romahtaa huonouttaan.

https://www.youtube.com/watch?v=T2e9ToUC4Hc
Ihan mielenkiinnosta kysyn, mikävuotinen/värinen Jaakko oli?

Sinisiähän se, täytyy kai olla joku 80-luvun kasvatti. Olikohan kennot 3+4 kokoonpanolla, reilu 200 hl.
Ylimmäisiä ilmaharjoja nurjahti niin että kiskoivat itseään myös päästä irti jolloin jyvät pääsivät väärään paikkaan - tässä tapauksessa poistokanavaan. Oire luultavasti kehittyy hiljalleen ja on ennakoitavissa kun kurkkaa hyvän lampun kanssa ylhäältä tyhjään kuivuriin, harjat pitäisi olla suoria, oikeassa asennossa ja tasavälein.

Hetken ihmettelin poistoputken alla että miten voi vehnää puhaltaa niin paljon läpi pihalle, mutta kun poistoputki alkoi olla jo puolillaan jyvää niin että päästäkin jo näkyi, alkoi tyly totuus valjeta. Oli pikku homma pelkästään tyhjentää se korkealle jäävä pitkä poistoputki, ei oikein ollut varma että uskaltaako sinne mennä itse ryömimään ja tyhjentämään kun siellä on jo jyvääkin muutama sata kiloa painona. Vai tuleeko koko rööri alas kannatuksistaan :-/ Kuivurin sai onneksi laskettua tyhjäksi takaisin kaatosuppiloon kun ei ollut vielä ehtinyt kipata siihen uutta. Ja sitten hakemaan tehtaalta osia ja sepän hommiin.
Koneistolla oli kyllä kuivattu paljon ja tosissaan, ja varmasti täysiä satseja.
Jos kaksi laittaa päällekkäin, pitää miettiä jo ihan mekaanista kestävyyttäkin. Tiedän ainakin yhden kuivaajakaapin revenneen viljan paineesta.

Ja ainakin vanhassa Jaakossa lämpökennojen harjat vääntyvät viljan painosta jos päällä liian korkealti viljaa. Vääntyivät ihan normaalin kokoonpanonkin kuivureissa.
Saatavana on/oli helmoistaan tuettuja vahvempia harjoja joissa erilainen kiinnityskin, varmistettu pulteilla päädyn laipasta.
Nimimerkki 'vehnäsatsin alla petti' ja ähräystä riitti.
Mikähän mahtaa olla kuivurien yleisin palon syttymissyy?

Minun tiedossani on ainakin läheltä-piti tilanteita seuraavista

- kuivurista pannuun päin valunut kuivattava materiaali (ehkä yleisin?)
- toimimaton elevaattorin vartija ja tukkeutunut elevaattori (hihnat savusi)
- pääkeskuksen melkein uusi viallinen pääkytkin joka kuumetessaan poltti johtojaan
- pannuun ilmapuolelle muuten jäänyt / päätynyt palava materiaali (ilmanotto vetänyt roskaa sisään)
- polttimen jokin vakava toimintahäiriö (vuotava öljyn painelinja tms?)
- kuivurilla säilytetyn / käytetyn traktorin tai muun koneen sähkövika
Koneet, laitteet ja tekniikka / Vs: Mf 186
: 02.09.20 - klo:09:26
Täällä oli 440, ranskalainen sekin. Aikaisekseen yllättävän mukava kone ajaa mutta ei niin mukava korjata... varsinkaan loppuun ajettuna.
Tykkäsin ajaa silloin kun se pelasi, tehoakin tuon ajan mittapuulle riittävästi. Pinnalla pysyminen ei parhaita puolia, painava ja matalat sileät renkaat, pieni maavara.

Kuvakin noilta ajoilta. Jostain syystä remonttikuvia löytyi paljon enemmän :-)
https://www.youtube.com/watch?v=9rCFPlsjzFc

Kasvusto näytää rukiila, mutta jyvä väri kuitenkin vehnä?

Ruisvehnää...?

Näkyyhän ne DONit kasvustoa nielevän.
Minäkään en oikein ymmärrä tätä lynkkaustyyliä mikä täällä yleensä on. Eivät ole minunkaan kaikki keksi-ja-tee-se-itse kehitelmäni hirmuisen kauniita olleet mutta toimineet  ovat. Ihmisillä on myös erilainen 'käsiala' rakennella juttuja, toinen hieroo ja miettii ulkonäköä ja viimeistelyä viimeiseen asti, toiselle riittää että se pelaa, kestää ja on turvallinen. Monimutkaisista hydrauliikka/mekaniikkahärveleistä tulee äkkiä päältä katsoen vielä sekavamman oloisia kuin ne sitten loppujen lopuksi ovatkaan.

Lisäksi laitetta joka on vielä evoluutio- ja protovaiheessa on turhaa hienosäätää kun siihen seuraavalla viikolla vielä hitsataan ja pultataan jotain lisää ja entistä vähän muotoillaan. Kehitystyöhän loppuu vasta silloin kun laite on jäänyt jo tarpeettomaksi...
Sivuja: [1] 2 3 ... 197