eikös jo käytössä ole droneja jotka roiskii vain rikkojen päälle,  eikä ruiskuta koko peltoa?         ja onhan se että kone tekee vaikka valoisan aikana töitä kun ite voisi tosiaan tehä jotain muuta,   jopa samalla pellolla.        ja onko nuo nykykoneet niiin ihmeellisiä että net ei onnistu toimimaan kuin vain ihmissilmän alla?     ite en tiijä kylvökoneen kylvämisestä yhtään mitään traktorin kopissa istuessa.   vasta kun käyn kattomassa miten paljon menny tahi onko jo tyhjä.   noihinkin kait mittareita.   etes pinta-alamittari ei enää toimi.

Onhan niitä ruiskuja jotka ohjaavat suutinkohtaisesti ja ruuttaavat vain ao. kameran nähdessä rikan.

Tuo että itse tekee samalla lohkolla jotain toista hommaa kuin robo tekee yhtä voi olla paras tapa lähestyä autonomista viljelyä. Silloin on apu lähellä ja jonkinlainen silmälläpito muutenkin kuin kameroiden ja antureiden välityksellä.

Mitähän noita kylvökoneongelmia on kymmenien vuosien saatossa ollut... hehtaareja en jaksa laskea mutta useita tuhansia kuitenkin.

- tieajosta lentänyt kivi ketjulle ja pellolla tietysti ketju pois päältä
- voimansiirrosta sokka poikki
- maapyörä irronnut akseliltaan
- rengasrikkoja
- sitkaimen murtoputti väsynyt poikki (GPS/RTK korvannee nämä)
- normaalit tukkeutumat vantaistossa, kannot, risut, turve-sänki-möhnä
- tukkeumat syöttölaitteissa (kuljettimesta irronnut talmaklimppejä lajiteltuun tavaraan)
- normaalit kostuneen lannoitteen ongelmat
- hajonnut hydrauliletku
- vantaiston jousia katkennut
- jokunen laakeri
- peräharan peruutin penkkaan banaaniksi
- ajouralaitteen toimilaite hajosi
- koneen sähköboxi seonnut tilapäisesti
- ... kaikkia enää edes muista

Lisäys: puhallinkoneen omistajat voinevat lisätä tuohon vielä muutaman....

tänään kävin aitalankan läpi ja maatonkin katoin.   paimen irti verkkovirrasta ja hetken päästä takas ja heti alkoi taas toimimaan.   vihreät valot merkkinä ja tolpassa oleva valo vilkkuin .    mikä hitto tuota vaivaa?   pitääkö laittaa kellokytkin joka sammuttaa tuon silloin tällöin ni toimii loppuun asti?     nytkin toimiii taas ihan kuin ennenkin.  ei huuta suoraan...

Ainakin Lavalin värkki on sellainen tietokone että en oikeastaan ihmettele. Iso piirikortti täynnään pintaliitoshilpettä.
Vanhemmat Ollit ovat järjettömän paljon yksinkertaisempia tuohon verrattuna. Helppoja korjata paitsi jos ukkonen on polttanut sen suurjännitemuhentajan.

Nimimerkki muutamia ystäville korjaillut.

Esimerkiksi kylvökone tai kasvinsuojeluruisku, välillä pitää käydä täyttämässä säiliöitä, tyhjentää siemensäiliö kun vaihtaa lajiketta, kalibroida kylvömäärä, siirtyä lohkolta toiselle, ajaa välillä yleisellä tiellä, varmaan kaikki on lopulta mahdollista mutta vaatii logistiikkaa ja antureita että kaikki oleellinen tieto saadaan ohjausta varten.

Joillekin harvoille tuosta voisi olla jo nyt hyötyä, useimmilla pitäisi samalla kehittää aika montaa muutakin asiaa samalla. Tai muuttaa viljelymenetelmiä / parantaa peltoja ja olosuhteita.

Kyllähän se tietysti pysähtyy jonkin häiriön havaitessaan, mutta se on sitten myös heti lasketusta työsaavutuksesta pois jos se onkin yöllä pysähtynyt heti 'yövuoron' alkuun ja pelastaja tulee vasta aamulla. Känny kertoo herätessä että 'Ai se onkin vielä äestämättä'...hups.

Ajattelin omia puuhiani ja tulin tulokseen että en oikein keksinyt mitään hommaa josta tuo selviäisi ilman melko jatkuvaa valvontaa. Ja työkonekantaakin joutuisi luultavasti ehostamaan sellaisella summalla jota mulla ei ole eikä tule.

Tämä mietiskelyhän ei tarkoita etteikö kehitys tule kehittymään ja ongelmat on tehty ratkaistaviksi.

Tuli muuten mieleen että mitenköhän tuo kääntyy pehmeällä mulloksella? Ajattelin vaikka ruiskutusta: onko oraspellolla päisteissä järjestään panssarivaunun kääntövallit vai miten käy?

Onko muuten nykytekniikassa olemassa ruiskuihin jotain älyä joka kertoisi osittainkin tukkoon menneestä suuttimesta?

mutta mikä sammutti hyä kehittelyn kesken kaiken?   tuota ihmettelen,  kun nykyään tehtään paljon turhaa sipistelyä monessa asiassa..                 ja siihen koneen painoon:   eikös se ole yks lysti jos kone tekis itekseen vaikka kaks vuorokautta yhtäkyytiä homman kuin se että kuski tekis sen 8 tuntia samaa hommaa?        tekihän porukka ennen samat alat 35 verkulla..

Sinänsä on varmaan sama ajaako kone 24 h 2 m työkoneen kanssa vai 12 h 4 metrin koneen kanssa. Pari ongelmaa siinä saattaa tulla:

- esim raskaampaan maanmuokkaukseen kovin kapeita (=kevytvetoisia) työkoneita ei ole tällä hetkellä saatavana.
- tuntuisi järkevältä että robottivetäjässä voisi pääasiassa käyttää samoja koneita ristiin kuin tilan normaalitraktoreidenkin kanssa
- jos työ kuitenkin vaatii jonkinlaista ihmisen suorittamaa valvontaa ja varalla oloa niin 24 h työaika ei kuulosta kivalta

mutta eikös nuita antureita ja muita härpäkkeitä ole helppo lisätä noihin koneisiin?   ja se että pellolla on harus kait pitää ohjelmoita jotenkin?    eihän se automaatti osaa etes ite vaihtaa vaihteitakaan jollei ole jotain ohjelmoitu.     ite olen ihmetelly miten ei esim. valamentti ole mitenkään innostuna tuosta sanpon itekulkevasta koneesta jo 1980- luvulta?      ei niiiin hirveeti olis tarvetta lisäkehittää kun saatais yks jolla pellon kasvukunto sattais kehittyä positiivisesti..

Kyllähän niitä antureita voi lisätä, mutta tämän hetken vakiotyökoneet eivät niitä sisällä. Jos traktorin lisäksi vielä työkoneetkin menevät uusiksi niin kustannusvaikutus lienee luokkaa 'sietämätön'.  Ehkä ratkaisu löytyy hyvästä kamera- ja tutkateknologiasta ja kuvien analysointiin kykenevästä tekoälystä. Silloin perään voisi käydä vielä normaali äes jne.

Tiivistymisongelmaa voitaisiin varmaan lähestyä myös laittamalla normitraksaan vastaavia tela-alustoja. Kuitenkin vetäjällä on oltava vissi paino jotta se kykenee antamaan tarvittavan vetovoiman eri olosuhteissa. Isoille lietevaunuille ja vastaaville pitäisi varmaan rakentaa moottorikelkkaa vastaava täysleveä ja pitkä matto alle :-))
Telasysteemien huono puoli on tiekäytön rajallisuus, telakone ei oikein ole yleiskäyttöinen.

Kai noi osaa väistää isoja kiviä ja sähköpylväitä? ....no joo, eihän eturiviläisten pelloilla sellaisia tietenkään ole.

Varmaan osaavat väistää täydellisesti, ainakin jos ne on johonkin paikannuskarttaan ennalta määrätty. Joku ohut harus voi olla muuten hankala havaita.
Lähinnä ajattelin että muokkausväline nostaa maasta jonkun uuden murkulan joka alkaa kulkea mukana tai jumittaa työkonetta. Juuri löysin kyntäessä sellaisen pellosta jossa oikeastaan kiviä ei pitänyt olla...

Ei tarvitse olla kummoinen kapulakaan tai pitkulainen pikkukivi kun jumittaa vaikka äkeen varpajyrän niin ettei se enää pyöri. Tai etuladan tehokas käyttö vaatii kuskilta aktiivista seurantaa ellei pelto ole aivan tasalaatuinen ja puhdas.
Automatisoidussa työssä joutuu varmaan miettimään ja parantamaan myös työkoneiden selviytymiskykyä.

Juu kostean paalin pitää sitten pysyä ehdottoman ilmatiivinä.

Hyvin kuivalla ei paljon väliä kunhan ulkopuolelta ei mene vettä sisään.

Ja ajojälkikin voi olla roboa heikompi

Pellot pitää kyllä olla kaikinpuolin tiptop-kunnossa jotta automaattinen traksa toimisi kohtuudella. Tai siis se työkone sen perässä.

Melkein joka hommassa tulee kuitenkin tilanteita joissa ihmisen puuttumista tarvitaan, jos ei muuten niin työn jäljen arviointiin.
Äestys ehkä helpoimpia jos ei ole kiviä, enemmän lataa kaipaavia monttuja, paljon juolavehnää tms roinaa eikä kovin vaihtelevaa maalajia.
Kultivointi ehkä kaikkein helpoin, ei mene helpolla tukkoon tms.

Tuskin tuo 46 paalin lössöys auttaa, mutta en minäkään ymmärrä, jos paalissa on ehjät muovin ja silti homehtuu. On tullut tehtyä niin monen moisia kosteuksia pl. täysin kuivia, että en ymmärrä miten ehjässä paalissa voi heinä olla homeessa. Toki voi homehtua syötössä jos se kestää viikon ja yli. Onneksi oon niin hätähinen , että "kuivaheinä" on heinää joka on ollut nittettynä karholla pari päivää hyvällä poudalla. Tälläisiä myin (tai multa haluttiin ostaa) hevosille joskus n.10 vuotta sitten. Ja kehuja niistäkin sain, kuten yleensä aina täällä pohojanmaalla , kun vaan jotakin viittii teherä.

Mulla on ollut sellainen luulo että kokonaan vähän reilummin kostea säilyy paremmin kuin sellainen joka on 'melkein hyvin kuivaa'. Voin toki olla väärässäkin...
Ajatus on sellainen että kokonaan kosteammassa se siirtyminen hapettomaan tilan tapahtuu nopeasti mutta pieni määrä kosteaa muuten kuivassa paalissa ei saavutakaan sitä hapetonta tilaa kovinkaan nopeasti (jos ollenkaan) ja se vähäinen märkä kohta sitten pilaantuu?

"viljelijä voi ohjata robottia kotoaan ja keskittyä vaativampiin töihin"  pankolla makoiluun vai? Kylän essolla istuskeluun? No kaljotteluun? Leipomiseen?

Tänne kirjoitteluun... :-))

Se on hyvä, että edes johonkin riittää rahat, kun konekauppa kuulemma syväjäässä.

Kevätaurinko sulattaa... :-))

Joskus tämä kuivaheinähomma on kyllä mystiikkaa.
...
Joku muu saa selittää.

Tänään kävin paikalla noita paaleja ihmettelemässä kun vein omiani sinne.
Syyllinenkin taisi löytyä: osalla lohkoa oli ollut timotin seassa kuulemma aika runsaasti puna-apilaa. Ja se ei tietenkään ollut vielä riittävän kuivaa säilyäkseen kunnolla kuivaheinänä. Paalit joihin ei apilaa ollut paljoa osunut ovat ihan OK.

Aloitteleva ja ensi kertaa heinää tehnyt / teettänyt omistaja ei vaan ollut tiennyt että siinä voisi olla joku ongelma. Ja kaikki hommaa urakoineet olivat tehneet työtä käskettyä sen enempää kokonaisuudesta tietäen. Niittäjä niittää kun käsketään, pöyhijä pöyhii jne tietämättä mitä lopputulos pitäisi olla.
Kaikkea sitä... onneksi ei ollut iso ala. Tieto lisää tuskaa. Seuraavalla kerralla viisaampi :-))

Lainaus käyttäjältä: metsajussi - 14.10.24 - klo:11:18

Joskus tämä kuivaheinähomma on kyllä mystiikkaa. Yhdellä tutulla tuossa tekivät hepoille muutaman kymmenen paalia. Niitetty, pöyhitty kahteen kertaan ja lopuksi karhotettu. 5 päivää levällään, säät loistavat. Paalattu muoviin. Käytännössä samat koneet, samat tekijät ja systeemit kuin mulla. Ja noista mainituista paaleista tuntuu olevan 70% pilalla, keskeltä homeessa. En ymmärrä, en sitten ollenkaan. Ainoa ero minkä keksin että urakoitsijalla oli siinä käytössä erilaista muovia. Muovit kuitekin ovat ehjiä ja heinä paalatessa ymmärtääkseni riittävän kuivaa. Ainakin samanlaista kuin omani.

Mulla hävikki on tähän mennessä ollut 1% luokkaa, ja sekin lähinnä lintujen, myyrien tai muiden rikkoutumisten syytä.

Joku muu saa selittää.

Paalit pystyssä vai kyljellään?
Tutulla kans on noin että pystyssä olevien paalien yläpinta keskeltä hieman homeessa. Kaksi päällekkäin niin alemmassa ei mitään vikaa, ylemmässä home.. Kondenssivesi?

Kondenssivettähän se yläpuolisen päädyn kosteus on. Heinä ei ehkä ole silloin ollut ihan riittävän kuivaa?
Niin mulla kuin tuolla epäonnisella ystävälläkin pystyssä ne on pidetty.
Varmaan nämä mahdottomat helteet vaikuttavat paaleihinkin jotakin jos suoraan auringossa ovat.

Kuivaa ohran jälkeen tehtyä syyskynnöstä ei saa lautasmuokkarilla kuin viilut pyörähtämään ympäri, pahnasänki siihen tupsuksi jää. Sama kultivaattorilla. Lapiorullaäes voi hiukan paremmin murskata viilut paikallaan, joustopiikkiäes kalisee ja tutisee ja illalla onkin monta piikkiä poikki.

Jyrsin hakkaa viilusta sen viisi senttiä muruksi, ja pääsee kylvämään. Syyskynnökset ovat keväällä ihan mureita, ei jyrsintä niihin tarvitse.

-SS-

Ilmeisesti meillä on kuitenkin erilaset maalajit? Mulla ei vielä niin vaikeaa kynnöstä ole ollut joka ei olisi lautasmuokkarin alla nöyrtynyt. Pahinta murikkaa tuntuu tulevan kuivasta savimullasta, puhdas HsS rittävän kuivana murenee melko hyvin... taisin laittaa vähän aikaa sitten kyntökuvan joka oli aika kaljulta savikolta. Ei siellä pehkuakaan paljon ollut kun ei oikein jaksanut edes kasvaa kuivuudessa.
Mulla tietysti on parempi viljelykierto kuin rehuohra - lumi - mallasohra - lumi... about puolet alasta monivuotisia (heinää, kuminaa jne).

Pehkun ja sängen määrään voi tietysti jonkin verran vaikuttaa pöydän korkeudella ja silppurin kunnolla. Nykyaikaisen puintikaluston jäljeltä näyttää olevan lähinnä lyhyt sänki ja maan pinnalla vähän pölyä... :-)

Joskus tämä kuivaheinähomma on kyllä mystiikkaa. Yhdellä tutulla tuossa tekivät hepoille muutaman kymmenen paalia. Niitetty, pöyhitty kahteen kertaan ja lopuksi karhotettu. 5 päivää levällään, säät loistavat. Paalattu muoviin. Käytännössä samat koneet, samat tekijät ja systeemit kuin mulla. Ja noista mainituista paaleista tuntuu olevan 70% pilalla, keskeltä homeessa. En ymmärrä, en sitten ollenkaan. Ainoa ero minkä keksin että urakoitsijalla oli siinä käytössä erilaista muovia. Muovit kuitekin ovat ehjiä ja heinä paalatessa ymmärtääkseni riittävän kuivaa. Ainakin samanlaista kuin omani.

Mulla hävikki on tähän mennessä ollut 1% luokkaa, ja sekin lähinnä lintujen, myyrien tai muiden rikkoutumisten syytä.

Joku muu saa selittää.