Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: 1 2 [3] 4 5 ... 222

Viestit - metsajussi

Koneet, laitteet ja tekniikka / Vs: Imuri
: 12.09.21 - klo:13:39
Aika moni laittanut seinän kippausmonttuun , fiksu ratkaisu .

Seinä auttaa hyvin siihen että pöly ei leviä koko kuivuriin, mutta jos montun edessä on iso etutila niin se kyllä sotkeentuu riittävästi.
Tuo tila on hankala siivotakin kun korkeutta pitää olla tarpeeksi jos meinaa isolla kärryllä / autolla kipata.

Säästömallin pakettikuivurissa ei tuota ongelmaa ole kun etutilana toimii Pohjolan Villi Luonto :-)

Koneet, laitteet ja tekniikka / Vs: Imuri
: 12.09.21 - klo:13:14
Parasta olisi kun saisi ne pölyt poistettua jo siellä missä ne syntyy. Alipainekuivurit tuntuvat olevan luonnostaan paljon siistimpiä kuin perinteiset.

Kippausmontun pölynhallinta on vaikeasti ratkaistava ongelma. Toimiakseen taitaa kaivata isoja potkuripuhaltimia ja putkia - varsinkin silloin kun voimakas tuuli pääsee vielä sekoittamaan kuivaamon ilmankiertoa. Kuivaa tai kuivahkoa viljaa kun rojauttaa sen vajaan 20 m³ lavalta alas niin melkoinen pölypilvi siinä etsii uutta kotia.
Lähes täydellistä ratkaisua en ole nähnyt kuin jossain entisellä valtion viljavarastolla - taisi olla rinnan 3 isoa potkuria vetämässä huuvasta montun päältä suoraan ylös suureen poistokanavaan. Hyvä ettei karvahattu lähtenyt mukaan. Mutta pölyt eivät enää levinneet kippaustilaan vähäisemmässäkään määrin.
Kyllähän se ihan tosi on... mutta tuo vaiva vaivaa yleensä generaattoreita jotka ovat olleet kovin pitkään käyttämättä jolloin remanenssimagnetismi on hiljalleen kadonnut. Periaatteessa ankkuriin pitäisi jäädä sen verran magneettisuuden häivähdystä että herää itsestään udelleen eloon. En ole itse törmännyt tuosta kärsivään aggregaattiin vielä tähän päivään mennessä, mutta eihän se tarkoita etteikö sellaisia olisi.

Generaattoreita on periaatteeltaan hyvin monenlaisia mutta tämä pätee noihin pieniin.
Muutaman MW:n vierasmagnetoidut isot tahtikoneet ovat eri juttu...

Koneet, laitteet ja tekniikka / Vs: Imuri
: 12.09.21 - klo:12:52
Onkoos kaikki kuulleet koskaan kekuspölynimurisysteemistä kuivurissa. Tuskin, Kaikki kantaa sita vanhaa Voltaa siellä rappusissa ja pussi on täynnä vähän väliä rotanpaskaa ja vihneitä. Näin kertoi Oksa tuttunsa kertoneen tutulleen.
Kaikillahan on esipuhdistimeen pölynimurin letkuyhde . EVP on pöljänä asennellut erillisen keskus pölynimurin  ;D

Niissä esiputsariversioissa mitä olen käyttänyt ei oikein alipaine tahdo olla riittävä.
Ilmamäärä taas on hyvinkin riittävä kunhan letkut ja putket ovat riittävän avaria.

Onko kultivaattorilla yleensä mielekästä yrittää tuonne lähes kyntösyvyyksiin? Vesitilaa (syysviljalle) voi saada mutta muuten?
Itse olen pyrkinyt tuonne max 8-10 cm eli luokkaa reilu äestyssyvyys.

No mulla ei olekan mitään Väderstad TopDownia eikä sellaiselle riittävää vetäjää.

Lisäksi joidenkin haitariletkujen asennussuunnalla on merkitystä. Oikeinpäin kuluu hitaammin kuin väärinpäin. Seinämän aalto ei ole symmetrinen vaan voi olla jyrkempi toiseen suuntaan.
Mun kokemukseni mukaan nuo säätimet eivät ole kovin absoluuttisia... jos kone käy esim pahasti ylikierroksilla niin jännite nousee säätimestä huolimatta. Eli kierrokset kannattaa myös tarkastaa, edes korvakuulolta jos on laitetta ennenkin käyttänyt.

Yleensä nuo säätimet hajoavat niin että generaattori ei enää anna ulos juuri mitään, ainakaan kuormaan, mutta kai se voi hajota niinkin että antaa liikaa.
Kyllähän niissä pitäisi säädin olla. Yleensä ns. AVR-säädin, jossain voi olla myös enemmän elektroninen.

Kiinalaisissa se säädin kestää kun ei kuormita konetta kuin mx 75% luvatusta. Niitä säätimiä on kyllä hajonnut ihan riittävästi, onneksi AliBabasta ja tai AliExpressistä saa uusia eikä maksa paljoa...

Tai vaikka tuolta:

https://www.tuontitukku.fi/pienkone-vene-ja-varaosa/aggregaatin-3-vaihde-avr-saadin-avr-jannitteensaadin-5-8kw/p/6419773769504/
Hyvällä tuurilla se elektroniikkakin on ostettu tai lisensoitu joltain länsimaiselta valmistajalta.
Moottorin lämpeneminen ei laukaise moottorinsuojaa ellei lämpeneminen ole jo vaurioittanut moottoria pysyvästi.

Lisäys / korjaus: näin silloin kun lämpeneminen johtuu huonosta jäähdytyksestä. Jos moottori lämpenee liikaa ylikuorman johdosta niin silloin suojankin kuuluu tietysti laueta koska virtakin on tällöin liian suuri.
Aina ei moottorisuoja/lämpörele laukea vaikka moottori kuumenee voimakkaasti, esim hakekattilossa paljon pieniä käyttöpulsseja ja moottori on jumissa.
Käämin sisäinen lämpötilan valvonta auttaisi näissä.

Totta, moottorin terminen hitaus on niin paljon suurempi kuin lämpöreleen bimetalliliuskojen. Liuskat jäähtyvät lähtötilaansa kymmenissä sekunneissa, moottori ei, varsinkin jos moottori ei pyöri eikä tuuletinkaan siis toimi.

Samoin käy jos ajetaan taajuusmuuttajalla pienillä kierroksilla niin että moottorin oma jäähdytyspuhallin ei riitä riittävästi jäähdyttämään kun se ropeli pyörii liian hiljaa.
Ja hissi- tai nosturikäytöt joissa erittäin usein toistuvia raskaita käynnistyksiä.
Näissä käytetään usein ulkoista erillistä jäähdytyspuhallinta ja juurikin käämien lämmön anturointia ja/tai erikoismoottoreita.
Hienommat taajuusmuuttajat voivat pitää käyttöhistorian perusteella laskennallista kirjaa moottoriin aikayksikössä kertyneestä lämpökuormasta, ja estävät käytön joka kuumentaisi moottoria liikaa, sallien kuitenkin kovemman käytön moottorille jonka pitäisi olla riittävän kylmä...
Näköjään ittellä meni yksiköt (kirjaimet)nätisti sekaisin  :( Mutta tosiaan jos tarkoituksena ei ole varustautua pitkiin kestäviin poikkeusoloihin niin se pienikin pelastaa monesta. Lypsykone , tankki, valaistus , kiertovesipumput yms kodinkoneet varmasti menee Heinon suunnittelemalla agregaatilla. Ja vaikka olisi myllyä, paskaraappaa , pesuria niin varmasti menee nekin kunhan nyt ei kaikkea kokeeksi kerralla laita päälle. Tosin mulla ei oo kokemusta kun en oo tarvinnut. Tosin muistaakseni raappa, lypsykone ja varaajan vastukset nyt ainakin kokeeksi napattiin käyttöön, kun testattiin. Itte saan pesuriin kuuman veden teuvakeittimestä, jos pesurin vastukset epäilyttäis, mutta nekään ei oo kun 6KW:n.  25A:n sulakkeilla oon pärjännyt.

25 A sulakkeet tarkoittaa laskennallisesti noin 18 kW:n maksimitehoa (käytännössä kestää toki vähän enemmän) joten 20 KVA aggregaatti voisi juuri ja juuri mennä jos kuormaa ei tarvitse pitää kaikkea yhtäaikaa päällä. Isompi on kuitenkin aina tuossa kohtaa prempi.

Ero wattien ja volttiampeerien välillä johtuu tästä loistehosta. Vastuksilla (resistiivisillä kuormilla) nuo ovat yksi ja sama asia, mutta moottorien, muuntajien, kuristimien ym tapauksissa liikutellaan loistehoa joka kuormittaa generaattoria pätötehon lisäksi. KVA:t saa kun pätötehon jakaa arvokilvestä löytyvällä tehokertoimella eli cos 𝝋 :llä.
Loistehon voi kuvitella olevan generaattorin ja moottorin välillä heiluvaa tehoa, siniaallon mukaan generaattori työntää hetken tehoa moottorin mg-kenttään ja seuraavalla hetkellä moottori tuuppaa saman energian takaisin generaattorin mg-kenttään. Tämä ees-taas-vatkaus ei vaadi juurikaan generaattorille lisää mekaanista akselitehoa, mutta kulkeva virta kuormittaa generaattorin  käämejä. Pieni osa loistehosta synnyttää kyllä todellista tehohäviötäkin lämmittäessään käämejä ja johtimia.
Moottorin lämpeneminen ei laukaise moottorinsuojaa ellei lämpeneminen ole jo vaurioittanut moottoria pysyvästi.

Lisäys / korjaus: näin silloin kun lämpeneminen johtuu huonosta jäähdytyksestä. Jos moottori lämpenee liikaa ylikuorman johdosta niin silloin suojankin kuuluu tietysti laueta koska virtakin on tällöin liian suuri.
viisi siipiseen missä oli hydr. viilun leveyden säätö ja ei mitään ongelmaa. En jäänyt tutkimaan ongelmaa kun vaihtamalla parani, siipi oli sama molemmissa.

Millä tuumilla noilla säädettävillä kynnät - ilmeisesti eri asetuksella kuin entisillä kiinteillä?
Mun vanhan NH:n varaosakirjassa on oma liitteensä telaston osille.. mitä lie riisiä ajateltu.
Näyttää vähän kuin kaivukoneen teloille.
Lämpörele laukeaa kyllä. Mitään silminnähtävää vikaa ei ole. Johdot kunnossa, ja syöttölaite hyrisee moitteetta. Tämä on nyt yhdeksäs vuosi, kun tuolla kuivaajalla kuivaan, kukaan ei ole tuona aikana releitä herkistellyt. Tämä vika uutta tälle syksylle.

Sähkömiehen hommia tästä eteenpäin. Lupaili tulla ens viikolla joku päivä. Taitaa vaan olla viljat kuivattuna viikonlopun aikana, jos poudat säilyy.

Joskus oikeaoppisen tarkalle säädetty perinteinen lämpörele väsyy ja 'yliherkistyy'. Erityisesti jos tarvittava säätö on releen skaalan yläpäässä jolloin lämpöliuskat käyvät koko ajan suhteellisen kuumina. Tällöin rele alkaa siinä 'rajoilla' laukoa helposti aiheetta.
Mutta sähkäri asian selvittänee.
Sivuja: 1 2 [3] 4 5 ... 222