Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: [1] 2 3 ... 222

Viestit - metsajussi

Oikein huonolla tuurilla voi olla niinkin että jos sylinteriä on rempattu tai vaihdettu ei-aivan-alkuperäiseen niin pituuskin voi olla valmiiksi hiukan väärä :-/

Lähinnä kai liika pituus tuottaa ongelmia. Silloin venttiili vaihtaa suuntaa ennen aikojaan kun sylinteri pohjaa ennen käännön puoliväliä.

Yksinkertaiset ongelmat ovat joskus monimutkaisia.
Lainaus käyttäjältä: häkä link=topic=93901.msg1641863#msg1641863  Joku hiukkaspönttö sieltä saattaa olla menossa. [/quote

Ymmärtääkseni hiukkassuodatuspöntöllä (DPF, Diesel Particle Filter) ja SCR-katalysaattorilla (joka hyödyntää vesi-urea-sekoitusta) ei ole suoranaista yhteyttä toisiinsa. Muuta kuin pakokaasujen putki...
Toki toisen ongelma voi saada anturiälyn valittamaan toisestakin. Mutta periaatteessa nuo ovat kaksi eri vikaa, ureapuolen häiriö ja DPF-ongelmat. DPF kai lähinnä tukkeutuu, vaatii sopivin väliajoin regeneroinnin, ja joskus elinkaarensa päässä sitten uusimisen. Tosin nykyään niitä jonkinverran myös korjataan (=pestään).
Joo tuo mun idea oli retorinen kysymys tuohon 'vain paalin hakua päivittäin' käyttöön.
Ei alkuperäiselle kysyjälle, sorry.
Kävisikö sähkökäyttöinen pyöräkuormaaja tms noihin nurkkarutiineihin?
Ei kärsisi pätkäajosta, kylmäkäynnistyksistä ym.
Rakennuksillahan noita tapaa.

Tietysti maksaa liikaa..
Tässä on juu pykälää monimutkaisempi rakenne, kuva ohessa. Katkeava pultti on osa 31, joka pitää koko asennelman määrätyssä asennossa siihen ristipalaan nähden. Jos pultti katkeaa, jousi eikä mikään muuten vapaudu mutta koko rakennelma pääsee kaikkine osineen vapaasti kääntymään sen vaakatapin ympäri. Rakenne on kyllä kuvaasi verrattuna aika hennon oloinen...

Pitää ehkä kokeilla vähän hellätä niitä jousia, ja ehkä nostaa koko leikkureita hieman ylemmäs. Nyt ne leikkaavat lähes vantaan yläreunan tasolle asti.
Suuri osa ongelmista taitaa tosiaan johtua siitä että aurat ja vetäjä eivät ole oikein yhteensopivia.

Miksi muuten Agrolux / Överum katkoo jousella varustetusta leikkurista sitä nivelessä olevaa pulttia jolla koko systeemi pysyy työasennossaan? Ei sitä jolla on korkeudensäätöreikiä vaan sitä toiselta puolelta tulevaa. Tuon pultin katketessa koko leikkurin varsi pääsee holtittomasti roikkumaan ylös ja alas - ja sitten jossain vaiheessa auroja alas laskiessa varsi heilahtaakin etupuolelle niin että leikkurista tuleekin vedettävän sijaan työnnettävä. Tietysti leikkuri sitten lähtee hakemaan sivulle ja vääntyy joko koko varsi tai sen jousen pitkä pultti tms.

Käytetyt Agrolux MRT:t katkoivat alkuun noita pultteja 1 per päivä. Vaihdoin silloin vuosia sitten kaikki uusiin koviin pultteihin ja ovat ilmeisesti muutaman sata ha kestäneet. Eilen sitten meni taas yllättäen 2 noin puolen tunnin välein. Pikaratkaisuna oli poistaa putkisokka akselilta ja poistaa ao. leikkurit että homma saatiin loppuun ennen sadetta. Eka ehdi vääntää vartensa, toisen huomasin ennen suurempaa katastrofia. Pienempi vetokone olisi saattanut armahtaa ensimmäisenkin, mutta 8 t ja 200+ hv ei yhtä poikittain olevaa leikkuria noteraa millään lailla :-(

Kiviä ja kantoja on toki vastaan tullut mutta ei mitään mahdottomia.
Oliskohan vieläkin nuo kyntökurssit paikallaan tai sitte siellä maatalousoppilaitoksessa harjoittelutilalla se oppiminen.Tietysti se vanha isäntä osaa neuvoa mutta kun se koetaan aina pelkäksi vi ttui luksi jos kertoo ne oleelliset säädöt. Näin olen huomannut.

Ei varmaan pahitteeksi olisi - kurssit nimittäin.

Ongelmat tuntuvat olevan nykyisin vaan hankalampia... ennen kun oli se 5000 voortti tai  satasarjan massikka ja ne 3-siipiset fiskarssit tai hydreinit niin asiat oli selkeillä perusopeilla oikeastaan aina saatavissa paikoilleen.

Nyt kun olen muutamaa nuorempaa kyntäjää yrittänyt pyynnöstä evästää niin ainakin seuraavaa on vastaan tullut:

- isomman vetäjän perään laitettu entiset sarka-aurat, vetäjän raideväli sen verran suuri että aurojen kartusta yksinkertaisesti loppuu sivusäätövara

- maa on niin kovaa että kevyet sarka-aurat eivät mene maahan vaikka periaatteessa kaikki on OK ja terätkin uuden karheat.

- muihin hommiin optimoidun vetäjän rengasleveys ei oikein käy vakoon mutta vähäistä kyntömäärää varten ei kukaan tietenkään kapeampiakaan lähde hankkimaan. Ja isoon koneeseen vaihtorumbakin on työläs operaatio

- nostolaitteen osissa niin paljon väljää että aurat kallistelevat ihan oman päänsä mukaan

- yllättäviä säätövirheitä: esittelyauroina olleissa ja suoraan työnäytöksestä tulleista lähes uusissa auroissa kaikki leikkureiden sivusäädöt ihan mikä missäkin. Tuli mieleen että minkähänlaista jälkeä oli näytöksessä tehty :-)

- hyvät ideat eivät aina vaan toimi - kuten esiaurat runsasolkisella turvemaalla eikä veitsileikkurit multamaan juolavehnänurmea matalaan yritettäessä.

Se on kyllä helpompaa että nykyään vetäjän vetokyky ei tuota enää ongelmia. Takana on aika jolloin takavedolla seisottiin kantapää lukon pedaalin päällä ja pilkittiin nostolaitetta aina vaan matalampaan että päästiin märän kohdan yli. Jos yleensä päästiin...
Täällä pyöri aikanaan Hoover-pulsaattoripesukoneen moottorilla johon oli puusta sorvattu sopivan pieni hihnapyörä. En muista oliko samalla vaihdettu sen tuulettimen akselille myös isompi pyörä... luultavasti oli.
Kannattavampaa kuivurin käyttö kuin myydä verkkoon tuo sähkö .

Varmasti. Ajattelin lähinä sitä että kuivuria varten aurinkosähkösystemiä ei kannattane ylimitoittaa ellei muina vuodenaikoina vastaavalle sähkömäärälle löydy järkevää käyttökohdetta.

Ainahan voi tietenkin perustaa ikioman sähkölämmitteisen trooppisen talvipuutahan :-)

Kuivurin sähkönkulutus on sen kokonaisenergiankulutukseen (=energiakuluihin) nähden kyllä aika vähäinen - varsinkin kun käyttösesonki on pakostikin melkoisen lyhyt. Eli siinä vuodessa saavutettava säästö on aika marginaalinen. Suurempi merkitys voi olla siinä jos aurinkopaneelien antama lisätuotto riittää siihen että pääsulakekokoa ei tarvitse kasvattaa ja näin säästetään perusmaksuissa koko vuoden.

Kovin pilvisellä ilmalla ei sitten kuivata :-)
Kai se tarkoitti että paneelien tuotto riitti lämminilmakuivurin sähkön tarpeeseen. Itse lämpö on siis tuotettu perinteiseen tapaan öljypolttimella.
Onnea mielenkiintoiselle projektille :-)

Ideana tuo sykkeen ja rullien yhteistyö on fiksu. Menee satunnaiset hiukan isompioksaisetkin puut vaikka rullaveto on kevyesti toteutettu.

Itse tulin juuri pellonreunarisukkotyömaalta. Löytyi uusi mutta tähän mennessä hankalin puulaji: tuomi.
On niin kovaa että meinaa giljotiinista loppua puhti, ja muuten oksistokin on sellaista solmusyheröä häkkyräväkkyrää ja joka paikkaan takertuvaa ettei mitään rajaa.. onneksi tuota rytöä oli vain noin 50 m.

Mäntyä tai haapaa menee tuplapaksuus kevyesti tuohon verattuna, koivua 1,5 kertainen. Luulin jo että tekniikassa on jotain vikaa mutta kyllä se vika oli puulajissa.

Paneeleiden koosta ei ole vielä puhuttu mitään.
Vaan sen päivän tuotosta.

Juu mä taisin erehtyä siinä että että se 22 kW oli ilmeisesti jonkun muun kuin mainittujen kuivauspäivien tuotto. Kuivauspäivinä sitten merkittävästi enemmän jos sääkin oli parempi. Ymmärsin ensin että tuo 22 oli yleensä saavutettu maksimiteho mutta näin ei kai ollutkaan . Sorry siitä.
https://www.salhydro.fi/fi/virtauksensaatoventtiilit-1/fr2s-vasaraventtiili-ls-jarjestelmaan


Tuollasella ls vasaraventtiilillä saa kouran ja kuormaajan vissiin toimimaan yhdessä🧐

Juu. Tuo on juuri mainitsemani 'master-venttiili', lisäherkkuna tuossa on virtauksen jaolle säätö. Jos sitä virtausta jää ylimääräistä jaettavaksi :-)

Jos nosturin pöydässä olisi yksi ylimääräinen sopivilla litroilla oleva kara, jonka perään hakkuupään syötön voisi laittaa niin ei edes tarvittaisi mitään lisäventtiiliä.
Pitäisi vaan hakkuupään ohjauksesta saada tieto milloin tuo kara aktivoidaan (eli silloin kun hakkuupäässä käytetään jotain toimintoa).

Tarkemmin ajatellen ei olisi ollenkaan hullumpi ajatus lisätä sinne nosturin pöytään yksi viipale lisää. Olisi siisti ja yksinkertainen ratkaisu - jos tarjolla olisi riittävästi tuottava ls-systeemi ja pöydän yleinen läpäisevyys riittää. En muista mikä pöytä Keslan 304:sä on ... sähköön typerää älyä lisäämällä voisi helposti myös valita toiminnon mukaan paljonko tuottoa päälle annetaan jos sitä haluaa syystä tai toisesta rajoittaa (esim tavoitteena jättää nosturillekin  jotain tuottoa samalla kun 'puidaan').

Mites Jobo pelaa - paperilla vaikuttaa ihan fiksulta laitteelta mutta en ole koskaan nähnyt livenä työssä.
Kuivuri ei liene sitten kovin suuri. Esim Mepulla 22 kW riittäisi teoriassa juuri ja juuri K275-mallille.

Ehkä tuossa on laskettu niin että vuorokaudessa on ollut 1 lyhyt muutaman tunnin kuivaussessio ja paneelit ovat tuottaneet koko valoisan ajan enemmän tai vähemmän.
Vuorokauden energian kokonaissaldo voi silloin olla paneelien osalta jopa positiivinen.
Jos kuivuri olisi pyörinyt lähes vuorokauden ympäri niin silloin tuo ei olisi mitenkään mahdollista.
Sivuja: [1] 2 3 ... 222