Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Eipä ole luomuihmiset koskaan kommentoineet apilamätäongelmista tms. Omien kokemusten mukaan apila kyllä häviää nurmista, mitä kauemmin peltoa pidetään heinällä. Laitumilla eläimet tallovat ja sille apila on herkkä. Kaikesta huolimatta apila on melko talvenherkkäkin. En tiedä vaikuttaisiko nurmien niitto eli pitäis murskata kasvusto, että uusi kasvusto pääsee helpommin kasvamaan läpi. Jostain muistelen lukeneeni, että apilaa tulisi pitää minimissään kolme vuotta, koska juuristo kasvaa koko ajan ja se olisi maan rakenteelle eduksi.
Apila on taudinarka. Se nurmesta nurmeen uudistaminen johtaa joko hetkelliseen totaalimahalaskuun (apilamätä eli pahkahome) tai ehkä kuitenkin todennäköisemmin apilaväsymykseen eli erilaisten ns. minipatogeenien lisääntymiseen ja sitä kautta kasvun heikkenemiseen. Sitten vielä juurilaho eli yleinen vanhuudenheikkous viimeistään kolmantena tai neljäntenä nurmivuonna. Juuristo kehittyy toisena nurmivuonna jo täyteen vahvuuteensa eli esikasviarvon kannalta viherlannoitusvaikutus ei siitä enää normitilanteessa parane.
Puna- tai alsikeapilalla nurmen optimi-ikä on 2-3 vuotta ja välivuosia saman verran. Eli oppikirjamainen intensiivinen viljelykierto on sadontuoton kannalta paras.
Eroosion hallinta nurmilla ja varsinkin typensitojakasveilla vaatii vuoden ympäri vihannan ilmaston. Routaisen maan talvitulvissa lähtee pakkasen kuihduttaman kasvuston liukoinen ravinne veden mukana.
Siksi suojavyöhykkeiltä korjataan kasvusto pois, mutta samalla heikennetään kasvien juurakko muutamassa vuodessa lähes olemattomaksi, koska korjuulla pumpataan maasta ravinteita ja myös multavuutta pois.
-SS-
Ravinteiden rinnepellon korjaamaton kasvimassa onkin helposti liukoista, tai ainakin orgaanista fosforia. Idea tosin lienee, että nurmi on puhkonut sitä tintattua savikkoa läpäisevämmäksi, mikä kyllä ajan myötä tapahtuukin.
Mutta tuo muutamassa vuodessa hengettömäksi köyhtyminen on kyllä yara-propagandaa, anteeksi vain. Ainakin palkokasvipitoisilla nurmilla. Fosfori riittää helposti muutamaksi vuosikymmeneksi, saviseuduilla en oikein usko kaliuminkaan ehtymiseen, kun täällä punaisten kalileimojen pohjoisessakin ainakin 5-6 vuotta menee varsin asiallisella kasvulla. Ja liukoisten ravinteiden ehtyessä apila laittaa syvään juuristoon pikkuisen lisäenergiaa.
Itse fosforin karkaamisongelmahan liittyy yleensä eroosioon. .... Pitäisikö siirtyä systeemiin, jossa valumavesiä ei päästetä vapaasti valumaan, vaan ne johdetaan maan sisään tai altaaseen tai laajaan imeytyspintaan, kuten metsään?
Eli pelto pitää saada kuntoon, että vesi imeytyy siihen peltoon eikä lähde liikkeelle... Nurmea, aluskasveja, kevyet koneet, hyvät renkaat, kasvipeitteisyyttä jne. Ihan perusteita.
Jos sairaus on vakava, uskotellaan mieluiten, että kuumeenalennuslääke auttaa.
Miten tämä kipsihypetys nähdään TeilläpäinTM tai puolueessaTM? Siksi -tai-, koska oletan, että tästä on ristiriitaisia näkemyksiä.
Täällä Perämeren pohjukassa en tiedä kenenkään kipsiä tilanneen. Savikoita ei juuri ole ja hapan sulfaattisavi pohjalla pitää huolen että myös karbonaatti eli kalkkikivijauhe sopii siihen Ca-tarpeeseen oikein hyvin.
Foorumin kiintiövihreänä oletan, että kysyt ...Vihreiden tuoreessa (2022) maatalouspoliittisessa ohjelmassa lukee : "uusien valumien estämisen pitää olla tehokasta, jolloin kaikki keinot kuten kosteikot, laskeutumisaltaat vesistöihin johtavien laskuojien päässä, turvemaiden jatkuva kasvipeitteisyys tai poikkeustapauksissa kipsikäsittelyt kyntämisen yhteydessä rannikkoalueiden savikoilla on otettava käyttöön". Koetin hakea ja jossain kohtaa vesiensuojeluohjelmassa(2011) ja luonnonsuojeluohjelmassa (2018) on sana kipsi mainittuna, mutta en kaivanut niitä enää esille. Eli 30-sivuisessa ohjelmassa ei kovin suurella painolla?
Sitten vielä nuo varasto- tai reservi viljavuudet. Mullakin kun on analysoitu reservikaliumeja ne ovat kuitenkin ihan hyviä, vaikka viljavuskaliumit ovatkin alhaisia. Nurmirehuissa ja juurikkaassa kaliumpitoisuudet ovat myös olleet kalilannoituksen kanssa aika korkeita. Noista on kuitenkin saatavana kovin vähän tietoa. Viimevuosina olen väkilannoitteissa antanut vain typpeä. Lisäksi tulee sitten naudan lantaa, jonka ravinteet ovat pääasiassa kaliumia.
Kaliumin saatavuus kasveille ei aina korreloi viljavuusanalyysin kanssa. Osa savimineraaleista luovuttaa kaliumia, vaikkei se K viljavuusuutolla näykään. Meilläpäin
TM taas kaliumluvut ovat alhaisia ja puutosoireet selvästi näkyviä. Biotiittilisäys ei juuri näy viljavuusluvuissa, mutta kasvustoissa sitäkin paremmin.
Kipsi soveltuu lähinnä tuon Ca/Mg -suhteen oikaisuun korkean pH:n tilanteissa, vesiensuojeluvaikutus on aika lyhytikäinen kuitenkin, vaikka se Ca olisikin alhainen.
Kannattaako Mitaksista ((AC65) maksaa lisähintaa BKT:hen (657) verrattuna?
Miten käy koko? BKT taitaa olla pienimmästä päästä?
Taulukkojen mukaan taitaa halkaisijassa olla 3 mm ero etsimässäni koossa.
Kannattaako Mitaksista ((AC65) maksaa lisähintaa BKT:hen (657) verrattuna?
No nyt päästään sitten asioihin sanojen takana. SOM eli Soil Organic Matter on kaikki orgaaninen, mitä maassa on. Humus on taas hajoamisen "lopputuote", mutta ei sekään ikuista ole, vaan siitäkin pieni osa hajoaa vuosittain. Eli on määrittelykysymys, missä vaiheessa "hajoavasta" orgaanisesta aineesta tulee "humusta". Siksi kun viljelyjärjestelmää muutetaan (vaikkapa nurmesta viljaan, noin karkeasti luokiteltuna), niin muutos on aluksi nopeaa, koska se nopeammin hajoava, analyyttisesti eloperäiseksi osoitettava (hehkutuskevennyksellä) aine lisääntyy ja hajoa nopeammin.
Lievästi off-topic, mutta renkaissa ja kynnössä ollaan vielä: kuinka leveä (taka)rengas käytännössä tuskatta mahtuu 16-tuumaiseen kyntövakoon ?
Onkohan tuossa selvyyttä, perustuuko laskenta pelkkään kyntöön? Nykyään kun sitä suorakylvöäkin harrastetaan. Joskus tällaista tutkimusta oli ainakin kyntöön perustuvasta viljelystä.
Tuo laittamani kuva oli analyysien, ei laskelmien perusteella. Se peltomaan hiilitasapaino riippuu aika monesta: pellon iästä muokkauksesta, hiilisyötteestä, kasvilajista, pH:sta, lannoituksesta jne. Tuo Rothamstedin kuva on todennäköisesti kyntäen viljapeltoa muokaten. Suorakylvössä hiilen eli humuksen määrä asettunee 'napsun verran' korkeammalle.
Kiitos kokemuksista!
Traktori on idän ihme, Belarus 825, aurat nelisiipiset sarka-aurat. Kynnössä hyvinkin tasapainoinen yhdistelmä; teho-paino -suhde on aika kohdillaan noihin auroihin. Ja kun vuodessa kynnetään vain noin 40-45 ha, niin tuolla yhdistelmällä menee kevyesti. Uudet etuset 400 mm leveät, taakse 540mm 65-profiililla juuri ja juuri mahtuu lokasuojien sisään.
Uudet eturenkaat ovat siis jonkun kuormaimen vanteilla - tai tarkemmin vannekehillä. Pitää ostaa etupäähän uudet vannelautaset (vanhoissa ne on jo hitsattu kehiin ajat sitten, tukevasti) ja hitsata ne noihin uusiin kehiin. Helpointa olisi hitsata nämä keskiöt/lautaset suoraan vannekehään ilman mitään välikkeitä ja silloin tuo leveys lisääntyy. Vannekehien kääntäminen kääntää tilanteen liikaa toisinpäin.
Tuossa Kongskilden ohjekirjassa oli sisäleveyden ohje 3*16*2.54+125=134 cm. Ja maininta, että leveillä renkailla ulkoreunat voisivat/pitäisi olla yhtä leveällä. Näin kun tekee, niin takasia laitetaan (sisäreunasta mitaten) 14 cm leveämmälle (2x7cm), jolloin etu- ja takarenkaiden ulkoreunat ovat yhtä leveällä. Tällä ymmärryksellä voisin kuvitella, että tuon kanssa voi elää.
Oikeastaan ainoa, mikä mietityttää tässä vaiheessa, on Maken mainitsema etuakselin lisärasitus ylimääräisen raidevälin ansioista. Ehkä vielä paineakku etukuormaajan linjaan tätä kompensoimaan...
Pieneen nelikkoon olen hankkimassa parempia (kastematoystävällisempiä) renkaita.
Mikä on oikea raideleveyksien - tai pikemminkin renkaiden sisävälin - ero edessä ja takana? Vakiorenkailla "tehdasasetuksilla" mittasin takaa 120 cm, edessä 128 cm.
Nyt olisi eteen tarjolla vanteineen edulliset pyörät, mutta näiden rattaiden vanteiden laippa ajaa eturenkaiden sisävälin 2*8=16 cm alkuperäistä leveämmäksi. Jos takavanteet teettää niin, että renkaiden sisäväli pysyy samana, on uudessa tilanteessa etu- ja takarattaiden ulkoreuna yhtä leveällä eli raideväli edessä renkaiden keskeltä keskelle mitattuna suurempi.
Pitäisikö uudet takavanteet nekin teettää leveämmälle (jolloin sisävälien ero pysyy samana) vai haittaako suurempi ero esim. kynnössä?
Avainsana on juurikin hiilitasapaino. Ja on muistettava, että peltomaan hiili on "dynaamisessa tasapainossa" eli uutta muodostuu ja vanhaa hajoaa koko ajan. Eri viljelykierroilla tämä tasapaino asettuu erilaiseen hiilen määrään: nurmiviljelyssä pellon hiilivarasto on suurempi kuin kasvinviljelyssä, eli tätä ilmakehään päästettyä hiiltä on hetkellisesti (niin kauan kuin viljelykierrossa on nurmia tai viljanviljelyssä aluskasveja ym.). Tämä vanha Brittein saarilta otettu seuranta selvittänee asiaa vähän lisää
Pellosta on luomua 15 % ja luomutuotteiden osuus 3 % 
Luomutilan ei taida tarvita myyntikasviaankaan puida, vaan sen viljan voi korjata kokoviljana karjanrehuksi.
Ei onnistu enää tulevana kautena kokovilja rehuksi.
Jos syötetään luomueläimille, niin ei tukien puolesta mitään ongelmaa. Luomun myyntikasvivaatimus tulee vastaan puhtailla kasvinviljelytiloilla tai sitten tiloilla, joilla pellot on luomusitoumuksessa vaan kotieläimet eivät.
