Sitten vielä nuo varasto- tai reservi viljavuudet. Mullakin kun on analysoitu reservikaliumeja ne ovat kuitenkin ihan hyviä, vaikka viljavuskaliumit ovatkin alhaisia. Nurmirehuissa ja juurikkaassa kaliumpitoisuudet ovat myös olleet kalilannoituksen kanssa aika korkeita. Noista on kuitenkin saatavana kovin vähän tietoa. Viimevuosina olen väkilannoitteissa antanut vain typpeä. Lisäksi tulee sitten naudan lantaa, jonka ravinteet ovat pääasiassa kaliumia.

Kaliumin saatavuus kasveille ei aina korreloi viljavuusanalyysin kanssa. Osa savimineraaleista luovuttaa kaliumia, vaikkei se K viljavuusuutolla näykään. Meilläpäin^TM taas kaliumluvut ovat alhaisia ja puutosoireet selvästi näkyviä. Biotiittilisäys ei juuri näy viljavuusluvuissa, mutta kasvustoissa sitäkin paremmin.
Kipsi soveltuu lähinnä tuon Ca/Mg -suhteen oikaisuun korkean pH:n tilanteissa, vesiensuojeluvaikutus on aika lyhytikäinen kuitenkin, vaikka se Ca olisikin alhainen.

Lainaus käyttäjältä: Make - 23.02.23 - klo:20:52

Sitten vielä nuo varasto- tai reservi viljavuudet. Mullakin kun on analysoitu reservikaliumeja ne ovat kuitenkin ihan hyviä, vaikka viljavuskaliumit ovatkin alhaisia. Nurmirehuissa ja juurikkaassa kaliumpitoisuudet ovat myös olleet kalilannoituksen kanssa aika korkeita. Noista on kuitenkin saatavana kovin vähän tietoa. Viimevuosina olen väkilannoitteissa antanut vain typpeä. Lisäksi tulee sitten naudan lantaa, jonka ravinteet ovat pääasiassa kaliumia.

Kaliumin saatavuus kasveille ei aina korreloi viljavuusanalyysin kanssa. Osa savimineraaleista luovuttaa kaliumia, vaikkei se K viljavuusuutolla näykään. Meilläpäin^TM taas kaliumluvut ovat alhaisia ja puutosoireet selvästi näkyviä. Biotiittilisäys ei juuri näy viljavuusluvuissa, mutta kasvustoissa sitäkin paremmin.
Kipsi soveltuu lähinnä tuon Ca/Mg -suhteen oikaisuun korkean pH:n tilanteissa, vesiensuojeluvaikutus on aika lyhytikäinen kuitenkin, vaikka se Ca olisikin alhainen.

Miten tämä kipsihypetys nähdään Teilläpäin^TM tai puolueessa^TM? Siksi -tai-, koska oletan, että tästä on ristiriitaisia näkemyksiä.

Miten tämä kipsihypetys nähdään Teilläpäin^TM tai puolueessa^TM? Siksi -tai-, koska oletan, että tästä on ristiriitaisia näkemyksiä.

Täällä Perämeren pohjukassa en tiedä kenenkään kipsiä tilanneen. Savikoita ei juuri ole ja hapan sulfaattisavi pohjalla pitää huolen että myös karbonaatti eli kalkkikivijauhe sopii siihen Ca-tarpeeseen oikein hyvin.

Foorumin kiintiövihreänä oletan, että kysyt ...Vihreiden tuoreessa (2022) maatalouspoliittisessa ohjelmassa lukee : "uusien valumien estämisen pitää olla tehokasta, jolloin kaikki keinot kuten kosteikot, laskeutumisaltaat vesistöihin johtavien laskuojien päässä, turvemaiden jatkuva kasvipeitteisyys tai poikkeustapauksissa kipsikäsittelyt kyntämisen yhteydessä rannikkoalueiden savikoilla on otettava käyttöön".   Koetin hakea ja jossain kohtaa vesiensuojeluohjelmassa(2011) ja luonnonsuojeluohjelmassa (2018) on sana kipsi mainittuna, mutta en kaivanut niitä enää esille. Eli 30-sivuisessa ohjelmassa ei kovin suurella painolla?

Lainaus käyttäjältä: Moottoripolkupyörä Man - 24.02.23 - klo:11:50

Miten tämä kipsihypetys nähdään Teilläpäin^TM tai puolueessa^TM? Siksi -tai-, koska oletan, että tästä on ristiriitaisia näkemyksiä.

Täällä Perämeren pohjukassa en tiedä kenenkään kipsiä tilanneen. Savikoita ei juuri ole ja hapan sulfaattisavi pohjalla pitää huolen että myös karbonaatti eli kalkkikivijauhe sopii siihen Ca-tarpeeseen oikein hyvin.

Foorumin kiintiövihreänä oletan, että kysyt ...Vihreiden tuoreessa (2022) maatalouspoliittisessa ohjelmassa lukee : "uusien valumien estämisen pitää olla tehokasta, jolloin kaikki keinot kuten kosteikot, laskeutumisaltaat vesistöihin johtavien laskuojien päässä, turvemaiden jatkuva kasvipeitteisyys tai poikkeustapauksissa kipsikäsittelyt kyntämisen yhteydessä rannikkoalueiden savikoilla on otettava käyttöön".   Koetin hakea ja jossain kohtaa vesiensuojeluohjelmassa(2011) ja luonnonsuojeluohjelmassa (2018) on sana kipsi mainittuna, mutta en kaivanut niitä enää esille. Eli 30-sivuisessa ohjelmassa ei kovin suurella painolla?

Yllättävän maltillinen on tuo vihreiden suhtautuminen. Voisi jopa väittää, että suhtautuminen on hiukan todenmukaista.

Mutta mistä johtuu tämä mielentön hypetys. Onko jaralla niin kova mahti, että se on saanut puolijulkisuudella vedettyä mukaan kaikenlaisia hiihtäjiä. Maaseutuliitteessä elyn ihminen jopa ihmetteli vähätellen joitain joenvarsikyliä Varsinais-Suomessa, joiden viljelijät eivät haluneet ottaa kipsiä pelloilleen, vaikka ilmaiseksi olisi saatu. Moommalaan kipsi kelpaa.

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/8d2fda4e-ee9a-4343-b7ac-66bdf12eac2d

Täytyy kyllä ihailla jaran lobbausvoimaa. Jara ei tee bisnestä kipsillä (sanottiin), mutta lastaus ja seulontakuluihin hanke työntää rahaa 10 euroa tonni. Jos minulla olisi ongelma-ainetta takapihalla ja sitä tulee vain lisää, voisin mielellään luopua siitä 10 euroa per tonni hinnalla.

Jos sairaus on vakava, uskotellaan mieluiten, että kuumeenalennuslääke auttaa.

Kai tuosta kipsistä nyt joillekin maatyypeille on hyötyä? Ja teidän jutuista päättelen että jos Calsium-Magnesium-suhde on väärä, voi silloin kipsistä olla jopa enemmän haittaa?
Ja kun olen noita kipsivalistusaineistoja lueskellut, ei niissä tuota Ca-Mg ongelmaa tuoda esiin. Pelkkiä positiivisia, seikkoja vain.
No tavallista kalsiittikalkkia olen tilannut nyt pH:n nostoon.
Nordkalkin laskuri tuota kalsiittia suositteli, pH noilla kalkituslohkoilla 6,0-6,2.

Jos maassa on magnesiumia paljon suhteessa kalsiumiin on kipsistä paljonkin hyötyä. On mielestäni kuitenkin edesvastuutonta väittää, että kipsi sopisi kaikkiin peltoihin. Pitäisi katsoa myös viljavuusanalyysiä.
Jostain syystä kipsikäsittelyn soveltuvuuskartoissa on mun kotilohko, jossa jäykimmät savet merkitty sopimattomaksi. Siinä on myös happaman pohjamaan alueita ja siihen on viimevuosituhannella haettu happaman pohjamaan kalkitustukea. Mahtaakohan tuollainen kummitella edelleen ympäristöväen tiedostoissa. 

Kukas se tällä palstalla oli, kun jossain aiemmassa keskustelussa kehui maan pH:n laskeneen heti kipsikäsittelyn jälkeen...?

Kipsihän sopii hyvällä pH:lla oleviin savimaihin, joissa magnesium hiipii luonnollisesti ylöspäin. Mutta jos kationitasapaino on kunnossa, reipas kalsiumin lisäys kipsin mukana aiheuttaa tasapainoon vinoutumaan. Myönnettäköön, että savimaalla kalsiumongelma korjaantuu vähitellen, joten suurta haittaa kipsistä tuskin on. Pellot tarvitsevat kuitenkin ylläpitokalkitusta, joten se pitää myös ottaa huomioon.

Mutta jos sitä laitetaan maahan, jossa on magnesiumia jo valmiiksi vähän, siitä voi tulla ongelma. Varsinkin, jos pelto on kalkittu ja kalsiumia on paljon ja orgaanista ainesta on vähän.

Nythän asia kerrotaan niin, että kipsin lisääminen peltoon vähentää itämeren fosforikuormitusta. Viljelijöille pitäisi kuitenkin kertoa, mitä kipsin lisäys maahan aiheuttaa. Ainakin jonkinlaiset perusteet ja sitten selittää ne hyödyt ja haitat.

Viime kesänä hain ja sain tuota kipsitukea.No täälläkin usein haukutun proagrian asiantuntijan kanssa katsottiin lohkot eli lohkotiedot syötettiin tämän kipsihankkeen teettämään tietokoneohjelmaan. Tulos oli se että ei oikein hyvin soveltuisi meikälaisen maille.Savikoita vähän ja niissäkin tuo kalsiumin ja magnesiumin suhde oli kiikun kaakun rajamailla.Todettiin että antaa olla eli en ottanut tuota levitettäväksi. Jonkin verran noita kasoja syksyllä näkyi,naapuri taisi ottaa parisataa tonnia.

Viime viikolla levitettiin oikeaa kalkkia muutamalle palalle.

Jos maassa on magnesiumia paljon suhteessa kalsiumiin on kipsistä paljonkin hyötyä. On mielestäni kuitenkin edesvastuutonta väittää, että kipsi sopisi kaikkiin peltoihin. Pitäisi katsoa myös viljavuusanalyysiä.
Jostain syystä kipsikäsittelyn soveltuvuuskartoissa on mun kotilohko, jossa jäykimmät savet merkitty sopimattomaksi. Siinä on myös happaman pohjamaan alueita ja siihen on viimevuosituhannella haettu happaman pohjamaan kalkitustukea. Mahtaakohan tuollainen kummitella edelleen ympäristöväen tiedostoissa. 

Tämä ainoastaan sillä oletuksella et ph on jo pitkän matkaa yli 7. Mikäli ph on alle tuon niin kalsiittikalkki on parempi vaihtoehto.

Koronakotteeseen verrattava kusetus sillä erolla, että tämä on tieteellisesti todettu auttavan edes joissain olosuhteissa.

Mutta kun ilman saa niin pitäähän sitä nyt ottaa 

Itse fosforin karkaamisongelmahan liittyy yleensä eroosioon. Nyt eroosion seurauksia yritetään lieventää sitomalla fosforia mm. kipsin kalsiumiin ja muihin alkuaineisiin. Ja jos mietitään, että eroosio ei katso, onko fosfori missä muodossa maaperässä, eikö mielummin pitäisi keskittyä eroosion estämiseen tai sen torjuntaan. Suojakaistat tai viherkaistat eivät estä eroosiota, muuta kuin siitä kohdasta, missä kaistat sijaitsevat. Pitäisikö siirtyä systeemiin, jossa valumavesiä ei päästetä vapaasti valumaan, vaan ne johdetaan maan sisään tai altaaseen tai laajaan imeytyspintaan, kuten metsään?

Itse fosforin karkaamisongelmahan liittyy yleensä eroosioon. .... Pitäisikö siirtyä systeemiin, jossa valumavesiä ei päästetä vapaasti valumaan, vaan ne johdetaan maan sisään tai altaaseen tai laajaan imeytyspintaan, kuten metsään?

Eli pelto pitää saada kuntoon, että vesi imeytyy siihen peltoon eikä lähde liikkeelle... Nurmea, aluskasveja, kevyet koneet, hyvät renkaat, kasvipeitteisyyttä jne. Ihan perusteita.

Lainaus käyttäjältä: Moottoripolkupyörä Man - 27.02.23 - klo:22:48

Itse fosforin karkaamisongelmahan liittyy yleensä eroosioon. .... Pitäisikö siirtyä systeemiin, jossa valumavesiä ei päästetä vapaasti valumaan, vaan ne johdetaan maan sisään tai altaaseen tai laajaan imeytyspintaan, kuten metsään?

Eli pelto pitää saada kuntoon, että vesi imeytyy siihen peltoon eikä lähde liikkeelle... Nurmea, aluskasveja, kevyet koneet, hyvät renkaat, kasvipeitteisyyttä jne. Ihan perusteita.

Ei sovi tuollainen ajattelu eturivin tinttareille 
Kasvipeite on ihan hyvä ja helppo aloittaa tuo. Ei maksa mitään tai no koneita voi joutua vähän päivittämään mut suorakylvökoneitakin alkaa saamaan jo kohtuu hinnalla. Ei nyt ehkä 20ha tilan taloudelle sopivia mut jos on yli 50ha niin silloin. Siitä voi sitten lisätä kerääjäkasvien käyttöä ja jättää osan nurmelle siitä sitten.

Tuleva tukikausi mahdollistaisi tavisviljelijälle tukien muodossa hyvän mahdollisuuden alkaa laittamaan peltoja kuntoon. Korkea lannoitehintakin puoltaa tätä, mut eipä näin taida tapahtua..