ainakin monella muulla alalla ei tarvi lisävakuuksia.. siinähän menee osa oy:n ideaa jos joutuu kiinnittään yksityisomaisuudenki savupiippua myöten.

Tuossa oy:n idean katoamisessa olet ihan oikeassa, mutta omat kokemukset (eli lisävakuuksien tarve oy:n lainojen vakuutena) ovat juuri "muulla alalla".

Sinänsä mielenkiintoista, että vapaan yrittämisen mallimaassa Amerikan Yhdysvalloissa omaa asuntoa EI saa kiinnittää firman velkoihin, mikä Suomessa on pienyrittäjälle valitettavan tuttua touhua.

Petri

no ainakin sl anttila on ollut niin kovasti huolissaan ruokalaskun jaosta.
Myönnätkö, jotta puheet pelkkää kusta ja paskaa.

Ainahan sitä voi huolissaan olla, mutta toiminta asiantilan korjaamiseksi on usein eri laji. Eikä aina mahdollista. Ei tosin aina kannata murehtiakaan.

Yrittäjällähän on kaksi asiaa, josta ei pidä valittaa:

1) Asiat, joille voi tehdä jotain. Toimi!
2) Asiat, joille ei voi mitään. Turhaa energiantuhlausta, valitus nimittäin.

Petri

ei välttämättä. oy:n perustaminen maksaa 2500e, lainat takaa yritys itse..

Näin lain mukaan. Käytännössä pankinjohtajasetä kysyy, mitä reaalista vakuudeksi laitetaan.

Petri Leinonen
yhdenmiehen Oy:n pyörittäjä

Jos jokin tuotantomuodon osa saa huomattavan taloudellisen edun toiseen nähden, siinä ei sitten laatuekijät paljon paina kun rahaa tulee eu:n tuutista muutenkin.  Näin nyt vaan runsaslukuiset huonlaatuiset suomenlampaan ruhot haittaavat koko alan menestystä. 

Mutta /&%¤¤, miksi teurastamot sitten ottavat vastaan noita lampunvarjostimia? Lampurille vaan lasku tuollaisista, niin kyllä laatu kohenee. Mutta ongelma lienee sama kuin muuallakin maataloustuotteita myydessä: laadusta kyllä puhutaan, mutta ne laatulisät ovat enemmän naurettavia, jos eivät itketä.

Suomenlampaastakin saa asiallisen teurasruhon, jos perintötekijät ja ruokinta ovat kohdallaan. Tunnen pari suomenlammaskasvattajaa, jotka pärjäävät teurastamon kanssa erinomaisesti. Mutta niissä ovatkin asiat kunnossa.

Suomenlampaalla olisi mielestäni erittäin luonteva rooli tarjonnan ympärivuotistajana. Kun ns. liharoduilla (lukuunottamatta Dorset-Suomenlammas -risteytyksiä) ympärivuotinen tuotanto ei ongelmitta toimi, niin suomenlampaalla olisi hyvä paikata noita aikoja vuodesta.

Eli: laatulisillä liharotujen kasvatusta kannattavaksi, kausihinnoittelulla suomenlammas.

Ruotsissa muuten teurashintojen vuodensisäinen vaihtelu on suunnilleen kaksinkertainen, mikä ymmärtääkseni kohtuuhyvin ohjaa tuotantoa. Jos teurastamon "sesonkilisä" (meillä) on 50 senttiä/kg, niin sillä ei vielä paljoa makseta sisäruokinnan lisäkuluja.

Petri

>Mallina tulisi olemaan 2-3 pääomistajaa ja riittävä määrä työntekijöitä. Meijeriteollisuus ja toiminnan ympärillä olevat tahot rummuttavat investointien puolesta, mutta riskit kantaa tietysti yrittäjä.

Vähän pienempi sellainen kuvio on tuolla Juvalla www.muumaa.fi jossa toiminta pyörii avoimena yhtiönä. Ymmärtääkseni "kaikkiin" vastaantuleviin mörköihin on varauduttu jo etukäteen; en tiedä, ovatko valmiita konsultoimaan tuossa sopimusasiassa vai ei, mutta kysymällähän se selviää.

Petri

Epätoivo kuvastuu Yaran markkinoinnista. Olisiko nyt jo hyvä olla vaiti hetken?

Niinkuin tuoreessa Leipäleveämmäksi, jossa lannoittamatta todetaan saatavan (jälleen aukottomasti todistetusti) että 3000 kg kuiva-ainesatoja tulee lannoittamattomilta nurmilta.

Ja kaikki ammattimaiset luomunurmenviljelijät nauravat...

Petri

Ulkomaisten yrittäjien tulo ei ole paha asia muille kuin niille mtkpessimisteille, joiden loputtoman itkun se kyseenalaistais

Niin, toivottavasti vuodatukseni ei sisältänyt minkäänlaista viitettä siihen, että pitäisin polderimiesten tuloa pahana. Tuttavapiirissäni on mies Hollannista, joka jo 70-luvun lopulla löi ällikällä paikalliset marmattajat. Eikä ole ainoa tietämäni Hollannin lahja Suomen maataloudelle (eikä tässä ole mitään ironiaa!). Lisää tuollaisia, niin virkistymme mekin.

Petri

***Kyllä kai euroopasta löytyy mielenkiintoisempiakin kohteita hollantilaisille...

Noita hollantilaisia löytyy vaikka mistä, missä vaan on sopivasti maata tarjolla. Muistan kuulleeni tarinan Pietarin ympäristön perunanviljelystä NL:n romahduksen jälkeen.

Torniossa ei vapaata tukikelpoista maata oli järkipaikoissa paljoakaan, mutta kuten muuallakin, näitä viljanviljelyllä jäähdytteleviä ja/tai kulttuuria ylläpitäviä kyllä. Siinä onkin muutaman porinatuokio tarpeen, että tarvittava rehu - edes se nurmiala - saadaan kasaan, keskimääräinen tilakoko on ihan samaa kuin muuallakin Suomessa. Ja kompakteimmat viljelyalueet ovat aktiivien tehokäytössä, jokivarressa löytyy kyllä tätä perikuntien omistamaa tilkkutäkkiä, mutta hehtaarin peruslohkoista ei helpolla tuhatta kasata.

Toisaalta: vastaavanlaista skeptistä jorinaa oli varmaan siellä romahtaneen reaalisosialismin raunioillakin. Ja silti nuo polderien miehet tekivät tiukkaa bisnestä. Olin eka kertaa Leningradissa viikon joskus 80-luvun lopulla, juuri kun syksyinen pakkotyövelvollisuus sadonkorjuussa oli glasnostin nimessä lopetettu. Niin jäivät perunat ja muut vihannekset pakkasten armoille.

Petri

Pientä huhua kuullu et jonotuslistalla olevat pellot tulis tämän hallituskauden aikana tukien piiriin... Pelkkä huhu mut hyvä jos noin kävis..

Vastahan tässä onkin neljä vuotta jonotettu...

Petri

Ilmasto sitten kiittää tästä touhusta.

Riippuu tarkasteluajan pituudesta. Käytettyä ydinpolttoainetta pitää säilöä ja vartioida erinäisiä vuosia voimalan sulkemisen jälkeen, mikä ei liene ihan ilmaista sekään. Epäilen, että ydinvoimalan kustannuksia (siis ihan näitä rahassa mitattavia, muista puhumattakaan) maksatetaan aika lailla tulevilla sukupolvilla, jotka varmaan kiittävät satoja vuosia aiemmin vaikuttaneita esi-isiään tästä autuudesta.

Petri

Lainaus käyttäjältä: farmer - 26.11.08 - klo:09:22

Hulluhan se olisi joka kannattamatonta tuotantoa laajentaisi...

Maitoisäntien jatkuvat kitinät tuotannon tappiollisuudesta ja lisätuesta ovat siis härskiä ahneutta ja siten täyttää soopaa. MOT.
 

Keskiarvo koostuu isommista ja pienemmistä numeroista. Toisilla on isommat. Ja harvoin (järjellisessä mittakaavassa olevaa) tuotantoa laajentamalla oleellisesti vaikutetaan kannattavuuteen, saadaanpa oma tai ostettu työpanos tarkemmin käytettyä. Pois pankolta makaamasta.

Petri

Ilmaston muutoksia pitää tarkastella tuhansien vuosien jaksoissa.

Joo, mikrobi on aina oikeassa ja säilyy oloissa kun oloissa. Ympäristönsuojelussa on aika paljon kyse ihmislajin suojelusta ja siinä tuo tuhatvuotinen perspektiivi menee meiltä tavallisilta lapsiensa ja lastenlastensa parasta ajattelevilta tallaajilta ohi.

Petri

pieni n.30m2 tarha, jossa on 2 pitkittäis lankkua ja virtanauhat alimmaisen alapuolella ja lankkujen välissä. Tuossa tarhassa annetaan vasikoiden juosta niin kauan, että jokainen on käynyt kokeilemassa nauhaa(n.30min)

En tiedä naudoista, mutta lampailla moinen on ihan välttämätöntä, jos ei vie paimenlankaa jo lampolaan sisälle. Mutta tällaisen treenin jälkeen pysyvät kyllä aitauksessa, jos ruokaa riittää eikä hirvi- ym eläin aiheuta paniikkia laumaan, tai rullaa sitä sähkölankaa mennessään.

Petri

joskus liiallista optimismia ja suoraviivaisuutta harrastaneena

Lainaus käyttäjältä: 2706 - 24.11.08 - klo:09:23

paras ois siirtyä luomuun kun tuo viljanhinta on niin epävakaa kauppatavara.luomuviljalla ainakin on hinta kohdallaan ja jos sitä saa edes puoltoista tonnia ha, niin tuen kanssa sillä pärjää mainiosti.

Jos "liian" moni tila siirtyy luomuun, niin luomun hinta laskee...

Viime vuosina luomuviljan hintatasoa on pitänyt kohdillaan vienti, jossa suurin ongelma on ollut tarjonnan vähäisyys. Ei pitäisi pääkaupunkilaisten lomautusuhkien vaikuttaa kovinkaan paljoa, "muualla" länsimailla markkinoiden kasvuimu on ollut viime vuosina raju.

Petri

Eilen oli sopiva hetki ja tein varikko käynnit (tavilaatua tankkiin).

Kun itsellä on vain yksi farmisäiliö, kolme dieseltraktoria pihalla ja talviset käyttökoneet (2) noita runkosäiliöllä varustettuja kotimaisia, niin olen ratkaissut ongelmat käyttämällä ns. välilaatua kesät talvet. Toistaiseksi on pärjätty hyvin, -20 asteessa ei ole ongelmia ilmennyt (puun koputusta) ja sitä kylmemmällä ei vielä ole ollut paineita laittaa konetta käyntiin. Kesällä tietty lautasäkeen edessä mietityttää, saisiko kesälaadulla vähän enemmän potkua...

Jos joskus vaurastuminen  yllättää, niin saatan ostaa toisenkin säiliön ja alkaa pelaamaan kahdella eri laadulla. Mutta toistaiseksi nykymeno näyttää toimivan, vaikka talvella linkousten (4-5 tuntia/keikka) pitäisikin olla aika varma lähtö. Yleensä tosin kovemmilla kuin 15 asteen pakkasilla on vähemmän noita lumitöitä.

Näin napapiirin tuntumasta,

Petri