Onko peltoalan lisäys Suomessa tarpeen, mielestäni ei ole.
Peltokuvioiden parantaminen kylläkin sekä viljelykseen huonosti sopivien lohkojen metsittäminen.
Kaikki raiviot 5 kilometrin päässä tuotantokeskuksesta pitäisi ottaa tukien piiriin, se edistäisi tervettä rakenne kehitystä.
Edistääkö todellakin maatalouden tervettä rakennekehitystä raivata lisää peltoa? Yksittäistä tilaa ajatellen ehkä, mutta mielestäni kokonaisuutta ajatellen ei.
Kun vuonna 1995 tehtiin ensimmäisiä EU-tukisulkeisia, oli sääntönä ettei myöhempinä vuosina enää oteta uusia peltoja tukien pariin. Raivaaminen sen sijaan vapautui, kun pellonraivauslaki vuodelta 1987 kumottiin. Selvää kuitenkin oli ettei raivioita tulla hyväksymään tukikelpoisiksi.
Yllätys suuri, 2000-luvun puolella alkoi kantautua tietoja siitä että raivioita oli saatu täysimääräisten tukien pariin. Ja oliko sitten vuonna 2004 kun peli vihellettiin poikki ns. jonotuslistalla.
Kysymys kuitenki kuuluu, milloin kumottiin tuo vuoden 1995 sääntö uusien alueiden tukikelvottomuudesta? Ja kun näin mitä ilmeisimmin tehtiin, niin kuka päätöksen teki? Entä minkä säädöksen perustella päätöksiä uusien alojen ottamisesta tukien piiriin alettiin soveltaa?
Missä tehty päätös julkistettiin?
Vai tapahtuiko toimeenpano ilman sen kummempia kuvioita yksittäisten TE-keskuksen tai maaseutusihteerien toimesta. Tilaisuus loi uskallikon, joka ryhtyi pistämään peltolohkorekisteriin tukikelpoisuutta osoittavia rukseja raivioiden kohdalle?
Entä toteutuiko kansalaisten ja alueiden yhdenvertaisuus?
