Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: 1 ... 325 326 [327] 328 329 ... 352

Viestit - Petri

Tämä tarina on taas täyttä höpöhöpöä.
Tietty kauranviljely on niin rahakasta, ettei kustannuksista tarvi välittää

Nou hätä!! Purkaa ja huuhtele kunnolla lämpimällä vedellä. Sitte kuivumaan päiväks kahdeks, tarpeen mukaan uus akku jos vanha meni oikoseen. Nimim. älypuhelintakin pessyt......
Ehkä älypuhelimessa onkin älyä, mutta halpisnokialainen 1630 tjsp meni ihan mykäksi, 2626:een voi vielä hyvin vastata, mutta sillä ei voi soittaa. Ei pitäisi tehdä liian pitkään töitä la-iltana ja kiireessä sitten väsyneenä työntää housuja pyykkikoneeseen... Vielä oljetkin karistelin taskuista (vaan en puhelintaskuista), muistan. Sim-kortit kyllä kestävät.

Sitten vielä Nokialaista standardointia, prkl! Laiton ma-aamuna tyttären kouraan satasen, ohjeena koulumatkalla käydä puhelinkaupassa ja mukaan halvin radiolla varustettu  nokialainen. Ajatus oli, että entiset lisälaitteet - kämppä täynnä latureita ym. - kävisivät, mutta: laturin pistoke onkin erilainen kuin vuosi sitten myydyissä. Näin krääsäkauppa pysyy vauhdissa!

Petri
Eli yhteiskunta, tai siellä kyläyhteisö, on antanut tarvittavan huumeen, kun päivän työt pellolla on tehty.
Näin narkomaanit on pidetty kurissa, poissa rikollisuudesta ja ne on saaneet ruuan joka päivä samalla, homma on ollut hallinnassa.
Muistettakoon, että muista tajuntaa laajentavista aineista (kuin alkoholi) ei yleensä tule krapulaa tai muuta fyysistä (eikä aina henkistäkään) suorituskykyä oleellisesti alentavaa jälkitilaa, mikä alkoholin yliannostuksen jälkeen tunnetaan nimellä krapula.

Näin muodoin vierotushoidossa kulkeva tai kontrolloidusti ainetta saava pysyy "tavallisessa" elämässä ihan eri lailla kuin liikaa viinaa käyttävä. Aineen hankkimiseksi tarvittava rahamäärä ja siihen liittyvä elämäntyyli eli rikollisuus tulee tosi kalliiksi, eikä laittomalla polulla kulkevaa voi pehmeästi myötäkarvaan yrittää saada luopumaan aineen käytöstä, toisin kuin lääketieteellisessä käytössä ja kontrollissa kulkeva.

Petri
Täällä >10000€/ha alueella kun ei noita pajukkoja pahemmin ole, niin ihan uteliaisuuttani kysyn, että salaojitetaanko nuo pellot vai miten vesitalous järjestyy kun tuossa on lueteltu puoli tusinaa konstia saada sarkaojat tukkoon?

Itsellä joka toinen sarkaoja kaivetaan "valtaojakokoon" ja sieltä moska koetetaan haudata siihen joka toiseen umpeenlaitettavaan. Näin aiempi 12 metrin sarka levenee 24 -metriseksi (rummut 9- tai 12-metrisiä), mikä alkaa näin pikkukoneilla työskennellessä olla jo siedettävä leveys. Ja sitten kun uskaltaa eka kerran kyntää (vielä edessä muutamilla lohkoilla), niin ekat 5 kyntöä saran keskelle päin, tehdään rohki kupera. Täällä heikosti läpäisevillä vaan syvältä routaantuvilla mailla mahdollistaa tiukan paikan tullen roudan päälle kylvön, kun vesi valuu pintaakin pitkin pois keväällä.

Petri
Sellanen pyörinyt tuossa mielessä että millanen jyrsin soveltuu pajujen jyrsimiseen kesantopellosta? Pajukko kohtuullisen isoa jo n 4-5 metristä.
JOS haketettavaa syntyy niin paljon, että hakettaja tekee homman ilmaiseksi, niin sitten jää vain keräävällä giljotiiniterällä varustetun ensiraivausmoton kustannus itselle maksettavaksi. Lähtee kaikki maanpäällinen siististi pois. Maanalaisen poistoon pari vuotta tiivistä niittoa/lammaslaidunta, että ehtii juurakko vähän pehmitä, sitten jyrsin. Näin ei jää jälkitöitä. Jos jyrsii suoraan sisään (teetin sellaista pari hehtaaria, juuri tuollaista), niin aikamoinen "kapuloiden" keruu on edessä seuraavana keväänä, vaikka kuinka koettaisi vain varovasti vanhalla hankmolla silitellä pintaa jotenkuten kylvökuntoon.

Petri
Vapaa sana / Vs: Maailmanmarkkinahinnat/MTK
: 03.12.08 - klo:21:41
Maatalous on samalaista yritystoimintaa, kuin kaikki muukin yritystoiminta.
Yritystoiminnan tärkein tehtävä on tuottaa voittoa, jotta se voi hoitaa velvollisuutensa yhteiskuntaa kohtaan.
Ruuan tuotanto on tietenkin tärkeää, mutta lopulta on ihan sama, tuotaako ne tilat ruokaa vai maatilamatkailutuotteita, pääasia on se, että ne tekee voittoa ja maksaa laskunsa.
Aidoilla markkinoilla on just näin. Mutta tähän jos 100% lähdetään mukaan, niin ei sitten ruinata mitään tukia yhteiskunnalta. Olisiko Uuden Seelannin malli onnela myös meillä?

Petri
ainakin monella muulla alalla ei tarvi lisävakuuksia.. siinähän menee osa oy:n ideaa jos joutuu kiinnittään yksityisomaisuudenki savupiippua myöten.
Tuossa oy:n idean katoamisessa olet ihan oikeassa, mutta omat kokemukset (eli lisävakuuksien tarve oy:n lainojen vakuutena) ovat juuri "muulla alalla".

Sinänsä mielenkiintoista, että vapaan yrittämisen mallimaassa Amerikan Yhdysvalloissa omaa asuntoa EI saa kiinnittää firman velkoihin, mikä Suomessa on pienyrittäjälle valitettavan tuttua touhua.

Petri
Vapaa sana / Vs: Maailmanmarkkinahinnat/MTK
: 02.12.08 - klo:09:21
no ainakin sl anttila on ollut niin kovasti huolissaan ruokalaskun jaosta.
Myönnätkö, jotta puheet pelkkää kusta ja paskaa.
Ainahan sitä voi huolissaan olla, mutta toiminta asiantilan korjaamiseksi on usein eri laji. Eikä aina mahdollista. Ei tosin aina kannata murehtiakaan.

Yrittäjällähän on kaksi asiaa, josta ei pidä valittaa:

1) Asiat, joille voi tehdä jotain. Toimi!
2) Asiat, joille ei voi mitään. Turhaa energiantuhlausta, valitus nimittäin.

Petri
ei välttämättä. oy:n perustaminen maksaa 2500e, lainat takaa yritys itse..
Näin lain mukaan. Käytännössä pankinjohtajasetä kysyy, mitä reaalista vakuudeksi laitetaan.

Petri Leinonen
yhdenmiehen Oy:n pyörittäjä
Lampaat ja vuohet / Vs: Lampaat ja skotit
: 01.12.08 - klo:00:04
Jos jokin tuotantomuodon osa saa huomattavan taloudellisen edun toiseen nähden, siinä ei sitten laatuekijät paljon paina kun rahaa tulee eu:n tuutista muutenkin.  Näin nyt vaan runsaslukuiset huonlaatuiset suomenlampaan ruhot haittaavat koko alan menestystä. 

Mutta /&%¤¤, miksi teurastamot sitten ottavat vastaan noita lampunvarjostimia? Lampurille vaan lasku tuollaisista, niin kyllä laatu kohenee. Mutta ongelma lienee sama kuin muuallakin maataloustuotteita myydessä: laadusta kyllä puhutaan, mutta ne laatulisät ovat enemmän naurettavia, jos eivät itketä.

Suomenlampaastakin saa asiallisen teurasruhon, jos perintötekijät ja ruokinta ovat kohdallaan. Tunnen pari suomenlammaskasvattajaa, jotka pärjäävät teurastamon kanssa erinomaisesti. Mutta niissä ovatkin asiat kunnossa.

Suomenlampaalla olisi mielestäni erittäin luonteva rooli tarjonnan ympärivuotistajana. Kun ns. liharoduilla (lukuunottamatta Dorset-Suomenlammas -risteytyksiä) ympärivuotinen tuotanto ei ongelmitta toimi, niin suomenlampaalla olisi hyvä paikata noita aikoja vuodesta.

Eli: laatulisillä liharotujen kasvatusta kannattavaksi, kausihinnoittelulla suomenlammas.

Ruotsissa muuten teurashintojen vuodensisäinen vaihtelu on suunnilleen kaksinkertainen, mikä ymmärtääkseni kohtuuhyvin ohjaa tuotantoa. Jos teurastamon "sesonkilisä" (meillä) on 50 senttiä/kg, niin sillä ei vielä paljoa makseta sisäruokinnan lisäkuluja.

Petri
>Mallina tulisi olemaan 2-3 pääomistajaa ja riittävä määrä työntekijöitä. Meijeriteollisuus ja toiminnan ympärillä olevat tahot rummuttavat investointien puolesta, mutta riskit kantaa tietysti yrittäjä.
Vähän pienempi sellainen kuvio on tuolla Juvalla www.muumaa.fi jossa toiminta pyörii avoimena yhtiönä. Ymmärtääkseni "kaikkiin" vastaantuleviin mörköihin on varauduttu jo etukäteen; en tiedä, ovatko valmiita konsultoimaan tuossa sopimusasiassa vai ei, mutta kysymällähän se selviää.

Petri
Kasvintuotanto / Vs: Yaran bropaganda
: 29.11.08 - klo:18:04
Epätoivo kuvastuu Yaran markkinoinnista. Olisiko nyt jo hyvä olla vaiti hetken?
Niinkuin tuoreessa Leipäleveämmäksi, jossa lannoittamatta todetaan saatavan (jälleen aukottomasti todistetusti) että 3000 kg kuiva-ainesatoja tulee lannoittamattomilta nurmilta.

Ja kaikki ammattimaiset luomunurmenviljelijät nauravat...

Petri
Ulkomaisten yrittäjien tulo ei ole paha asia muille kuin niille mtkpessimisteille, joiden loputtoman itkun se kyseenalaistais ;D
Niin, toivottavasti vuodatukseni ei sisältänyt minkäänlaista viitettä siihen, että pitäisin polderimiesten tuloa pahana. Tuttavapiirissäni on mies Hollannista, joka jo 70-luvun lopulla löi ällikällä paikalliset marmattajat. Eikä ole ainoa tietämäni Hollannin lahja Suomen maataloudelle (eikä tässä ole mitään ironiaa!). Lisää tuollaisia, niin virkistymme mekin.

Petri
***Kyllä kai euroopasta löytyy mielenkiintoisempiakin kohteita hollantilaisille...
Noita hollantilaisia löytyy vaikka mistä, missä vaan on sopivasti maata tarjolla. Muistan kuulleeni tarinan Pietarin ympäristön perunanviljelystä NL:n romahduksen jälkeen.

Torniossa ei vapaata tukikelpoista maata oli järkipaikoissa paljoakaan, mutta kuten muuallakin, näitä viljanviljelyllä jäähdytteleviä ja/tai kulttuuria ylläpitäviä kyllä. Siinä onkin muutaman porinatuokio tarpeen, että tarvittava rehu - edes se nurmiala - saadaan kasaan, keskimääräinen tilakoko on ihan samaa kuin muuallakin Suomessa. Ja kompakteimmat viljelyalueet ovat aktiivien tehokäytössä, jokivarressa löytyy kyllä tätä perikuntien omistamaa tilkkutäkkiä, mutta hehtaarin peruslohkoista ei helpolla tuhatta kasata.

Toisaalta: vastaavanlaista skeptistä jorinaa oli varmaan siellä romahtaneen reaalisosialismin raunioillakin. Ja silti nuo polderien miehet tekivät tiukkaa bisnestä. Olin eka kertaa Leningradissa viikon joskus 80-luvun lopulla, juuri kun syksyinen pakkotyövelvollisuus sadonkorjuussa oli glasnostin nimessä lopetettu. Niin jäivät perunat ja muut vihannekset pakkasten armoille.

Petri
Pientä huhua kuullu et jonotuslistalla olevat pellot tulis tämän hallituskauden aikana tukien piiriin... Pelkkä huhu mut hyvä jos noin kävis..
Vastahan tässä onkin neljä vuotta jonotettu...

Petri
Sivuja: 1 ... 325 326 [327] 328 329 ... 352