Mutta kysypäs Petri,kuinka monella on oikeus siian lippoamiseen?
Keskustelematon aihe tällä palstalla.

Mutta meneekö edes "muut tuotantoeläimet" -otsikon alle, kun kyse on villikalan pyydystämisestä...

Itsellämme (tai isäukolla, siis), on noin 1,5% osuus siitä bisneksestä ja väittäisin, että osuutemme on keskiarvoa suurempi. Yksiselitteisestihän on vain nuo 14 kantatilaa, mutta monet niistä ovat tuhannenpirstaleiksi jaettu. Jos nyt hatusta heitän, että noin 300 maapalan (eri maanomistajia) mukana on jonkinkokoinen siikaosuus?

Petri

PS. niille, jotka ovat ns. pihalla, niin käykäähän katsomassa www.kukkolankoski.fi . Ja vaikka elokuun alkupäivinä sitten paikanpäällä aina iltaisin klo 19 ihmettelemässä. Millähän foorumilla tätä ketjua olisi syytä jatkaa? ;-))

Leveärunkoisessa rakennuksessa, ja varsinkon navetassa

OK, "leveä" on suhteellinen käsite, ehkä olisi pitänyt tuo viestialoituksen "navetta" lukea tarkemmin, siinä kontekstissa 15 metriä on tosissaan "kapea"...

Petri

Voiko pienviljelijän vehkeillä ajaa,vai onko musiikki niissä ainoa toimiva elementti ja onko hyvät laitteet?

Jos olen pv:n olosuhteita oikein ymmärtänyt, niin ajosuoritetta kertyy aika lailla.

Jos sellaisen lievän v%##/%lun luin tuosta rivivälistä, niin ainahan voi moittia. Niinkun jotakin muinaista pakuviestiketjua, jossa pikkupickupin 120 hv moottoria pidettiin "nuhaisena" tosimiehelle... Työt voivat tulla tehdyksi myös edellisen sukupolven laitteilla, jos on hiukkaakaan luovuutta ja laskupäätä mukana.

Petri

Se on ainakin todella paljon nopeampi rakentaa, ei tarvitse ullakkotilaa palo-osastoida ja olosuhteet ovat muutenkin mukavammat alakerrassa.

Vaan maksaa täytyy enemmän, ainakin jos rakennuksen runkoleveys on alle 20 metriä.

Itse viime kesänä teimme 15*45 hallin ja ristikoista tuli. Ilmatilaa saa toki liimapalkkiratkaisulla enemmän, mutta kun saimme asennusporukan paikalle, joka kasasi ristikot 5-7 ristikon elementeiksi valmiiksi maassa (peltikattoa vaille valmiiksi, jopa rakennusaikaset suojakaiteet paikalleen), niin suunnilleen 40 miestyöpäivän jälkeen tuli nosturiauto paikalleen, joka päivässä nosti elementit paikalleen. Muutama miestyöpäivä lisää, niin homma oli jo aluskatevaiheessa paikallaan.

Kun maassa voi ristikot naulata toisiinsa tarkasti, niin sisäkattovanerit (15 mm, sellaista huopakatteen alle tarkoitettua pitkistä sivuista pontattua) naulattiin sitten 15 miestyöpäivässä suoraan kattotuoleihin. Ja peltikate noin 5 miestyöpäivää. Eli kun paikalla oli koko ajan 3-5 miestä, ei tuossa mennyt kuin 60-70 miestyöpäivää eli vaikka 4 miehen porukalla kolme viikkoa. Selluvillaurakoitsija taisi reilun päivän puhallella.

Kaikkiaan meni huomattavasti napakammin kuin kuvittelin, se nosturiauto on aika pieni osa kokonaiskustannusta, jää siellä ylhäällä juokseminen pois.

Tietty hallimme on sitä kokoluokkaa, ettei tarvinnut erikseen palo-osastoida vinttiä osiin, mutta kokonaisuudessa tuon hinta ei kovin suuri ole, villa ja kipsilevy on halpaa.

EN silti väitä, etteikö liimapalkki-Thermisol(tai vastaava) -rakenteessakin ole kovasti hyviä puolia. Mutta ei ristikkojutuissakaan tolkuttomasti aikaa mene, jos ne niputtaa jo maassa. Tietty, tuulisena päivänä niitä ei nosta enää ylös...

Petri

Ja melkein kaikki lohkot yleisen tien varressa, naapurit näkee kaikki kylvövirheet.

Nää on kanssa riemuja; itsellä yksi 30 aarin tasakylkinen kolmio (jossa vielä yksi avo-oja) valtatien ja kevyen liikenteen (=koirien kusetuspolku) varressa. Tämän mukaanhan sitä työskentelyä ja menestymistä arvioidaan...

Petri

varmaan kaikki kolme sais muualta leveemmän leivän..

Väitänpä että aika moni saisi jostain muualta leveemmän leivän, jos olisi intoa vaihtaa hommia. Opiskelukavereitani on lääketehtaan kaupparatsuina, pankinjohtajina ym. kohtuullisen hyväpalkkaisissa hommissa. Ei käy kateeksi, silti.

Tietty, (maatila)yrityksessä täytyy pitää huolta jatkuvuudesta eri lailla kuin palkkatöissä.

Petri

Onks kellään kokemusta tieyksiköiden jakamisesta.Oletteko tehneet
itse vai teettäneet jollain älypäällä.Kuinka jaatte ojankaivukulut
tiekunta/pellon,metsänomistaja,vai oletteko jakaneet.Oletteko onnistuneet pitämään talkoita esim.aurakepeistä tai pusikoiden raivaamisesta.

Periaatteessa "kaava" on selkeä. Kunnassa on yleensä joku "tielautakunta" tai sen hommia hoitava orgaani ja asiaan perehtynyt virkamies teknisellä puolella, jolla homma kannattaa teettää. Ei tule sanomisia jälkikäteen, niin paljoa ainakaan.

Jos henki on huono, talkoilu heikentää sitä entisestään, hyvähenkisessä porukassa se parantaa meininkiä.

Petri

Jos ei politiikkaa tekemällä suoranaisesti rikastu niin kyllä vanhuuden päivät on turvattu jo vähillä työvuosilla.

Oliskohan jotenkin niin, että jos poliitikon eläkkeeseen uravalinnassaan tähtää, niin riski on jonkinmoinen... Yrittäjällekin pitäisi maksaa riskinotosta, eiköhän poliitikko kuulu tässä samaan sarjaan.

Petri

Sähköpylväillä ja itsekantavalla kattopellillä halvimmat kustannukset?
Asfaltti vai betoni lattiaan?

Asfaltti on kolmanneksen halvempi ja toimii yhtä lailla, jos ei isoja pistekuormia. Ja hyvä puoli, ettei voi itse tehdä kuin pohjan tasoitusta.

Kattona - jos tarvitaan jännevälejä - naulalevyristikko edelleen halvin. Niin uskomattomalta kun se näyttääkin.

Petri

Noin lumi-Suomessa täytyy olla hyvät pihat, että saa nuo kaikki pidettyä esillä, etteivät arkistoidu hankeen talvella... Mutta onnittelut vaan hyvistä kaupoista, pitäisköhän itsekin siirtyä riisikipoista noihin Ruotsi-ladoihin; tästä pääsisi vielä Luulajasta näppärästi vaikka junalla etelään. Vaikka riistoyhtiöt (tulevien sukupolvien ilmakehää) eli halpalentoyhtiöt pystyvätkin käsittämättömiin hintoihin. Samanlainen lentokeikka viime talvena Etelä-Saksaan oli vielä muutaman eeron halvempi.

Petri

Tänään talviMPÖtä farmiin 64 c/l.

Petri

Kuinka suuria lohkoja viljelet? Meillä suurin noin 13 ha, muuten keskikoko 2ha paikkeilla.

Riippuun vähän laskentatavasta. Tukihakemuksesta laskien peruslohkon keskikoko selvästi alle 1 ha, mutta lukuisat 10 a suuruusluokkaa olevat maisemanhoitoripellykset tienvarressa laskevat keskiarvoa. Ja täällä kapeiden sarkojen jokivarressa maataloushallinnon peruslohkokäsite (eri maanomistajan lohkot ovat eri peruslohkoa) vielä silppuaa. Esimerkiksi 2,5 ha suht. neliömäinen lohko on sekin neljä eri peruslohkoa, kun on 3 omaa sarkaa ja loput 4 vuokrattu kolmelta eri maanomistajalta. Mutta kyllä tuo 2,5 ha on vielä top10 -listalla. "Vielä tekevät paperia Kemissä", lohdutti maaseutusihteeri...

Mutta oikeasti, pieniä ovat palaset, on otettava teknologiavalinnoissa (ja tilakokotähtäyksessä) huomioon. 50-luvulla tehtiin kaikissa naapurikylissä uusjakotoimitukset, meillä maanmittarit kieltäytyivät, kun "voimalaitos tulee kuitenkin". Ei tullut, enää ei ole mitä yhdistellä, kiitos perinnönJAKOjen.

Petri

Ottaa vaan päähän, kun noiden ääliöiden takia kaikki kärsii ennenpitkää ...

Näinhän se menee, kaikki merkintä-, kuljetus-, kirjanpito- etc. jutut tulevat aina näiden ahneimpien "yrittelijäisyyden" rajoittamiseksi, mutta koskevat kaikkia alalla toimivia. Pohtikaapa vain rehuomavaraista nykyistä "keskikokoa" edustavaa tilaa ja sen todellisia riskejä suhteessa vaatimuksiin.

Petri

Lainaus käyttäjältä: Petri - 08.12.08 - klo:18:49

Kyllä se karjatilalla toimii. Joskus aikanaan juvemmalla, luomuleima lujasti otsaan lyötynä naapuri (lypsykarjatilallinen) totesi olevansa melkein luomu, "lannoitan vain nurmia". Vähän menin hiljaiseksi, mutta osoittautui, että lietettä riittää viljoille ihan hyvin. Koetin varovasti vihjaista apilasta nurmiseoksissa, en enää muista, miten siinä sitten loppupelissä kävi, kun muutimme naapurikylälle.

Petri

  Miksi naapuri ei siirry luomuun jos kerran on niin lähellä. Kotieläintilana olisi tarjolla tulosta parantavia tukia.  Se leima otsassako panttaa?

Tapahtumasta on nyt parikymmentä vuotta ja viljelijä on kirkkomaalla. Silloin luomutuet vasta hyviä olivatkin, mutta silloin se leimakirves oli niin painava...

Petri

Se, että "lannoitetyppikilo ”syö” maasta kahden
kalkkikilon kalkitusvaikutuksen" ei paljoa kerro siitä prosessista, jonka vuoksi happamoituminen tapahtuu. Esimerkiksi sitä, mikä ero on orgaanisen typen ja ammoniumnitraatin välillä.

Kasvit nimittäin työntävät jokaisessa kationinvaihdossa protoneja eli vetyioneja maaperään ja näin aiheuttavat happamoitumista. Siksi olisi mielenkiintoista kuulla siitä, mikä prosessi johtaa (luomu)kasvinviljelyn seurauksena maaperän pH:n kohoamiseen.

Joo, itsenikin täytyy hieman miettiä lisää. Ammonium-lannoitushan happamoittaa, koska ammonium-ionin vedyt työnnetään maaliuokseen, mikä happamoittaa. Nitraatti ei happamoita.

Periaatteessa eloperäisen typen otto menee myös ammoniumin kautta eli siis happamoittaa,mutta ilmeisesti orgaanisen aineksen hajoamisessa tapahtuu jotain vastasuuntaan vaikuttavaa. Sinänsä myös biologinen typensidonta työntää noita vetyioneja eli happamoittaa, mikä jatkuvassa apilanviljelyssä johtaa maan pH:n laskuun.

Palaan asiaan, kunhan erinäiset kiireet on selätetty. (viikon päästä, toteaa optimisti...)

Petri