Sähköjärjestelmän sielunelämästä voisi avautua pari sanaa. Rapidin käyttöpaneelista lähtee virtajohto ja ohjauskaapeli kylvinkoneelle. Ohjauskaapelissa näyttäisi olevan neljä napaa, joka tarkoittaa jonkinlaisen CAN-väylän olemassaoloa. Koneen etuseinässä on pellin takana kirjaimellisesti musta laatikko, jonka päällä on pistokepaikkoja. Kaikki kaapelit ovat valmiskaapeleita, joissa on ruuvilla mustaan laatikkoon kytkettävä pistoke. Toimilaitteiden päässä on aina liitinpari, millä laite kytketään välikaapeliin. Toimilaitepään liittimet ovat lattamallisia ja niiden välissä on jäykähkö kumitiiviste, liitinpari lukitaan yhteen toiselta sivultaan klipsulla. 14 vuoden aikana minulla on ollut sähköongelmia siten, että näytön nestekidenäyttö on vaihdettu pari kertaa. Ensimmäinen näyttö ei vielä tuonut korjausta asiaan, vaan parin vuoden käytön jälkeen alkoi näyttö mennä uudelleen viiruille. Toisen korjauksen yhteydessä sanottiin, että nyt on löytynyt uusi näyttömalli, joka on ehkä parempi. Se onkin nyt ollut käytössä 5 vuotta ja täysin ok. Ekalla kertaa kuulin, että näytön vaihto voisi olla jatkotakuun piirissä. Soittelin asiasta Hankkijan tuotepäällikölle, että mitä tehdään, kun kone kuitenkin 6-7 vuotta vanha. Sanottiin, että mainitsee minun nimeni, niin homma ok. Toinen kerta olikin vähän mystisempi tapaus, jota en avaa sen enempää, mutta hinnaston hinta, sille vaihdolle on non 400e. Kerran tai kaksi olen vaihtanut syöttöakselien pyörimisvahdin. Noin 200e juttu. Nopea vaihdaa itse. Ajouralaitteiden käyttölaitteessa on joka kevät sellainen häikki, että antaa ilmoitusta, että häiriötila, mutta käytännössä urat tulee ok. Tämä on selkeä tyyppivika ja uralaitteet on päivittyneet jossain vaiheessa. Hommasin apulantapuolelle sellaiset viitisen vuotta sitten ja ne on hiukan erinäköiset kuin alkuperäiset. Niissä ei ole koskaan ollut mitään vikaa. Tiedän, että jollain on ollut urien toiminnassa enemmänkin harmia noiden kanssa, mutta en oikein osaa sitä kuvailla, kun en ole itse sitä nähnyt. Nuo sähköliittimet oli vakuuttavia jo alusta alkaen. Ei ole tarvinnut painepesurin kanssa miettiä mitään ja sen kerran, kun niitä on auottu, niin kirkkaat pinnit on vastassa. Perusongelma sähköjen kanssa on kaapelien hiertyminen rikki jotain vasten. Vaaratilanteita ei ole toistaiseksi ollut ja tulee niitä hieman pidettyä silmällä vahingon ehkäisemiseksi. Anturitekniikka on pomminvarmaa tai sitten ei. Säiliön pintavahdit näyttää olevan Carlo Gavazzia eli tunnettu sveitsiläinen automaatiotoimija, jonka kamat on täysin teollisuuslaatua. Vikaantumiset tuollaisessa valmiskomponentissa on täysin randomista kiinni. Voi mennä tai sitten ei. Pahimmat kohdat on näyttö ja musta laatikko. Kumpikin pystytään toistaiseksi korvaamaan jollain rahalla. Kollegalla on 2000-luvun vaihteesta Rapid ja sillä oli ongelma jossain vanhan ohjauspaneelin toiminnossa. Tästä on jo aikaa, enkä ole selvittänyt kuinka siinä kävi, mutta mielestäni totesi, että siihen saisi päivitettyä tämän uudemmankin paneelin. Mielestäni aika kova juttu, olisi mielenkiintoista pöyhäistä asiaa, kuinka se onnistuu. Jotenkin tuntuu siltä, että tuo musta laatikko on niin valmiiksi pureskeltu paketti, että sitä ei pahemmin korjata. Joskus tämmöisistä oli puhetta, niin sisältö oli upotettu mustaan hartsiin. Ei paljon selvitetty sielunelämää. Konetta on nyt tehty luultavasti 30000kpl, ihmettelen, jos varaosien tarvetta ei olisi mietitty myös menneisiin versioihin. Sitten täytyy miettiä hieman todennäköisyyksiäkin eli kuinka todennäköistä on, että se arvokkain motti hajoaa. Minulla on sellainen käsitys, että harvinaista merkistä riippumatta. Olennaista ehkä se, että vaikka maksaisi maltaita, niin sen uuden osan siihen sitten saa.
Noita kotimaisia tunnen huonosti, mutta Novacombi täyttää kohta 20 vuotta. Ihmettelen, jos ei niihin ensimmäisiin enää saisi jotain sähköistä komponenttia. Sellaista tietysti tulee kaikkialla eteen, että ihan alkuperäistä ei saa vaan siihen yhteensopivan version. Sähkömoottorit saattaa esim. olla sellaisia. Sähköiset ratkaisut perustuu yleensä standardeihin. On väylää, jännitetasoja, moottoriohjauksia jne. jotka ovat jonkun standardin alaisia. Se tarkoittaa yhteensopivuutta ja mahdollisuutta kilpailuttaaa osatoimittajia. Sitä varmasti tedään matkan varrella, että halvempaa vaihtoehtoa aina haetaan. Minulle on epäselvää kuinka standardi on joku kylvinkoneen ohjausyksikön piirikortti. Periaatteessa se on jonkinlainen ohjelmoitava logiikka jossa voisi ollut standardikortti ja siihen tulee määrätty määrä tuloja ja lähtöjä. Ohjelmalla sitten rakennetaan se mitä se ohjaa. Jos olisi tällaista, niin helposti vaihdettavissa ja osaa löytyisi. Jos yksilöllistä, niin valmistajalta aikamoinen moka, jos elinkaariajattelu on jätetty tekemättä. Toistaiseksi en ole maatalouspuolella törmännyt totaaliseen seinään, etteikö jotain sähköasiaa olisi pystytty korvaamaan. Kokonaisuutena pahat sähköviat ovat kuitenkin melko harvinaisia. Osien vaihdolla ja rahalla niistä sitten selviää. Yleisesti ottaen kotimaisissakin koneissa näyttäisi sähköjen laatu parantuneen vuosien varrella. Ihan sellaiset abikohässäkät alkaa olla pois ja Motonetistäkin löytynee jo laadukkaampia, tiiviitä liittimiä joilla kontaktihäiriöt saadaan kuriin. Tuolta osin on menty parempaan suuntaan ja vikoja saatu eliminoitua.
