Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: kylmis - 29.09.22 - klo:07:29
-
Onko hyvä kylvinkone? Suorakylvössä toiminee parhaiten, mutta onko äestetyillä savilla toiminta hyvää. Nyt olisi e-mallin myötä myös sähköinen syöttölaitteiden pyöritys saatavissa, mikä on varmasti tulevaisuutta. Myös piensiemenlaatikon helppo muutos tilanteen mukaan piensiemenille tai starttilannoitteelle vaikuttaa fiksusti toteutetulle. Hinnoista ei tarvitse keskustella, ne ovat sellaiset kuin ovat.
-
Ei kokemusta tuosta uudesta versiosta mut edellisestä on vuoden verran.
Syöttölaite tavallaan yhtä surkea kuin 20v vanhassa vm:ssä. Saattaa jossain tilanteissa loppua kapasiteetti kesken. Valinnaiset vaihteistot hyvä lisä et voi ajaa täydellä telanleveydellä. Syvyyden säätö hieman kökkö mut valovuosia parempi kuin vm:ssä. Aisasylinterin kun työntää vielä pitkäksi niin auttaa mut konttaamaan joutuu silti. Jokin jatkovarsi työkaluun suunnitteilla. Kiertokokeen tekeminen helppottunut. Vantaat toimivat mielestäni hyvin mutta ei niilläkään märkää voi kylvää. Kylvetty pelkästään muokattuun niin että sentin tai puoli syvempää kuin muokkaus saa siemenet asettumaan 98% tasaisesti. Syöttimien suojat edelleen pakolliset varusteet. Näin vältyttiin siltä että koettiin vain yksi tukos niin keväällä kuin Syksyllä. Huoltaminen parantunut kun rasvanippojen määrä tippunut olemattomiin.
Oliko jokin erityinen kohta josta haluaisit tietoa? Itse vertaan siis yli 20v vanhaan vm:ään..
Sen verran lisäisin et tuo uusi syöttölaite vaikuttaa fiksummalta mut se sähkö. Pelaa ehkä uutena hyvin mut miten 20v päästä. Muilla tietenkään tätä ongelmaa kun vaihtavat koneet uusiin muutaman vuoden välein.. ::)
-
Juuri siksi valitsin cereksin kun siinä on melkein kaikki mekaanista. Ei sähköviat keskeytä kylvöä.
Syöttörihloista vaan tuppaa kapasiteetti loppua kauran kylvössä ja ravinnepeitattu ei mene läpi oikein millään.
Onko jollain muuten tietoa miten on uuteen cerexiin saatu 40kg lisää vannaspainoa? Kuvissa näyttää ihan samanlaiselta kuin vanhakin vannas jossa 80kg.
-
Vantaat toimivat mielestäni hyvin mutta ei niilläkään märkää voi kylvää.
Kylälle tuli uusi Multiva keväällä ja kevät kun oli vähän hankala siellä kävi urakoitsija kylvämässä Nova Combilla kun kylvö Multivalla ei onnistunut märkään.
-
Vantaat toimivat mielestäni hyvin mutta ei niilläkään märkää voi kylvää.
Kylälle tuli uusi Multiva keväällä ja kevät kun oli vähän hankala siellä kävi urakoitsija kylvämässä Nova Combilla kun kylvö Multivalla ei onnistunut märkään.
Okei mikä se maalaji oli?
Mä havaitsin ongelman keväällä siinä kun papuja yritin kylvää 6cm niin viimeiset 3cm kun oli märkää niin lautaset nosti märkää pintaan joka tarttui peittopyörään joka sitten lakkasi pyörimästä kun savi kiilautui kaapimen ja pyörän väliin. Kaapimet pystyy kyllä irrottamaan et ei sen puoleen ongelma..
-
Kylvetty pelkästään muokattuun niin että sentin tai puoli syvempää kuin muokkaus saa siemenet asettumaan 98% tasaisesti.
Tuohan siinä eniten kiinnostaa. Se ei ole vielä avautunut, asettuuko siemen kovaa maata vasten vai pyyhkiikö se kumilerpake jyviä maata vasten, käytännössä sekoittaa jotenkin multaan.
Sähköjä voi aina epäillä, mutta kyllä se yksinkertaistaa rakennetta erityisesti tämän koneen kohdalla, kun mekaaninen versio on melkoinen ketju-ratas-esitys. Tumessa sähkömoottori on kolmella pultilla rungossa kiinni ja nopeasti vaihdettavissa. Tässä todennäköisesti sama juttu. Hyvissä ajoin ennen toukoja pyörittää kiertokoeasennossa hetken aikaa, että näkee heräämisen talven jälkeen. Voi ne hajota ja hajookin varmaan, mutta koska ja milloin, on eri juttu.
-
Vantaat toimivat mielestäni hyvin mutta ei niilläkään märkää voi kylvää.
Kylälle tuli uusi Multiva keväällä ja kevät kun oli vähän hankala siellä kävi urakoitsija kylvämässä Nova Combilla kun kylvö Multivalla ei onnistunut märkään.
Okei mikä se maalaji oli?
Mä havaitsin ongelman keväällä siinä kun papuja yritin kylvää 6cm niin viimeiset 3cm kun oli märkää niin lautaset nosti märkää pintaan joka tarttui peittopyörään joka sitten lakkasi pyörimästä kun savi kiilautui kaapimen ja pyörän väliin. Kaapimet pystyy kyllä irrottamaan et ei sen puoleen ongelma..
Olen ymmärtänyt, että peittopyörän kuraantuminen olisi ongelma tietyissä olosuhteissa. Eikö tuo kaapimien irroitus ja kura pyörässä sekoita työsyvyyden hallinnan.
-
Vantaat toimivat mielestäni hyvin mutta ei niilläkään märkää voi kylvää.
Kylälle tuli uusi Multiva keväällä ja kevät kun oli vähän hankala siellä kävi urakoitsija kylvämässä Nova Combilla kun kylvö Multivalla ei onnistunut märkään.
Okei mikä se maalaji oli?
Mä havaitsin ongelman keväällä siinä kun papuja yritin kylvää 6cm niin viimeiset 3cm kun oli märkää niin lautaset nosti märkää pintaan joka tarttui peittopyörään joka sitten lakkasi pyörimästä kun savi kiilautui kaapimen ja pyörän väliin. Kaapimet pystyy kyllä irrottamaan et ei sen puoleen ongelma..
Olen ymmärtänyt, että peittopyörän kuraantuminen olisi ongelma tietyissä olosuhteissa. Eikö tuo kaapimien irroitus ja kura pyörässä sekoita työsyvyyden hallinnan.
Sekoittaa juu. Toki siihen pyörään kertyy tietty määrä tavaraa ja sit ei enää kertynyt. Onko se sit keskipakovoima vai mikä tämän aiheuttaa. Tuon pyörän kasvaneen halkaisijan kun huomioi syvyyssäädössä niin pelaa edelleen. Toki ei välttämättä millilleen ole jyvät samassa korkeudessa mut onko ne muutenkaan.
Kuorimet teroittamalla ja säätämällä ja kenties asentoa muuttamalla saisi toimimaan paremmin. Mutta oikeastihan jos noin käy niin silloin ollaan väärään aikaan liikenteessä. Välillä ei vain tietysti voi valita.
-
Vantaat toimivat mielestäni hyvin mutta ei niilläkään märkää voi kylvää.
Kylälle tuli uusi Multiva keväällä ja kevät kun oli vähän hankala siellä kävi urakoitsija kylvämässä Nova Combilla kun kylvö Multivalla ei onnistunut märkään.
Okei mikä se maalaji oli?
Mä havaitsin ongelman keväällä siinä kun papuja yritin kylvää 6cm niin viimeiset 3cm kun oli märkää niin lautaset nosti märkää pintaan joka tarttui peittopyörään joka sitten lakkasi pyörimästä kun savi kiilautui kaapimen ja pyörän väliin. Kaapimet pystyy kyllä irrottamaan et ei sen puoleen ongelma..
No jos mä sanon että hiesuista hietaa tai hietaista hiesua ei heitä kauaksi.
-
Mikä Väderstad Rapidiin on tullut, kun pitää Multiva-veeämmää alkaa katsella ?
-SS-
-
Mikä Väderstad Rapidiin on tullut, kun pitää Multiva-veeämmää alkaa katsella ?
-SS-
Omille maille täytyis olla enemmän vannaspainoa suorakylvöön. Menee nykyiselläkin jotenkin, kun tekee tarpeeksi kosteaan maahan, mutta eriaikainen kuivuminen tuppaa kovettamaan tietyt paikat aikaisemmin ja jää turhan pintaan. Toisena vaihtoehtona olisi jonkun sängen avaajan laittaminen, mutta ne vasta tyyriitä onkin ja sitten on kuitenkin se kylväminen. Alkaa työmäärä keväisin olla sellainen, että jotenkin touhua pitäisi "kehittää". Niin ja luomu ei ole vaihtoehto.
-
Täälläpäin rapittimiehet kylvää kynnettyyn tasausäkeen jälkeen. Ei niinkään suoraan sänkeen. Suorakylväjillä vm:ät tai muut koneet. Itse touhua sivusta seuranneena päätin että kynnetyllä ja kultivoidulla mennään vuosia eteen päin. Kylvinkoneena multiva cerex.
-
Onhan se tietenkin hauskaa, että aina väännetään mikä kone on paras ja miksi tuo on parempi ja miksi rapitti ja miksi veeämmä.
Sitten taas novalla kylväjät kylvää ja taas kylvää.
Voidaan puhua sisuilmiöstä, että kun rippeliauton yhdelle vetävälle akselille pitää saada se yli kakskyttonnia painoa, jotta voidaan puhua edes autosta. Ja saunailloissa sen viimeisenkin akselin on joku saanut täydellä kuormalla ylös. Kun on pitänyt mahaterällä jotain kalliopolannetta veistää. :o
-
Sehän se vähän on että kukin tyylillään ja toivoa sopis että omille mailleen paras kone tulis hankittua mutta kun ei noita kovin montaa uransa aikana pysty kokeilemaan🤔
-
Ilmeisesti uusi konekkin olis 3m tai 4m takapyöräkone, eikä 6m kone?
Jos näin, kannattaa myös tutustua novacombiin hyvin. Eikä se multiva huono ole, mutta mielestäni vielä kaukana novasta, jos noi kaksi laittaa vierekkäin
-
Voihan se Nova ihan hyvä vehe olla mut pari juttua kannattaa ottaa huomioon. Kun työsyvyys on riippuvainen siitä vantaan edessä olevasta pyörästä niin mitä käy kun on jokin köntti tai muu. Aivan oikein vannas kylvää pintaan. Jos taas ajatellaan multivaa niin pyörä kun on takana niin vaikka olisi korkea kohta niin kiekot avaavat eka uran siihen korkeampaan kohtaan ja sen jälkeen tulee syvyydensäätöpyörä. Kumpi sitten parempi se et jyvät pinnassa vai kenties liian syvällä. Sitten voi myös miettiä muita kun suomalaisia koneita niin missä niissä on syvyydensäätöpyörät. Ei tule yhtään konetta mieleen jossa se olisi etupuolella.
Toinen on sit se et kuinka paljon sitä huollettavaa on. Vanhan vm rasvailusta v1ttuuntuneena nykyisen multivan vantaat ja nolla nippaa on jotain niin mukavaa ettei osaa selittää. Novassa taitaa nippoja olla ihan riittävästi. Kestävyys tietenkin arveluttaa tuollaisissa ei voidellussa paikoissa mut tuo multivan vannas on aika yksinkertainen. Ja kuulemma ne Novan puslat menee väljiksi vaikka niitä kuinka rasvaa. Myös se vantaiston ahtaus kannattaa ottaa huomioon ja miettiä sitten mielessä et mitä tapahtuu jos olot onkin vähän kosteammat..
-
Voihan se Nova ihan hyvä vehe olla mut pari juttua kannattaa ottaa huomioon. Kun työsyvyys on riippuvainen siitä vantaan edessä olevasta pyörästä niin mitä käy kun on jokin köntti tai muu. Aivan oikein vannas kylvää pintaan. Jos taas ajatellaan multivaa niin pyörä kun on takana niin vaikka olisi korkea kohta niin kiekot avaavat eka uran siihen korkeampaan kohtaan ja sen jälkeen tulee syvyydensäätöpyörä. Kumpi sitten parempi se et jyvät pinnassa vai kenties liian syvällä. Sitten voi myös miettiä muita kun suomalaisia koneita niin missä niissä on syvyydensäätöpyörät. Ei tule yhtään konetta mieleen jossa se olisi etupuolella.
Toinen on sit se et kuinka paljon sitä huollettavaa on. Vanhan vm rasvailusta v1ttuuntuneena nykyisen multivan vantaat ja nolla nippaa on jotain niin mukavaa ettei osaa selittää. Novassa taitaa nippoja olla ihan riittävästi. Kestävyys tietenkin arveluttaa tuollaisissa ei voidellussa paikoissa mut tuo multivan vannas on aika yksinkertainen. Ja kuulemma ne Novan puslat menee väljiksi vaikka niitä kuinka rasvaa. Myös se vantaiston ahtaus kannattaa ottaa huomioon ja miettiä sitten mielessä et mitä tapahtuu jos olot onkin vähän kosteammat..
Tänä syksynä taas muutama on kokeillut suorakylvää syysviljoja. Pari isäntää kerkesi jo palaamaan muokkaukseen ennen kylvöä, varsinkin kun näkivät jostakin onnistuneesta huolimattomasti kynnökseen ripotellusta Skagenista yli kuuden tonnin satoja, näissä suorakylvetyissä kasvusto oli ihan OK, vaikka pitkälle alkukesään näytti, että sängestä ei nouse mitään, mutta jyvää ei vaan kertynyt samalla tavalla. Tuolla Räpid-kylväjällä onnistui viimekin talvi. Pelto oli kynnetty. Joku salaisuus siinä on, että pahnaankylvö jotenkin tekee oraista tautisempia ja herkempiä kaatumaan talven koettelemuksissa ?
Myös runsaaseen pahnaan kevytmuokattu tuntuu kiusaavan, semmoinen sääntö on painunut mieleeni, että jos laahavannaskoneesta multa menee sopivasti läpi, niin syyskylvön talvehtiminen onnistuu paremmin. Kertoo siis pahnan määrästä, joka alkaa vaikuttaa.
-SS-
-
Voihan se Nova ihan hyvä vehe olla mut pari juttua kannattaa ottaa huomioon. Kun työsyvyys on riippuvainen siitä vantaan edessä olevasta pyörästä niin mitä käy kun on jokin köntti tai muu. Aivan oikein vannas kylvää pintaan. Jos taas ajatellaan multivaa niin pyörä kun on takana niin vaikka olisi korkea kohta niin kiekot avaavat eka uran siihen korkeampaan kohtaan ja sen jälkeen tulee syvyydensäätöpyörä. Kumpi sitten parempi se et jyvät pinnassa vai kenties liian syvällä. Sitten voi myös miettiä muita kun suomalaisia koneita niin missä niissä on syvyydensäätöpyörät. Ei tule yhtään konetta mieleen jossa se olisi etupuolella.
Toinen on sit se et kuinka paljon sitä huollettavaa on. Vanhan vm rasvailusta v1ttuuntuneena nykyisen multivan vantaat ja nolla nippaa on jotain niin mukavaa ettei osaa selittää. Novassa taitaa nippoja olla ihan riittävästi. Kestävyys tietenkin arveluttaa tuollaisissa ei voidellussa paikoissa mut tuo multivan vannas on aika yksinkertainen. Ja kuulemma ne Novan puslat menee väljiksi vaikka niitä kuinka rasvaa. Myös se vantaiston ahtaus kannattaa ottaa huomioon ja miettiä sitten mielessä et mitä tapahtuu jos olot onkin vähän kosteammat..
Jos pelto on niin epätasainen että pateista ja könteistä tulee Novalla ongelma niin sanoisin että ongelma on silloin muussa kuin kylvökoneessa. Periaatteessa kyllä sen syvyydensäädön pitäisi olla juuri siinä kiekon kyljessä, Semeaton tapaan. Uria tai painanteita pellossa voi todennäköisimmin olla, ja oli se kannatuspyörä sitten etu- tai takapuolella niin se toimii väärin kun mennään montusta yli. Montun kohdalla kylvetään liian matalaan ja sitten ennen tai jälkeen monttua (pyörän sijannista riippuen) koukataan liian syvään.
Jos nyt ei ihan suoraan kynnökseen kylvä niin en oikein keksi mistä niin suuria kökkäreitä tulisi. Suorakylvössä vielä vähemmän. Ellei jotain huonosti levitettyjä ojamaita tai vastaavaa sitten. Tai kiviä...
Nimimerkki 'yli 1000 ha Novalla kylvänyt' enkä ole tuossa suurempaa ongelmaa nähnyt. Kaikkia mahdollisia kylvöalustoja en tietenkään ole kaikkia tavannut. Lähinnä kohtuullisesti muokattuja tai sitten muokkaamattomia.
Nippajuttu on vähän 2-piippuinen juttu. Paljon riippuu varmaan siitä aikooko konetta pitää 5 vai 15 vuotta. Viitsiikö kiireen painaessa huoltaa vai pistääkö koneen tiheämmin vaihtoon. Paljon ajettua nipatonta konetta vähän vierastaisin vanhana ostaa. Meillä oli semmoiset 2500-3000 ha ajettu Nova eikä siinä ollut mitenkään kylvöä haittaavia välyksiä. Lautaset kyllä olivat lopussa. Toisaalta olen nähnyt myös alle 1000 ha ajetun koneen josta oli myös lautaset aivan finaalissa. Ilmeisesti erittäin kuluttavat maat tässä tapauksessa.
Välysten syntyyn saattaa vaikuttaa myös käyttötapa. Olen tavannut Nova-kylväjiä jotka pitävät varmuuden vuoksi vannaspainon aina lähes täysillä; itse taas painotan niin vähän että ne etupyörät juuri seuraavat maata, ei yhtään enempää. Käytännössä mulla painotus on usein lähellä minimiä, muokattuun maahan kylväessä menee aina nollilla.
-
Uusi Supernovacombi on kaikin puolin paljon parempi versio vanhasta. Jo tuosta vannaskelkan rakenteesta lähtien, huolto ja nippasirkus on paljon siedettävämpi kuin vanhassa. Myös kiekkojen laakerointi ja rakenne kelkkaan pitäisi olla sellainen, että kestävyyttä on lähtökohtaisesti enemmän kuin vanhassa. Olen kyllä koneeseen tutustunut ja pidän sitä ihan hyvänä. Iso miinus on tällä hetkellä kollegalla ajossa oleva kone, jossa on ollut kaikenlaista lastentautia. Niistä luultavasti päästään eroon, tuotekehitys, kun vie aikaa.
Nyt tämä sähköisen syötön ansiosta Multiva tulisi samalle viivalle. En pidä kumpaakaan konetta mitenkään huonona. Etupyörällä tai ilman sitä tarkoittaa lähinnä sitä, että pitäisi tietää etukäteen, mitä koneella yrittää ja mitä ei. On tullut tilanteita, että on kultivoitu vanhaa heinämaata ja siihen turpeiseen mökeröön on kylvetty Novalla, joka sitten etupyörän takia on ollut haastava homma, kun kiipeillään tuppaiden yli. En nyt sanoisi, että on koneen vika vaan juuri tuo, että pitää ajatella, mitä yrittää.
Tuota Multivaa on niin vähän tässä, vaikka kivenheiton päässä tehtaasta ollaankin, niin kiinnostaisi kokemukset juuri siitä. Sen verran on tullut yhdeltä kollegalta näkemystä, että pitää nykyistä sylinteripainatuksella varustettua versiota parempana kuin vanhan vm:n jousia. Muokatussa maassa, kun on vannas mennyt traktorinjäljessä, niin vannas on alkanut helposti pompottaa tuossa jousiversiossa. Sille ei oikein ole ollut mitään tehtävissä. Voisiko olla, että maalajikin vähän vaikutta tässä ja kaikkea.
-
Sen myönnän et Novalla en ole metriäkään kylvänyt, et tuon minkä kirjoitin niin perustuu siihen mitä olen yhdeltä käyttäjältä kuullut.
VM:llä on lähes 4000ha kylvetty ja ei me ainakaan olla pompotusongelmaa havaittu vantailla. Voisiko syy olla liian pienessä painatuksessa? Meidän maalajit on Suomen kovimpia et vannaspainotus lähes aina täysillä. Suorakylvössä täysillä muokatulla yleensä 3/4. Kiekkojen kuluminen on maalajista kiinni. Meidän koneeseen niitä ei vielä vaihdettu mut tuossa 4000ha paikkeilla ne on vaihtokunnossa.
Mitä syyssuorakylvöön tulee niin en mä sitä ikinä oikein ole saanut onnistumaan. Mutta kyl se yleensä kai on siitä liiasta vedestä johtunut. Nyt luomussa ei kannata edes kokeilla.
Jokainen joutuu tietysti tekemään valinnan omien mieltymysten mukaan. Mä en esim. Kokenut paikkakylvövalmiutta olennaiseksi jutuksi niin jätin hipaisunäytön ottamatta ja otin ihan perinteisillä napeilla olevan version. Mielestäni liikkuvassa traktorissa mukavampi painella fyysisiä nappuloita. Mut makuasioita.
Kyllähän se kestävyys pitemmän päälle aina mietityttää. Esim nyt tuo kun vantaat painotetaan sylintereillä. Jossain vaiheessa on tiiviste ja letkujumppaa taatusti tiedossa, ainakin jos konetta meinas pidemmän aikaa pitää. Samasta syystä halusin et syöttö on mekaaninen eikä sähköjen puuttuminen tai "häviäminen" lopeta kylvöä. Ei ehkä merkitystä eroina vuosina mut mitä kauemmin aikaa kuluu niin ainakin mun kokemuksella tuppaa sähköt alkamaan temppuilemaan. Nuo uudistetut syöttölaitteet kyllä kiinnostaisi kun aikaajoin meinaa olla tilanteita ettei tarvittavaa määrää jyviä saa menemään..
-
Paljon riippuu maalajeista ja miten aikoo muokata. Kovemmille maille aitosuorakylvöön Nova on kyllä mielestäni oiva valinta, varmasti jyvät peittyvät. Ja märjällä ei nyt kannata savea lähteä suorakylvämään. Näillä seuduin maat ovat aika jäykkiä ja suorakylvökoneista ehdottomasti Nova yleisin. Nova sopii myös kevytmuokatulle ja perinteiseen kyntökulttuuriin. Pehmeillä mailla kannattaa vakavissaan miettiä muita vaihtoehtoja: etupyörät lähtevät enemmän kuin herkästi lauttaamaan maata edellään, varsinkin kynnöksen jäljiltä. Uudessa Novassa ongelma voi olla pienempi, kun etupyörät ovat vähän lomittain.
Novan alakerta on ahdas, pesu ja rasvaus ym. huollot ovat ikäviä. Uusissa koneissa on kyllä keskusvoitelu eli ei tarvitse ryömiä koneen alle. Samaten ilmanlaitto etupyöriin on helpompaa, kun pyörien välit ovat isommat. Alkuperäisessä prototyyppi-Novassa ilmojen tarkistus on kyllä työtä ja tuskaa, mutta nehän on tarkistettava, muuten ja melkeinpä vain silloin kylvösyvyys voi olla ihan mitä sattuu.
-
Vaikea on perustellusti toiselle sanoa että ehdottomasti vain ja ainoastaan konemerkki X.
Kaikkeen sopivaa täydellistä konetta ei ole vielä tehty ja ominaisuuksien painotus vaihtelee käyttäjän ja olosuhteiden mukaan.
Lisäksi aika harvalla on kokemusta kaikista merkeistä ja vielä niiden uusimmista malleista.
Minäkin olen Novaan tyytyväinen ehkä vain vain siksi että en parempaan ole päässyt käsiksi :D
Henk. koht. pidän Rapidia laatukoneena, valitettavasti se ei vaan tuohon oikeaan suorakylvöön ole oikea valinta kuin parhaissa olosuhteissa.
-
No se on varmaan selvää kaikille et jos vähänkään kovemmilla maalajeilla meinaa suorakylvää niin räpittiä ei kannata silloin hommata..
-
No se on varmaan selvää kaikille et jos vähänkään kovemmilla maalajeilla meinaa suorakylvää niin räpittiä ei kannata silloin hommata..
Kyllä se niillä disketeillä menee, mutta yhdistelmän pituus on sitten työläs. Täytyy miettiä lohkojensa kautta. Jos olisi parempia peltoja, niin harkitsisin vakavasti diskien hankkimista vielä jälkikäteen. Muutama vuosi sitten oli jollain tapaa kohtuullisessa hinnassa jälkikäteen ostettuna, mutta nyt on kustannusnousu sitä luokkaa, etten uskalla sanoa.
-
No se on varmaan selvää kaikille et jos vähänkään kovemmilla maalajeilla meinaa suorakylvää niin räpittiä ei kannata silloin hommata..
Kyllä se niillä disketeillä menee, mutta yhdistelmän pituus on sitten työläs. Täytyy miettiä lohkojensa kautta. Jos olisi parempia peltoja, niin harkitsisin vakavasti diskien hankkimista vielä jälkikäteen. Muutama vuosi sitten oli jollain tapaa kohtuullisessa hinnassa jälkikäteen ostettuna, mutta nyt on kustannusnousu sitä luokkaa, etten uskalla sanoa.
Mut ei kai se sit ole enää suorakylvöä.. ;) ;D
Mut juu onhan näitä muitakin kuten horssin pronto ja Benjamin mikä lie jolla onnistuu suorakylvö jollain tavalla ja hyvissä olosuhteissa ja sopivilla maalajeilla. Omille saville en kevätkuiviin oloihin kehtais edes kokeilla. Parempi ostaa oikea suorakylvökone jos haluja suorakylvöön on. Sen takia mäkin osti Forten vaik luomussa olenkin. On se mahdollisuus ainakin sit jos mieli muuttuu luomun suhteen..
-
Koneessa kuin koneessa on aina vähän sitä, että joku kone on huono siksi, jos naapurilla on sellainen tai joku on ostanut uuden koneen ja jos vielä on vähän leveämpi kuin itsellä. Tai sitten perinteinen päähänpinttymä, että sen telin pitää nousta kuorman kanssa. Joku saa koneen rikki vaikka se olisi pelkkä taottu teräspallo.
Mitä noita peltoja on joskus katsellut tarkemminkin, niin satotasot ovat vaihdelleet eniten sen vuoksi, mitä ratin ja penkin välistä löytyy. Ja sitten seuraavan haasteen asettaa maalajit ja peltojen vesiominaisuudet. Ja sitten ehkä se kylvökone, olettaen että kylvötapa ja kylvöhetki määritetään ratin ja penkin välistä.
-
Mitä noita peltoja on joskus katsellut tarkemminkin, niin satotasot ovat vaihdelleet eniten sen vuoksi, mitä ratin ja penkin välistä löytyy. Ja sitten seuraavan haasteen asettaa maalajit ja peltojen vesiominaisuudet. Ja sitten ehkä se kylvökone, olettaen että kylvötapa ja kylvöhetki määritetään ratin ja penkin välistä.
Juurikin noin. Ja tuo toinen lause, maalajit ja niiden aiheuttama vesiominaisuudet. Sitä ei vain voi paikata hanskalla, mitenkään, kun aluetta ja maalajia ei voi vaihtaa.
Aikoinaan oli suorakylvökoneita paljon, tulikohan peräti 9 vieskalaista reilu 15 vuotta sitten parin vuoden aikana. Meillekin, mutta oli se uskottava ettei nää kevätkylmät, multavat karkeat hietamaat ole suorakylvömaita. Aiemmin kuustonnia oli normisato, samoilla lohkoilla 4 tonnia oli jo juhlaa. YKSI ainoa jatkaa jääräpäisesti edelleen suorakylvöä, ja kyllä tuet näyttelee siinä pelissä suurta osaa näilläkin viljan hinnoilla.
Ja vieskalaisen vantaan pompottamiseen traktorin jäljessä, se pompotus rajoitti ajonopeden noin 12km/h seuduille, jopa allekin. Muokatulla maalla vannaspainot nollissa, niin vannas alkaa pompottamaan helposti traktorin ruusun jäljistä. Joskus pompotti joku muukin vannas, jousisa sopivasti kiristämällä/löysäämällä ko. vantaiden kohdalla asiaa sai hienosäädettyä . Lisäpainotuksella alkoi lauttaamaan, muutenkin alastoppareita vasten piti usein kylvää, niin että vannas hiukan jousti ylöspäin. Nyt cerex. ja vantaan paino keveämpi, joten saa pitää hiukan vannaspainotustakin. Ehdottomasti parempi vannas muokatulle, pehmeille maalajeille. Muttei optimaalinen, sitä ei kai ole tehtykään, mutta toimiva ja hyvä. Jossain ultrapehmessä lauttaa tämäkin, mutta ei läheskään yhtä pahoin kuin suorakylvövannas.
Cerexin miinus että piensiemenlaatikosta ei voi kylvää vantaaseen, tästä muutoksesta täytyy kysellä näyttelyssä. Kun uusiin koneisiin tämä muutos tehty.
Oli karu yllätys koneen oston jälkeen, jotenkin jäi huomioimatta viimeisessä väännössä vrt. junkkari. Starttia käytetty kuitenkin 90-luvulta saakka, ja jatkossakin, joten on selvä siirto takaisinpäin kun startin käyttö pintaan kylvämällä yhtä tyhjän kanssa.
-
Mitä noita peltoja on joskus katsellut tarkemminkin, niin satotasot ovat vaihdelleet eniten sen vuoksi, mitä ratin ja penkin välistä löytyy. Ja sitten seuraavan haasteen asettaa maalajit ja peltojen vesiominaisuudet. Ja sitten ehkä se kylvökone, olettaen että kylvötapa ja kylvöhetki määritetään ratin ja penkin välistä.
Tämä. Koneitten merkitys ylikorostuu suhteettomasti viljelijöiden ajatusmaailmassa, usein pellon päässä mietitään että milläköhän koneella tämä on kylvetty kun on noin hyvän näköinen oras vaikka ensin pitäisi kysyä että kuka tämän on kylvänyt.
-
Tämä. Koneitten merkitys ylikorostuu suhteettomasti viljelijöiden ajatusmaailmassa, usein pellon päässä mietitään että milläköhän koneella tämä on kylvetty kun on noin hyvän näköinen oras vaikka ensin pitäisi kysyä että kuka tämän on kylvänyt.
Minusta loppujen lopuksi koneen merkitys tavallisen viljelyn lopputuloksen laatuun on harvoin kovin merkittävä jos käyttäjä on ammattitaitoinen ja tilanteen tasalla. Koneen valinta ja sopivuus vaikuttaa kyllä ainakin (ei missään järjestyksessä)
- työtehoon ja sujuvuuteen
- menetelmävalintaan, lisä- ja oheistyön määrään
- luotettavuuteen
- työn miellyttävyyteen
- muun koneketjun rakenteeseen
- kokonaistalouteen
Silloin kun muihin tekijöihin ei voi paljoa vaikuttaa voi koneen ominaisuudet olla tärkeämmät. Esim urakoitsija ei voi paljoa vaikuttaa työkohteisiinsa, korkeintaa ottaa tai jättää.
-
Minua on ruvennut askarruttamaan koneiden erilaiset rivivälit. Multivassa vannasväli on 16 senttiä, ilmeisesti teknisistä syistä. Perinteinen ja tarkkaan tutkittu vanha suositus on 12,5 cm. Eri merkeillä riviväli vähän vaihtelee, myös eri mallien kesken. Uudempaa tutkimustulosta tästä taitaa olla Väderstadilla, jonka tulosten mukaan 12,5 cm on paras. Heidän mukaansa rivivälin suurentamisen seurauksena satotaso laskee prosentin jokaista rivivälin senttiä kohti. Tämä kuitenkin ilmeisesti sillä reunaehdolla huomioituna, että lannoite sijoitetaan kylvörivien väliin.
Muutaman vuoden Cerexillä kylväneenä, myös maalajeiltaan hyvin erilaisia yhteistyökaverin peltoja, ollaan tultu siihen tulokseen, että oraat on hiukan harvan oloisia, mikä johtuu pääasiassa isommasta rivivälistä. Onko tällä sitten vaikutusta? Nykyiset ohra- ja kauralajikkeet pensovat optimioloissa hyvin, kevätvehnä ehkä vähemmän. Syysviljoilla asialla ei ole niin isoa vaikutusta. Mutta kun alkukesät on viime vuosina olleet kuivia ja helteisiä, kevätviljojen versoutuminen on jäänyt ainakin savimailla kesken. Suurempi riviväli ei tässä mielestäni ainakaan eduksi ole.
Mitäs sanotte? Kuulisin mielelläni myös luomupuolen kavereiden näkemyksiä asiasta.
-
Suurissa vehnämaissa, USA:ssa, Kanadassa, Australiassa, käytetään yleisesti 22,5-25 cm:n ( 9"-10") riviväliä. Maissi ja soijapapu kylvetään tarkkuuskylvökoneella jotain 75 cm rivivälillä. Harvemmalla rivivälilllä näyttäisi olevan etua tiheään riviväliin verrattuna, koska amerikkalainen viljelijä laskee tuhansien eekkerien pinta-alaltaan joka dollarin, jonka voisi saada lisää satoa. Tiheällä rivivälillä ei näyttäisi olevan lisätuottopotentiaalia riittävästi.
-SS-
-
Suurissa vehnämaissa, USA:ssa, Kanadassa, Australiassa, käytetään yleisesti 22,5-25 cm:n ( 9"-10") riviväliä. Maissi ja soijapapu kylvetään tarkkuuskylvökoneella jotain 75 cm rivivälillä. Harvemmalla rivivälilllä näyttäisi olevan etua tiheään riviväliin verrattuna, koska amerikkalainen viljelijä laskee tuhansien eekkerien pinta-alaltaan joka dollarin, jonka voisi saada lisää satoa. Tiheällä rivivälillä ei näyttäisi olevan lisätuottopotentiaalia riittävästi.
-SS-
Maissi ja soija ovat asia erikseen. Suomessa maissikin kylvetään muovipenkkiin.
Viljojen rivivälitutkimuksessa vuodelta 2012 Ruotsissa tulos oli, että rivivälin kasvattaminen 12,5 sentistä 16,7 senttiin vähentää viljan satoa n. 4 % ja lisää samalla rikkakasvien määrää liki puolella. Tämä on ilmeisesti Väderstadin omien kokeiden tuloskertymää. Tieteellisiä tuloksia on vuodelta 1984 (Håkanson S, 25:e Svenska Ogräskonferensen), mutta tuo on jo liki muinaishistoriaa,
Uudempia tuloksia tästä ei taida löytyä, mutta olisi kiva tietää...
-
Vääderin tutkimushan ei varmaan ole puolueellinen. ::)
Tuollaisen tutkimuksen tekeminen luotettavasti on kohtuu mahdotonta. Pitäisi kenties viljellä vierekkäiset koneleveydet eri rivivälillä ja usean vuoden ajan, että saataisiin edes jonkin verran luotettavia tuloksia. Kaikki viljelijöiden muut tulokset ovat mielestäni enemmän mutuilua.
Mut kun sitä mutuilua nyt haluttiin niin mä en ole huomannut eroa juuri siinä et vanhan tumen ajalta 12,5cm siirryttiin ekaks vm:n n.14cm ja nyt multivan n.15cm. Sanoisin et eroa alkaa näkyä sit kun ollaan yli 20cm..
-
Vakolan vanhasta julkaisusta, menee vielä historiallisemmaksi kuin väderstadin tutkimukset, https://core.ac.uk/download/pdf/52206339.pdf löytyi tällainen maininta:
"Rivikylvöä koskevissa tutkimuksissa on todettu, että rivivälin pienentyessä satotaso suureni. Yli 200 eri maissa suoritetun tutkimuksen perusteella lasketun
keskiarvon mukaan rivivälin pienentyessä 1 cm satotaso suurenee keskimäärin 0,64°/o"
"Nykyisin kotimaisten riviinkylvökoneiden riviväli on melko pieni, n 11-12.5 cm Vielä tätäkin pienempää riviväliä käyttäen satotaso on suurentunut."
-
Mitä harvempi riviväli, sitä enemmän siemeniä yhdessä rivissä, ja jos lannoite on vielä samassa vaossa, niin alkaa olemaan jo "ruuhkaa" siinä yhdessä rivissä, joten lannoitteen aiheuttaman polttovioituksen riski kasvaa ja enemmän siemeniä on myös kilpailemassa samoista ravinteista, joten voidaan päätellä että nämä mikrotason seikat voivat siten hiukan alentaa satoa.
Ja kun ihan paljalla silmällä vertaa 12,5 cm ja 15 cm rivivälien oraita, niin totta kai siinä 15 cm rivivälissä orailla on selvästi ahtaammat oltavat,ovat toisinaan ihan kylki kyljessä toisissaan kiinni.
Itse ainakin uskon tuohon että mitä tiheämpi riviväli, sitä parempi sato, puhumattakaan siitä että harvempi riviväli antaa enemmän kasvutilaa rikoille.
Esimerkiksi isojyväistä kevätvehnää kun joutuu kylvämään 750-800 kpl neliölle, eli kiloissa n. 350 kg, niin siinä jo ihan konkreettisesti huomaa, että jyvät saattavat olla paikoitellen toisissaan ihan kiinni, tämä kyllä vaikuttaa satotasoon negatiivisesti.
Ja huom. Itse kylvän VM DS:llä,missä 15 cm riviväli.
-
Itse olen kyllä havainnoinut että kun vaihdoin vanhan laahavannas tumen kiekkovannas cerexiin niin oraat kyllä parani. Tuntuu että itää nopeammin, ehkä syynä apulanta lähempänä siementä🤔.
Ja orastuminen tasaisempaa.
Vanhassa tumessa riviväli taisi olla 12cm ja onko tossa cerexissä nyt 15 vai 16cm.
-
Totta kai se riviväli on omassa koneessa paras, vaikka se olisi puoli metriä. Mielestäni mahdollisimman tasaista ja täystiheää kylvöstä kannattaa lähteä tavoittelemaan, jos ylipäätään viitsii kylvinkoneen likastaa...
Rakkineen tapaan uskon tiheään riviväliin oraiden tasaisuudessa ja rikkapaineen pienentämisessä. Lisäksi rohkenen epäillä, että apulannan olisi hyvä olla samassa vaossa kuin siemenenkin.
-
Totta kai se riviväli on omassa koneessa paras, vaikka se olisi puoli metriä. Mielestäni mahdollisimman tasaista ja täystiheää kylvöstä kannattaa lähteä tavoittelemaan, jos ylipäätään viitsii kylvinkoneen likastaa...
Rakkineen tapaan uskon tiheään riviväliin oraiden tasaisuudessa ja rikkapaineen pienentämisessä. Lisäksi rohkenen epäillä, että apulannan olisi hyvä olla samassa vaossa kuin siemenenkin.
No en nyt sitäkään tarkoittanut mutta omat kokemukset on nämä. Toki tulos voisi olla sama milla tahansa uudemmalla koneella mutta cerexiin nyt satuin päätymään.
Naapurilla joku uudempi tume. Siinä apulannat menee kiekoilla renkaiden edestä ja siemenet kiekoilla rengasrivistön takaa. Aika jännä toteutus mutta hyvät oraat näytti silläkin tulevan. Siinä riviväli näyttää kapemmalta kuin omassa.
Suurin syy cerexiin päätymisessä taisi olla hinta. Uuden koneen kun halusin. Olison ottanut Forten mutta ei sopinut budjettiin. Fortella olisi ollut mahdollisuus kylvää suoraankin.
-
Itse olen kyllä havainnoinut että kun vaihdoin vanhan laahavannas tumen kiekkovannas cerexiin niin oraat kyllä parani. Tuntuu että itää nopeammin, ehkä syynä apulanta lähempänä siementä🤔.
Ja orastuminen tasaisempaa.
Vanhassa tumessa riviväli taisi olla 12cm ja onko tossa cerexissä nyt 15 vai 16cm.
Mielenkiintoinen havainto ja uskon täysin. Todennäköinen selitys tuo starttilannoitevaikutus.
-
Rivivälin kasvattamiseen on johtanut tämä nykyaikainen sänkikeskeinen viljelykulttuuri. Luulen, että se 12,5 on aika lähellä oikeaa ja mitä harvemmaksi menee, niin alkaa tulla noita Rakkineen kuvaamia ongelmia. SNC:ssä riviväli jo 16,7, mitä pidän aika rajuna. Tulee jo ongelmia ajourien kanssa, jos 15m ruisku. Yhden vantaan sulkeminen ok, mutta kahden tekee jo puolen metrin urat. Täytyisi ruiskun leveyttä kasvattaa, että uravaikutus ei kasva liian suureksi.
-
Ainakin Tumella oli joskus vannas joka kylvi hajalleen leveämpään nauhaan. Tai ainakin jakoi yhden rivin kahteen hyvin lähellä toisiaan olevaan leveään riviin. Oliko se nyt sitten siipivannas vai mikä..
Ei siitä kuitenkaan tainnut tulla mitään selvää etua ja katosi markkinoilta.
-
Ainakin Tumella oli joskus vannas joka kylvi hajalleen leveämpään nauhaan. Tai ainakin jakoi yhden rivin kahteen hyvin lähellä toisiaan olevaan leveään riviin. Oliko se nyt sitten siipivannas vai mikä..
Ei siitä kuitenkaan tainnut tulla mitään selvää etua ja katosi markkinoilta.
Se ei muistaakseni toiminut oikein kunnolla kuin hienolla hiedalla. Tukkeutui herkästi, eikä vantaan leveys oikein natsannut työsyvyyden pitovaatimuksen kanssa jne. Horschilla oli takavuosina joku vastaava viritys, ihan silitysraudan näköinen vempele, mutta sekin on tainnut poistua markkinoilta.
-
Katselin itse aikanaan sekä Fortea että Cerexiä. Päädyin kuitenkin vähän käytettyyn Rapidiin, kun löysin lähes käyttämättömän ilman ISOBUS:ia olevan mallin. Varmaan nämä Multivat ovat ihan toimivia kamppeita, mutta en halunnut ottaa riskiä, että perinteiseen suomalaiseen tapaan tuotekehitystä tehdään tiloilla isäntien kustannuksella. Mun Räpsä on ilman discejä. Muokkaan kaikki kultivaattorilla syksyllä tai märän syksyn tullen kynnän osan.
Pysy Kylmis vaan Rapidissa. Toimintavarmuus on kuitenkin sesonkikaluissa kaikkein tärkein ominaisuus.
-
Katselin itse aikanaan sekä Fortea että Cerexiä. Päädyin kuitenkin vähän käytettyyn Rapidiin, kun löysin lähes käyttämättömän ilman ISOBUS:ia olevan mallin. Varmaan nämä Multivat ovat ihan toimivia kamppeita, mutta en halunnut ottaa riskiä, että perinteiseen suomalaiseen tapaan tuotekehitystä tehdään tiloilla isäntien kustannuksella. Mun Räpsä on ilman discejä. Muokkaan kaikki kultivaattorilla syksyllä tai märän syksyn tullen kynnän osan.
Pysy Kylmis vaan Rapidissa. Toimintavarmuus on kuitenkin sesonkikaluissa kaikkein tärkein ominaisuus.
Tätä voisi tuttuun tapaan jatkaa, että miksi pitää kylvää Rapidilla, kun se on ihan paska. Ei sillä tee mitään.
-
Ainakin Tumella oli joskus vannas joka kylvi hajalleen leveämpään nauhaan. Tai ainakin jakoi yhden rivin kahteen hyvin lähellä toisiaan olevaan leveään riviin. Oliko se nyt sitten siipivannas vai mikä..
Ei siitä kuitenkaan tainnut tulla mitään selvää etua ja katosi markkinoilta.
Se ei muistaakseni toiminut oikein kunnolla kuin hienolla hiedalla. Tukkeutui herkästi, eikä vantaan leveys oikein natsannut työsyvyyden pitovaatimuksen kanssa jne. Horschilla oli takavuosina joku vastaava viritys, ihan silitysraudan näköinen vempele, mutta sekin on tainnut poistua markkinoilta.
Cameleoniin saa kärkipalan mikä kylvää leveään nauhaan.
-
Ainakin Tumella oli joskus vannas joka kylvi hajalleen leveämpään nauhaan. Tai ainakin jakoi yhden rivin kahteen hyvin lähellä toisiaan olevaan leveään riviin. Oliko se nyt sitten siipivannas vai mikä..
Ei siitä kuitenkaan tainnut tulla mitään selvää etua ja katosi markkinoilta.
Se ei muistaakseni toiminut oikein kunnolla kuin hienolla hiedalla. Tukkeutui herkästi, eikä vantaan leveys oikein natsannut työsyvyyden pitovaatimuksen kanssa jne. Horschilla oli takavuosina joku vastaava viritys, ihan silitysraudan näköinen vempele, mutta sekin on tainnut poistua markkinoilta.
Cameleoniin saa kärkipalan mikä kylvää leveään nauhaan.
Ja seuraavaksi voikin sitten siirtyä Aitohajakylvöön! ;D
-
Ainakin Tumella oli joskus vannas joka kylvi hajalleen leveämpään nauhaan. Tai ainakin jakoi yhden rivin kahteen hyvin lähellä toisiaan olevaan leveään riviin. Oliko se nyt sitten siipivannas vai mikä..
Ei siitä kuitenkaan tainnut tulla mitään selvää etua ja katosi markkinoilta.
Se ei muistaakseni toiminut oikein kunnolla kuin hienolla hiedalla. Tukkeutui herkästi, eikä vantaan leveys oikein natsannut työsyvyyden pitovaatimuksen kanssa jne. Horschilla oli takavuosina joku vastaava viritys, ihan silitysraudan näköinen vempele, mutta sekin on tainnut poistua markkinoilta.
Cameleoniin saa kärkipalan mikä kylvää leveään nauhaan.
Ja seuraavaksi voikin sitten siirtyä Aitohajakylvöön! ;D
Sen kun suorittaa keväällä kymenlaakson savilla niin voi siirtyä samantien nykyiseen vihreään ajatteluun missä ei tarvitse tuottaa mitään. ;D
-
Pintalevittimen hajakylvö onnistuu syyskylvöisellä rukiilla erinomaisen hyvin, jos sää on kostea. Hajasuorakylvön perään siemeniä voisi kieritellä multaan esimerkiksi kevyen lapiorullaäkeen kanssa.
Eli kun siihen pahnaputuun kumminkin kylvetään, on mielestäni yliorganisointia käyttää kymmenien tuhansien eurojen riviinkylvökonetta, kun satasen suppilovicon tekee homman ihan samalla tavalla. Siemenmäärää voi lisätä 20-30%, mutta ainakin pilkkahintavuosina 80 euron ruis on halpaa heittää peltoon vaikka 400 kg/ ha.
Satotaso ei välttämättä ole huippua, mutta kohtuullinen kumminkin. Voi myös olla, että hajallaan olevat rukiinversot peittävät rikkakasveja jopa paremmin kuin riviin kylvetyt.
-SS-
-
Kelläs kylvinvalmistajilla muuten olisi harvemman rivivälin koneita tarjolla? Täytyy alkaa miettimään jo seuraavan vuosikymmenen koneketjua, jos vaikka alkaisi system-Claydon-tyylin tekemään riviväliharausta joskus.
-
Multivan ja VM koneiden ongelma on ollut kauran kylvö. Nyt tulleessa viime päivityksessä on ongelmaan puututtu. Ilmeisesti nyt tahkeaksi peitattu, kylmäilmakuivattu ,Niklas kaurakin pitkine vihneineen menee läpi.
-
Multivan ja VM koneiden ongelma on ollut kauran kylvö. Nyt tulleessa viime päivityksessä on ongelmaan puututtu. Ilmeisesti nyt tahkeaksi peitattu, kylmäilmakuivattu ,Niklas kaurakin pitkine vihneineen menee läpi.
Multiva petras jo tosipaljon tuon sekottimen muutoksella. Nyt Joo uudet syöttölaitteet kuulemma vielä paremmat.
-
on se hyä kun valmistajat parantaa koneita. ennen vanhaan valmistaja sano valittajalle että: ei sitä joka paikassa voi käyttää, vaiha peltoa ja tavaraa!
-
Katselin itse aikanaan sekä Fortea että Cerexiä. Päädyin kuitenkin vähän käytettyyn Rapidiin, kun löysin lähes käyttämättömän ilman ISOBUS:ia olevan mallin. Varmaan nämä Multivat ovat ihan toimivia kamppeita, mutta en halunnut ottaa riskiä, että perinteiseen suomalaiseen tapaan tuotekehitystä tehdään tiloilla isäntien kustannuksella. Mun Räpsä on ilman discejä. Muokkaan kaikki kultivaattorilla syksyllä tai märän syksyn tullen kynnän osan.
Pysy Kylmis vaan Rapidissa. Toimintavarmuus on kuitenkin sesonkikaluissa kaikkein tärkein ominaisuus.
Nyt ollaan niin ytimessä kuin olla ja voi :)
Kyllähän toimintavarmuus on se pointti Rapidissa. Kylvinkoneiden McHale, jos voisi niin sanoa. Onhan Rapidissakin tyyppivikoja ja tässä joutunut pieniä korjauksia tekemään, mutta kaikki on pystytty tekemään, niin ettei kylvöt ole häiriintyneet. Tuossa, kun kollega sen uusimman kotimaisen laittoi Rapidin tilalle ja sitten kertoili kuulumisia, niin totesin, että Väderstadin teräs ei ole samaa terästä, mitä muut käyttävät, niin auliisti myönsi, että kyllä se vaan näin on.
Siihen kylvöön annan vinkin, että katso vantaan sijainti suhteessa lautasen alareunaan kohdalleen. Perusasetus on keskimmäisessä reiässä ja jos lovetus on vielä hyvä, niin on liian korkealla. Kannattaa pudottaa ylimpään reikään, niin kylvää tarkemmin. Lovetuksen kuluessa, täytyy vantaan korkeuttakin ehkä nostaa. Myös apulantavantaat voi kannattaa nostaa samalle tasolle siemenkiekkojen kanssa, ei riko kylvöpohjaa niin helposti. Noilla muutoksilla, omilla pelloilla toiminut tosi hyvin.
-
Välysten syntyyn saattaa vaikuttaa myös käyttötapa. Olen tavannut Nova-kylväjiä jotka pitävät varmuuden vuoksi vannaspainon aina lähes täysillä; itse taas painotan niin vähän että ne etupyörät juuri seuraavat maata, ei yhtään enempää. Käytännössä mulla painotus on usein lähellä minimiä, muokattuun maahan kylväessä menee aina nollilla.
Riippuu maalajeista ja äestyksestä. Jos äestellään 2-3cm, niin siemenen asettelukin täytyy mennä just kohdalleen. Jos vannaspaino on varovainen, niin ei välttämättä jaksakaan upota niissä kovissa kohdissa. Saattaa olla kiusaus tehdä juuri tuota ylipainotusta varmistuksen vuoksi.
Mutta tuo renkaan kantokyky askarruttaa minua, kun kävin katsomassa kollegan kylvöä keväällä. Oli vaihteleva lohko, jossa suurimmaksi osaksi todella multavaa maata. Katsottiin ensin kovemmalla kohtaa, että kylvää hyvin 3-4 senttiin, mutta sitten, kun mentiin siihen multavammalle osuudelle, niin siemenet oli jossain 7-8sentin paikkeilla. Kollega vähän hätkähti, mutta totesi, että kyllä ne tuolta nousee, kun on niin pehmeetä maata ja myöhemmin kesällä katselin, että näin olikin käynyt. Siinä kylväessä vaan seurailin sitä etupyörän toimintaakin, niin ei se mitenkään uinut niissä pehmeissä paikoissa. Vannaspainotusta toki oli, se mitä nyt suositellaan ja sitä toki tarvittiin niissä kovemmissa paikoin. Mutta jäi mietityttämään tuo, että voiko vannas painua syvälle siitä etupyörästä huolimatta. Eikö tuon etupyörän homma ole juuri pitää tuo kylvösyvyys kohdallaan. Tuossa toinen kollega, kova Rapidin mies hänkin, on minulle sanonut, että Rapidin hyvä puoli on noissa pehmeissä paikoissa tuohon takarenkaaseen kytketty ohjuritanko, joka ikäänkuin estää vantaan yltiöpäisen painumisen liian alas, koska se on käytännössä jossain suhteessa koneen asemaan. Jos mennään tosi syvälle, niin silloin on koko kone painumassa. Kysymys kuuluu, oliko tuossa Novakylvössä vaan optinen harha tuolla pehmeessä vai voiko vantaassa olla niin paljon voimaa, että painaa holtittomasti syvälle. Sekava selostus, tiedän ;D
-
Välysten syntyyn saattaa vaikuttaa myös käyttötapa. Olen tavannut Nova-kylväjiä jotka pitävät varmuuden vuoksi vannaspainon aina lähes täysillä; itse taas painotan niin vähän että ne etupyörät juuri seuraavat maata, ei yhtään enempää. Käytännössä mulla painotus on usein lähellä minimiä, muokattuun maahan kylväessä menee aina nollilla.
Riippuu maalajeista ja äestyksestä. Jos äestellään 2-3cm, niin siemenen asettelukin täytyy mennä just kohdalleen. Jos vannaspaino on varovainen, niin ei välttämättä jaksakaan upota niissä kovissa kohdissa. Saattaa olla kiusaus tehdä juuri tuota ylipainotusta varmistuksen vuoksi.
Mutta tuo renkaan kantokyky askarruttaa minua, kun kävin katsomassa kollegan kylvöä keväällä. Oli vaihteleva lohko, jossa suurimmaksi osaksi todella multavaa maata. Katsottiin ensin kovemmalla kohtaa, että kylvää hyvin 3-4 senttiin, mutta sitten, kun mentiin siihen multavammalle osuudelle, niin siemenet oli jossain 7-8sentin paikkeilla. Kollega vähän hätkähti, mutta totesi, että kyllä ne tuolta nousee, kun on niin pehmeetä maata ja myöhemmin kesällä katselin, että näin olikin käynyt. Siinä kylväessä vaan seurailin sitä etupyörän toimintaakin, niin ei se mitenkään uinut niissä pehmeissä paikoissa. Vannaspainotusta toki oli, se mitä nyt suositellaan ja sitä toki tarvittiin niissä kovemmissa paikoin. Mutta jäi mietityttämään tuo, että voiko vannas painua syvälle siitä etupyörästä huolimatta. Eikö tuon etupyörän homma ole juuri pitää tuo kylvösyvyys kohdallaan. Tuossa toinen kollega, kova Rapidin mies hänkin, on minulle sanonut, että Rapidin hyvä puoli on noissa pehmeissä paikoissa tuohon takarenkaaseen kytketty ohjuritanko, joka ikäänkuin estää vantaan yltiöpäisen painumisen liian alas, koska se on käytännössä jossain suhteessa koneen asemaan. Jos mennään tosi syvälle, niin silloin on koko kone painumassa. Kysymys kuuluu, oliko tuossa Novakylvössä vaan optinen harha tuolla pehmeessä vai voiko vantaassa olla niin paljon voimaa, että painaa holtittomasti syvälle. Sekava selostus, tiedän ;D
Etupyörä määrää tahdin, joten täytyy sen etupyöräkin upota.
Pehmeällä kovalla painatuksella näin voi tietysti käydäkkin.
Mutta näkee hän sen niistä etupyöristä
-
Katselin itse aikanaan sekä Fortea että Cerexiä. Päädyin kuitenkin vähän käytettyyn Rapidiin, kun löysin lähes käyttämättömän ilman ISOBUS:ia olevan mallin. Varmaan nämä Multivat ovat ihan toimivia kamppeita, mutta en halunnut ottaa riskiä, että perinteiseen suomalaiseen tapaan tuotekehitystä tehdään tiloilla isäntien kustannuksella. Mun Räpsä on ilman discejä. Muokkaan kaikki kultivaattorilla syksyllä tai märän syksyn tullen kynnän osan.
Pysy Kylmis vaan Rapidissa. Toimintavarmuus on kuitenkin sesonkikaluissa kaikkein tärkein ominaisuus.
Nyt ollaan niin ytimessä kuin olla ja voi :)
Kyllähän toimintavarmuus on se pointti Rapidissa. Kylvinkoneiden McHale, jos voisi niin sanoa. Onhan Rapidissakin tyyppivikoja ja tässä joutunut pieniä korjauksia tekemään, mutta kaikki on pystytty tekemään, niin ettei kylvöt ole häiriintyneet. Tuossa, kun kollega sen uusimman kotimaisen laittoi Rapidin tilalle ja sitten kertoili kuulumisia, niin totesin, että Väderstadin teräs ei ole samaa terästä, mitä muut käyttävät, niin auliisti myönsi, että kyllä se vaan näin on.
Siihen kylvöön annan vinkin, että katso vantaan sijainti suhteessa lautasen alareunaan kohdalleen. Perusasetus on keskimmäisessä reiässä ja jos lovetus on vielä hyvä, niin on liian korkealla. Kannattaa pudottaa ylimpään reikään, niin kylvää tarkemmin. Lovetuksen kuluessa, täytyy vantaan korkeuttakin ehkä nostaa. Myös apulantavantaat voi kannattaa nostaa samalle tasolle siemenkiekkojen kanssa, ei riko kylvöpohjaa niin helposti. Noilla muutoksilla, omilla pelloilla toiminut tosi hyvin.
Ei ole ikinä rapidia ollut, mutta laadukkaaksi koneeksihan sitä kehutaan. Ja kyllähän suomalaisilla tuppaa vähän olemaan homma niin että kehitystyötä jatketaan tiloilla. Oma 300ha kokemus fortesta on se ettei juuri mitään muuta tuon yllä mainituiden kaapijoiden lisäksi ole ollut kuin että alussa nosto/merkkari hydrauliikka haki säätöjä kohdilleen ja kaiketi ilmoja pihalle mut syyskylvöissä toimi jo hyvin. Syytä en tiedä.
Mutta ekana kannattaa miettiä mihin konetta ollaan käyttämässä. Jos halutaan suorakylvää niin ainakaan kovilla mailla rapidista ei ole suorakylvökoneeksi. Muokkari varmaan auttaa mut onko oikeasti toimiva systeemi kevätkylvöillä, jos alkukesä kuiva ja maalajit ei ole hikeviä. Itsellä tässä kohtaa rapid tippui pois, harmitti kyllä kun liikaa kokemuksia suomalaisista maatalouskoneista. Vaihtoehtoja ei 4m kokoluokassa oikein ole. Eurooppalaiset lähinnä nyt horssi on 4m vaan pirun kallis, jos 6m niin tilanne tasoittuu. Muut merkit aika marginaalisia. Uskaltaako niitä sit ostaa, jos vikaa tai jotain osaa tarvii niin apua ei välttämättä löydy kovinkaan läheltä. Pakko oli siis tyytyä kotimaiseen valmisteeseen..
-
En kiistä havaittua asiaa, en vaan oikein ymmärrä miten niin voi käydä. Ellei se etupyörä tosiaan painu myös. Tai sitten siinä vannaskelkan suuntaisripustuksessa on niin pahoja välyksiä että kelkka pääsee pylkkimään ja lautanen ei kulje samassa syvyydessä kuin pyörä. Väistelee kovat ja sitten retkahtaa pehmeällä? En tämmöistä ole koskaan kyllä nähnyt.
Tyhjällä koneella ja maksimipainatuksella myös koko koneen asento voi hiukan muuttua takakenoksi vaikka se nyt ei varsinaisesti ylös nousekaan. Se syventää hiukan.
Ennen vanhaan Rapidissa taisi säiliöiden täyttöaste vaikuttaa turhan paljon kylvösyvyyteen, siitä ongelmasta on kai jo päästy eroon?
-
Toinen mikä voi olla mahdollista on se jos muokattu maan pinta koostuu isoista ja kovista kokkareista tai on oikein kivistä ja soraista. Silloin se etupyörä kulkee osin tiivistymättömän kokkarekerroksen päällä ja syvyys joudutaan säätämään pari naksua syvemmälle jotta kylvösyvyys säilyy. Sitten kun mennään (pehmeälle) sileälle maalle niin menee turhan syvään.
Mun kylvöt ovat pääosin oikein hyvin muokattuja tai sitten suorakylvöä, siksi en ole ongelmaan törmännyt kuin sen verran että olen sen havainnut.mahdolliseksi.
-
Pehmeässä maassa myös kylvömuokkaus saattaa mennä syvälle, joten aika monesta asiasta on kiinni. Kyllä ne koneet uppoavat pehmeillä maalajeilla enemmän kuin kovilla, joten kompromisseja on kylvö täynnä. Jospa sellainen kylvödrone joskus kylväisi aina pari jyvää kerralla.
-
Ainoa mikä tulee Novassa mieleen että jyvä menisi syvenmälle kuin etupyörä.
Että konetta ei ole säädetty vaateriin, mutta sekään ei vaikuta kun takimmaisen riviin.
-
Kelläs kylvinvalmistajilla muuten olisi harvemman rivivälin koneita tarjolla? Täytyy alkaa miettimään jo seuraavan vuosikymmenen koneketjua, jos vaikka alkaisi system-Claydon-tyylin tekemään riviväliharausta joskus.
No meillä tutummista merkeistä tulee mieleen Väderstad Seed Hawk, semmosia on jokunen kone Suomessakin.
-
Ainakin Tumella oli joskus vannas joka kylvi hajalleen leveämpään nauhaan. Tai ainakin jakoi yhden rivin kahteen hyvin lähellä toisiaan olevaan leveään riviin. Oliko se nyt sitten siipivannas vai mikä..
Ei siitä kuitenkaan tainnut tulla mitään selvää etua ja katosi markkinoilta.
Se ei muistaakseni toiminut oikein kunnolla kuin hienolla hiedalla. Tukkeutui herkästi, eikä vantaan leveys oikein natsannut työsyvyyden pitovaatimuksen kanssa jne. Horschilla oli takavuosina joku vastaava viritys, ihan silitysraudan näköinen vempele, mutta sekin on tainnut poistua markkinoilta.
Cameleoniin saa kärkipalan mikä kylvää leveään nauhaan.
Ja seuraavaksi voikin sitten siirtyä Aitohajakylvöön! ;D
Sen kun suorittaa keväällä kymenlaakson savilla niin voi siirtyä samantien nykyiseen vihreään ajatteluun missä ei tarvitse tuottaa mitään. ;D
Syysvehnällä jos talvesta selviää niin saman kuustonnarin saa kuin vantaalla vetäjät :P
-
Ainakin Tumella oli joskus vannas joka kylvi hajalleen leveämpään nauhaan. Tai ainakin jakoi yhden rivin kahteen hyvin lähellä toisiaan olevaan leveään riviin. Oliko se nyt sitten siipivannas vai mikä..
Ei siitä kuitenkaan tainnut tulla mitään selvää etua ja katosi markkinoilta.
Se ei muistaakseni toiminut oikein kunnolla kuin hienolla hiedalla. Tukkeutui herkästi, eikä vantaan leveys oikein natsannut työsyvyyden pitovaatimuksen kanssa jne. Horschilla oli takavuosina joku vastaava viritys, ihan silitysraudan näköinen vempele, mutta sekin on tainnut poistua markkinoilta.
Cameleoniin saa kärkipalan mikä kylvää leveään nauhaan.
Ja seuraavaksi voikin sitten siirtyä Aitohajakylvöön! ;D
Sen kun suorittaa keväällä kymenlaakson savilla niin voi siirtyä samantien nykyiseen vihreään ajatteluun missä ei tarvitse tuottaa mitään. ;D
Syysvehnällä jos talvesta selviää niin saman kuustonnarin saa kuin vantaalla vetäjät :P
Niin varmaan saakin mut ainakin itse joudun vielä kylvämään keväälläkin, että ei oikein toimi. ;D
-
En kiistä havaittua asiaa, en vaan oikein ymmärrä miten niin voi käydä. Ellei se etupyörä tosiaan painu myös. Tai sitten siinä vannaskelkan suuntaisripustuksessa on niin pahoja välyksiä että kelkka pääsee pylkkimään ja lautanen ei kulje samassa syvyydessä kuin pyörä. Väistelee kovat ja sitten retkahtaa pehmeällä? En tämmöistä ole koskaan kyllä nähnyt.
Tyhjällä koneella ja maksimipainatuksella myös koko koneen asento voi hiukan muuttua takakenoksi vaikka se nyt ei varsinaisesti ylös nousekaan. Se syventää hiukan.
Ennen vanhaan Rapidissa taisi säiliöiden täyttöaste vaikuttaa turhan paljon kylvösyvyyteen, siitä ongelmasta on kai jo päästy eroon?
Tämähän oli silloin uusi kone ja sen verran tarkka isäntä, että kaikki oli todennäköisesti vatupassissa ja välyksiä ei luonnollisesti ollut. Voi olla, että kone kuitenkin painui siinä pehmeässä, mutta sitä ei osattu havaita, eikä kyllä etupyörissäkään huomannut mitään ihmeellistä. Onhan ne sillä portaittaisella mallilla tehty, joten läpäisee paremmin, vaikkei sen luulisi vaikuttavan, kyllä se pyörä todennäköisesti lauttaa jos painaa liikaa. Mutta se nyt tuli selväksi, että etupyörän kyllä pitäisi kantaa ja vantaan ei pitäisi päästä karkaamaan liian syvälle. Täytyy siltä kysellä lisää kokemuksia.
Rapidin syvyyden muutos säiliöiden täyttöasteen mukaan on kanssa vähän sellainen asia, että toiset sen huomaa ja toiset ei. Toiset on sitä mieltä, että säiliöiden ollessa puolillaan, syvyyttä kannattaa lisätä puoli pykälää asteikolla. Itse en ole tätä kunnolla todentanut kuin silloin, kun molemmat säiliöt ovat hyvin tyhjät. Jostain syystä usein käy niin, että on joku kova töyry menossa juuri sillä hetkellä, jonka äestäminen on jäänyt hieman liian matalaksi. Siinä koitaa, että lasketaan hieman syvyyttä tähän, niin vannas ei jaksakaan painaa kylvöpohjasta läpi. Yleensä kyllä pyrin siihen, että koneen syvyyttä ei juuri säädellä. Vähän jokaisen koneen suhteellisesta asteikosta kiinni, mutta asteikolla 7, menee 4cm ja asteikolla 8 menee 5cm. Yleensä pyrin äestämään sentin verran matalammaksi ja koneen vannas sitten painaa jyvää sen sentin syvemmälle tai kovemmissa kohdin se jää siihen muokkauspohjan kohdalle. Kun se kylvötulos on riittävä, niin ei sitä sitten ole tullut haettua logiikkaa, että mikä on säiliön täyttöaste juuri nyt.
-
Kylvetty pelkästään muokattuun niin että sentin tai puoli syvempää kuin muokkaus saa siemenet asettumaan 98% tasaisesti.
Tuohan siinä eniten kiinnostaa. Se ei ole vielä avautunut, asettuuko siemen kovaa maata vasten vai pyyhkiikö se kumilerpake jyviä maata vasten, käytännössä sekoittaa jotenkin multaan.
Sähköjä voi aina epäillä, mutta kyllä se yksinkertaistaa rakennetta erityisesti tämän koneen kohdalla, kun mekaaninen versio on melkoinen ketju-ratas-esitys. Tumessa sähkömoottori on kolmella pultilla rungossa kiinni ja nopeasti vaihdettavissa. Tässä todennäköisesti sama juttu. Hyvissä ajoin ennen toukoja pyörittää kiertokoeasennossa hetken aikaa, että näkee heräämisen talven jälkeen. Voi ne hajota ja hajookin varmaan, mutta koska ja milloin, on eri juttu.
En sähköä pelkää mutta, miten tämä syöttö on toteutettu? Mitä lisäarvoa sähköllä saadaan? Toki jos kyseessä on puhallinkone, se on välttämätöntä.
Luulin Forten tarkoittavan jotain moottorilitkua ::)
-
Kylvetty pelkästään muokattuun niin että sentin tai puoli syvempää kuin muokkaus saa siemenet asettumaan 98% tasaisesti.
Tuohan siinä eniten kiinnostaa. Se ei ole vielä avautunut, asettuuko siemen kovaa maata vasten vai pyyhkiikö se kumilerpake jyviä maata vasten, käytännössä sekoittaa jotenkin multaan.
Sähköjä voi aina epäillä, mutta kyllä se yksinkertaistaa rakennetta erityisesti tämän koneen kohdalla, kun mekaaninen versio on melkoinen ketju-ratas-esitys. Tumessa sähkömoottori on kolmella pultilla rungossa kiinni ja nopeasti vaihdettavissa. Tässä todennäköisesti sama juttu. Hyvissä ajoin ennen toukoja pyörittää kiertokoeasennossa hetken aikaa, että näkee heräämisen talven jälkeen. Voi ne hajota ja hajookin varmaan, mutta koska ja milloin, on eri juttu.
En sähköä pelkää mutta, miten tämä syöttö on toteutettu? Mitä lisäarvoa sähköllä saadaan? Toki jos kyseessä on puhallinkone, se on välttämätöntä.
Luulin Forten tarkoittavan jotain moottorilitkua ::)
Sähkösyötöllä saadaan paikka kohtaisesti säädettyä kylvö määriä, päällekäisyydet pois kun GPS ohjaa syötön aloituksen ja lopetuksen, puolen koneen sulku kiiloissa. Näin alkuun
-
Kylvetty pelkästään muokattuun niin että sentin tai puoli syvempää kuin muokkaus saa siemenet asettumaan 98% tasaisesti.
Tuohan siinä eniten kiinnostaa. Se ei ole vielä avautunut, asettuuko siemen kovaa maata vasten vai pyyhkiikö se kumilerpake jyviä maata vasten, käytännössä sekoittaa jotenkin multaan.
Sähköjä voi aina epäillä, mutta kyllä se yksinkertaistaa rakennetta erityisesti tämän koneen kohdalla, kun mekaaninen versio on melkoinen ketju-ratas-esitys. Tumessa sähkömoottori on kolmella pultilla rungossa kiinni ja nopeasti vaihdettavissa. Tässä todennäköisesti sama juttu. Hyvissä ajoin ennen toukoja pyörittää kiertokoeasennossa hetken aikaa, että näkee heräämisen talven jälkeen. Voi ne hajota ja hajookin varmaan, mutta koska ja milloin, on eri juttu.
En sähköä pelkää mutta, miten tämä syöttö on toteutettu? Mitä lisäarvoa sähköllä saadaan? Toki jos kyseessä on puhallinkone, se on välttämätöntä.
Luulin Forten tarkoittavan jotain moottorilitkua ::)
Sähkösyötöllä saadaan paikka kohtaisesti säädettyä kylvö määriä, päällekäisyydet pois kun GPS ohjaa syötön aloituksen ja lopetuksen, puolen koneen sulku kiiloissa. Näin alkuun
Kiertokokeet tuli helpoiksi, kun painat nappia koneen kyljessä ja lasket jonkun aikaa jyviä kaukaloihin, punnitset tuloksen ja syötät vaa'an lukeman paneelin kautta käyttöön.
Osaa ottaa huomioon kaarroksissa, että ulkoreunan puolelle täytyy ajaa enemmän siemeniä.
Koko voimansiirtolinja yksinkertaistui rajusti, kun ketju-ratas välityksiä jäi pois.
Ylläpito yksinkertaisempaa, jos moottori hajoaa, niin kolmella pultilla irti ja uusi motti tilalle. Kun syöttöakselin molemmissa päissä on moottori, niin toisen pään hajotessa, voima riittää pyörittämään koko linjastoa vain yhdelläkin moottorilla. Työt eivät keskeydy yksittäisen komponentin vikaan.
-
Luulisin että moottori tuskin hajoaa, mutta se moottoreita ohjaava elektroniikka, kaapeloinnit ja liittimet ovat isompi epävarmuustekijä.
Taitaa myös vaatia traktorista aika tukevan sähkönsyötön?
-
Luulisin että moottori tuskin hajoaa, mutta se moottoreita ohjaava elektroniikka, kaapeloinnit ja liittimet ovat isompi epävarmuustekijä.
Taitaa myös vaatia traktorista aika tukevan sähkönsyötön?
Jos traktorissa ei ole isobus liitintä.
Akulta tuodaan suoraan johtosarja, ja veturissa syytä olla reilun kokoinen laturi
Edit: korjattu, ajatus katkos
-
Luulisin että moottori tuskin hajoaa, mutta se moottoreita ohjaava elektroniikka, kaapeloinnit ja liittimet ovat isompi epävarmuustekijä.
Tuossa se olennainen onkin. Moottorin hajoaminen mitään mut sit kun se tieto ei vain kulje sille moottorille niin harmaita hiuksia tulee.
-
Luulisin että moottori tuskin hajoaa, mutta se moottoreita ohjaava elektroniikka, kaapeloinnit ja liittimet ovat isompi epävarmuustekijä.
Taitaa myös vaatia traktorista aika tukevan sähkönsyötön?
Jos traktorissa ei ole power pioint liitintä.
Akulta tuodaan suoraan johtosarja, ja veturissa syytä olla reilun kokoinen laturi
Ketjuratasvetoisella cerexillä kylväessä kun illan pimeydessä laitoin traktorista kaikki työvalot päälle, niin ohjain alkoi hälyttää liian alhaisesta jännitteestä🤔
-
Luulisin että moottori tuskin hajoaa, mutta se moottoreita ohjaava elektroniikka, kaapeloinnit ja liittimet ovat isompi epävarmuustekijä.
Taitaa myös vaatia traktorista aika tukevan sähkönsyötön?
Jos traktorissa ei ole power pioint liitintä.
Akulta tuodaan suoraan johtosarja, ja veturissa syytä olla reilun kokoinen laturi
Vai isobus ;D
Yli kymmenen vuotta kylvetty sähkömoottorin syöttämiä jyviä, ei ole tainnut koskaan sähkö tai hydrauliikka vikaan kylvö keskeytyä.
-
Onneksi ne viat eivät sentään ihan jokaista konetta koske.
Sinänsä sähkövehkeet ovat melko luotettavia. Ehkä hankalin ongelma on niiden vaatima tieto ja taito; katkenneen ketjun osaa joka isäntä vaihtaa tai liittää ihan 'rautakauppaosilla' ja hätätilanteessa vaikka jostain muusta vehkeestä osat lainaten.
Sähkövian syyllisen löytäminenkin voi olla jo haaste ja seonneen tai pimenneen bittipurkin kohdalla apua ei löydy omasta pajasta. Eikä naapurinkaan...
-
Messuilla olin niin kattelin että alkaa olla kylvökoneilla hintaa. Halvin 3m konekin maksaa ihan järkyttävästi. Saakelin kova hinta peltipurkista joka vaan heittelee siemenet peltoon.
Itestä noi Forten hydrauliikkasysteemit on kyllä jotain sellaista josta haluisin pysyä erossa tutustumatta paremmin. En kyllä ihan kaikkia yksityiskohtia saanut, mutta joka vantaalle oma tunkki ja ne on paineakuilla jousitettu. Mitäs jos yksi vuotaa sisäisesti? Vaihdat tai testaat kaikki erikseen? Multivan asiantuntijan selitys paineakkujen filosofiasta ei kyllä uponnut itelle. Tiedän kyllä miten paineakut toimii, mutta miten se sitten toimii vantaistossa jäikin kyllä epäselväksi. Todennäköisesti pitäisi nähdä kone pellolla ja miten noi kaikki systeemit liikkuu ennenkuin voisi ostaa tuollaisen.
Jotkut kumiset "laakerit" tuossa akselissa jota pyörittämällä vannaspainoa saadetään. Ihan vakavalla naamalla selitti että kestää yhtä kauan kumit vaihtamatta kuin kiekotkin. Epäilen. Riippuu paljonko toi akseli veivaa edestakaisin. Mutta muuten voi olla ihan ok peli jos massia on.
Tietty sillä varauksella että noihin sähkösysteemeihin saa jotain tukea 10 vuoden päästäkin. Ei kukaan enää tänä päivänä tee esimerkiksi 10 vuoden takaisia piirilevyjä.
-
Tietty sillä varauksella että noihin sähkösysteemeihin saa jotain tukea 10 vuoden päästäkin. Ei kukaan enää tänä päivänä tee esimerkiksi 10 vuoden takaisia piirilevyjä.
Tämä on yksi huolestuttava juttu myös. Laakerin, akselin ja rattaan saanee aina jostain ja hankalamman osan pystyy tarvittaessa vaikka tekemään/teettämään. Mutta bittiboksi jota ei saa enää kuin perkaamolta (jos sieltäkään) on todellinen show-stopper.
Näitä on tullut jo vastaan, niin metsäkoneissa, autoissa kuin työkoneissakin.
Nämä on ajettava nopeasti loppuun, 20-30 vuotiaana tuki voi olla pyöreä nolla.
Itsellä kokemusta Epecistä - kun Ponsse tuli kuvioihin niin entinen mittalaitepuoli jätettiin. Ei valmistajan huoltoa, ei tukea, ei varaosia, ei varalaitteita.
Isot, kansainväliset valmistajat lienevät tässä tapauksessa hieman turvallisempia, ainakan firmat eivät todennäköisesti 'katoa' yrityskauppojen tai konkurssin muodossa.
Jos on aikaa ja osaamista niin laitteesta riippuen voi talvipäivien tarinoina kehittää oman - vaikka riisutun - version ohjausälystä. Kylvökoneen tapaiseen voi vielä onnistuakin.
Sitten kun on kyse laajemmasta kokonaisuudesta jossa väylässä on monta kriittistä juttua niin soon moro. Mitään ECUa ei harrasteena tehdä.
-
Messuilla olin niin kattelin että alkaa olla kylvökoneilla hintaa. Halvin 3m konekin maksaa ihan järkyttävästi. Saakelin kova hinta peltipurkista joka vaan heittelee siemenet peltoon.
Itestä noi Forten hydrauliikkasysteemit on kyllä jotain sellaista josta haluisin pysyä erossa tutustumatta paremmin. En kyllä ihan kaikkia yksityiskohtia saanut, mutta joka vantaalle oma tunkki ja ne on paineakuilla jousitettu. Mitäs jos yksi vuotaa sisäisesti? Vaihdat tai testaat kaikki erikseen? Multivan asiantuntijan selitys paineakkujen filosofiasta ei kyllä uponnut itelle. Tiedän kyllä miten paineakut toimii, mutta miten se sitten toimii vantaistossa jäikin kyllä epäselväksi. Todennäköisesti pitäisi nähdä kone pellolla ja miten noi kaikki systeemit liikkuu ennenkuin voisi ostaa tuollaisen.
Jotkut kumiset "laakerit" tuossa akselissa jota pyörittämällä vannaspainoa saadetään. Ihan vakavalla naamalla selitti että kestää yhtä kauan kumit vaihtamatta kuin kiekotkin. Epäilen. Riippuu paljonko toi akseli veivaa edestakaisin. Mutta muuten voi olla ihan ok peli jos massia on.
Tietty sillä varauksella että noihin sähkösysteemeihin saa jotain tukea 10 vuoden päästäkin. Ei kukaan enää tänä päivänä tee esimerkiksi 10 vuoden takaisia piirilevyjä.
En tiedä miten tuo sisäinen vuoto sylintereissä tulee ilmi mut samat ajatukset oli kun konetta hankin. Vaihtoehtoja ei vain oikein ole. Sen ajattelin nyt ainakin tehdä et hommaan yhden sylinterin varastoon, varoiksi. Mä olin tyytyväinen niihin jousiin. Aika vähän niitä meni kuitenkaan ja vika löytyi samantien.
En nyt oikein ymmärrä mitä tarkoitat kumilaakereilla. Kumipatukat ovat vannasvarsien nivel kohdassa estämässä kai törmäystä ja liikkuvathan ne siitä kohtaa hieman painatuksen mukaan. En nyt tuota pidä mitenkään ongelmallisena. Toki varmasti ajanmyötä joutuu nuo patukat vaihtamaan mut taitaa aika harvalle koneelle tulla niin paljon hehtaareja taakse et tuohon tarvitsi ryhtyä.
Sähkösysteemit ovat just niin epävarmat kun niiden voi kuvitella olevan. Kyllä varmasti uutena pelaa mut entä just vaikka 10v päästä tai 20v. Mä en ainakaan ole mitenkään vakuuttunut toiminnasta nykyisellä kokemuksella sähkölaitteista. Toki En tarkkaan tuota rakennetta tunne et onko tuossa joku manuaalitila sitten jos ohjauselektroniikka lakkaa toimimasta. Ja tietysti jos se elektroniikka ei maltaita maksa mitä epäilen niin ainahan tuossakin voi turvautua varaosien hankkimiseen omaan hyllyyn. Onneksi tuosta saa vielä manuaaliversionkin jos uutta on hankkimassa. Itse harmittaa se et olisin nuo uudet tilavat syöttölaitteet halunnut mut täytyy nyt kenties sit muutamia vuosia katsella kuinka pelaavat ja tuleeko noihin vielä päivitystä ja yrittää sit vaihtaa konetta, jos kokee tarpeelliseksi.
Hinnan nousu nyt ei rajoitu pelkästään noihin kylvimiin vaan aivan kaikki on noussut ihan järkyttävästi. Jo ennen teräksen hinnan nousua hinnat olivat minusta aivan poskettomia saati sit nyt. Ei tällä perusmaataloudella oikein pysty noita hankintoja maksamaan. Tosi tarkkaan mietittävä mihin voi investoida. Tällä hetkellä ei mihinkään.
-
Jos vain investoisi uuteen huoltohalliin, niin voi talven pimeinä iltoina korjata nuo vanhat romut taas siihsen kuntoon, että keväällä pääsee pellolle? ::)
-
joka kylällä pitäis olla etes yks halli jossa sais turata nuiten kans. mut eihä semmonen enää nykyään käy..
-
Jos raudan hinta on kova niin kyl vanhasta sitten pitäisi saada myös enemmän kun joku 1000-2000 e/tn kun romuraudasta saa sen 100-200 e/tn. Uudesta pitää maksaa 15 000 - 20 000 e/tn. Hyvä kun puhtaasta kullasta edes saa saman. Kulta sentään säilyttää arvonsa. Toisinkuin kylvökone. 8)
-
joka kylällä pitäis olla etes yks halli jossa sais turata nuiten kans. mut eihä semmonen enää nykyään käy..
Ei se auta. Kateus ei oo katoava kansanperinne..
-
Sähköjärjestelmän sielunelämästä voisi avautua pari sanaa. Rapidin käyttöpaneelista lähtee virtajohto ja ohjauskaapeli kylvinkoneelle. Ohjauskaapelissa näyttäisi olevan neljä napaa, joka tarkoittaa jonkinlaisen CAN-väylän olemassaoloa. Koneen etuseinässä on pellin takana kirjaimellisesti musta laatikko, jonka päällä on pistokepaikkoja. Kaikki kaapelit ovat valmiskaapeleita, joissa on ruuvilla mustaan laatikkoon kytkettävä pistoke. Toimilaitteiden päässä on aina liitinpari, millä laite kytketään välikaapeliin. Toimilaitepään liittimet ovat lattamallisia ja niiden välissä on jäykähkö kumitiiviste, liitinpari lukitaan yhteen toiselta sivultaan klipsulla. 14 vuoden aikana minulla on ollut sähköongelmia siten, että näytön nestekidenäyttö on vaihdettu pari kertaa. Ensimmäinen näyttö ei vielä tuonut korjausta asiaan, vaan parin vuoden käytön jälkeen alkoi näyttö mennä uudelleen viiruille. Toisen korjauksen yhteydessä sanottiin, että nyt on löytynyt uusi näyttömalli, joka on ehkä parempi. Se onkin nyt ollut käytössä 5 vuotta ja täysin ok. Ekalla kertaa kuulin, että näytön vaihto voisi olla jatkotakuun piirissä. Soittelin asiasta Hankkijan tuotepäällikölle, että mitä tehdään, kun kone kuitenkin 6-7 vuotta vanha. Sanottiin, että mainitsee minun nimeni, niin homma ok. Toinen kerta olikin vähän mystisempi tapaus, jota en avaa sen enempää, mutta hinnaston hinta, sille vaihdolle on non 400e. Kerran tai kaksi olen vaihtanut syöttöakselien pyörimisvahdin. Noin 200e juttu. Nopea vaihdaa itse. Ajouralaitteiden käyttölaitteessa on joka kevät sellainen häikki, että antaa ilmoitusta, että häiriötila, mutta käytännössä urat tulee ok. Tämä on selkeä tyyppivika ja uralaitteet on päivittyneet jossain vaiheessa. Hommasin apulantapuolelle sellaiset viitisen vuotta sitten ja ne on hiukan erinäköiset kuin alkuperäiset. Niissä ei ole koskaan ollut mitään vikaa. Tiedän, että jollain on ollut urien toiminnassa enemmänkin harmia noiden kanssa, mutta en oikein osaa sitä kuvailla, kun en ole itse sitä nähnyt. Nuo sähköliittimet oli vakuuttavia jo alusta alkaen. Ei ole tarvinnut painepesurin kanssa miettiä mitään ja sen kerran, kun niitä on auottu, niin kirkkaat pinnit on vastassa. Perusongelma sähköjen kanssa on kaapelien hiertyminen rikki jotain vasten. Vaaratilanteita ei ole toistaiseksi ollut ja tulee niitä hieman pidettyä silmällä vahingon ehkäisemiseksi. Anturitekniikka on pomminvarmaa tai sitten ei. Säiliön pintavahdit näyttää olevan Carlo Gavazzia eli tunnettu sveitsiläinen automaatiotoimija, jonka kamat on täysin teollisuuslaatua. Vikaantumiset tuollaisessa valmiskomponentissa on täysin randomista kiinni. Voi mennä tai sitten ei. Pahimmat kohdat on näyttö ja musta laatikko. Kumpikin pystytään toistaiseksi korvaamaan jollain rahalla. Kollegalla on 2000-luvun vaihteesta Rapid ja sillä oli ongelma jossain vanhan ohjauspaneelin toiminnossa. Tästä on jo aikaa, enkä ole selvittänyt kuinka siinä kävi, mutta mielestäni totesi, että siihen saisi päivitettyä tämän uudemmankin paneelin. Mielestäni aika kova juttu, olisi mielenkiintoista pöyhäistä asiaa, kuinka se onnistuu. Jotenkin tuntuu siltä, että tuo musta laatikko on niin valmiiksi pureskeltu paketti, että sitä ei pahemmin korjata. Joskus tämmöisistä oli puhetta, niin sisältö oli upotettu mustaan hartsiin. Ei paljon selvitetty sielunelämää. Konetta on nyt tehty luultavasti 30000kpl, ihmettelen, jos varaosien tarvetta ei olisi mietitty myös menneisiin versioihin. Sitten täytyy miettiä hieman todennäköisyyksiäkin eli kuinka todennäköistä on, että se arvokkain motti hajoaa. Minulla on sellainen käsitys, että harvinaista merkistä riippumatta. Olennaista ehkä se, että vaikka maksaisi maltaita, niin sen uuden osan siihen sitten saa.
Noita kotimaisia tunnen huonosti, mutta Novacombi täyttää kohta 20 vuotta. Ihmettelen, jos ei niihin ensimmäisiin enää saisi jotain sähköistä komponenttia. Sellaista tietysti tulee kaikkialla eteen, että ihan alkuperäistä ei saa vaan siihen yhteensopivan version. Sähkömoottorit saattaa esim. olla sellaisia. Sähköiset ratkaisut perustuu yleensä standardeihin. On väylää, jännitetasoja, moottoriohjauksia jne. jotka ovat jonkun standardin alaisia. Se tarkoittaa yhteensopivuutta ja mahdollisuutta kilpailuttaaa osatoimittajia. Sitä varmasti tedään matkan varrella, että halvempaa vaihtoehtoa aina haetaan. Minulle on epäselvää kuinka standardi on joku kylvinkoneen ohjausyksikön piirikortti. Periaatteessa se on jonkinlainen ohjelmoitava logiikka jossa voisi ollut standardikortti ja siihen tulee määrätty määrä tuloja ja lähtöjä. Ohjelmalla sitten rakennetaan se mitä se ohjaa. Jos olisi tällaista, niin helposti vaihdettavissa ja osaa löytyisi. Jos yksilöllistä, niin valmistajalta aikamoinen moka, jos elinkaariajattelu on jätetty tekemättä. Toistaiseksi en ole maatalouspuolella törmännyt totaaliseen seinään, etteikö jotain sähköasiaa olisi pystytty korvaamaan. Kokonaisuutena pahat sähköviat ovat kuitenkin melko harvinaisia. Osien vaihdolla ja rahalla niistä sitten selviää. Yleisesti ottaen kotimaisissakin koneissa näyttäisi sähköjen laatu parantuneen vuosien varrella. Ihan sellaiset abikohässäkät alkaa olla pois ja Motonetistäkin löytynee jo laadukkaampia, tiiviitä liittimiä joilla kontaktihäiriöt saadaan kuriin. Tuolta osin on menty parempaan suuntaan ja vikoja saatu eliminoitua.
-
Aika harvoin ne sähköviat johtuvat suoranaisesti komponenteista itsestään. Yleensä apuna on ollut
- kosteus ja hapettumat
- tärinään sopimaton rakenne
- väärät komponenttivalinnat
- huolimaton suojaus niin väärää sähköä kuin ympäristöäkin vastaan
- johto- ja johdinsarjaviat
- huolimaton käyttö
Rapid on sen verran laadukkaasti tehty että ei voine moittia kuin sitä näyttöelementtiä joka on siis ollut huono laadultaan.
Mitähän noita on vastaan itsellä tullut... metsäpuolella vaihda antureita, kaapeleita ja boksi. Maatalouspuolella ainakin paalaimen äly pimeni ja uutta Claasin purkkia vähän odoteltiinkin, toisen paalaimen 3D-käärintä ei toiminut eikä huoltomieskään ainakaan 1. kerralla kuntoon saanut, oma traktorin vaihdeautomatiikka kenkkuilee tälläkin hetkellä, toiseen vanhaan traksaan en saanut enää alkuperäistä vastaavaa boksia vaan sähköihin piti tehdä jonkin verran modifiointihommaa, 3 kpl kela- ja solenoidivikoja myös,... kaikkia ei enää edes muista. Walvoilin DPC130-pöydän kelaa ei meinannut saada niin yhtään mistään, sen hetken maahantuojakin jäi sillä hetkellä epäselväksi.
Sattumalta Lakeuden Hydrolta löytyi hiukan isompi mekaaninen kokonaisuus jossa oli kelakin mukana. Ei vaan ollut halpa se kokonaisuus.
Kaikki erikoiset ja räätälöidyt osat ovat hankalia saada kun aikaa kuluu riittävästi. Koneita kuitenkin saatetaan käyttää vielä 40 vuoden päästäkin jos ovat muuten toimivia.
Firmoja kaatuu, ostetaan, yhdistyy ja katoaa. Kulutusosia usein vielä joku varastoi tai jopa valmistaa uusia mutta sähköosat eivät tavallisesti kuulu niihin.
Yritin tuossa vuosi sitten elvyttää yhtä vanhaa salaojakoneen lasersysteemiä. Siellä oli sellaisia komponentteja että löysin maailmasta yhden ainoan paikan josta niitä vielä sai; Relay Specialties, New Jersey ja sielläkin kategoriassa 'obsolete'. Valitettavasti systeemi oli sen verran monisairas että multa loppui osaminen ja siitä ei tullut toimivaa. Siinä oli käynyt jotain ihmeellistä, esim laservastaanottimen maston nostoruuvin anturiprintiltä olivat kaikki osat palaneet jotka nyt yleensä voivat hajota, hall-anturit, kaikki puolijohteet, konkatkin purkaneet sisuksensa. Kilon vastukkeet olivat sentään ehjiä. Vähän kuin olisi salama iskenyt?
Aika vaikea tuollainen mihin ei saa enää mistään mitään kuvia tai mitään, jenkkiläinen systeemin tehnyt firma oli kai kadonnut jo 20 vuotta sitten eikä kukaan tuntunut tietävän mistään mitään. Laitos sieltä Ukko-Maran aikakaudelta.
Toinen vaikea mihin joskus törmäsin oli vanha kipinätyöstäkone... onneksi siinä ei ollut oikeastaan edes vikaa vaan käyttäjän nappulavirhe jota kumpikaan meistä ei älynnyt.. CNC-ohjattuun laskettelusuksien hiomakoneeseen en edes yrittänyt perehtyä. Olikohan Wintersteiger nimeltään. Siihen oli kyllä kuvat.
Aika jänniä vikojakin on vastaan tullut. Esimerkkinä käyttöliittymässä hiirenä toiminut pyöritettävä pulssikooderi - printille jäänyt syövytyksessä kuparihuntu kahden lähdön väliin ja se alkoi johtaa sähköä noin 5 vuotta valmistuksen jälkeen. Eli teki oikarin. Jyrsin sen 0,x mm uran uudelleen auki, otin mikroskoppin alla jopa kuvan mokomasta..
Vanhat katodisädeputkinäytöillä olevat työstökoneet ovat ikäviä kun se näyttö kosahtaa, vastaavaa näyttöähän et saa mistään ja mitään moderniakaan sinne ei ole helppoa sovittaa kun joku Sinumerikin näytönohjainkortti on tehty ohjaamaan CRT:tä analogisesti ilman mitään kovin standardia rajapintaa. Poikani teki mokomaan joskus DSP-PLD-kortin joka muunsi signaalit niin että sinne sai pienen TFT-näytön. Mä en olisi tuohon temppuun pystynyt. Muutaman Heidenhainin kortin olen joskus fiksannut kun ei ole ollut pahoja vikoja. Jossain maatalouskoneessakin olen CRT:n nähnyt, taisi olla Dronningborgin puimuri, se näyttö kyllä vielä jopa toimi.
-
Sähköjärjestelmän sielunelämästä voisi avautua pari sanaa. Rapidin käyttöpaneelista lähtee virtajohto ja ohjauskaapeli kylvinkoneelle. Ohjauskaapelissa näyttäisi olevan neljä napaa, joka tarkoittaa jonkinlaisen CAN-väylän olemassaoloa. Koneen etuseinässä on pellin takana kirjaimellisesti musta laatikko, jonka päällä on pistokepaikkoja. Kaikki kaapelit ovat valmiskaapeleita, joissa on ruuvilla mustaan laatikkoon kytkettävä pistoke. Toimilaitteiden päässä on aina liitinpari, millä laite kytketään välikaapeliin. Toimilaitepään liittimet ovat lattamallisia ja niiden välissä on jäykähkö kumitiiviste, liitinpari lukitaan yhteen toiselta sivultaan klipsulla. 14 vuoden aikana minulla on ollut sähköongelmia siten, että näytön nestekidenäyttö on vaihdettu pari kertaa. Ensimmäinen näyttö ei vielä tuonut korjausta asiaan, vaan parin vuoden käytön jälkeen alkoi näyttö mennä uudelleen viiruille. Toisen korjauksen yhteydessä sanottiin, että nyt on löytynyt uusi näyttömalli, joka on ehkä parempi. Se onkin nyt ollut käytössä 5 vuotta ja täysin ok. Ekalla kertaa kuulin, että näytön vaihto voisi olla jatkotakuun piirissä. Soittelin asiasta Hankkijan tuotepäällikölle, että mitä tehdään, kun kone kuitenkin 6-7 vuotta vanha. Sanottiin, että mainitsee minun nimeni, niin homma ok. Toinen kerta olikin vähän mystisempi tapaus, jota en avaa sen enempää, mutta hinnaston hinta, sille vaihdolle on non 400e. Kerran tai kaksi olen vaihtanut syöttöakselien pyörimisvahdin. Noin 200e juttu. Nopea vaihdaa itse. Ajouralaitteiden käyttölaitteessa on joka kevät sellainen häikki, että antaa ilmoitusta, että häiriötila, mutta käytännössä urat tulee ok. Tämä on selkeä tyyppivika ja uralaitteet on päivittyneet jossain vaiheessa. Hommasin apulantapuolelle sellaiset viitisen vuotta sitten ja ne on hiukan erinäköiset kuin alkuperäiset. Niissä ei ole koskaan ollut mitään vikaa. Tiedän, että jollain on ollut urien toiminnassa enemmänkin harmia noiden kanssa, mutta en oikein osaa sitä kuvailla, kun en ole itse sitä nähnyt. Nuo sähköliittimet oli vakuuttavia jo alusta alkaen. Ei ole tarvinnut painepesurin kanssa miettiä mitään ja sen kerran, kun niitä on auottu, niin kirkkaat pinnit on vastassa. Perusongelma sähköjen kanssa on kaapelien hiertyminen rikki jotain vasten. Vaaratilanteita ei ole toistaiseksi ollut ja tulee niitä hieman pidettyä silmällä vahingon ehkäisemiseksi. Anturitekniikka on pomminvarmaa tai sitten ei. Säiliön pintavahdit näyttää olevan Carlo Gavazzia eli tunnettu sveitsiläinen automaatiotoimija, jonka kamat on täysin teollisuuslaatua. Vikaantumiset tuollaisessa valmiskomponentissa on täysin randomista kiinni. Voi mennä tai sitten ei. Pahimmat kohdat on näyttö ja musta laatikko. Kumpikin pystytään toistaiseksi korvaamaan jollain rahalla. Kollegalla on 2000-luvun vaihteesta Rapid ja sillä oli ongelma jossain vanhan ohjauspaneelin toiminnossa. Tästä on jo aikaa, enkä ole selvittänyt kuinka siinä kävi, mutta mielestäni totesi, että siihen saisi päivitettyä tämän uudemmankin paneelin. Mielestäni aika kova juttu, olisi mielenkiintoista pöyhäistä asiaa, kuinka se onnistuu. Jotenkin tuntuu siltä, että tuo musta laatikko on niin valmiiksi pureskeltu paketti, että sitä ei pahemmin korjata. Joskus tämmöisistä oli puhetta, niin sisältö oli upotettu mustaan hartsiin. Ei paljon selvitetty sielunelämää. Konetta on nyt tehty luultavasti 30000kpl, ihmettelen, jos varaosien tarvetta ei olisi mietitty myös menneisiin versioihin. Sitten täytyy miettiä hieman todennäköisyyksiäkin eli kuinka todennäköistä on, että se arvokkain motti hajoaa. Minulla on sellainen käsitys, että harvinaista merkistä riippumatta. Olennaista ehkä se, että vaikka maksaisi maltaita, niin sen uuden osan siihen sitten saa.
Noita kotimaisia tunnen huonosti, mutta Novacombi täyttää kohta 20 vuotta. Ihmettelen, jos ei niihin ensimmäisiin enää saisi jotain sähköistä komponenttia. Sellaista tietysti tulee kaikkialla eteen, että ihan alkuperäistä ei saa vaan siihen yhteensopivan version. Sähkömoottorit saattaa esim. olla sellaisia. Sähköiset ratkaisut perustuu yleensä standardeihin. On väylää, jännitetasoja, moottoriohjauksia jne. jotka ovat jonkun standardin alaisia. Se tarkoittaa yhteensopivuutta ja mahdollisuutta kilpailuttaaa osatoimittajia. Sitä varmasti tedään matkan varrella, että halvempaa vaihtoehtoa aina haetaan. Minulle on epäselvää kuinka standardi on joku kylvinkoneen ohjausyksikön piirikortti. Periaatteessa se on jonkinlainen ohjelmoitava logiikka jossa voisi ollut standardikortti ja siihen tulee määrätty määrä tuloja ja lähtöjä. Ohjelmalla sitten rakennetaan se mitä se ohjaa. Jos olisi tällaista, niin helposti vaihdettavissa ja osaa löytyisi. Jos yksilöllistä, niin valmistajalta aikamoinen moka, jos elinkaariajattelu on jätetty tekemättä. Toistaiseksi en ole maatalouspuolella törmännyt totaaliseen seinään, etteikö jotain sähköasiaa olisi pystytty korvaamaan. Kokonaisuutena pahat sähköviat ovat kuitenkin melko harvinaisia. Osien vaihdolla ja rahalla niistä sitten selviää. Yleisesti ottaen kotimaisissakin koneissa näyttäisi sähköjen laatu parantuneen vuosien varrella. Ihan sellaiset abikohässäkät alkaa olla pois ja Motonetistäkin löytynee jo laadukkaampia, tiiviitä liittimiä joilla kontaktihäiriöt saadaan kuriin. Tuolta osin on menty parempaan suuntaan ja vikoja saatu eliminoitua.
Tosta rapidin näytön hajoilusta, itsekin luulin jo et näyttö entinen alle puolet enää näkyvissä teksteistä näyttö ihan viiruilla. Mutta mulla auttoi näytöstä lähtevän johdon liittimen puhdistus ja rasvaus, kaikki viirut hävisi näyttö uuden veroinen taas. Kone 14 vuotta vanha ohjainyksikkö sekä näyttö alkuperäinen.
-
Kyllä nuo sähköhimmelitki aika pitkään tuntuu pelaavan. Tommoinen Tumen TCL 8006 ajoura/valvontalaite alkoi pari vuotta sitten vähän oikuttelemaan. Sollalle kun soittelin kertoi sellaisen valmistuksen loppuneen 1983. Paimenkorjaaja sitä katteli ja piirilevyssä oli hapettumaa. Saatiin se vielä toimimaan. Edenhall nostokone vuodelta 1998 on toiminut tähän asti, mutta nyt lopetti syvyysautomatiikka nostamasta. Nostokäsky tulee piirilevylle, mutta ei mene ohjauskäskyä venttiilille. Joikkarista vannas kuitenkin nousee. Tuossa boksin ja koneen välillä koaksiaalikaapeli, eli taitaa olla jo joku väyläohjaus siinäkin jo silloin laitettu. Kleinen juurikkaankylvöyksiköissä vuostuhannen vaihteesta syöttö toimii sähkömoottoreilla, eikä niissä suurempia vikoja ole ollut. On monissa mekaanisissa välityksissä ollut enemmän häikkää kun kuluvat.
-
Tosta rapidin näytön hajoilusta, itsekin luulin jo et näyttö entinen alle puolet enää näkyvissä teksteistä näyttö ihan viiruilla. Mutta mulla auttoi näytöstä lähtevän johdon liittimen puhdistus ja rasvaus, kaikki viirut hävisi näyttö uuden veroinen taas. Kone 14 vuotta vanha ohjainyksikkö sekä näyttö alkuperäinen.
Melkoinen temppu! :o Ei tullut mieleenkään lähteä aukomaan ohjauspaneelia. Se onkin jännää jos perusvika on ollut tuossa liittimessä. Eli käytännössä huono kontakti ajaa näytön toimimaan noin. :)
-
Kyllä niissä yleensä on ihan itse näyttöelementin vika, mutta hyvä jos joku korjaantuu noinkin :-)
Tavallisin vika LCD-näytöissä on printin ja itse lasielementin välissä olevien sähköä johtavien ns. seeprakumien rapistuminen. Joskus auttaa purku ja puhdistus, useimmiten ei. Niitä zebra strippejä saa kyllä maailmalta (ainakin Kiinasta...) uusiakin mutta vaatii aika paljon harrastuneisuutta alkaa niitä etsimään ja vaihtamaan. Tyypillisin esimerkki näistä rapistuvista lienee Valtran pilarinäyttö. Vanhemmiten niistä tahtoo aina olla joku osa pimeänä.
-
ja kiva kun ostaa just tuollasen käytetyn ja huomenna havaihtee kui on näyttö osapimiänä. kivaa korjattavaa. mut nuo onkii paalattava heti kun eka takuuaika täynnä. nuilla tosi vanhoilla vaan net työt tehäään.
-
ja kiva kun ostaa just tuollasen käytetyn ja huomenna havaihtee kui on näyttö osapimiänä. kivaa korjattavaa. mut nuo onkii paalattava heti kun eka takuuaika täynnä. nuilla tosi vanhoilla vaan net työt tehäään.
Ainakin sellaisia nää digikoneet pitäisi olla että työt ei pysähdy, vaikka sähköt menisikin poikki.
-
About viis vuotta sitten laittelin Rapidin näytön numeron googlen hakuun, yksi tulos ja minimi myyntierä taisi olla kiinan pojilla viisi tuhatta kpl...sepä siitä sitten...
-
About viis vuotta sitten laittelin Rapidin näytön numeron googlen hakuun, yksi tulos ja minimi myyntierä taisi olla kiinan pojilla viisi tuhatta kpl...sepä siitä sitten...
Usein niillä on tukkurin/valmistajan lisäksi jokin toinen myyntikanava joka myy pieneriä tai yksittäiskappaleita, tietysti vähän kovempaan hintaan mutta halpoja ne on silti.
Tai sitten voi saada samplen (näytekappaleen tai useamman).
Olen joskus löytänyt jotain massatuotettua osaa AliBaban puolelta ja kysymällä olen onnistunut saamaan yhdenkin kappaleen. Toisinaan ovat jotenkin siirtäneet tilauksen AliExpressin puolelle vaikka tavara ei siellä muuten ole. Käytäntö varmaan vaihtelee suuresti myyjän mukaan, mulla on varmaan ollut tuuria. Muutakin kuin huonoa sellaista :-)
-
About viis vuotta sitten laittelin Rapidin näytön numeron googlen hakuun, yksi tulos ja minimi myyntierä taisi olla kiinan pojilla viisi tuhatta kpl...sepä siitä sitten...
Usein niillä on tukkurin/valmistajan lisäksi jokin toinen myyntikanava joka myy pieneriä tai yksittäiskappaleita, tietysti vähän kovempaan hintaan mutta halpoja ne on silti.
Tai sitten voi saada samplen (näytekappaleen tai useamman).
Olen joskus löytänyt jotain massatuotettua osaa AliBaban puolelta ja kysymällä olen onnistunut saamaan yhdenkin kappaleen. Toisinaan ovat jotenkin siirtäneet tilauksen AliExpressin puolelle vaikka tavara ei siellä muuten ole. Käytäntö varmaan vaihtelee suuresti myyjän mukaan, mulla on varmaan ollut tuuria. Muutakin kuin huonoa sellaista :-)
Joo, minun nakkisormilla ei kannattanut tuon enempää aiheen kanssa painia ja laitttelin näytön suosiolla huoltoon.
-
VM kylvetään, mutta -04 mallissa ei hirveesti sähköä ole toiminnoissa, En oo käyttänyt ollenkaan niitä vähäisimpiäkään.. Koneen pyörimisen näkee koppiin.. Jos ei aja liian kovaa, siemenet asettuu paremmin vaon pohjalle. Aika rauhallisesti ajan. Ihan ruutikuivissa oloissa ajoin kovempaa syysvehnän kylvössä. Kyllä ne kumipyyhkijät mielestäni auttoi estämään jyvien lentämisen maan pinnalle, hietamaan kosteus tekee nahkeiksi kiekot.
Uudet pyyhkijät laitoin vuosi sitten, ei ole näkyny jyviä pinnalla juurikaan enää. Aiemmin ei ollut niitä ollenkaan.
https://www.ss.lv/msg/lv/agriculture/agricultural-machinery/sowing-equipment/grain-drills/bdmchp.html
Ei ne kovin kalliita ole. Oisko remonttikunnossa jo tuokin. Kiinnostaisi, mutta liian leviä. Onko tuo cerexin esiversio tuo L malli.
Tuossa jo vähän kunnostamista
https://www.ss.lv/msg/lv/agriculture/agricultural-machinery/sowing-equipment/grain-drills/bongdi.html
-
Tätäkin asiaa tässä pyöritellyt. Onko niin, että Forten vantaan kannatuspyörä on se kriittisin paikka liian kosteaan kylväessä. Vai meneekö myös vantaiden väli helposti tukkoon. Rapidilla kylvelin keväällä jonkun matkaa suoraan, mutta ongelmaksi koitui kiekon auraava vaikutus, kun maa oli liian kosteaa. Alkoi juurikin vantaiden välit mennä tukkoon. Novacombi saattaisi mennä märemmässä paremmin, kun etupyörä kulkee aina käsittelemättömällä pinnalla. Fortessa kiekot on jo auranneet kosteaa maata esille ja sulkupyörä tahriintuu herkemmin. Homma kääntyy sitten Forten eduksi, kun on kuivemmat olosuhteet, jolloin sulkupyörä peittää vaon paremmin, mutta Novalla, kun kiekon jälkeen tulee vain jyräpyörä, niin vako jää enemmän auki. Ominaisuus voimakkaasti sidoksissa maalajien murentumiseen.
-
Tätäkin asiaa tässä pyöritellyt. Onko niin, että Forten vantaan kannatuspyörä on se kriittisin paikka liian kosteaan kylväessä. Vai meneekö myös vantaiden väli helposti tukkoon. Rapidilla kylvelin keväällä jonkun matkaa suoraan, mutta ongelmaksi koitui kiekon auraava vaikutus, kun maa oli liian kosteaa. Alkoi juurikin vantaiden välit mennä tukkoon. Novacombi saattaisi mennä märemmässä paremmin, kun etupyörä kulkee aina käsittelemättömällä pinnalla. Fortessa kiekot on jo auranneet kosteaa maata esille ja sulkupyörä tahriintuu herkemmin. Homma kääntyy sitten Forten eduksi, kun on kuivemmat olosuhteet, jolloin sulkupyörä peittää vaon paremmin, mutta Novalla, kun kiekon jälkeen tulee vain jyräpyörä, niin vako jää enemmän auki. Ominaisuus voimakkaasti sidoksissa maalajien murentumiseen.
Novassa aika tärkeää osaa näyttelee myös se, kuinka aggressiivisesti jälkiharaa käytetään. Tosin liian märkä on liian märkä. Aivan liian märkää savimaatakin on Novalla kylvetty, ei siinä vantaat tukkeudu, mutta kylvövaot jäävät kaikki nätisti auki, vaikka hara haraisi kuinka aggressiivisesti.
-
Novacombiin on saatavilla ns. Multauslautanen lisävarusteena
Vantaan jatkoksi. Ei kylläkään omakohtaista kokemusta.
-
Tosiaan noista multauskiekoista jäi mainitsematta, mutta ei ole mullakaan minkäänlaista kokemusta, miten oikeasti toimivat. Märkäkin kun on aina märkää, eikä tinttasavi mullaksi muutu.
-
Jostain syystä multauskiekot ei nousseet hitiksi. Ei näy käytetyissä koneissakaan. Joskus takavuosina saattoi vielä jossain tulla vastaan. Ilmeisesti ei ole apua tai on suoranaista haittaa. Ehkä vaon sulkeminen toimii parhaiten Horschin tapaisissa koneissa, kun on muotoiltu tiivistyspyörä sitä varten. Nyt näyttäisi Väderstadin Proceedissäkin olevan parikin kappaletta viistoja pyöriä, jotka on suunnattu kylvövaon tiivistämiseen. Suorakylvökonehan se ei ole vaan perinteiseen kylvöön suunnattu tarkkuuskylvinkone.
-
tuo on nykyään mallina että tehtään mahollisimman monimutkainen systeemi jotta saab jyvä maahan. se kuin hyä on hultaa/ kestävä ja toimiva onkii sit maalaji kysymys... ite pyrkinä mah. helppoon kylvöön mah. vanhoilla menetelmillä.. ja aina se piru vaan kasvaa. onko noissa ihan oikeesti tuhannelle eurolle hyäki kate? kun hinnnat alkaa hipoa jo parisataakiloeuroa per värkki.
-
... ite pyrkinä kylvöön mah. vanhoilla menetelmillä..
Vakka..?
-
... ite pyrkinä kylvöön mah. vanhoilla menetelmillä..
Vakka..?
+ Härkä veturiksi risuäkeeseen..
-
ääää, liian moternia... kyl tuuli kylyvää...
-
Itsellä VM mallia 2013. Okrassa tutkin tätä Multivan uutta konetta ja paljon on kehitystä tapahtunut, esim syöttölaitteen ja kiertokokeen osalta. Silti puutteitakin on , esim koneen surkea takapyörastö edelleen sellainen, että yksittäistä pyörää ei saa pois. Lisäksi hydraulisylinterien tolkuton määrä vannaspainotuksessa hirvittää (pitäisi suosia yksinkertaista rakennetta).
-
Itsellä VM mallia 2013. Okrassa tutkin tätä Multivan uutta konetta ja paljon on kehitystä tapahtunut, esim syöttölaitteen ja kiertokokeen osalta. Silti puutteitakin on , esim koneen surkea takapyörastö edelleen sellainen, että yksittäistä pyörää ei saa pois. Lisäksi hydraulisylinterien tolkuton määrä vannaspainotuksessa hirvittää (pitäisi suosia yksinkertaista rakennetta).
Ööö,, miten teet tuon asian yksinkertaisemmin kuin tämä nykyinen rakenne. Hydrauliikan mehiminen on pitkä miinus, mutta kuinka pian se konkretisoituu ja kuinka paljon sieltä vuotaa on iso kysymysmerkki. Kuulin, että kollega oli vaihtanut Horschin uuteen. 2000ha kylvetty ja kulutusosat pitäisi vaihtaa. Monta tonnia olisi mennyt rahaa, fiksumpaa vaihtaa uuteen, kun hyvitys niin hyvä. Näiden kanssa sama homma, jossain vaiheessa teet peruskunnostuksen tai vaihdat uuteen. On niissä tiivisteissä ja letkuissa omat hommansa, mutta tuskin niin ylivoimaista etteikö sitä joku tekisi. Sitten pitää muistaa, että tietyt perusteet oli olemassa sille, että rakenne muutettiin tuollaiseksi, ihan kylvötarkkuuden parantamiseksi. Tälle kehitykselle oli sitten oma hintansa ja ne oli nuo sylinterit.
-
Itsellä VM mallia 2013. Okrassa tutkin tätä Multivan uutta konetta ja paljon on kehitystä tapahtunut, esim syöttölaitteen ja kiertokokeen osalta. Silti puutteitakin on , esim koneen surkea takapyörastö edelleen sellainen, että yksittäistä pyörää ei saa pois. Lisäksi hydraulisylinterien tolkuton määrä vannaspainotuksessa hirvittää (pitäisi suosia yksinkertaista rakennetta).
Ööö,, miten teet tuon asian yksinkertaisemmin kuin tämä nykyinen rakenne. Hydrauliikan mehiminen on pitkä miinus, mutta kuinka pian se konkretisoituu ja kuinka paljon sieltä vuotaa on iso kysymysmerkki. Kuulin, että kollega oli vaihtanut Horschin uuteen. 2000ha kylvetty ja kulutusosat pitäisi vaihtaa. Monta tonnia olisi mennyt rahaa, fiksumpaa vaihtaa uuteen, kun hyvitys niin hyvä. Näiden kanssa sama homma, jossain vaiheessa teet peruskunnostuksen tai vaihdat uuteen. On niissä tiivisteissä ja letkuissa omat hommansa, mutta tuskin niin ylivoimaista etteikö sitä joku tekisi. Sitten pitää muistaa, että tietyt perusteet oli olemassa sille, että rakenne muutettiin tuollaiseksi, ihan kylvötarkkuuden parantamiseksi. Tälle kehitykselle oli sitten oma hintansa ja ne oli nuo sylinterit.
Kuinka se kylvötarkkuus on parantunut sylintereillä vs jouset?
-
Itsellä VM mallia 2013. Okrassa tutkin tätä Multivan uutta konetta ja paljon on kehitystä tapahtunut, esim syöttölaitteen ja kiertokokeen osalta. Silti puutteitakin on , esim koneen surkea takapyörastö edelleen sellainen, että yksittäistä pyörää ei saa pois. Lisäksi hydraulisylinterien tolkuton määrä vannaspainotuksessa hirvittää (pitäisi suosia yksinkertaista rakennetta).
Ööö,, miten teet tuon asian yksinkertaisemmin kuin tämä nykyinen rakenne. Hydrauliikan mehiminen on pitkä miinus, mutta kuinka pian se konkretisoituu ja kuinka paljon sieltä vuotaa on iso kysymysmerkki. Kuulin, että kollega oli vaihtanut Horschin uuteen. 2000ha kylvetty ja kulutusosat pitäisi vaihtaa. Monta tonnia olisi mennyt rahaa, fiksumpaa vaihtaa uuteen, kun hyvitys niin hyvä. Näiden kanssa sama homma, jossain vaiheessa teet peruskunnostuksen tai vaihdat uuteen. On niissä tiivisteissä ja letkuissa omat hommansa, mutta tuskin niin ylivoimaista etteikö sitä joku tekisi. Sitten pitää muistaa, että tietyt perusteet oli olemassa sille, että rakenne muutettiin tuollaiseksi, ihan kylvötarkkuuden parantamiseksi. Tälle kehitykselle oli sitten oma hintansa ja ne oli nuo sylinterit.
Kuinka se kylvötarkkuus on parantunut sylintereillä vs jouset?
Muokatulla maalla pompotus on saatu hallintaan.
-
Itsellä VM mallia 2013. Okrassa tutkin tätä Multivan uutta konetta ja paljon on kehitystä tapahtunut, esim syöttölaitteen ja kiertokokeen osalta. Silti puutteitakin on , esim koneen surkea takapyörastö edelleen sellainen, että yksittäistä pyörää ei saa pois. Lisäksi hydraulisylinterien tolkuton määrä vannaspainotuksessa hirvittää (pitäisi suosia yksinkertaista rakennetta).
Ööö,, miten teet tuon asian yksinkertaisemmin kuin tämä nykyinen rakenne. Hydrauliikan mehiminen on pitkä miinus, mutta kuinka pian se konkretisoituu ja kuinka paljon sieltä vuotaa on iso kysymysmerkki. Kuulin, että kollega oli vaihtanut Horschin uuteen. 2000ha kylvetty ja kulutusosat pitäisi vaihtaa. Monta tonnia olisi mennyt rahaa, fiksumpaa vaihtaa uuteen, kun hyvitys niin hyvä. Näiden kanssa sama homma, jossain vaiheessa teet peruskunnostuksen tai vaihdat uuteen. On niissä tiivisteissä ja letkuissa omat hommansa, mutta tuskin niin ylivoimaista etteikö sitä joku tekisi. Sitten pitää muistaa, että tietyt perusteet oli olemassa sille, että rakenne muutettiin tuollaiseksi, ihan kylvötarkkuuden parantamiseksi. Tälle kehitykselle oli sitten oma hintansa ja ne oli nuo sylinterit.
Kuinka se kylvötarkkuus on parantunut sylintereillä vs jouset?
Muokatulla maalla pompotus on saatu hallintaan.
Jaa itse on moista huomannut vanhalla koneella. ::)
Mut tulikin tehtyä niin et muokkasin vaik 3cm kylvin 4cm. Vannaspaino aina vähintään 75% maksimista ja syvyys säädettiin sillä peittopyörällä. Jos vannaspainatus oli unohtunut nollille niin silloin vantaat kyllä pomppi rankastikin..
Joten itsestä olisi ratkaisu joissa jouset Vantaassa ja keskitetty "painatus" ollut parempi. Eihän se uudessa koneessa ole ongelma mut sit kun nuo sylinterit alkavat falskaamaan niin se on kone vaihtoon tai köyhänä joutuu alkaa sylinterit korjaamaan..
-
Itsellä VM mallia 2013. Okrassa tutkin tätä Multivan uutta konetta ja paljon on kehitystä tapahtunut, esim syöttölaitteen ja kiertokokeen osalta. Silti puutteitakin on , esim koneen surkea takapyörastö edelleen sellainen, että yksittäistä pyörää ei saa pois. Lisäksi hydraulisylinterien tolkuton määrä vannaspainotuksessa hirvittää (pitäisi suosia yksinkertaista rakennetta).
Ööö,, miten teet tuon asian yksinkertaisemmin kuin tämä nykyinen rakenne. Hydrauliikan mehiminen on pitkä miinus, mutta kuinka pian se konkretisoituu ja kuinka paljon sieltä vuotaa on iso kysymysmerkki. Kuulin, että kollega oli vaihtanut Horschin uuteen. 2000ha kylvetty ja kulutusosat pitäisi vaihtaa. Monta tonnia olisi mennyt rahaa, fiksumpaa vaihtaa uuteen, kun hyvitys niin hyvä. Näiden kanssa sama homma, jossain vaiheessa teet peruskunnostuksen tai vaihdat uuteen. On niissä tiivisteissä ja letkuissa omat hommansa, mutta tuskin niin ylivoimaista etteikö sitä joku tekisi. Sitten pitää muistaa, että tietyt perusteet oli olemassa sille, että rakenne muutettiin tuollaiseksi, ihan kylvötarkkuuden parantamiseksi. Tälle kehitykselle oli sitten oma hintansa ja ne oli nuo sylinterit.
Kuinka se kylvötarkkuus on parantunut sylintereillä vs jouset?
Muokatulla maalla pompotus on saatu hallintaan.
Jaa itse on moista huomannut vanhalla koneella. ::)
Mut tulikin tehtyä niin et muokkasin vaik 3cm kylvin 4cm. Vannaspaino aina vähintään 75% maksimista ja syvyys säädettiin sillä peittopyörällä. Jos vannaspainatus oli unohtunut nollille niin silloin vantaat kyllä pomppi rankastikin..
Joten itsestä olisi ratkaisu joissa jouset Vantaassa ja keskitetty "painatus" ollut parempi. Eihän se uudessa koneessa ole ongelma mut sit kun nuo sylinterit alkavat falskaamaan niin se on kone vaihtoon tai köyhänä joutuu alkaa sylinterit korjaamaan..
Minä haluaisin uskoa isäntien ammattitaitoon ja tuolla 3/4 tai 4/5 metodilla itsekin olen kylvänyt, mutta kun tuo vantaan toiminta on saanut kritiikkiä, niin jotain siinä sitten oli. Tämä koneversio menee nyt noilla sylintereillä ja joskus tulevaisuudessa sitten jotain muuta, ehkä. Poikkesin Hankkijassa katsomassa puimuria ja myyjä kertoili, että Konekeskon aikana heille pidettiin pitkät esitelmät ja kaavoilla näytettiin ja perusteltiin kuinka se 45cm puintikela on se oikea ratkaisu, mutta niin vain se heitettiin mäkeen ja tällä isommalla kelalla tuntuu puinti onnistuvan ellei paremmin, niin vähintään yhtä hyvin. Näin nämä muuttuu... ;D
-
Eihän se uudessa koneessa ole ongelma mut sit kun nuo sylinterit alkavat falskaamaan niin se on kone vaihtoon tai köyhänä joutuu alkaa sylinterit korjaamaan..
Tiivisteiden vaihtaminen ei kauhean arvokasta liene mutta pientä näpertämistähän siinä riittää kun sylkkyjä on tarpeeksi monta. Lienevät kuitenkin kohtuullisen helposti purettavaa mallia? Meinaan sellaisiakin pikkusylkkyjä on maailmassa nähty jotka on valmistuksessa hitsattu kiinni. Puretaan siis sorvilla ja kootaan taas uudelleen hitsillä :-((
-
Kuulin, että kollega oli vaihtanut Horschin uuteen. 2000ha kylvetty ja kulutusosat pitäisi vaihtaa. Monta tonnia olisi mennyt rahaa
4m kone? lannoitevantaat voi olla jo loppu toistakin kertaa mutta ei siemenvantaat. Toki se kone päivittyy muutenkin, mutta jos uudehko kone ei siihen mitään erityistä ole tullut? Yksillä vantailla on kyllä halpa ylläpitää, niitä on niin harvassakin ;D
-
Kuulin, että kollega oli vaihtanut Horschin uuteen. 2000ha kylvetty ja kulutusosat pitäisi vaihtaa. Monta tonnia olisi mennyt rahaa
4m kone? lannoitevantaat voi olla jo loppu toistakin kertaa mutta ei siemenvantaat. Toki se kone päivittyy muutenkin, mutta jos uudehko kone ei siihen mitään erityistä ole tullut? Yksillä vantailla on kyllä halpa ylläpitää, niitä on niin harvassakin ;D
Kaikelle on perusteensa. ;D
-
Eihän se uudessa koneessa ole ongelma mut sit kun nuo sylinterit alkavat falskaamaan niin se on kone vaihtoon tai köyhänä joutuu alkaa sylinterit korjaamaan..
Tiivisteiden vaihtaminen ei kauhean arvokasta liene mutta pientä näpertämistähän siinä riittää kun sylkkyjä on tarpeeksi monta. Lienevät kuitenkin kohtuullisen helposti purettavaa mallia? Meinaan sellaisiakin pikkusylkkyjä on maailmassa nähty jotka on valmistuksessa hitsattu kiinni. Puretaan siis sorvilla ja kootaan taas uudelleen hitsillä :-((
26e alv 0 kappale. Kiinnostaisi tietää koko sylinterin hinta.
-
Itsellä VM mallia 2013. Okrassa tutkin tätä Multivan uutta konetta ja paljon on kehitystä tapahtunut, esim syöttölaitteen ja kiertokokeen osalta. Silti puutteitakin on , esim koneen surkea takapyörastö edelleen sellainen, että yksittäistä pyörää ei saa pois. Lisäksi hydraulisylinterien tolkuton määrä vannaspainotuksessa hirvittää (pitäisi suosia yksinkertaista rakennetta).
Ööö,, miten teet tuon asian yksinkertaisemmin kuin tämä nykyinen rakenne. Hydrauliikan mehiminen on pitkä miinus, mutta kuinka pian se konkretisoituu ja kuinka paljon sieltä vuotaa on iso kysymysmerkki. Kuulin, että kollega oli vaihtanut Horschin uuteen. 2000ha kylvetty ja kulutusosat pitäisi vaihtaa. Monta tonnia olisi mennyt rahaa, fiksumpaa vaihtaa uuteen, kun hyvitys niin hyvä. Näiden kanssa sama homma, jossain vaiheessa teet peruskunnostuksen tai vaihdat uuteen. On niissä tiivisteissä ja letkuissa omat hommansa, mutta tuskin niin ylivoimaista etteikö sitä joku tekisi. Sitten pitää muistaa, että tietyt perusteet oli olemassa sille, että rakenne muutettiin tuollaiseksi, ihan kylvötarkkuuden parantamiseksi. Tälle kehitykselle oli sitten oma hintansa ja ne oli nuo sylinterit.
Kuinka se kylvötarkkuus on parantunut sylintereillä vs jouset?
Muokatulla maalla pompotus on saatu hallintaan.
Jaa itse on moista huomannut vanhalla koneella. ::)
Mut tulikin tehtyä niin et muokkasin vaik 3cm kylvin 4cm. Vannaspaino aina vähintään 75% maksimista ja syvyys säädettiin sillä peittopyörällä. Jos vannaspainatus oli unohtunut nollille niin silloin vantaat kyllä pomppi rankastikin..
Joten itsestä olisi ratkaisu joissa jouset Vantaassa ja keskitetty "painatus" ollut parempi. Eihän se uudessa koneessa ole ongelma mut sit kun nuo sylinterit alkavat falskaamaan niin se on kone vaihtoon tai köyhänä joutuu alkaa sylinterit korjaamaan..
Minä haluaisin uskoa isäntien ammattitaitoon ja tuolla 3/4 tai 4/5 metodilla itsekin olen kylvänyt, mutta kun tuo vantaan toiminta on saanut kritiikkiä, niin jotain siinä sitten oli. Tämä koneversio menee nyt noilla sylintereillä ja joskus tulevaisuudessa sitten jotain muuta, ehkä. Poikkesin Hankkijassa katsomassa puimuria ja myyjä kertoili, että Konekeskon aikana heille pidettiin pitkät esitelmät ja kaavoilla näytettiin ja perusteltiin kuinka se 45cm puintikela on se oikea ratkaisu, mutta niin vain se heitettiin mäkeen ja tällä isommalla kelalla tuntuu puinti onnistuvan ellei paremmin, niin vähintään yhtä hyvin. Näin nämä muuttuu... ;D
No sen mitä mä tuosta syystä tiedän kuulemma jotkut isännät eivät tykänneet kun jousi katkesi niin vaihtaminen ei kai sopinut vartalolle. Vanhassa sk mallissa noita jousia meni. Meidän koneen erä oli kai jotain paskaa kun tutun muutaman vuoden nuoremmasta ei mennyt. En mä sitä vaihtoa nyt ylivoimaisen vaikeana pitänyt. Akkupulttipyssyllä pitkällä hylsyllä jousi irti edestä. Takaa lähti jousen lenkki tappia irrottamatta pois. Ja kasaus sitten samoin metodein. ::)
Haluaisin nähdä sen kuinka tuo sylinterin vaihto toteutetaan helpommin. Vai onko se ajatus et kone vaihtoon kun eka sylinteri alkaa vuotamaan? Sain osakseni vähättelyä kun esitin huoleni asiasta. Ei ole ainakaan itselle tullut vielä sylinteriä vastaan joka ei jossain vaiheessa olis alkanut falskaamaan. Tietysti jos se pelittää vuosia ja tuhansia hehtaareja niin sithän voi peruskunnostuksen tehdä mut jotenkin pelko persiissä et milloin alkaa eka falskaamaan...
-
VM: n DS -mallin omistajan pitää olla korkeintaan metrin pituinen ja kädet pitää olla 1,5 m pitkät, sillon koneen huolto- ja korjaushommat sujuu jotenkin, normaalikokoiselle kone on aivan mahdoton.
-
VM: n DS -mallin omistajan pitää olla korkeintaan metrin pituinen ja kädet pitää olla 1,5 m pitkät, sillon koneen huolto- ja korjaushommat sujuu jotenkin, normaalikokoiselle kone on aivan mahdoton.
Tämä geneettinen ominaisuus on erinomaisen suureksi hyödyksi vanhempia Claas-puimureita rassatessa.
-SS-
-
Ja sitten voikin sillä Fiat-autolla kurvailla vaikka kotiin. ;D
-
omistajan pitää olla korkeintaan metrin pituinen ja kädet pitää olla 1,5 m pitkät
Tunnetaan myös ammattinimikkeellä "Porilainen kätilö"...
-
Mikäköhän tän tarina on? Vuosimallin perusteella kahdet kylvöt tehty.
https://www.nettikone.com/multiva/forte-fx-300/2335531
-
Mikäköhän tän tarina on? Vuosimallin perusteella kahdet kylvöt tehty.
https://www.nettikone.com/multiva/forte-fx-300/2335531
Soita ja kysy. Olisko tumen pojat tehneet niin kovan tarjouksen ettei vain ole voinut kieltäytyä.. ::)
-
Mikäköhän tän tarina on? Vuosimallin perusteella kahdet kylvöt tehty.
https://www.nettikone.com/multiva/forte-fx-300/2335531
Ei ollut käteen sopiva, se riittää. Ihan uskomattoman pienistä syistä (syystä) voi lähteä kone vaihtoon. Osalla porukasta on tähän halua ja paalua. Koneesta sen verran, että kaksi vuottakin on paljon, kun nykyinen versio on jo ainakin välijyrän ja syöttölaitteiston osalta ihan erinäköinen.
-
Mikäköhän tän tarina on? Vuosimallin perusteella kahdet kylvöt tehty.
https://www.nettikone.com/multiva/forte-fx-300/2335531
Ei ollut käteen sopiva, se riittää. Ihan uskomattoman pienistä syistä (syystä) voi lähteä kone vaihtoon. Osalla porukasta on tähän halua ja paalua. Koneesta sen verran, että kaksi vuottakin on paljon, kun nykyinen versio on jo ainakin välijyrän ja syöttölaitteiston osalta ihan erinäköinen.
Puskaradiosta kuultuna toi olis aikoinaan hankittu välikäsien kautta vaan tutkittavaksi että mihin suuntaan kilpailijat on konettaan kehittänyt
-
Mikäköhän tän tarina on? Vuosimallin perusteella kahdet kylvöt tehty.
https://www.nettikone.com/multiva/forte-fx-300/2335531
Ei ollut käteen sopiva, se riittää. Ihan uskomattoman pienistä syistä (syystä) voi lähteä kone vaihtoon. Osalla porukasta on tähän halua ja paalua. Koneesta sen verran, että kaksi vuottakin on paljon, kun nykyinen versio on jo ainakin välijyrän ja syöttölaitteiston osalta ihan erinäköinen.
Puskaradiosta kuultuna toi olis aikoinaan hankittu välikäsien kautta vaan tutkittavaksi että mihin suuntaan kilpailijat on konettaan kehittänyt
No ihan sama tuli kyllä itsellekin mieleen. Tosin toisaalta tuommoinen vähän käytetty kilpailijan kone on varsin otollinen maaperä tuollaisille huhuille..
Ei sillä etteikö niin tehtäisi, ihan kaikki valmistajat tekee sitä.
-
tulipa mieleen; miten mahtaa olla nuo nopsat muutokset koneissa varaosien kannalta? luulis että on aika kiva kun on aika hankkia net vanhat varaosat...
-
Mikäköhän tän tarina on? Vuosimallin perusteella kahdet kylvöt tehty.
https://www.nettikone.com/multiva/forte-fx-300/2335531
Ei ollut käteen sopiva, se riittää. Ihan uskomattoman pienistä syistä (syystä) voi lähteä kone vaihtoon. Osalla porukasta on tähän halua ja paalua. Koneesta sen verran, että kaksi vuottakin on paljon, kun nykyinen versio on jo ainakin välijyrän ja syöttölaitteiston osalta ihan erinäköinen.
Puskaradiosta kuultuna toi olis aikoinaan hankittu välikäsien kautta vaan tutkittavaksi että mihin suuntaan kilpailijat on konettaan kehittänyt
No ihan sama tuli kyllä itsellekin mieleen. Tosin toisaalta tuommoinen vähän käytetty kilpailijan kone on varsin otollinen maaperä tuollaisille huhuille..
Ei sillä etteikö niin tehtäisi, ihan kaikki valmistajat tekee sitä.
Onhan Tumella johtoportaassa melkein joka jannu itekkin viljelijä tai ollut niin voihan se multiva olla jonkun käyttökonekkin joka on sitten viljelyn loputtua myyty tumelle ihmeteltäväksi
-
Mikäköhän tän tarina on? Vuosimallin perusteella kahdet kylvöt tehty.
https://www.nettikone.com/multiva/forte-fx-300/2335531
Ei ollut käteen sopiva, se riittää. Ihan uskomattoman pienistä syistä (syystä) voi lähteä kone vaihtoon. Osalla porukasta on tähän halua ja paalua. Koneesta sen verran, että kaksi vuottakin on paljon, kun nykyinen versio on jo ainakin välijyrän ja syöttölaitteiston osalta ihan erinäköinen.
Puskaradiosta kuultuna toi olis aikoinaan hankittu välikäsien kautta vaan tutkittavaksi että mihin suuntaan kilpailijat on konettaan kehittänyt
No ihan sama tuli kyllä itsellekin mieleen. Tosin toisaalta tuommoinen vähän käytetty kilpailijan kone on varsin otollinen maaperä tuollaisille huhuille..
Ei sillä etteikö niin tehtäisi, ihan kaikki valmistajat tekee sitä.
Onhan Tumella johtoportaassa melkein joka jannu itekkin viljelijä tai ollut niin voihan se multiva olla jonkun käyttökonekkin joka on sitten viljelyn loputtua myyty tumelle ihmeteltäväksi
Oikeastaan aika turha kauppa, jos on tuotekehityksen kannalta mietitty. Tumella on niin kovapäistä porukkaa omien visioiden suhteen, että ei ne tuosta kilpailijan merkistä löydä mitään mieleistään kopsattavaa. Yleisestä mielenkiinnosta voi tietysti tuollaisen peliliikkeen tehdä.
-
tuosta tuli mieleen; muistaako joku vielä ehon kylvökoneen? oli joku maaseutunäyttely jossain 1980- luvulla ja siellä yks isäntä ihmetteli vantaan asentoa ja sen herkkyyttä kiviin. ja esittelijä oli virman inssi joka poltti hihat ja sanoi että kyllä hän sentäs tietää kuinka homma toimii.. noooo, kone poistui myynnistä jo seuraavana kesänä.. lie nuita jostain rauniosta vielä löytys...?
-
Kaveri oli soittanut tuosta Multivasta, kun on vaihtamassa omaa konettaan. Myyjä oli kyllä kertonut, että kone tullut entiseltä 3 metrin Nova kylväjältä, joka ei ollut päässyt Tumen kanssa aikoinaan kauppoihin ja päätynyt sitten Lantmännenin myyjän aktiivisuudella Multivaan. Kaksi kevättä oli opetellut, mutta Novaa oli tullut ikävä ja halunnut vaihtaa uuteen 4 metrin Novaan...
Tiedä sitten onko totta, mutta tuo koneen leventäminen sinänsä olisi ihan looginen syy moiseen.
-
Kaveri oli soittanut tuosta Multivasta, kun on vaihtamassa omaa konettaan. Myyjä oli kyllä kertonut, että kone tullut entiseltä 3 metrin Nova kylväjältä, joka ei ollut päässyt Tumen kanssa aikoinaan kauppoihin ja päätynyt sitten Lantmännenin myyjän aktiivisuudella Multivaan. Kaksi kevättä oli opetellut, mutta Novaa oli tullut ikävä ja halunnut vaihtaa uuteen 4 metrin Novaan...
Tiedä sitten onko totta, mutta tuo koneen leventäminen sinänsä olisi ihan looginen syy moiseen.
Kuulostaa hyvin uskottavalta tarinalta. Eiköhän tuo ole totuus.
-
tuo olis kyllä lookinen selitys kun joku kone on ns. uinut liiviin ni sit vaihto toiseen merkkiin saattaa tuntua outolta ja kun noin uusi kone vaihtuu ni väliraha on kait aika pieni jos on viksu myyjä... ja taas saa hoitaa hommia kuin ennen.. totutusti ja niksit tietäen.