Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: [1] 2 3 ... 22

Viestit - Green New Dealer

Kasvintuotanto / Vs: Paljonko satoi vettä
: 06.07.20 - klo:21:37
114mm viikon sisään.
Vasta nyt alkaa näkymään muutamissa paikoissa vesi pellolla.
Tulvapaikoissa toki jo vähän aiemmin. Voisi olla paljon pahempikin tilanne noilla sateilla.
Tähän osu vajaa sata milliä.. Tohon lähelle tuli enemmän ja kyl siel ruiskutusurissa vesiseisoo.. Pilalle tintattuja maita kaiketi  ;D
100 mm sadetta tarkoittaa tuhatta kuutiota vettä hehtaarille. Jos sade tulee vuorokaudessa, niin näillä suorakylvetyillä tai matalaan muokatuilla vesi ei ehdi menemään läpi tiiviistä pintakerroksesta.

Paljonko mahtaa mennä ravinteita veden mukana, paljonko pitäisi typpeä lisätä tommosen sateen jälkeen? Aikaisin kylvetyt vehnät kukkivat ja jyvien valkuainen jää matalaksi, jos ei ole typpeä riittävästi, miten tuokin pitäisi ottaa huomioon?
Kasvintuotanto / Vs: Glyfosaatti
: 06.07.20 - klo:21:17
Jenkeissä oikeudenkäynteihin mennään usein tosiaan rikastuminen mielessä. Tavoitteena ei ole kuviteltua tai todellista vääryttä kärsineen rikastuminen vaan juristien rikastuminen. Toinen iso motiivi on vastustajan vahingoittaminen: tässäkin taustajoukoissa häärinevät GMO:n vastustajat ja monista muista syistä mieltänsä ammatikseen pahoittavat tahot.
tämän tapauksen olennaisin juttu on siinä, että kyseessä on uutisen mukaan sovitteluratkaisu, eikä siis minkään oikeusasteen tuomio. Varmaan vähän monimutkaisempi prosessi, mutta periaatteessa "haluatteko maksaa 10 miljardia vai jatketaanko oikeudessa?"

Ympäristöjärjestöjen ja aktivistien valta perustuu lainsäädännössä olevaan "porsaanreikään" eli ilmaiseen valitusoikeuteen. Ruutupaperille käsin kirjoitettu valitus pysäyttää miljardihankkeen, näin ainakin Suomessa. Valitusta ei myöskään tarvitse asiallisesti perustella, eikä valituksen virheellisistä väittämistä joudu tilille.
Kasvintuotanto / Vs: Glyfosaatti
: 06.07.20 - klo:11:09
Näissä jenkkien oikeudenkäynneissä pitää muistaa,että nämä korvauksia hakevat käyttäjät ovat
hiukan,sanoisinko epämääräistä onnenonkijaa. Eikös tämä päähakija ollut käyttänyt päivittäin ilman suojia
puutarhassa pari vuosikymmentä? Joukkokanne oikeus vetää mukanaan myös kaikki asiaan hiukankin
myötämieliset. Euroopassa esim. viljelijät ovat kuitenkin keskimääräistä vähemmän syöpää sairastavaa
väenosaa,vaikka aika moni tämänkin palstan osallistujista on glyfoa käyttänyt. Tosin kai glyfon teko enää
mikään bisnes ole,niin saa varmaan Bayerin mielestä jo mennä. Uutta kalliimpaa(parempi katteisempaa)
tilalle.
jenkkilässä tosiaan vahingonkorvaukset sisältävät myös rangaistusluonteisen osuuden eli ei korvata pelkkää aiheutunutta vahinkoa. Joukkokanteeseen yhdistettynä korvaussumma kasvaa valtavaksi, mutta silti. Mitä Bayer tunnustaa maksamalla näin mittavat yli 10 mrd$ korvaukset? Senkö, ettei myyntipakkaukset sisältäneet riittävästi suojainohjeita, tuskin näin pienestä rapsahtaisi tuota summaa. Vai olisiko sittenkin niin, että ennen vaarattomaksi väitetyn tuotteen käyttö sisältää suurempia riskejä, jotka ovat olleet tiedossa, mutta niistä ei ole tiedotettu rehellisesti. Toisin sanoen riskejä on tahallisesti peitelty?

Suomessa korvaus vastaavasta olisi muutamia satasia ja sakko maksettaisiin valvontaviranomaisen työnantajalle... vähän kuin metsäyhtiöiden kartellisakoissa. No siellähän ei tullut edes niitä satasia vahingon kärsineille  ;D
Kasvintuotanto / Vs: Glyfosaatti
: 03.07.20 - klo:21:18
Miten pitäisi tulkita Bayerin päätös maksaa yli 10 mrd dollarin korvaukset glyfosaatin uhreille? Tunnustetaanko tässä Monsanton syyllisyys, onko sairastumiset todella johtuneet glyfosaatista? Lähtisikö iso yritys syyttömänä tukemaan sairastuneita ja näin osoittamaan yhteiskuntavastuuta? Aikaisemmat oikeusjutut ovat olleet tähän nähden suppeita, koskeneet ehkä yksittäisiä henkilöitä ja korvaussummat maltillisia.

Muuttuuko viljelijöiden suhtautuminen glyfosaattiin tämän seurauksena ja miten meinaatte suojautua jatkossa, kun menette ruiskuttamaan?

"Roundup-sovittelu on Bayerille oikea teko oikeaan aikaan. Näin saadaan pitkä epävarmuuden ajanjakso päättymään, yhtiön toimitusjohtaja Werner Baumann sanoi uutistoimistojen mukaan."

https://yle.fi/uutiset/3-11416689
Eläketurvakeskus vihelsi kevytyrittäjyyden poikki pari vuotta sitten. Otettava itse yel tai sitten pitää osoittaa, että tulee riittävä eläketurva muualta. Tällaiset ukko.fi:t ovat nykyään laajan palvelun tilitoimistoja, vaikka sitä ei huomaa niiden markkinoinnista. Pojan pitää pyytää tilausta, työn vastaanottoa ja reklamointia koskevat dokumentit kirjallisina itselleen. Omaa työtä koskeva lasku kylmästi menemään pääurakoitsijalle.
Rakentamispuolella on ainakin yksi jekkumeininkiin mieltynyt isompi toimija. Tilaa työn suoraan tekijältä, mutta laskutettaessa ilmoittaa, että tämä oli itse asiassa erään juuri konkurssihakemuksen jättäneen urakoitsijan työmaa, niin että lähesty konkurssipesää.
meillä on ongelma eläkejärjestelmässä. Jos yrittäjälle tai työntekijällekin kertyy eläkettä alle takuueläkkeen verran, niin käytännössä eläkemaksut menevät kankkulan kaivoon. Molempia et voi saada ja toista ei tarvitse itse maksaa ollenkaan, vaan menee verorahoista ja kela maksaa.

Keskustelu etääntyy mätästyksestä... 🤔
Kasvintuotanto / Vs: Apulannan hinta
: 27.06.20 - klo:23:07
mutta hauska kun kaupoilla nyt kiire saaha tavara liikkeelle..   miäkin saanu jo kolme tyrkytysviestiä joita ei yleensä tule ennenkuin hinta nousee reilusti..
toisaalta ymmärtää sen, että lannoitteita tehdään vain myyty määrä, eikä tehdas tee varastoonsa, mutta, mutta, missä muussa tuotteessa myyjän kiire sanelee ostajan aikataulun? Eihän siihen mene kun kymmenen kuukautta, että tavaraa taas tarvitaan.

Toki on rauhallista olla, kun lannoitteet on jo varastossa.  ;D
Kasvintuotanto / Vs: Cemagro
: 27.06.20 - klo:22:50
säkit oli aikoinaan vetelää tavaraa ja sisäpussi tuli ulos ensimmäisenä ja muovin riekaleita sai poimia verkon päältä. Raekoko oli pienempi, ettei pintalevittimellä lentäny kovin kauas. Nämä on jo historiaa, toivottavasti?

Jonkun on pakko ostaa tuontilannoitteita, muuten kilpailu hyytyy ja viikinkien ryöstöretki alkaa. Agroy lopetti jo lannoitekaupan, toivottavasti muut sentään jatkaa 👍
Metsätalous / Vs: vaijettu uutinen
: 27.06.20 - klo:12:04
ja mikä mahtaa olla tämän ilmastonmuutoksen osuus moisessa suomen mailla?      kukaan ei ole tutkinu kun ei kait niiin seksikästä.   ihan kuin tuo metsien ojituksen vaikutus eteläsuomessa itämereen..  maanviljelijät net vain meriä sotkee vaikka eräät tutkijat kertoo että etelä- suomen metsistä on se 90 % ravinteista merelle...         mikä lie sit osuus nuilla puhistamon ohituksilla??    maatalouten osuus siis aika pieni .     totellisuutessa
metsien hyödyntäminen ja erityisesti sellun laivaaminen maasta lienee se suurin yhteinen maali, jota luontojärjestöt valtamedioiden suosiollisella avustuksella haluavat suitsia. Avohakkuiden kieltämisellä toiminnasta tulisi niin heikosti kannattavaa, että ainakin viennin kilpailukyky romahtaisi ja loppuisi kokonaan.

Ongelmia on kolme, ilmasto, itämeri ja lajikato. Jokaiseen löytyy omia tehokkaita keinoja, mutta niitä ei joko haluta ottaa käyttöön tai ovat toisiinsa nähden ristiriitaisia. Jos esimerkkejä kaipaa, niitä kyllä löytyy. Kaiken maapohjan (metsä/pelto/tonttimaa) ojitus nopeuttaa ja lisää veden virtausta, samalla tarttuu maa-ainesta ja ravinteita mukaan. Huonotuottoisten tuotantoalueiden ojituksesta voisi luopua, jos menetys korvataan. Samoin viljelyalaa voisi supistaa, osa pelloistakaan ei tuota juuri mitään. Nyt vaaditaan isompaa säästöpuuosuutta avohakkuissa, järkevämpää olisi hakata kaikki ja rajoittaa aukkojen kokoa kriittisillä alueilla. Jatkuvakasvatus ei kannata konetyönä, kuin julkisesti rahoitettuina esimerkkipalstoina.

Suomen metsiä hoidetaan erittäin hyvin ja kestävästi. Huomioiden, että samalla pyöritetään noin 45 miljardin liikevaihtoa, tuotetaan 4 miljardia verokertymästä, 140 000 ihmistä saa leipänsä metsistä, sekä metsänomistajille kilahtaa kolmisen miljardia kantorahatuloa.
Metsätalous / Vs: vaijettu uutinen
: 26.06.20 - klo:21:17
luke laskenna et hiilinielu lisääntyny noin 46%   ja siitä ei olekaan kerrottu kansalle sitten missään muualla kuin metsälehtessä.    kiva!     eihän sitä nyt luonnon myönteisistä toimista voi kertoa kun se ei tuo rahaa olikarkeille..     ihan neukkumenetelmää!

Niin jos tarkoitat tätä

https://www.metsalehti.fi/uutiset/tilastokeskus-metsien-hiilinielu-kasvoi-roimasti/#bfee1c43

juttua? Niin eipä voi sinunkaan (media)lukutaitoa ja varsinkaan luetun ymmärrystä kovasti paljoa kehua.

Siis sanotaanhan siin.ä että

"Luonnonvarakeskuksen (Luke) pikaennakkotiedon mukaan metsien hiilinielu kasvoi viime vuonna 46 prosenttia. Metsien kasvu sitoi hiilidioksidia 25,6 miljoonaa tonnia enemmän kuin metsien käytön seurauksena vapautui. Vuotta aikaisemmin vastaava luku oli 17,5 miljoonaa tonnia."

Mutta kun siinä sanotaan myös, että

"Näin sektorin hiilinielu palautui lähes tarkalleen samalle tasolle, jolla se oli vuonna 2017, ja suunnilleen samalle tasolle, jolla liikuttiin koko viime vuosikymmen. Vuosi 2018 oli ennätyshakkuineen poikkeus tuossa jatkumossa."

Niin? Käytännössä siis ennätyshakkuuvuosi 2018 aiheutti suuren heilahduksen ensin alas- ja sitten ylöspäin. Pitemmän aikavälin kehitys on ollut melko vakaata 10 vuoden jaksolla, hiilinielun taso on suurinpiirtein sama. Sitten jos kun tuo sama % toistuu vaikkapa viiden vuoden ajan, niin voit sanoa että "Ähäkutti vihreät". Ennen et.

Toisaalta laman ennusmerkit ovat sen verran vahvat, että hiilinielu todennäköisesti lähivuosina kasvaa. Johtuen siitä, kun puulle ja paperille ei ole menekkiä, niin ei hakata ja hiilinielu siis kasvaa. Mutta kun taas hakataan enemmän niin pienenee. Taso suurin piirtein säilyy hiukankaan pitemmällä tarkastelujaksolla. Jotta hiiöinielu kasvaisi merkittävästi, hakkuiden pitäisi (pysyvästi) pienentyä merkittävästi.
Medianlukutaito. Sen lisäksi, että seuraa mitä uutisissa sanotaan, niin pitää seurata mistä uutisia kirjoitetaan. 2019 vuoden kantava teema uutisoinnissa oli metsien hiilinielun supistuminen, siitä uutisoitiin kaikissa isoissa medioissa. Nielu ilmeisesti pieneni oikeasti vähän, mutta myös maankäyttösektorin laskukaavat uusittiin luken toimesta, joka sai luvut näyttämään vielä synkemmiltä.

Nyt on huomattava, ettei yksikään iso media esim yle tai hs ilmeisesti noteerannut uutista lainkaan. Jos asioita käsitellään tasapuolisesti ja pyritään oikean tiedon välittämiseen, niin aihetta ei saisi jättää uutisoimatta silloin, jos uutistoimitus ei tykkää uutisen sisällöstä. Metsien hiilinielun vuosittaiset vaihtelut ovat suuria, suhdanteet ja jopa kurjat sääolot voivat muuttaa nielun etumerkkiä vuosittain. Tämän kaikki asiantuntijat tietävät erinomaisesti, ilmeisesti myös media, kun osaa vaieta oikealla hetkellä.
Eiköhän oikea menettely olisi ollut se, että ensin reklamoidaan ja yhdessä todetaan tilanne, sitten sovitaan korjaavat toimenpiteet. Joko työtä olisi korjattu tai hintaa laskettu. Jos urakoinnin lasku on maksettu, niin periaatteessa tilaaja on siinä vaiheessa hyväksynyt työn tehdyksi, puutteellinen valvonta ei ole urakoitsijan vika. Lisäkulut eivät missään vaiheessa voi tulla urakoitsijan maksettavaksi, ellei niistä ole saanut edes tietoa ennen tekemistä.

Kevytyrittäjän asema on mutkikas, palkkatyössä vastuu olisi aina työnantajalla. Tässä pääurakoitsija on voinut olla tietoinen ja hyväksyä vaaditut maksut eli koittaa vierittää syyn nyt aliurakoitsija/kevytyrittäjälle, jolle ei olla edes tarjottu mahdollisuutta korjata virheitä (jos niitä siis löytyi?) Nuorelle yrittäjälle hankala paikka, juridisesti riski joutua maksumieheksi on olematon. Heittäytymällä hankalaksi saattaa taas menettää alkavan yritystoiminnan kokonaan, jos juttu hankalasta tapauksesta leviää.
MARICA TWERIN, maksaako MTK hänelle tuosta kannanotosta palkkaa? Pakko ottaa käyttöön, voitaisiin direktiivin mukaan käyttää myös 60 päivän maksuaikaa, mutta "veteen piirretty viiva".... selkeämpää noudattaa varmuudeksi kireämpää 30 päivän maksuaikaa, vaikka tuottajat kärsivät ko järjestelystä.

Eikö tämän lakimiehen tulisi käyttää kaikki ammattitaitonsa siihen, että rajoitukset aiheuttaisivat mahdollisimman vähän haittaa edustamilleen viljelijöille??
Metsätalous / Vs: Puukauppa
: 21.06.20 - klo:21:21
En ole ennen myynyt puuta nyt olisi tarkoitus useilla hehtaareilla asiaan valmistautua ja toteuttaa 3 vuoden sisällä.
Esimerkkinä 1 ha kauppa: Puuta olisi noin 390 m3 hehtaarilla ja jos ajatellaan että sen arvo olisi 19 000 paikkeilla. Metsä 90 vuotta vanhaa kuusimetsää. Niin mitä tästä jäisi käteen taimikonperustamisen ynnä muiden kustannusten jälkeen suurinpiirtein. Ottaen huomioon täyden metsävähennyksen.
riippuu puista, jos kuusta ja mäntyä niin runkohinnalla +50€/motti tulee juuri tuon verran, vähennetään uudistus noin 1500€/ha (äestys/mätästys ja taimet istutettuna). Veroja menee 28.5%, metsävähennys on verolainaa, joka voi tulla myöhemmin maksuun, jos metsän myy. Käteen jäävään osuuteen vaikuttaa myös varaukset, jota voi vähentää myyntitulosta. Varaukset on mukavia, mutta kyllä niille yleensä löytyy menoreikää, eivätkä jää nurkkiin.

Metsätuloa ei muutenkaan kannata laskea yhden kuvion tai hakkuun perusteella, vaan vuositulona koko metsästä. Kulujahan tulee myös myyntien välivuosina. Parempi laskea esim kymmenen vuoden tulot ja menot yhteen, niin saa paremman käsityksen metsän tuotosta.
Kasvintuotanto / Vs: Luomu
: 06.06.20 - klo:12:43
Taas tuli höpöä ja paljon . Joku ei ole ollut hereillä biologian tunneilla . Fosforia saa luomuun jos tarvetta ilmenee mutta monilla mailla sitä riittää vuosiksi eteenpäin ja lisää tulee pieneliöstön toiminnan parannettua ja myös kasvie lahoamisen seurauksena .
Jokainen jyvätonni poistaa pellosta 3-4 kg fosforia eli hyvä sato jopa 20 kg/vuosi.  Jos sitä olisi vaikka tuhat kiloa hehtaarilla, niin siitä voi päätellä että 50 vuoden jälkeen fosforista tulee merkittävästi satoa alentava tekijä. Eläin ei valmista fosforia lisää, enintään kerää, jalostaa tai siirtää paikasta toiseen.

Nyt kun ilmiselvästi kumpikaan meistä ei ole biologi, kemisti tai fyysikko, niin tiedostetaan vaan tämä laaja kokonaisuus näistä ravinteista ja niiden riittävyydestä. Toki jokainen voi sivistää itseään lisää esim lukemalla tieteellistä faktaa höpö-höpö-uskomuksien sijaan....
https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/kestava-kehitys/fosfori-on-elaman-ehto
Kasvintuotanto / Vs: Luomu
: 06.06.20 - klo:11:18
Kaikilla pelloilla on viljelyhistoria, monilla seuduilla pellot on kyllästetty mm fosforilla ja kalilla niin, että niistä voidaan huoleti korjata satoa vuosikymmeniä palauttamatta ravinteita peltoon. ... Karjan kanssa on vielä helppoa...

Luomun ongelma ratkeaa, kun puhdistamoilta saadaan ravinteet puhtaina suljettuun kiertoon, ettei esim fosforia menetetä merten pohjiin.

Nyt meni taas sen verran pahasti pieleen että piti kommentoida. Fosforilla ja kalilla kyllästettyjä peltoja varmasti on mutta ne taitavat olla elukka-alueilla tai vanhoilla eläintiloilla. Sellaisia savimaitakin on paljon joissa on kalista puutetta. Ostolannoitteilla ei kukaan järkevä ole peltoaan fosforilla tai kalilla kyllästänyt. Se on onnistunut ja onnistuu vain levittämällä jonkin sortin paskendaaleria paksu kerros ja mielellään useampana vuonna samaan paikkaan.

Kierrätyslannoitteiden yhteinen ongelma on että niissä on liikaa fosforia typpeen nähden. Fosforiluokan olessa tyydyttäva kivennäismailla pitäisi saada typpeä vähintään vähintään kymmenkertainen määrä fosforiin nähden ollaan kierrätyslannoitteiden ja kaiken sortin lietteiden kanssa ongelmissa.
Pitääkö luomukeskustelussa muka puhua aina totta?  ;D ;D

Aina voi kysyä, mistä lantaan tulee fosforia? Suomen maaperässä on niukasti kasveille käyttökelpoista fosforia ja lannoiterakeilla pitoisuutta on nostettu menneinä vuosikymmeninä. Aikaisemman ylilannoituksen seurauksena myös nykyinen urbaani yhteiskunta, jossa ravinnekierto ei toteudu, voidaan ruokkia luomuna kymmeniä vuosia. Kaivosfosfori antaa tähän muutaman sata vuotta lisäaikaa, siihen mennessä pitää ravinnekierto saada kuntoon. Luomu ei ole siis mikään ratkaisu mihinkään. Pitääkö meillä olla eläimiä, silloinkin jos niistä hyödynnetään vain lanta? Raivataan metsää, jotta saadaan rehua ja kerättyä ravinteita myyntikasvien lannoitukseen?

Typpi on pääravinteista ainoa, jota voitaisiin edes kuvitella joskus tuotettavan viljelykäyttöön kestävästi lisää.
Kasvintuotanto / Vs: Luomu
: 05.06.20 - klo:10:41
Kerros onko 300-800 ha uusilla koneilla kannattavaa peltojen vuokran ollessa 600-700 €/ha ?

Kerros vielä kuinka kauan menee 15.000€ maksetuista pelloista lainan takaisin maksuun tehossa ?

Onko kannattavaa rahdata lannoitteet , siemenet 100 km päähän ja syjsyllä rahdata ne sieltä 100 km päähän kuivaamolle ?

Se, onko joku kannattavaa vai ei, pitäisi laskelmilla todistaa, liian paljon on sitä että lonkalta heitellään näitä " ei kannata" tai "kannattaa" juttuja.

Joo . Niille tuottajille jotka saa pellot kasvamaan / tuotteet markkinoitua kannattavuus parempi kuin tehossa .

Niillä jotka vaan kylvää ja ottaa tuet ilman sadon korjaamisia tuet pois . Poikkeus tilanteet tietysti asia erikseen .
Luomun ihme perustuu muutamaan tosiasiaan, jotka kaikki tietävät, mutta jotkut tollot uskovat ne viljelijöiden ammattitaidoksi.

Kaikilla pelloilla on viljelyhistoria, monilla seuduilla pellot on kyllästetty mm fosforilla ja kalilla niin, että niistä voidaan huoleti korjata satoa vuosikymmeniä palauttamatta ravinteita peltoon. Kun vielä peltojen pH on kalkilla nostettu riittäväksi, niin pärjätään pelkällä typellä hyvin pitkälle. Jos peltoa varataan kolminkertainen pinta-ala, niin voidaan kerätä ravinteita kahdelta kolmannekselta ja panostaa kaikki yhden kolmanneksen viljelyyn. Karjan kanssa on vielä helppoa, varsinkin jos se ei ole luomussa, niin voidaan ostaa tilan ulkopuolelta lisää halpaa rehua. On täysin selvää ettei tämä luomun "ryöstöviljely" voi pitkässä juoksussa olla ollenkaan kestävä ratkaisu.

Luomun ongelma ratkeaa, kun puhdistamoilta saadaan ravinteet puhtaina suljettuun kiertoon, ettei esim fosforia menetetä merten pohjiin. Kun tekniikka kehittyy, niin silloin koko luomu loppuu ja tästä viljelystä voi tulla ns "uusi normaali" eli kaikki viljely perustuisi kierrätyslannoitteisiin, eikä se olisi mikään luomun etuoikeus, eikä näitä tarvitsisi erikseen hyväksyttää vain luomulle sopiviksi.
Sivuja: [1] 2 3 ... 22