Lainaus käyttäjältä: Magia - 26.06.21 - klo:09:29

Samallahan voitaisiin maksaa kaikille ihmisille tukea ettei tarvitse tehdä mitään,päästäisiin eroon todella monesta murheesta.

Eiköhän se täällä rikkaassa pohjolassa ala kohta niin olemaan. Perinteinen tuottaja mentaliteetti on nyt heitettävä menemään, ainakin toistaiseksi.

yli puolet kansasta on vielä porvareita, vihervasemmisto on vähemmistössä. Porvareilla on tapana laskea myös erilaisten rahareikien kannattavuutta ja tuottavuutta. Jos tästä näkökulmasta ajattelee maataloustukien säilyvän ennallaan, mutta tuotannon määrän vähenevän vuosi vuodelta, voi joku joskus puuttua asiaan. Metsähallitus taiteilee talous- ja suojelumetsien välillä, toiset vaatii lisää suojelualueita, toiset taas talousmetsistä isompaa tuloa, koskaan ei ole hyvä.

Näiden satoa tuottamattomien peltojen erottelu tehotuotanto-pelloista pitäisi tehdä välittömästi. Ekopalvelu-peltojen tukien maksajaksi sopisi paremmin ympäristöministeriö. Tilojen kannattavuuden kannalta olisi myös selkeämpää, ettei tiloille aseteta "myllynkiviä kaulaan" vaatimalla yhä suurempia ekopalvelutekoja kaikilta, vaan annetaan niiden tilojen tuottaa, jotka siinä parhaiten onnistuvat. Muutenhan tilanne näyttää siltä, että tilojen tuki kasvaa suhteessa tuotettuihin kiloihin/litroihin, joka tuntuu närästävän monia taloudesta kiinnostuneita päättäjiä.

Näiden, kutsuttakoon niitä sitten vaikka ekopalvelupelloiksi, osalta pitäisi myös laatia jotain tulostavoitteita. Valtatien varressa sijaitseva maisemakasveilla kylvetty kukkaketo ansaitsee isomman tuen, kuin päättyvän soratien päässä sijaitseva jumalan hylkäämä vastaava peltotilkku. Suojavyöhyke saisi korkeimman tuen Itämeren rannikolla tai valuma-alueella, muut vesistöt matalamman ja sisämaassa ei tukea ollenkaan. Edellä mainituista esimerkeistä johtuen maksajana pitäisi olla ehdottomasti ympäristöministeriö, jonka risuparroilla on tähän lohkojen tukitasojen määrittämiseen parhaat edellytykset 

Ennen valtio maksatti osaltaan ylituotannon markkinointimaksuilla , lannoiteverolla , pakkokesannoinnilla koordinoidusti. Nyt  on kova hinku tuottaa kiloja , mitä enemmän tungetaan jo kylläisille markkinoille sitä enemmän hinta laskee. Tätä on vaikea tilatasolla hahmottaa. Suomessa riittäisi peltoa noin puolet nykymäärästä.

Lainaus käyttäjältä: optimisti - 26.06.21 - klo:09:58

Lainaus käyttäjältä: Magia - 26.06.21 - klo:09:29

Samallahan voitaisiin maksaa kaikille ihmisille tukea ettei tarvitse tehdä mitään,päästäisiin eroon todella monesta murheesta.

Eiköhän se täällä rikkaassa pohjolassa ala kohta niin olemaan. Perinteinen tuottaja mentaliteetti on nyt heitettävä menemään, ainakin toistaiseksi.

yli puolet kansasta on vielä porvareita, vihervasemmisto on vähemmistössä. Porvareilla on tapana laskea myös erilaisten rahareikien kannattavuutta ja tuottavuutta. Jos tästä näkökulmasta ajattelee maataloustukien säilyvän ennallaan, mutta tuotannon määrän vähenevän vuosi vuodelta, voi joku joskus puuttua asiaan. Metsähallitus taiteilee talous- ja suojelumetsien välillä, toiset vaatii lisää suojelualueita, toiset taas talousmetsistä isompaa tuloa, koskaan ei ole hyvä.

Näiden satoa tuottamattomien peltojen erottelu tehotuotanto-pelloista pitäisi tehdä välittömästi. Ekopalvelu-peltojen tukien maksajaksi sopisi paremmin ympäristöministeriö. Tilojen kannattavuuden kannalta olisi myös selkeämpää, ettei tiloille aseteta "myllynkiviä kaulaan" vaatimalla yhä suurempia ekopalvelutekoja kaikilta, vaan annetaan niiden tilojen tuottaa, jotka siinä parhaiten onnistuvat. Muutenhan tilanne näyttää siltä, että tilojen tuki kasvaa suhteessa tuotettuihin kiloihin/litroihin, joka tuntuu närästävän monia taloudesta kiinnostuneita päättäjiä.

Näiden, kutsuttakoon niitä sitten vaikka ekopalvelupelloiksi, osalta pitäisi myös laatia jotain tulostavoitteita. Valtatien varressa sijaitseva maisemakasveilla kylvetty kukkaketo ansaitsee isomman tuen, kuin päättyvän soratien päässä sijaitseva jumalan hylkäämä vastaava peltotilkku. Suojavyöhyke saisi korkeimman tuen Itämeren rannikolla tai valuma-alueella, muut vesistöt matalamman ja sisämaassa ei tukea ollenkaan. Edellä mainituista esimerkeistä johtuen maksajana pitäisi olla ehdottomasti ympäristöministeriö, jonka risuparroilla on tähän lohkojen tukitasojen määrittämiseen parhaat edellytykset 

Kyllä Suomessa oikeat porvarit ovat vähemmistössä.

Ennen valtio maksatti osaltaan ylituotannon markkinointimaksuilla , lannoiteverolla , pakkokesannoinnilla koordinoidusti. Nyt  on kova hinku tuottaa kiloja , mitä enemmän tungetaan jo kylläisille markkinoille sitä enemmän hinta laskee. Tätä on vaikea tilatasolla hahmottaa. Suomessa riittäisi peltoa noin puolet nykymäärästä.

onko ajatus niin, että vedetään puolivaloilla ja "keksitään" toiselle puolelle peltopinta-alaa joku tukiperuste, jolla 200 ha maatila elättää viljelijän, kun tuotanto tapahtuu vain 100 ha:n alalla? Muistuttaa Neuvostoliiton touhulta ja sitä se kieltämättä on EU-aikana ollutkin 

Jos ensin poistettaisiin nämä toivottomat hehtaarit tukien piiristä eli ne lohkot joilla ei sijaintinsa, kokonsa tai viljavuusominaisuuksien puolesta kannata ikinä viljellä mitään. Tulevaisuudessa kaikki pinta-ala tarvitaan, kun bioenergialla korvataan fossiiliset polttoaineet. Näille maksettava tuki onkin sitten asia erikseen vai tarvitsevatko yleensä tukea lainkaan??

Huonoimmat pellot voitaisiin metsittää. 90-luvulla oli ihan hyvä metsitystuki, naapurillakin on vanhoilla peltotilkuillaan kasvamassa jo harvennettu kuusikko. Kannattaa elää ajassa, peltojen tarvitsemista maailman nälän torjuntaan on minun mielestä jo puhuttu 30 vuotta eli koko maanviljelijä olo aika, kehitys on ollut kokonaan toisenlainen.

^^Jos ensin poistettaisiin nämä toivottomat hehtaarit tukien piiristä eli ne lohkot joilla ei sijaintinsa, kokonsa tai viljavuusominaisuuksien puolesta kannata ikinä viljellä mitään

Siitähän aikamoinen huuto nousisi, jos viranomaiset alkaisivat määrittelemään mitkä pellot on tukikelvottomia.   Tietysti selviäkin tapauksia on,  mutta sitten on laaja harmaa alue.  Pelkkä huono hoito, esim.  ei kalkituksia vuosikausiin ja ojitus huonossa kunnossa,  ei mielestäni riitä tukikelvottomuuteen, koska hyväkin pelto menee  huonoksi pelkällä huonolla hoidolla, eli hoitamattomuudella.

Eikä lohkon kokokaan riitä tukikelvottomuuteen.  Pienikin lohko voi olla huippulaaatuinen ja tuottaa huippusatoja, mulla esim. on tälläinen n. 2 ha:n hankalan muotoinen lohko, jolla on sähköpylväitä  ja  kalliokumpare keskellä peltoa, mutta en edes hömppäheinälle ole sitä raaskinut laittaa, kun siitä tulee hyviä viljasatoja vuodesta toiseen. Oikeastaan maan laadultaan  se on paras peltolohkoni.

Homman voisi tehdä niin , että metsitetty pelto olisi tukinen piirissä esimerkiksi 10-15 vuotta. Metstysalalla voisi olla jonkinmoinen hoitovelvoite.

^^Jos ensin poistettaisiin nämä toivottomat hehtaarit tukien piiristä eli ne lohkot joilla ei sijaintinsa, kokonsa tai viljavuusominaisuuksien puolesta kannata ikinä viljellä mitään

Siitähän aikamoinen huuto nousisi, jos viranomaiset alkaisivat määrittelemään mitkä pellot on tukikelvottomia.   Tietysti selviäkin tapauksia on,  mutta sitten on laaja harmaa alue.  Pelkkä huono hoito, esim.  ei kalkituksia vuosikausiin ja ojitus huonossa kunnossa,  ei mielestäni riitä tukikelvottomuuteen, koska hyväkin pelto menee  huonoksi pelkällä huonolla hoidolla, eli hoitamattomuudella.

Eikä lohkon kokokaan riitä tukikelvottomuuteen.  Pienikin lohko voi olla huippulaaatuinen ja tuottaa huippusatoja, mulla esim. on tälläinen n. 2 ha:n hankalan muotoinen lohko, jolla on sähköpylväitä  ja  kalliokumpare keskellä peltoa, mutta en edes hömppäheinälle ole sitä raaskinut laittaa, kun siitä tulee hyviä viljasatoja vuodesta toiseen. Oikeastaan maan laadultaan  se on paras peltolohkoni.

Pelto-optimissa pisteytettiin lohkoja vähän tuohon tyylin. On nurinkurista maksaa yhteiskunnan tukea viljelyssä olevalle kaltevalle rantapellolle, jota vuosittain tulvavedet huuhtoo mereen ja samaan aikaan käyttää miljoonia vesiensuojeluun. Suojavyöhykekorvaus nousee >10 v ajalla korkeammaksi, kuin pellon hehtaarihinta, kannattaisiko 30-50m rantaviivasta viljelyoikeus lunastaa vapaaehtoisella kertakorvauksella eli poistetaan pysyvästi tukijärjestelmästä. Mulla 0.7ha pyöreän mallinen lohko, jonka keskellä kiinteistörekisterissä rasitteena talousvesikaivo, eipä tätä viitsi viljellä kun ei ole luomussa. Jokainen isäntä tietää hyvinkin lohkot, joiden viljely on hankalaa tai kannattamatonta, eiköhän nämäkin tiedot tukihistoriasta paljastuisi?

ProAgrian uusimaalainen veroneuvoja väitti, että kasvitilalla tulo jää 250€/ha/v eli peltotukien määrästä yli puolet menee muihin tilan kuluihin tai investointeihin. Metsän tuotto pyörii parhaimmillaan yli 150€/ha tasolla (mm verottajan sivuilta löytyy arviot). Jos maanomistaja päättäisi metsittää osan pellostaan, niin peltotukea voitaisiin maksaa vielä 5-10 v (+taimet) ja sitten kun metsitetty puupelto alkaisi tuottaa jo bioenergiaa niin tukitasoksi riittäisi tämä noin 100€/ha. Tulotaso ei tilalla heilahtaisi mihinkään, huonompia lohkoja metsitettäisiin ja jäljelle jäävien satotasot kasvaisivat, jopa tuotteista saatava hinta voisi olla parempi.

Tähän liittyy ongelmia. EU:n suhtautuminen, miten nämä puupellot saatasiin tukien piiriin? Vuokranantajat vuokratasolla +500€/ha menettäisivät eniten eli jäisivät metsitystarjousten ulkopuolelle ellei vuokrat merkittävästi laske? Miten alueelliset erot huomioitaisiin, kun se metsäkään ei jokapaikassa kasva samalla tavalla?

Mites sitten tilanne kun naapuri haluaa metsittää ja itse et? Tolla menolla olisi kohta paljon metsäpeltoja jolloin taas viljely vaikeutuisi ainakin varjostuksen kautta..

Suuri  ongelma koko systeemissä on edelleen se että halukkaita on liian paljon. Tiellä ajellaan ristiin rastiin tilkkutäkkejä viljellen. Jos viljelijöiden määrä tiputettaisiin viidennekseen niin ei se edelleenkään olisi kuin rapia 200ha per tila tuosta voitaisiin sitten jo tinkiä ja laittaa vaikka se neljännes puuntaimille, ne huonoimmat lohkot tai suojella sitä rantavyöhykettä jne. Lohkokokoa pitäisi suurentaa reippaasti ja tehdä sellainen "uusjako" et se turha ajelu loppuu ja hommat nopeutuu..

Mut ei jatketaan samaan malliin toinen valittaa ettei pärjää vaik viljelee aukian parhaimpia peltoja ja suunnittelee metsittävänsä ne heti kun joku vaan maksaa siitä jotain ja toinen sitte keräilee rehut ties mistä mettäpelloilta..

Jos viljelijöiden määrä tiputettaisiin viidennekseen niin ei se edelleenkään olisi kuin rapia 200ha per tila tuosta voitaisiin sitten jo tinkiä ja laittaa vaikka se neljännes puuntaimille, ne huonoimmat lohkot tai suojella sitä rantavyöhykettä jne. Lohkokokoa pitäisi suurentaa reippaasti

Itse asiassa nykyinen tilakokorakenne aiheuttaa sen, että jo 45000:sta jätettäisiin 9000 suurimmasta päästä, on niistä jääneistä vähintään 1500 vielä alle 200 ha:n tiloja, pienin tilakoko tulee olemaan 175 ha. Eli ryöstettyjä hehtaareja olisi 97 ha / JÄÄVÄ tila. Ehkä jotenkin peilaat harhaiselle agraarisosialistiselle itsellesi sopivaa tilakokoluokkaa, missä täkäläisten kulakkien kurkut leikattaisiin. Jos katsomme kansaivälisesti tehomaataloudessa, ja vain maatalouden tehokkuuden nimissä, kaikki Suomen viljelijät pitäisi teloittaa, jotta globaaleille suurtiloille jäisi tämänkin maatalouden lilliputtimaan 2 miljoonan hehtaarin resurssi itsellensä hyödynnettäväksi.

-SS-

Mites sitten tilanne kun naapuri haluaa metsittää ja itse et? Tolla menolla olisi kohta paljon metsäpeltoja jolloin taas viljely vaikeutuisi ainakin varjostuksen kautta..

Suuri  ongelma koko systeemissä on edelleen se että halukkaita on liian paljon. Tiellä ajellaan ristiin rastiin tilkkutäkkejä viljellen. Jos viljelijöiden määrä tiputettaisiin viidennekseen niin ei se edelleenkään olisi kuin rapia 200ha per tila tuosta voitaisiin sitten jo tinkiä ja laittaa vaikka se neljännes puuntaimille, ne huonoimmat lohkot tai suojella sitä rantavyöhykettä jne. Lohkokokoa pitäisi suurentaa reippaasti ja tehdä sellainen "uusjako" et se turha ajelu loppuu ja hommat nopeutuu..

Mut ei jatketaan samaan malliin toinen valittaa ettei pärjää vaik viljelee aukian parhaimpia peltoja ja suunnittelee metsittävänsä ne heti kun joku vaan maksaa siitä jotain ja toinen sitte keräilee rehut ties mistä mettäpelloilta..

mitäs meinasit ruveta tekemään, jos viljelijöiden määrä tiputetaan viidennekseen?

Tämä tilanne ei ratkea, eikä sitä pidä ratkaista väkipakolla ja puuttumalla jonkun omistus-, hallinta- tai tukioikeuksiin. Vapaehtoisilla sopimuksilla tai kaupoilla kuuluu ratkaista kenelle kuuluu ne aukean parhaat pellot ja kenelle jää ne metsitettävät metsänkainalot. Näitä tilusjärjestelyjä voidaan tehdä ja tukea mm helpottamalla kaupoista meneviä veroja ja maksuja. Mitään ei voi ilman suostumusta metsittää, toki suojeltavat ja metsitettävät kohteet ovat eriarvoisia, kuten nytkin maksetaan erisuuruisia tukia.

Jännäksi menee miten turvepeltojen osalta menetellään, varmaan ylireagoidaan ja panikoidaan ensin, sitten harmitellaan, kun tuli tehtyä hölmöyksiä. Nykyisestä tukijärjestelmästä ei voi muuta sanoa, kuin se että se on tehoton ja kallis, eikä saavuta oikein mitään sille asetettuja tavoitteita... samalla tielläkö jatketaan?? 

Globaalit suurtilat haluaa peltoja, joissa tyypillinen lohkon yhden sivun pituus on vähintään 2 km, eikä 200-300 metriä, niin kuin Suomessa.

Mutta asiaan. Suomessa tukien ansiosta viljanviljely on edelleen taloudellisesti hyvää hommaa. Sitä todistaa se, että hyvin palkkatöissä tienaavat, tai menestyvää yritystoimintaa pyörittävät ihmiset  haluavat päätoimensa ohella edelleen myös viljellä.

Globaalit suurtilat haluaa peltoja, joissa tyypillinen lohkon yhden sivun pituus on vähintään 2 km, eikä 200-300 metriä, niin kuin Suomessa.

Mutta asiaan. Suomessa tukien ansiosta viljanviljely on edelleen taloudellisesti hyvää hommaa. Sitä todistaa se, että hyvin palkkatöissä tienaavat, tai menestyvää yritystoimintaa pyörittävät ihmiset  haluavat päätoimensa ohella edelleen myös viljellä.

Sinäpä sen sanoit. Tai sitten homma on vain niin mukavaa, että halutaan harrastaa, tai sitten viljelystä haetaan lisätuloa heikkoon palkkatuloon. Vaihtoehtoja on monia ja varmaan aina tapauskohtainen juttu, mutta se on varmaa että tuo lisääntyy eläintilojen vähentyessä, sivutoimisuus meinaan.

mitäs meinasit ruveta tekemään, jos viljelijöiden määrä tiputetaan viidennekseen?

Tämä tilanne ei ratkea, eikä sitä pidä ratkaista väkipakolla ja puuttumalla jonkun omistus-, hallinta- tai tukioikeuksiin. Vapaehtoisilla sopimuksilla tai kaupoilla kuuluu ratkaista kenelle kuuluu ne aukean parhaat pellot ja kenelle jää ne metsitettävät metsänkainalot. Näitä tilusjärjestelyjä voidaan tehdä ja tukea mm helpottamalla kaupoista meneviä veroja ja maksuja. Mitään ei voi ilman suostumusta metsittää, toki suojeltavat ja metsitettävät kohteet ovat eriarvoisia, kuten nytkin maksetaan erisuuruisia tukia.

Jännäksi menee miten turvepeltojen osalta menetellään, varmaan ylireagoidaan ja panikoidaan ensin, sitten harmitellaan, kun tuli tehtyä hölmöyksiä. Nykyisestä tukijärjestelmästä ei voi muuta sanoa, kuin se että se on tehoton ja kallis, eikä saavuta oikein mitään sille asetettuja tavoitteita... samalla tielläkö jatketaan?? 

Enpä ole nyt kovinkaan tarkkaan miettinyt mitä sitä alkais tekemään. Mut kai tekevälle aina töitä löytyy..

Niin enpä asiaan ole ratkaisua sen tarkemmin miettinyt, ei jaksa vaivata päätä mokomalla asialla kun ei siihen itse kuitenkaan pysty vaikuttamaan. Vapaehtoisuuteenhan tuon tulisi perustua, mut saadaanko sillä riittävää vaikutusta jää sitten nähtäväksi. Voi olla, että itse en ole asiaa enää seuraamassa.

Mitä tuohon metsitykseen tulee niin ei sekään nyt niin yksioikoinen homma ole kuin annat ymmärtää. Vaikka eu:lta saataisiinkin hyväksyntä maksaa metsityksestä ja vielä x vuosia tuet päälle niin kuka määrittää ne pellot jotka on hyväksyttyjä tähän vai olisivatko kaikki pellot? Jos peltoja aletaan "pisteyttää" niin mun omistuksessa oleva pelto voisi näyttää mulle pisteytettynä että ehdottomasti metsälle ja jollekkin toiselle se taas näyttää, että on "paras" pelto. Kuka pisteytyksen tekee, ketä voi lahjoa? Ainut vaihtoehto on tällöin, että kaikki pellot tulisi saada metsitystuen piiriin jolloin homma leviää käsiin kuten yllä kuvasin, että kohta meillä on metsäpeltoja sitten ihan etelää myöden. Ai miksikö no siitä syystä, että rakkaus siihen omaan maahan on niin kova, että se laitetaan ennemmin metsälle kuin myydään ulkopuolelle jos siitä metsityksestä on saatavissa vielä mukavasti rahaa. Johtaa siihen et osto ja vuokrahintojen täytyisi nousta taas reilusti..

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 30.06.21 - klo:21:36

Jos viljelijöiden määrä tiputettaisiin viidennekseen niin ei se edelleenkään olisi kuin rapia 200ha per tila tuosta voitaisiin sitten jo tinkiä ja laittaa vaikka se neljännes puuntaimille, ne huonoimmat lohkot tai suojella sitä rantavyöhykettä jne. Lohkokokoa pitäisi suurentaa reippaasti

Itse asiassa nykyinen tilakokorakenne aiheuttaa sen, että jo 45000:sta jätettäisiin 9000 suurimmasta päästä, on niistä jääneistä vähintään 1500 vielä alle 200 ha:n tiloja, pienin tilakoko tulee olemaan 175 ha. Eli ryöstettyjä hehtaareja olisi 97 ha / JÄÄVÄ tila. Ehkä jotenkin peilaat harhaiselle agraarisosialistiselle itsellesi sopivaa tilakokoluokkaa, missä täkäläisten kulakkien kurkut leikattaisiin. Jos katsomme kansaivälisesti tehomaataloudessa, ja vain maatalouden tehokkuuden nimissä, kaikki Suomen viljelijät pitäisi teloittaa, jotta globaaleille suurtiloille jäisi tämänkin maatalouden lilliputtimaan 2 miljoonan hehtaarin resurssi itsellensä hyödynnettäväksi.

-SS-

Sä voit ajatella asian miten päin tahansa. Jos tuohon lähdettäisiin niin eiköhän silloin etsittäisi se oikea taso siihen peltomäärään? Peltomäärän pienentämistähän sä olet aina ajanut eiks nii?

monella tuntuu olevan sellainen toive uudesta tukijärjestelmästä, että se alkaisi järjestellä elinkeinon sisäisiä asioita joidenkin, esim päätoimisten viljeljöiden etujen mukaiseksi. Mentäisiin tukijärjestelmään, jossa sosioekonominen asema vaikuttaa tukiin ja osalle viljelijöistä ei muodostuisi lainkaan "oikeutta" saada tukia, koska esim palkkatyössä tienaavat hyvin tai ovat ennestään rikkaita. Näiltä sitten otettaisiin pellot pois tai tehtäisiin työ kannattamattomaksi. Koska kyseessä on elinkeinotuki, niin tämähän ei sovi tähän ollenkaan, tukioikeudet ja tuen määrät eivät voi vaihdella yrittäjän menestymisen mukaan. Voisi jopa ajatella päinvastoin, että paremmin pärjäävää kannattaisi tukea enemmän, koska todennäköisesti sille tilalle maksettu tukieuro takaisi paremman vasteen.

Vielä kerran. Tukijärjestelmän pitäisi olla kaikilta osin tavoitteellinen ja jonkun ulkopuolisen tekemällä vaikuttavuusarvioinnilla mitataan saavutettiinko tavoitteet. Esimerkiksi paljonko korkeampi tukitaso näkyy luomutuotteiden hinnassa tai kannustaako se tuottamaan isoja satoja? Tai kerääjäkasvien ja suojavyöhykkeiden vaikutus vesistöpäästöihin? Parantaako tuet viljelijöiden taloudellista asemaa vai valuuko tuki tuotantopanoskaupalle tai vuokriin? Tukiautomaatteja, esim neuvontapalvelut, pitäisi välttää... ilmainen palvelu ei ole koskaan ilmainen.

Muuten hallinnon tehtäväksi jäisi vain toimintaedellytysten luominen esim tilusjärjestelyjen kautta vähentää maantiellä tapahtuvaa viljelyä tai sirpaleisia omistuksia. Samoin voidaan osa tuista varata vapaaehtoisiin sopimuksiin, joilla näitä kriittisimpiä ongelmia (vesiensuojelu, metsitys, turvemaat yms) voidaan pysyvästi ratkoa. Cap on huono väline, kun sen säännöt on aika sementoidut, mutta kansallisilla tuilla....

Lainaus käyttäjältä: optimisti - 26.06.21 - klo:09:58

Lainaus käyttäjältä: Magia - 26.06.21 - klo:09:29

Samallahan voitaisiin maksaa kaikille ihmisille tukea ettei tarvitse tehdä mitään,päästäisiin eroon todella monesta murheesta.

Eiköhän se täällä rikkaassa pohjolassa ala kohta niin olemaan. Perinteinen tuottaja mentaliteetti on nyt heitettävä menemään, ainakin toistaiseksi.

yli puolet kansasta on vielä porvareita, vihervasemmisto on vähemmistössä. Porvareilla on tapana laskea myös erilaisten rahareikien kannattavuutta ja tuottavuutta. Jos tästä näkökulmasta ajattelee maataloustukien säilyvän ennallaan, mutta tuotannon määrän vähenevän vuosi vuodelta, voi joku joskus puuttua asiaan. Metsähallitus taiteilee talous- ja suojelumetsien välillä, toiset vaatii lisää suojelualueita, toiset taas talousmetsistä isompaa tuloa, koskaan ei ole hyvä.

Näiden satoa tuottamattomien peltojen erottelu tehotuotanto-pelloista pitäisi tehdä välittömästi. Ekopalvelu-peltojen tukien maksajaksi sopisi paremmin ympäristöministeriö. Tilojen kannattavuuden kannalta olisi myös selkeämpää, ettei tiloille aseteta "myllynkiviä kaulaan" vaatimalla yhä suurempia ekopalvelutekoja kaikilta, vaan annetaan niiden tilojen tuottaa, jotka siinä parhaiten onnistuvat. Muutenhan tilanne näyttää siltä, että tilojen tuki kasvaa suhteessa tuotettuihin kiloihin/litroihin, joka tuntuu närästävän monia taloudesta kiinnostuneita päättäjiä.

Näiden, kutsuttakoon niitä sitten vaikka ekopalvelupelloiksi, osalta pitäisi myös laatia jotain tulostavoitteita. Valtatien varressa sijaitseva maisemakasveilla kylvetty kukkaketo ansaitsee isomman tuen, kuin päättyvän soratien päässä sijaitseva jumalan hylkäämä vastaava peltotilkku. Suojavyöhyke saisi korkeimman tuen Itämeren rannikolla tai valuma-alueella, muut vesistöt matalamman ja sisämaassa ei tukea ollenkaan. Edellä mainituista esimerkeistä johtuen maksajana pitäisi olla ehdottomasti ympäristöministeriö, jonka risuparroilla on tähän lohkojen tukitasojen määrittämiseen parhaat edellytykset 

Ammattinsa hyvin hoitavat Tuottajat ovat toista mieltä . Luomutuotantoa seurataan eikä siitä enää poskea soita kuin tyhmät .
Kadehtijoita ovat yksikertaiset ja älyllisesti köyhät