Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: [1]

Aiheet - Green New Dealer

Rahat on nopeasti kohdennettava sinne, missä suurin vahinko on vältettävissä. BKT:n kasvun ja yhteiskunnan toipumisen kannalta järjestys on selvä, voisko tuota selvemmin enää sanoa?

https://www.teme.fi/fi/meteli/taiteen-ja-kulttuurin-kentta-tarvitsee-vahintaan-100-miljoonaa-ja-nopeasti/
Hallitus tukee talouselämäämme isolla, 15 miljardin euron tukipaketilla. Taidesektoria hallitus tukee 1,5 miljoonan euron paketilla, joka on kymmenestuhannesosa 15 miljardista.

Viidentoistamiljardin tukipakettia varten valtio ottaa lainaa, taidesektorille suunnatun tuen maksavat yksityiset säätiöt rahoista, jotka joka tapauksessa jossain vaiheessa olisi käytetty taiteen tukemiseen. Kansantulostamme kulttuuritoimiala tuottaa noin  3 %, mikä on enemmän kuin esimerkiksi elektroniikka- tai paperiteollisuuden, metsätalouden tai hotelli- ja ravintola-alan osuudet. Työllisestä työvoimasta kulttuurialan osuus on vielä sen BKT-osuutta merkittävästi suurempi.
MT Metsä 2/2020

Lehdessä oli juttu, jossa veljekset katselevat 15 vuotta sitten istutettua hybridihaapa-metsikköä. Arviolta puuta on kertynyt 250-300 m3/ha eli siis 17-20 kuutiota vuodessa.

Nykyisin energiapuusta (karsittu ranka) on maksettu hankintana tienvarressa 30-32€/m3, ainakin jossain voimalaitosten hankinta-alueilla. Rankapuu takaa jo pohjahinnan kuitupuulle, jopa muutaman euron yli tuon pitäisi kuidusta saada, koska laatuvaatimukset ja korjuukustannukset ovat kuidussa kovemmat.

Lämpölaitoksilla kaukolämmön polttoainekustannus on jotain välillä 22-26€/MWh (?), jos vertailussa on vain uusituvia polttoaineita. Puukuutiosta saadaan noin 2 MWh energiaa eli lämpöarvo olisi noin 50€ luokkaa. Mikä olisi hinta silloin, jos käytössä olisi vain uusiutuvia polttoaineita, jos kivihiili loppuu ja turve puolittuu?

Nyt näyttää vahvasti siltä, että kuitupuun hinnan lisäksi, joku nopeakasvuinen puu alkaisi tuottamaan myös alenevien peltovuokrien takuuhintaa? 17-20m3 puuta vastaisi yli 400€:n vuosituloa, vaikka teettäisi korjuun ulkopuolisella eli sitä vähemmällä ei vuokraaminen tule olemaan kannattavaa? Onko jollain kokemuksia hybridihaavasta, lisääntyykö seuraava sukupolvi versoista ja kasvaako näin nopeasti?
Aikojen kuluessa ihminen on raivannut ison osan maa-alasta viljelykseen. Maaperään sitoutuneen hiilen määrä laskee viljellyllä alueella, siihen on monia syitä. 4/1000 eli 4 promillen aloite, jonka Suomikin on allekirjoittanut, tavoittelee vuosittain maaperään sitoutuvan hiilen määrän kasvattamista. 4 promillen lisäys maaperään riittäisi pysäyttämään ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen kokonaan. Maankäyttö kuuluu päästökaupan ulkopuolelle ja kokonaisuutta käsitellään maankäytön, sen muutosten ja metsien muodostamassa kokonaisuudessa (LULUCF-asetus). Metsät ovat suurin ja ainoa merkittävä hiilinielumme, viljelysmaan ja maataloustuotannon suurimmat päästökohteet ovat yleisesti tiedossa.

Hiiliviljelyllä aiotaan tämä peltoalan velvoite hoitaa, siinä tavoitteena sitoa maahan hiiltä, kevennetyllä muokkauksella, suorakylvöllä, kerääjäkasveilla, viljelykierrolla, laidunnuksella ja maanparannusaineilla ym. Sadalla pilottitilalla asiaa tutkitaan ja mittaillaan, nyt jo tulokset tiedetään niin hyviksi, että Valio kouluttaa maitotilallisensa hiiliviljelijöiksi. Hiilitilaverkosto ja monet hiiliviljelytoimet liittyvät eläintuotantoon, mutta esittelyaineistosta ei hakemallakaan löydä eläintuotantoon liittyvien päästölukujen tutkimista ym. Hiilen sitomisesta maksettava päästökompensaatio, maataloustukien tulosperusteinen ohjaus ja kuluttajien maksuhalukkuus hiiliviljellystä ruuasta, kyllä mainitaan. Mihin hiiliviljelyllä siis pyritään?

Jos on pakko, niin on pakko?
Tähän tutkimukseen olisi pitänyt ottaa yksi tila mukaan, jossa puolet tutkimusalasta on metsää. ”Mäntymetsien puusto sitoo yhteyttäessään ilmakehästä noin 9,5 tonnia hiilidioksidia hehtaaria kohti vuodessa; tässä määrässä hiilidioksidia on 2,6 tonnia hiiltä.” Metsä voittaisi siis kaikissa mittauksissa pellon, myös maaperään sitoutuvassa hiilessä, lisäksi metsän päästöt ravinnevalumina ja eroosiona ovat pienemmät. Jos tilan peltoja viljeltäisiin normaalisti, niin voitaisiin saada jopa parempi taloudellinen tulos ja ilmasto kiittäisi.

Ai niin, unohtui ne hiiliviljelyn tuet3  ;D ;D

https://www.metsatieteenaikakauskirja.fi/pdf/article6071.pdf
Kasvintuotanto / Vihreät ja älyvihreät
: 15.01.20 - klo:23:38
Vihreät on aiemmin jaettu Linkolalaisiin erävihreisiin ja kaupungeissa asuviin nuoriin cityvihreisiin. Nyt voitolle näyttää nousevan tieteen ja teknologian vihreät (Viite ry), joiden ansiosta mm vihreiden kanta ydinvoimaan on muuttunut. Samoin ilmastonmuutoksesta alkaa jo löytyä ihan fiksuja mielipiteitä. Tehoviljely - luomu... kahvipöytäkeskusteluissa luomuviljelyä arvostellaan kovasti, maankäyttöä, hyödyntämätöntä satopotentiaalia, energiatehokkuutta, niitä pidetään luomussa erittäin huonona juuri ilmaston kannalta. Yllättävää on myönteinen suhtautuminen GMO-tuotantoon, aiemmin arvostettiin vanhoja maatiaslajikkeita. Myös eläimet nähdään osana ravitsemuksen tuotantoketjua.

Alla otteita Viite ry:n periaateohjelmasta:
"Tehoviljelyä ei voi kategorisesti tuomita, jos kaikki ympäristöhaitat, kuten maankäyttö, otetaan huomioon, koska sen kokonaishyöty on usein suurempi kuin muiden vaihtoehtojen."


"GMO-teknologia vastuullisesti käytettynä ei tuota enempää riskejä elintarvikejalostuksessa kuin perinteiset jalostusmenetelmät."

"Ravinnoksi tai muuhun ihmisen hyötykäyttöön kasvatettavilla eläimillä tulee olla oikeus terveeseen ja hyvään elämään sekä tuskattomaan kuolemaan."

Viite – Tieteen ja teknologian vihreät ry on liittomuotoinen Vihreä liitto r.p:n jäsenyhdistys, jonka tavoitteena on edistää tutkittuun tietoon perustuvaa politiikkaa
https://www.viite.fi/periaateohjelma/
Sivuja: [1]