Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
2024 vuokrasin pikkulohkoja EFA-alaksi. 17.6. kylvin sinne 15 kg nurmiseosta laahavanaskoneella. Elokuun lopussa puhdistusniitto. EFA kun poistui ne on korjattu säilörehuksi ja on saatu ihan kelpo satoja.
Hernettä ei kannata pilvisenä päivänä puida.
Juu jos on se puolen miltsin Leksiooni Special Cut II silppurilla ja ruumentenlevittimellä, taitaa pelkkä silppurin pyörittely viedä 100 hevoista 4000 kierrostahan niissä melkein on, niin onhan se olki silloin pölyä. Mutta hyvilläkin terillä tuollainen 25 vuotta vanha puimuri lähinnä parista kohtaa pätkii oljen ja siinä se sitten on.
Tuo suojaviljan korjuu vihantana taitaa olla paras heinälle lähteä kasvuun. Edelleen, vaikka olisi jyräkylvinurakoitsija kylvämässä sen sadan euron säkillisen erikoissiemenseosta hehtaarille ja urakoitsija niittelemässä sitä heinää ja urakoitsija ruiskuttelemassa Staranea niin siitä nurmesta edelleenkään ei ole mitään tuloa, ja ehkäpä nautatilat keskustelevat mieluummin sen pellon ottamisesta omaan hallintaansa sellaisenaan, kuin pelkän heinän korjuusta, vaikka saisivat ilmaiseksikin.
Kyllä nurmen lobbausvastatuuli kasvinviljelytiloille on sen verran luja, että niistä heikkolaatuisista nurmipalstoista on vain päästävä eroon. Eipä niitä olisi itselläkään, mutta kun EFA tuli, niin jostakinhan oli joutomaita hankittava, jottei kotona tarvinnut parasta palstaa ruveta joutomaaksi pitelemään.
-SS-
Onhan noissa urakoisijoiden puimureissa tehokkaat silppurit. Naapuri kuitenkin teki samoin 1980-luvun Claasilla ennenkuin siirtyi nurakoitsijaan. Hyvin silläkin olki hävisi. Ilman suojaviljaa kun perustaa niin ei ole oljesta ongelmaa. Ihan normaalilla kylvökoneella onnistuu nurmen perustaminen ja staranen voi ruiskuttaa normaalilla ruiskulla jos tarvis. Eikös tässä ollut kyse viljan kannattamattomuudesta ja että viljahehtaariin joutuu antamaan tuistakin mukaan. Hömppänurmelle tulee tuki ja ehkä sopivasti toimimalla jää kuitenkin käteen hehtaarilta viljaa enemmän.
Oletko joutunut nostamaan kylvösiemenmäärä hajakylvössä vrt. rivikylvöön? Ja erittäin pitkä sänki on kuinka pitkä, suojaviljana ilmeisesti joku muu kuin ohra?
Samaa vajaata 30 kg/ha käytetty. Vuosituhannen vaihteessa yhteistyökumppanilla oli Rapidissa Grasbox. Myös sillä heinät onnistuivat. Sitten tuli takapyörä Tume. Sen heinänsiemenlaitteella heinät jäivät harvoiksi normaalilla siemenmäärällä. Silloin palattiin vuosiksi rivikylvöön ennen tätä jyräkylvöä.
Syysvehnät puitu. Sato vaihteli surkeasta tyydyttävään. Litistettävä ohra myös puitu. Ohraa tulee hyvin. 2/3 puitavasta puitu.
Mikä siinä nurmen viljelyssä on niin vaikeaa?
---
Elän tietysti nauta-kuplassa
NImenomaan, tuo kupla muuttaa tilanteen. Ei kai se nurmenviljely vaikeaa ole, jos siirtyy syysviljapainotteisesta ja vehnätaloudesta kaura- tai ohrasuojaviljoihin ja olkien keruuseen pellolta, ja siitä sitten tuotantonurmiin, joilta sentään voi torjua rikat normaalisti. Kesannot ja ympäristönurmet ovat valvonnan mustalla listalla täällä päin...tahtoo nousta kukkia ja koiranputkia, vaikka niittäisi kaksi-kolme kertaa.
Voisi sanoa, että Lounais-Suomen olosuhteita ei yleensä pidetä nurmiviljelyä suosivana. Runsas puolet peltoalasta on savimaita ja pitkät poutakaudet voivat heikentää nurmien kasvua. Erityisesti nurmien perustaminen tuottaa usein vaikeuksia.
Minä siis en tuota kursivoitua sanonut, vaan Jaakko Köylijärvi noin puoli vuosisataa sitten.
Lounais-Suomen koeasemalla tehdyissä kokeissa todettiin käytännön ongelmat, että päin vastoin kuin hikevillä Pohjanmaan karjamailla, joille riittää, että heinänsiementä ripotellaan pintaan kylvön yhteydessä jotain kymmenen (?) kiloa, niin... pellon muokkaus, suojakasvin ja nurmen kylvö riittävällä siemenmäärällä olisi tehtävä lyhyellä aikavälillä, mieluimmin saman päivän aikana. Heinänsiemen tulee mullata kunnolla, mikä onnistuu parhaiten rivikylvökoneella suojaviljan kylvön ja jyräyksen jälkeen. Multausta ei saa jättää pelkän jyräyksen varaan. Huolellisuus nurmen perustamisessa pienentää savimaillakin epäonnistumisen riskin yhteen tai kahteen tapaukseen kymmenestä.
EI siis ole minun sanoma tuokaan.
Heinänsiemen ei ole edullista. 6-7 €/kg (ALV 0), ja siemenmäärä 30 kg/ha. Eli 200 euroa kesannon pohjaksi ? On selvä, että nautakarjatilalla rehuarvo korvaa siemenkulut ja ylimääräisen rivikylvön ja jyräyksen sekä harvemman ja niukemmin lannoitetun suojaviljan vaikutuksen suojaviljavuonna. Luomussa taitaa saada hiukan pinta-alalisääkin siemeniä varten. Olkien korjaaminen on osa toimivaa nurmien uudistamista, esimerkiksi eilen puitu Veera on silppurin jäljiltä niin paksua putua, että sinne nuutuu rikkaruohokin, saati sitten heinän piikki. Tai sitten 200 kpl aikaista otraa neliölle ?
Kevätkylvöinen riista-monimuoto on nurmia edullisempi, koska siihen voi kylvää lajittelutähdeviljaa, TOS-rypsiä ja joukkoon muutaman linnunsiemenauringonkukan, ja saa hiukan tukeakin. Maantiet haittaavat vapaata sijoittelua. Mitään kyntömuokkausta puoli vuosisataa vanhassa sitkistyneessä kuntassa ei pidä yrittää, vaan syksyllä Roundup ja jättää kasvipeitesängeksi, ja keväällä se kulo on helpompi muokata vaikka lapiorullalla. Semmoisia hehtaarin paloja olen vuosittain hinkkaillut viljalle vähitellen, eli toisin päin kuin kehotetaan, Ns. tuottamaton ala kun poistui, se on vuokramaana yksinomaan kustannus.
Eli suojaviljanurmet ovat ihan OK jos saa nurmelle tulomuodostuksessa näkyvän menekin. Niin kuin Kylmis totesi, huonokin näennäisvilja on helpompi järjestää TOS-siemenellä ja puolikkaalla Expressillä, on siistin näköinen ja niin edes päin. Ja tulee vähän viljaakin.
-SS-
Nurmia on tullut viljeltyä vuosikymmeniä Varsinais-suomen savilla. Pitkään vannoin rivikylvön nimiin, mutta viimeiset 7 vuotta nurmet on perustettu jyrän eteen kylvävällä laitteella. Ihan hyvin on nurmet onnistuneet. Nurmissa on useita kasviljajeja, joista monilla vahva juuristo. Satoa kertyy kohtuullisesti myös kuivina vuosina. Jos suojavilja puidaan olki silputaan peltoon. Useimmiten vilja on korjattu kokoviljana. Erityisesti nurmipalkokasvit kasvavat senverran pitkiksi, että vilja on puitava hyvin pitkään sänkeen. Olkien korjuu tuottaa helposti ylimääräisiä raiteita peltoon. Jos ei tavetta sadolle voi heinän kylvää myös juhannuksen aikaan ilman suojaviljaa.
Etelä suomalaisella viljatilalla jolla sanotaan nyt vaikka 100ha peltoa. Elukoita ollut viimeksi 80 luvulla tai sitä aiemmin. Ainoa kalusto nurmen niittämiseen tai murskaamiseen on jokin 2m piennarmurskain. Ei siis ainakaan löydy kalustoa valmiina..
Kaikki työt on tietenkin aina tehtvä ITSE.
Kaveri muutti 1980-luvun Antin radiaattorilämmitteiseksi. Radiaattori imukanavan eteen ja pannusta otettiin lämmönvaihdin välistä pois ja siirrettiin poistokanavaan. Näin syntyi hakelämmitteinen alipainekuivuri.
lämmönvaihdin poistokanavaan?
Se pannu, josta lämmönvaidin poistettu siirrettiin poistokanavaan imemään.
Ruskeajalustaisissa ja vanhemmissa jalustan viljakerros on niin ohut että niissä puhallus ajaa viljaa pohjaläpistä yli ja karistus toimii vaikkei karistaja ole päälläkään. Jalustaan tulee myös niin paljon ilmaa, ettei alaimuri kykene sitä poistamaan.
Kaveri muutti 1980-luvun Antin radiaattorilämmitteiseksi. Radiaattori imukanavan eteen ja pannusta otettiin lämmönvaihdin välistä pois ja siirrettiin poistokanavaan. Näin syntyi hakelämmitteinen alipainekuivuri.
Surkeasatoisessa Aspektissa oli valkuainen 14,2 ja hlp 81,2
On tämä jotenkin järjetöntä aina. Oikeastaan en ymmärrä sitä, että maksetaan viljelystä ilman sadonkorjuu velvoitetta, mutta en mää ymmärrä sitäkään , että oikeastaan pakotetaan viljelemään ylituotanto rehuviljaa. Aikana, kun koneet on jo hävitetty ja lähellä olevat viljan vastaanotot on lakkautettu. Jos nurmelle tulee sadonkorjuu velvoite, niin tuleeko viljalle? Viljelee tossi siementä ja loput kaataa mäkeen.
Onko sit joskus EU-jäsenyyden aikana ollut sadonkorjuuvelvoite? Viljoilla se olis paha rasti sikäli, jos tulee oikein märkä syksy, sitten pitäis vaan jotenkin sieltä upottavalta pellolta saada viljat taistellen korjattua, maksoi mitä maksoi, jotta saa edes tuet. Ja sit se mätä paska pitäis kuitenkin ajaa metsään, mutta siinäkin tulisi eteen joku viranomaistulkinta, että se mätä vilja on jätettä, jota koskee jätelain määräykset, joten sitä EI SAA viedä metsään, vaan se pitää toimittaa JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSEEN, ja taas v1ddu maksat käsittelymaksuja, todennäköisesti tuhansia euroja.
Silloin, kun tämä oli viimeksi voimassa, niin eikös siinä riittänyt suurinpiirtein ilmoitus maataloussihteerille. Suurempi ongelma on mielestäni lannoitefosforin siirtäminen seuraavalle vuodelle. Eli kun sato jää korjaamatta, niin sille annettu fosforilannoituksen määrä pitää ottaa huomioon seuraavan vuoden lannoituksessa. Johtaa siihen, että voi seuraava vuosi mennä melkein salpietarilla, mikä ei ole järkevää.
Kohtuu helposti vapautui velvoitteesta jos satoa ei ollut tai se ei ollut markkinakelpoista. Tuet maksettiin silloin aikaisemmin ja tukitarkastetuilla tiloilla oli tuet kanissa kunnes todisti korjanneensa tai sai maaseutuasiamieheltä tuon tuhokortin.
Tuntuu nurmen sadonkorjuuvelvoitetta ajettavan karjatalousalueella, jossa peltovuokrat selvästi tukisumman alapuolella. Jäähdyttelijät ottaa tuet niittää nurmet maahan eikä vuokraa niitä pilkkahinnalla sille valitulle kehttyvälle tilalle.
On taas se aika vuodesta, kun maataloustoimiston väki kyselee vuokranantajien puhelinnumeroita 
Multa kysyttiin 0,39 ha vuokraajan puhelinnumeroa jo juhannuksen aikoihin.
Nokian kakkahana on toki muistissa. 
Mutta todellakin, hämmästyin kun kuulin, että portteja on ollut rajalla auki. Rakensihan Tanskakin Saksan rajalle aidan estämään villisikojen pääsyn. Tosin vihreä vasemmisto syytti silloin, että tanskalaiset rakentavat sen pakolaisia varten. Nå jonkin sortin pakolaisiahan ne villipossutkin ehkä ovat.
https://da.wikipedia.org/wiki/Vildsvinehegnet#/media/Fil:Gendarmstien_-_Vildsvinehegnet.jpg
Koitin tätä vähän selvittää, niin asiahan on just niin, että eläimille on haluttu varmistaa luontaisia kulkureittejä, pitämällä ns. rajat auki. 
Tämä tarkoittaa sitä, että sieltä porteista on lapannut myös suurpetoja Suomeen. Näyttää siis siltä, että me olemme itse olleet edesauttamassa ongelmien syntymistä. Kyllä tuollaisesta vapaasti kuljettavasta riistaportista pitäisi käydä vähän enemmän julkista keskustelua, että kuinka hyväksyttävänä tätä voidaan pitää. Lienee ihan selvä, että rajan pinnassa olevissa pitäjissä on riistapaine ihan jonkinmoinen tällaisen politiikan seurauksena. 
Aitaa on 15% rajan pituudesta ja keskitetty paikkoihin, joista ihmisiä kulkisi. Villisian reitit eivät välttämättä ole samoja. Kyllä ne siat kulkee oli portit auki tai kiinni.
eikö nappularehu käy valmistusprosessissa niin kuumana että virus kuolee...
Rapsirouhekin nykyään lämpökäsitellään. Tuojat ei halua ottaa salmonellariskiä.
Kaipa jokainen haluaa itse koettaa sen Aspektin. Ruutukokeissa kuutta tonnia mutta talousviljelyssä erilaisia epämukavuuksia riittää.
Tuijat, Pinjat näyttävät koeruuduilla hyviltä, mutta koeruutujenkin tulokset jättävät epäilyksen; talvituho >10%, hlp alle 80, sakoluku vain 250 päälle ja valkuainen Ceyloniakin alempi. Ei kiitos.
-SS-
Aspekt kasvoi hyvin viimevuonna, oli vähän kevyemmällä maalla. Nyttenkin on parihehtaaria vielä kevyemmältä maalta puimatta ja se näyttää ihan hyvältä.
