Jännä tuo Eemelin logiikka. On tyytyväinen kun suomalaisen pellon tuotteiden markkinat pienevät lihantuotannon hiipuessa ja kulutuksen siirtyessä ulkolaiseen herneproteiiniin.

Taitaa olla 1970 luvulta uusimmat syysviljan sijoituslannoituskokeet. Silloin ei ainakaan sijoituslannoituksella saatu sadonlisää.

Tuloksesta ja ajastaan voi osan laittaa pellon kunnon ylläpitoon esim. kalkitukset, piiriojat, valtaojat salaojat, pinnantasaus jne. tai sitten kiiltävään peltiin tai yksityistalouteen ja paskanjauhantaan. Jos tuosta pellon kunnon ylläpidosta tinkii alkaa satotasot tippumaan eikä pysty viljelemään tuottavampia kasveja. Tällöin tulos hiljalleen heikkenee.
Eemelikin kun olisi vaikka puoletkin Agronet-ajasta laittanut pellon kuntoon laittamiseen olisi satotaso ihan erilainen ja olisi juurikkaanviljelynkin saanut onnistumaan.

OP ei yritystilin puolella tarkasta maksun saajaa.

Selkeät säännöt noihin alueluovutuksiin aikoinaan oli. velvollisuus alkoi jostain 30-40 peltohehtaarin paikkeilta. Kartanot suurina tiloina joutuivat luovuttamaan tietenkin eniten. Täällä raivauskelpoinen maa oli raivattu pääsääntöisesti jo aiemmmin. isoimpien kartanoiden alueelle syntyi suurempia uudistila-alueita.

Minkä firman kuva tuo on?

halkaisija 11 mm säde 5,5 mm
5,5*5,5*3,14=95 mm2
955 Natikassa on halkaisija 13 mm tai oikeastaan ½"

Lainaus

Mistään en ole löytänyt kenkää, johon olisi kaikki karvat saanut mahtumaan.

Tuo malli minkä linkitin löytyy 95mm² koossa myös, Startax tuo maahan.
Kuulostaa 100mm² aika valtavalta -05 sarjassa taitaa olla 35mm².

655 on muistaakseni alkuperäinen kaapeli ja se on 11 mm paksu, eli 95 mm2

Pääosa kasvin käyttämästä fosforista tulee maan varoista ja hyvin pieni osa lannoitteesta. Fosforilannoitus on pääosin maan kasvukunnon ylläpitämistä ja voi vaihdella vuosittain. Meillä kun ajetaan enemmän lantaa fosforiköyhemmille maille ei ole fosforipitoisia lannoitteita juurikaan käytetty yli 35 vuoteen. NK:n käytöstä luovuin 15 vuotta sitten kun reservikaliumit olivat kuitenkin ihan hyviä vaikka viljavuuskaliumit aika huonoja.

https://www.adita.fi/akut-ja-akkutarvikkeet/kartioholkki-akkukenkaan-50mm2-kaapelille-1kpl/p/9995-HC5734/?srsltid=AfmBOoqfN21mU86sURtC7rCYcfJtUUp72yMZqUSrRbGOlNHZ6OzXXElA
Ei kokemusta, näyttää kyllä pätevältä.

Lainaus käyttäjältä: Make - 19.11.25 - klo:08:09

Kolmipyttyiset noista huomattavasti parempia lähtemään. Meillä oli 605 ja se lähti aina kun avaimesta teki pienen ranneliikkeen. 655 on edelleen ja sitä uudesta lähtien joutunut muutaman kieroksen pyörittämään ennenkuin hörähtää. Startit ja startin kaapelit noista ajanmyötä väsyvät ja sitten pyöritys heikkenee. Mistään ei tahdo löytyä alkuperäisen paksuista kaapelia eikä kenkiä joihin kaapeli mahtuisi. Vanhoissa koneissa kaapelit ovat voineet vaihtua ohuemmiksi, jolloin startti pyörii laiskasti.

Suomen Akut myyvät 70 mm2 (HIflex) akkukaapeliparia, joissa on puristetut lenkit, ja niissä 8 mm ja 10 mm reiät. Akunkenkiä myyvät sellaisia, joissa kaapelin voi kytkeä pultilla kiinni siihen kenkään. isommalla reiällä varustettu silmukkapää menee tietenkin käynnistysmoottorin plus-napaan (10 mm) ja käynnistysmoottorin kiinnityspultin alle, pienemmät reiät akunkenkien 8 mm pultin alle.

Ainoa haitta voi olla kaapelin pituus, joka on vain 100 cm. Fordiin se riittää erinomaisesti, koska akku on moottorin päällä, mutta joissakin traktoreissa, joissa akku on esimerkiksi nokalla, vaaditaan plus-kaapelille pituutta. Fordin kaapelit ja alkuperäisakun pieni koko teki niistä heikkoja käynnistyjiä. Kun vaihtaa 150 Ah/1000A  akun, uudet paksut kaapelit ja alennusvaihdekäynnistimen, lähtee yliväljäksi kulahtanut Ford käyntiin kelillä kuin kelillä, ja jos ohittaa vaihdekytkimen, voi vaikka käydä postilaatikolla ihan vaan sähköllä startaten.

https://www.suomenakut.fi/aurinkoenergia/akkukaapeli-pari-70mm2-100cm-kaapelisilmukat-8mm-ja-10mm/p/9724/

-SS-

Valmeteissa ja Valtroissa on 90-100 mm2 kaapelit. Hitsauskaapelia olen löytänyt 90 mm2, joista olen tehnyt maakaapelia kun olen laittanut pääkytkimiä. 955 Natikassa on 140 mm2 kaapelit. Kansi, joka on hytin lattia tulee melkein akkuun kiinni. Ei mahdu kovin korkeaa kenkää. Mistään en ole löytänyt kenkää, johon olisi kaikki karvat saanut mahtumaan.

Lex Kallion aikaan sairastumiset ja kuolemat usein muuttivat suunnitelmia. Torppareilla ei ollut kokemusta maanomistamisesta ja muutamat suuremmat tilat ostivat torppia aika häikäilemättömästi.
Aika monet sotien jälkeisistä siirtolaispaikoista vaihtoi myös omistajaa aika nopeasti. Tuntuivat myyvän niitä useimmiten keskenään. Aika harva karjalaispaikka on jäänyt henkiin. Pinta-alat olivat pienehköjä kasvun alkuun, eikä ole ainakaan sellaista henkistä painolastia sukutilan jatkamiseen.

Savialueilla kaivaminen on haastavaa. tuollainen reilun parinmetrin syvyinen kaivanto tarvitsee kilometritolkulla pontitusta ennen kaivuuta.

Tilanne on ollut varmasti vaikea silloin. Kaupunkien ja kunta-keskusten alueilla on kaikki maa jo ollut käytössä ja pahimmillaan kokonainen kaupunki ei halunnut ottaa vastaan siirtolaisia. Näin oli esimerkiksi Vaasan kaupunki.
Vaasaan ei haluttu siirtolaisia ja kaupunki ostikin maata tuhansia hehtaareja muualta ja asutti sinne siirtolaisia.
Poissa silmistä, poissa mielestä.

Vaasassa ei varmaankaan haluttu lisää suomenkielisiä kuten muuallakin ruotsinkielisillä alueilla. Kaupunkien alueet olivat tuolloin pieniä ja useimmiten täyteen rakennettuja. Lakikin määräsi, että kaupungin rajojen ulkopuolelle syntynyt taajama-alue tuli liittää kaupunkiin.

Kolmipyttyiset noista huomattavasti parempia lähtemään. Meillä oli 605 ja se lähti aina kun avaimesta teki pienen ranneliikkeen. 655 on edelleen ja sitä uudesta lähtien joutunut muutaman kieroksen pyörittämään ennenkuin hörähtää. Startit ja startin kaapelit noista ajanmyötä väsyvät ja sitten pyöritys heikkenee. Mistään ei tahdo löytyä alkuperäisen paksuista kaapelia eikä kenkiä joihin kaapeli mahtuisi. Vanhoissa koneissa kaapelit ovat voineet vaihtua ohuemmiksi, jolloin startti pyörii laiskasti.

montakohan kantasuomalaista onkaan siivoushommisssa stadissa?    ja kuin hyin pärjäävätkään noilla palkoilla...

Matalapalkkaiset ja siinä sivussa asuntoihin sijoittaneet ovat pärjänneet hyvin kun valtio on maksanut ison osan vuokrista. On voinut asua ihan keskustassa. Muualla maailmassa matalapalkkaiset kulkevat halvemmilta alueilta töihinsä vaikka sillä junalla.