On ne muut kylväneet viljoja, hätäisimmät jo kaiken. Mä vaan en ole vielä ehtinyt.

Jurtit tuli keskiviikkona kylvetyiksi. Ensiviikolla varmaankin viljaa.

Mulla on kylvössä kolmea syysvehnälajiketta. Nyt RGT Kilimanjaro näyttää parhaimmalta. Aspekt on seuraava ja KWS Spencer näyttää huonoimmalta. Katsotaan sitten puintiaikaan lopullinen järjestys.

Persaukiset joutuu tekemään kiinnityksiä lainan vakuudeksi ja noiden hallinnoinnissa menee jokaiselta rekisterikiinteistöltä omat maksunsa.

Kaksi pakkasvauriota on jäänyt muistiin. Kymppi-ohra muuttui pakkasessa valkoseksi. Se kasvoi vahingoittuneenakin kyllä joten kuten, mutta ei tehnyt tähkää juuri ollenkaan, vaikka ruokittiin hivenillä ja typpiliuoksella ja vaikka millä.  Erittäin heikosti kasvoi, lähinnä lyhyen ruohon näköistä.

Anna-ruis palentui aikaisena keväänä heilimöidessään. Puolet tähkistä oli valkoisia ja loput semmoisia lovisia. Eipä sieltä juuri satoa tullut. Pakkasten kannalta tämä rannikon ja sisämaan sekoittumisalue on hankala: Pitkä yö, mutta meren läheisyys ei enää tunnu. Sisämaassa, eli vaikka jo 200 km pohjoisemmassa yö on lyhyempi jo, samoin tuntuu pakkaset olevan lievempiä. Ihan meren rannalla harvoin pakkasia edes on.

Siksi hiukan himmailen kylvöahdistusta ja teen jotakin traktorin sähköjä pari päivää vaikka. Tai sitten Elhosta, mistäpä tämä olisi voinut lähteä...syysviljan raidallisuudelle löytyi nyt selitys, Elhon syöttösuppilon pohjalla tiukassa oli tämmänen palanen, ei päässyt päältä ei alta, niin oli tiukassa, että piti teräslankakoukulla saada syrjälleen, että nakkisormi ylettyi. Semmoinen tiheä raita ja pienen matkan päässä harva raita. Viljan truiskumista niihin peltilevyihin on itse asiassa erittäin vaikea nähdä, lannoiterakeet näkeekin paremmin. Pitäs tietenkin laittaa pihalla syöttö päälle ja sotkea viljalla nurkat, että pystyy tarkkailemaan vierestä, että jokaisesta putkesta tulee se mitä pitääkin. Syöttö suppilo kuitenkin tyhjentyi hitaasti ilmavirran imemänä, niin ei silmä vanginnut tukosta. Lannoite jumitti aivan heti.


Ihme osa, haastava palapeli, kun ei talosta löydy koloa, johon tuo sopisi....

Ja olen valmistautunut vastaamaan ilmeiseen ehdotukseen osan lähtöpaikasta..

-SS-

Eikai tuo mun vanhasta koneesta ollut

Alhaisen itävyyden siemenestä puuttuu kasvutarmo, eikä semmoisesta tule kunnon satoa vaikka sitä kuinkapaljon kylväisi. 1987 korjattiin uutta Reno-vehnää. Siemenestä oli pulaa ja tuo iti 62. Sitä kylvettiin huimalla siemenmäärällä, mutta pidän 1988 heikkoa satoa pitkälti siemenestä johtuvana

Pari naapuria kylvää jurttia.  Viimevuonna kylvin viimeiset jurtit 11.4. Ihan hyvin onnistui. Muiden lähempänä pääsiäistä kylvetyt osin uusintakylvettiin. Yksi iso viljelijä kylvi viimevuonna ohraa huhtikuun alussa. Toukokuun alussa oraat olivat keltaisia. Erittäin kova kasvusto siihen lopulta syntyi ja sato näytti ihan huipulta.

Kaistat. Aleksilla voisi olla ahdasta 3,95 m leveällä.  Sieltä kautta viimeksi ohjattiin pois Senaatintorilta.

Ei viitti enää ottaa paripyöriä pois.

0-8 menee helposti saippuaksi, 0-16 ei niinkään. Hienon aineksen määrässä on toimittajien välillä vaihtelua. 0-16 on rajua tavaraa, jos on leveä tie, jossa voi kohdata vauhdilla. 0-32 peltoteille niin liikkuu jurttiautotkin.

Viemärikuvaajat kävivät isäukolla. Velipoika, rakennustarvikemyyjä, meni paikalle samaan aikaan. Oli kuulemma pettyneet ilmeet kavereilla kun esittäytyivät. 

Hiekkatieksi muutetut valtiontiet pahimpia. Väyläkartan https://suomenvaylat.vayla.fi mukaan noissa on liikennettä yli 250 ajoneuvoa vuorokaudessa. Urakoitsija ajaa traktorivetoisella lanalla tietä, eikä mursketta ja suolaa juuri käytetä. Yleinen tie päättyy kyltin jälkeen tie muuttuu ihan kulkukelpoiseksi.
Laita tuolta ;tiestötiedot; liikennemäärät 2012-2024 ja valitse 2024

Ainakin parikymmentä vuotta syysvehniä on täälläpäin lannoitettu maalis-huhtikuun vaihteessa. Se on todettu kapilaarittomilla savimailla keväiden vähäsateisuudessa hyväksi keinoksi turvata typpeä kasvin saataville sitten kun kasvu alkaa. Olosuhteet varmaankin vaihtelevat eikä toisenlaisesissa olosuhteissa viljelevien kannattaisi jatkuvasti käävätä näihin olosuhteisiin kehittyneitä menetelmiä.
Vilu viljan kasvattaa pätee myös syysvehnään. Päivä päivältä pellot vihertyvät lisää. Sivuversoja alkaa syntymään ja sitä sateet ja viileys edistävät. Sade saa myös rousteen ja muutenkin talven heikentämät yksilötkin juurtumaan ja jäämään henkiin.

Urakoitsija levitti ulkotilalle pakkasaamuna. Kotitilalle levitin savimaalle torstai-iltapäivänä. Ei painunut. Kevyemmillä mailla pinta on vielä tarttuvaa.

Tuo on syysilmoituksen materiaali. Jotta voi ilmoittaa kasvipeitteiseksi on lohkolle pitänyt muodostua kasvia syksyn kylvöstä, eikä saa olla hukkunut syksyn sateisiin. Talvituhot syysilmoituksen jälkeen eivät vie kasvipeitteisyyttä jollei lohkoa muokkaa ennen aprillipäivää.