On junassa mukava matkustaa. Hyvät jalkatilat ja voi välillä vähän jalotellakin. Ihan jonkunverran on tullut viimevuosina matkusteltua junalla.

kolmeko niitä raitepareja tuloo tuohon?    aika ahasta tulis muuten jos nuo paikallisjututki samoilla raitella seikkailis kiiiiirejuttujen kanssa.       miä vaan mietin tosa et miks nykyään ja tulevaisuutessa pitää siirtää immeisiä hitonmoista määrää ja vauhtia kun nuo bitit teköö sen kuiteskii??    ohan se hullua et pitää matkustaa turkuun ja tehä siellä töitä jokka tuloo vaikka kotkasta..

Lohjalta Espooseen ja Salosta Turkuun kai pääosin kaksparisena. Salon ja Lohjan välin toista vaihetta ovat osin tinkimässä yksiparisena.
Nykyisen rantaradan suurin heikkous on kun se on yksiparinen. Kohtauspaikkoja taitaa Kupittaan ja Karjaan yli 100 km matkalla olla vain 3. Jos on joku häiriö niin sitten junat ovat pitkään myöhässä. Junalla ei oikein uskalla mennä esim lentokentälle.

Kerran on salaoja mennyt tukkoon ja on ruokonataa taidettu viljellä meillä jo viimevuosituhannella

Taitaa Hydro Flex olla jonkun vuosikymmenen vanhempi kuin Top Safe. Mahtoiko noissa olla Kuhn:in palkki, huhuttiin vielä, että nostolaitemallin. Itsellä oli tuon aikakauden 2 m nostolaitekone ja siinä oli palkki Kuhnilta. Kuhn- lätkä oli jossain vetopään lähellä.

Rantaradallakin jos haluaa Kirkkonummelta turkuun on mentävä lähijunalla Leppävaaraan ja sitten mennään miljoonaa Kirkkonummen aseman ohi pikajunalla. Salostakin varmaan täytyy mennä Kupittaan kautta Helsinkiin. 

En kyllä ymmärrä mitä hyötyä Kirkkonummelle radasta on?

Veikkolaan on tulossa asema. Ei siinä varmaan pikajunat kylläkään pysähdy.

Eiköhän se kaadu myös jos yhdenkin kunnan valtuusto ei hyväksy kustannuksia.
Jännä kun Helsinki jäi aikoinaan pois. Mitenkähän Helsinginseutu huolletaan jos kriisitilanteessa Suomenlahti suljetaan Mäkiluodon ja Naissaaren välistä? Helsingin vänkäämällä saama Vuosaari jää sulun väärälle puolelle. Eiköhän ne ole Hanko ja Turku, joden kautta tavara sitten rahdataan. Länsirata olisi huoltovarmuuden vuoksi pääkaupinkiseudulle  tärkeä.

Kätevimmin tuotantopanokset ja varaosat tulevat suoraan tilalle toimitettuna. 30 kilsaa on tuohon entismaailaman suureen maatalouskaupunkiin matkaa. Siinä tunnissa, joka siellä käyntiin menee tekee kotitilalla monta hommaa. Juttuseurankin on muut kivampia kuin myyjät.

Paljon mahdollista. Mulla oli todennäköisesti ruokonata tukkinut muoviputken. Tukkeutuneessa imussa on ilmeisesti lähteensilmä, josta tulee vettä koko kesän ja ruokonata oli vienyt juurensa veden äärelle.

Ei mikään tuotantosuunta nykyisin ole kullanvuolentaa. Ne hiukan paremmat vuodet eivät ole kaikilla yhtaikaa. Ruoho on aina vihreämpää aidan takana. Isot pojat haluavat pitää meidät eripuraisina jolloin olemme helpompia hallita. Hajoita ja hallitse!
Ihmetyttää kuitenkin osan viljanviljelijöistä halu vähentää kotieläintuotoa Suomessa kun kuitenkin suurin osa kotimaassa käytettävästä viljasta syötetään eläimille.

Metsäpuolella rahastot ovat ostaneet isoja kokonaisuuksia kovaan hintaan. Taitaa olla pakko ostaa kun ihmiset tunkevat rahaa sisään. Pienten alojen ostaminen olisi noille liian työlästä. Pieniä aloja taas on osteltu puuhametsäksi ja niidenkin hinnat ovat kovat. Muutaman kymmenen hehtaarin metsät taitavat olla vähiten kysyttyjä.
Suomalaisen tilan keskiviljelyala on n. 60 ha. Vuokrapellon osuus on 38 %, joten omaa peltoa on keskimäärin n. 40 ha.

Täälläpäin lisämaata on osteltu 1960-luvulta lähtien. Eu-uhka romahdutti hinnat ja tarjonta väheni. Eu aikana pellon hinta on taas hiljalleen noussut. 1990 hinnat oli semmoiset 40000 mk, eli 6500 € 1995 oltiin jossain 30000 mk nyt ollaan jossain 15000€. Aina jossain kautassa tulee ylilyöntejä ja hinnat nousivat noista huomattavastikin.
Periaatteessa osa pellon tuotosta tulee arvonnoususta. Teoreettisesti pellon tuotto on alhainen kun riski on pieni. Erityisesti omaisuuden meneminen täysin arvottomaksi on lähes mahdottomuus, jollaista ominaisuutta oikeastaan millään muulla omaisuuslajilla ei ole.

Täälläkin oli kuulemma kiire ruokatunnin jälkeen laittamaan puimakone pyörimään kun ensimmäisten jaksoi lähteä ja hitaampien moottori vain böyväsi.

Jos on jonkunkokoinen tila on kannattavinta pyörittää sitä suunnilleeen nykykoossa eläkeikään. Jos haluaa jatkamiskelpoisen tilan jälkipolvelle sitä pitää laajentaa.
Maalla on aina joku arvo. Se ei käytännössä koskaan voi mennä arvottomaksi. Hinnassa voi olla kuitenkin vaikka puolet ilmaa. Käytännössä kaikki muut omaisuudet voivat muuttua täysin arvottomiksi.

Lainaus käyttäjältä: Make - 28.10.25 - klo:19:25

Täälläpäin niille sähkömoottorielle oli oma koppi puimalan ulkopuolella. Meillä oli tuo öljyvastusmoottori 4*5 m hirsimökissä 10 m päässä puimalasta.. Kuvittelen siinä mökissä olleen alkujaan höytykoneen. Puimakonetta ei enää minun aikanani siellä ollut, mutta sähkömoottori oli vielä mökissään. Kuulemma höyrykoneen kanssa oli oma operaationsa kun puimalan pärekatto piti puintipäivänä kastella. Höyrykoneen piipusta tuppasi tulemaan kipinöitä.

Vai olisiko ollut maamoottori? Eikö höyrykoneet ole valtavia laitoksia?

Onkapannuksi tai höyrykoneeksi ainakin sanoivat. 1913 on puimala rakennettu. Isosedän tarvitsi puintipäivänä mennä ajoissa pannua lämmittämään. Sitä ennen oli riihen pihalla vanrinki eli hevoskierto