Lainaus käyttäjältä: Temge - 02.09.25 - klo:18:32

Muutoin täysin merkityksetön uutinen, mutta eikö kuvassa ole oikein mukavan kokoista hukkakauraa


https://yle.fi/a/74-20180714

Suomi halusi aikoinaan poikkeuksen hukkakauraan kun EU:hun liityttiin. Muualla EU:ssa se on rikkakasvi muiden joukossa
Sama eeuu ja samat säännöt kaikilla...

Reilun 30 vuotta sitten, opiskeluaikana, olin koruptiotilaisuudessa Kemiran Uudenkaupungin rantasaunalla. Siellä näyttivät kipsikasaa ja sanoivat että kumpa tullekin löydettäisiin käyttöä.  U:gin kasassa on tuontifosforin mukana liikaa kadmiumia, joten kipsi on rahdattava Siilinjärveltä.  Käsittääkseni Aurajokilaaksossa on korkeat mg luvut ja Ca/Mg suhde pielessä, jolloin kipsikäsittely korjaa tuon suhteen ja maan mururakenne paranee ja fosforin huuhtoutuma vähenee. Salonseudulla sensijaan peltojen Mg luvut ovat usein hyvinkin matalia, eikä kipsikäsittely tällöin paranna maan mururakennetta. Maan kationiaineenvaihdunta on vaarassa mennä enemmän pieleen. Kipsin rikkilannoituksesta moni pelto saattaisi kuitenkin hyötyä.

Lainaus käyttäjältä: andypoge - 28.08.25 - klo:14:25

Miten toteatte kasvuston sopivan puintikypsyyden?

Puremalla pääsee alkuun, sitten kun suu tuntuma on sopiva ulkoilutetaan puimakone ja mitataan ihan kosteuskin.

Juu vehnää tarttee käydä muutama tähkä puimassa käsin ja pureskella. Muiden viljojen puintikuntoisuus selviää kun vilkaisee lohkoa auton ikkunasta ja mietiskelee viimepäivien sääolosuhteita. Liika hienostelu on ammattitaidottomuutta.

12-13 mm tuli Perniössä ja Koskella.

Huoltomiehillä oli ainakin ennen kovemmat myrkyt, joilla sai pinttymät pois.

Joskus saanut ohjeen, että rukiin kylvöaikaan asti voi nurmikasveja kylvää. Palkokasvit pitää kylvää aikaisemmin.

50 vuotta sitten kun olen oppini kananhoitoon saanut kerrottiin vehnän lisäävän kanoilla kannibalismia. Voi olla vanhentunutta tietoa.

Kun isäukko aloitti viljelyn pellot oli ikkunan alla. Nykypeltoalasta se on 15% ja loput ovat vaihtelevalla etäisyydellä.

https://webshop.industriacenter.fi/product/4427/akkuraikkavaannin-12-milwaukee-m12-fir12-0-fuel-runko?gad_source=1&gad_campaignid=21771043917&gclid=EAIaIQobChMIntyrv-OPjwMVMAqiAx0qphFcEAQYAiABEgJiS_D_BwE
Tommonen akkuräikkä tuli joskus hankittua ja sillä tulee pääosin työskenneltyä. On kevyt ja kierrosnopeus on maltillinen. 8 mm pultti menee riittävän tiukkaan akkuvoimalla.

Aika hyvin kotiaukea on tyhjentynyt viljasta. Puimurien sijannin näkee kaukaa valtavasta pölypilvestä.

Tanskalaiset on lukeneet Agronettiä ja laittaneet tänään 2€/t lisää hintaa.

Syysvehnää Spenceriä ja Aspektia puitu. Huonoimmilta lohkoilta ei ihan kauheasti tule. puintikosteus 16-18%
Näkyy yhden sänkeen kesäkuun puolivälissä kylvetty kaurakin jo vaalentuneen. Kuunvaihteessa tuli röyhylle ja on 20 cm pitkää. 

N 155 ja T175 ovat uusista matalakierroskoneita. Uudemmissa saa valittua, oko matalakierros päällä vai ei. Matalakierroksilla on enemmän vääntöä. Mulla on matalakierrosmallit N111 ja T175, molemmat vakiosäädöillä. Erityisesti tuo N vetää huomattavasti paremmin  matalakierrosasennossa.
655 Valmetissa mulla on Valtra 1716 kuormaaja ja sillä on kaikki kuormattu 700 l yleiskauhalla. Luulisi 6 mukisella käyvän vähän suurempikin.

Kvernelandista olen kääntänyt, mutta pitäisi mennä suunnilleen samallalailla muissakin kaksoiskulmavaihteellisissa. Otetaan alemmasta kulmavaihteesta vetolaitteet sun muut tilpehöörit irti. Tutkitaan miten rungon sisällä olevan nivelakselin saa irti ylemmästä kulmavaihteesta. Irroitetaan ylempi kulmavaihde rungosta. Kiinnitetään entinen alempi kulmavaihde runkoon. Pultteihin kuuluu useimmiten kierrelukitetta. Laitetaan muut hilppeet takaisin. Mahdolliset huohottimet vaihdetaan vastaaviin kohtiin kuin olivat ennen muutosta.

Mites saako Junnilalta pienempiä eriä tilattua esim. 15tonnia vai onko minimi määrä tuo 24tonnia?

Kotipihalta voi hakea pienempiä määriä. Ei saa edes samaan kuormaan CAN ja moniravinteista.