Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
nyt siilossa olevat rehut riittävät melkein ensivuoden ensimmäiseen satoon. Suunnilleen kaikista korjataan kuitenkin 3 satoa. Kunnon reservi on hyvä olla olemassa. Joskus tulee kuitenkin se huono rehuvuosi. Lannoitukset ja lietteenlevitykset suunnilleen tehty kolmoselle.
Kylätiehen Lounea aurasi joskus kuidun. Multa ei kysytty mitään vaikka omistan tien maapohjan.
Maantien varressa kulkee kuitu 1950 luvun pylväissä entiseen kuntakeskukseen. Mun pellolla on 8 pylvästä ja sopimuspellolla toiset 8. Etäisyys tieojasta 4-12 m. 14 pylvästä kierrettiin rehunteossa.
Louneaa ei kiinnosta omalla alueellaan aurata kuitua maahan. Ympäri suomen vaan huseerataan.
Kakkonen tuli alkuviikosta siiloon. Ihan mukavasi tuli satoa. Yhdeltä 7,73 ha lohkolta tuli 55 t kuiva-ainetta, eli yli 7 t/ha. Niittäessä kasvusto oli pressun korkuista, mutta niitetty jäi ihan yhtä korkeaksi.
oishan se messevää jos olis jopa 3 lautasellisen lieriökone .. mutta taitan ajella tuolla 245 tarmolla nuita heiniä ja sit tuolla 302 kuhnilla niitä mitä kehtaa paalata..
Aikalailla messevämpää on niittää 28 lautasen koneella. Maanantaina niitettiin 120 ha 12 tunnissa.
Ukraina tulitti venäläisiä viljalaivoja Asovanmerellä ja viljan hinta nousi 4%
Ihan reunasta vaan yleensä syöneet. Navetalla meillä on lupa rauhoitusaikana muutama ampua. Luvan varmaan saa, mutta ottaa aikansa. Semmonen naakkalauma tuossa nyt pyörii, että aurinko pimenee kun parvi lähtee lentoon.
Siellä on nyt puintiaika ja sade tunnetusti silloin aiheuttaisi ongelmia. Tuskin siellä sentään viljapeltoja niin paljoa palaa, että vaikuttaisi viljataseeseen.
Eiköhän nuo tiedot tule noiden ohjelmien lohkokirjanpitoon ennenkuin lohkokorttien pitää olla valmiina. Peltotuessa näyttää aineiden hyväksymisnumerot olevan torjunta-aineiden perustiedoissa. Eiköhän bittinikkari ne sieltä saa ja myös EPPO-koodit siirtymään automaattisesti.
Emolehmä ja lihanauta syövät pääosin nurmirehua. Mausteeksi vähän viljaa. Rehuviljaa Suomeen tuodaan ihan minimaalisesti ja sekin pääosin rehutehtaille (ruotsalais- ja tanskalaisviljelijöiden omistamille) . Suomalaiselle kotieläintuottajalle on korkea kynnys hankkia tuontiviljaa.
Metri työleveyttä per 100 ha niitettävää pysyy rasitus kohtuullisena. Niittomurskain vie polttoainetta lähes tuplaten lautasniittokoneeseen nähden.
Mä en kyllä metrisellä viitsisi niittää sataa hehtaaria. Sen verran laiska... vai miten tuo on tarkoitus tulkita
Monesta niittomurskaimesta voi kai sen murskainosan poistaa/ohittaa jos ei sitä tarvitse. Leveät pelkät niittokoneet ovat käytettynä harvinaisia - ja tuskin kukaan ostaa uutta perhosta pelkkään hömppäniittoon?
Entäs nämä isot vaakatasomurskaimet - voimaa kyllä vaativat nekin mutta tehoa ja leveyttäkin löytyy.
3 m koneella niitettiin 300 ha 6,5 m koneella pitkään 600-700 pahimillaan 1200. Pari vuotta niitettiin ajosilppurin edellä. 16 tunti piti niittää jotta silppuri ajoi8
Peltokasvien kulutus on pienentynyt kun eläinpuoli on supistunut ja osin tehostunut jolloin vähempien eläinten ylläpitoon menee vähemmän rehua. Viimeksi turkistuotanto on supistunut, joka kulutti jonkinmoisen määrän viljaakin. Oikeastaan nykyään tarvitaan hiton huono viljavuosi jotta basis kääntyisi. Silloin on niinkuin tuulivoimassa: Kun olisi myytävää on tuote ilmaista ja kun tuotteesta saisi hyvän hinnan ei ole myytävää.
Suomen markkinoille sopisi enemmän kotieläintuotteita. Erityisesti naudanlihan omavaraisuus on jotain 80% Emolehmien määrä pitäisi tuplata nykyisetä 60000, jotta päästäisiin 100%. Jos emolehmä ja sen 1,5 vuotta kasvava vasikka söisivät 2 ha sadon, söisivät nuo naudat 120000 ha vuodessa.
Jos kaikki suomalaiset olisivat vegaaneja ei peltoa paljoa tarvittaisi.
En ole nähnyt kuin pari rikottua tai paikattua syysviljapeltoa Salonseudulla. Syysöljykasvit rikottiin melkein totaalisesti. Aika harvoiksi syysvehnät jäivät kevään kuivuudessa. Kaikki viljat näyttävät tieltä paremmilta kuin kasvustossa kulkiessa.
Metri työleveyttä per 100 ha niitettävää pysyy rasitus kohtuullisena. Niittomurskain vie polttoainetta lähes tuplaten lautasniittokoneeseen nähden.
Otetaanpa vertailuun Keski Eurooppa. Siellä pienet korttelileipomot leipovat leivän. Suomessa on valtavat keskittyneet tehokkaat? leipomot.
Euroopan halvimmasta viljasta leivotaan Euroopan tehokkaimmissa leipomoissa ja myydään tehokkaissa jättimarketeissa Euroopan kalleinta leipää.
Viljelijän ammattitaitoa on tuntea maansa. Savimaan, jossa ei juuri ole kapilaarista kosteudennousua viljelytoimet ovat ihan erilaiset kuin kapilaarisen hietamaan. Siemen on vietävä kosteuden luo, kosteus ei nouse siemenen luo. Savimaassa taas jos on haihduntasuoja maan pinnalla ei haihtumista juuri tapahdu.
Syvältä pintaan ponnistava oras ei jaksa pensastua yhtä paljon kuin matalampaan kylvetty. Kaikkien itämiskykyisten siemenien itäminen on kuitenkin tärkeämpää kuin pensastuminen.
