Ceylon vaisumpi kun skagenniin vaikka skagen kylvetty 3vuorokautta myöhemmin. Kävin ottaa kuvia vipuun niin alavalla lehtien päät hyvinkin punaiset, ankaraa yöpakkasia, kun jo illasta menee alle nollaan,
Meillä on mittari puron varrella metsäpelto aukon keskellä, oisko 15ha, siellä se niin ei moni usko kuin kovia lukuja se mittari toukokuun lopulla on käynnyt. Kun taajaman ikkunan mittari on plussalla
Ceylon on AINA vaisumpi kuin Ceylon keväällä. Sitten kun kesä etenee, Ceylon tihenee kuin varkain, kunhan ravinteet ovat tarjolla, Ceylon etenee huomaamatta ilman lehtilaikkuja ja keltaruostetta kohti syksyä ja puintikautta. Kasvusto on puintiin tullessa vaivaisen näköinen, eikä siltä odota oikein mitään. Sitten kun perävaunu täyttyy varkain kuivalla vehnällä, ja renkaat liiskassa mustaa raitaa asfalttia värjäten ryömit kuivurille, kannattaa kysyttäessä väheksyä, että no, jotain neljä tonnia tuli, eihän tuommoisesta matalasta enempää...naapurit pysyvät hyväntahtoisina ja ystävällisinä, heikompi saa empatiaa enempi.
Skagenin sadontuottokyky lienee paljon korkeampi kuin Ceylonin, mutta se, joka erehtyy luulemaan, että se lisäsato syntyy ilman lisäpanostuksia, saattaa pettyä. Herne- ja kuminaamataloudessa Skagen on voimallisempi. Mutta yksipuolisemmassa syysviljan viljelyssä Skagen tuntuu "taantuvan" nopeammin.
Siksi Ceylon on harrastelijan keinolannoitetaloudessa tasaisempi sadontuottaja. Harmi, että kotimaiset myllyt hyljeksivät sitä. Vientivehnäksi se kelpaa ihan hyvin.
Kun samalla vaativan hedelmättömällä sokerijuurikaspellolla oli raita Aspektia ja Ceylonia vierekkäin, ero oli koeruututuloksia dramaattisempi. Huolimatta hiven- ja tautiainekäsittelyistä, Aspektin keväällä rehevänä alkanut kasvu hyytyi lehtilaikkuihin ja ruosteisiin, lopulta kesken tuleentumiseen.
-SS-