Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Siinä näyttää olevan vaihtoehtoja mm: yleisepämuodostuma, pää epämuodostuma, vartalo epämuodostuma jne
Eiköös noita akseleita ole samanmerkkisiä Dana ja ZF useimmissa traktoreissa.Ei ole omaa merkkiä .Belarutseissa lienee omat persoonalliset etupäänsä.Etupään kardaani kait vaihtui jossain vaiheessa keskiakseliksi noissa verkusonneissa.Tais olla juurikin tuo -98 vuosi.300 sarjassa oli sivukardaani ja sitten 4000 malleihin tuli sitten keskiakseli.Maavaran kustannuksella.
Eikös MF käyttäny aikoinaan Landinin akseleita ja MF omisti siihenaikaan Landinin.
Eikös Finish Agron huoltomiehille pitänyt tulla jonkinmoista varaosavarastoa?
Ledistä puuttuu jotenkin tunkeutuvuus ja sitäkautta kolmiulotteisuuden näkeminen vaikeutuu. Koitappa kylvää tai äestää ledivalolla. Ei tahdo nähdä riippua tai karhetta, jonka edellinen ajokerta tai sitkain on jättänyt. Myös farmarisäiliön öljyn pintaa ei ledilampulla erota.
Kuulemma on olemassa hyviäkin ledivaloja, joissa ei kisata pelkillä luumeneilla. Niillä on sitten ihan erilainen hintakin.
a murskepintaa. kääntyvät pyörät tuntemattomia nuilla sepeillä.
Syvempi oja -> tie kuivuu syvemmältä -> tie kantaa paremmin. Olen omalla tiellä tuota ihmetellyt. Kun ojat umpeutuvat n. 50 cm syvyisiksi, alkavat kuopat lisääntyä ja tie painua nopeammin raskaan liikenteen alla. Kun ojat taas kaivetaan kuntoon vähenee painuminen heti. Ei lopu, mutta vähenee.
Toki se on maalajikysymys myös. Moreenirunkoisilla teillä navero riittää, kun vesi poistuu nopeasti alas pohjaveteen. Savi tai hiesupohjaisilla teillä tuntuu, että pitäisi sekä salaojittaa että kaivaa syvät ojat jos haluaa pitää kantavuutta kunnossa.
[/quote]
Savipohjaisilla teillä savi pursuaa tien alta ojiin. Tie painuu ja ojat menevät kiinni. Erityisesti savipelloilla kulkevat tiet kannattaisi salaojittaa molemmin puolin, joka pitää rungon kuivana. Tien kahtapuolen sitten naverot, joihin menee pintavesi. Notkokohdista naveroon kaivot, joista vesi johdetaan noihin salaojiin.
JF:t on Tanskalaisia Junkkareita laadultaan. 
Taitavat nykyään Jallu Faaraot tulla Puolasta.
Syysvehnän kylvöt tuli aloitettua.
Hyvät oli kelit tänäänkin.
Jep.
Ensimmäiset tipat tuli kun lopettelin.
-SS-
Ämpäristä imevä on hyvä ja tehokas, mutta kolho liikuteltava. Normi nippa täyttönipan paikalle prässiin, sillä tavalla saa prässin helposti täyteen.
Lähtee perä prässistä aikavauhtia, jos ylitäyttää.
Harjuriaikana kaveri testasi.
Paineilmalla toimivat prässin näköiset onnettomia. Rasvamäärä painalluksella olematon ja antaa vain yhden sykäyksen yhdellä liipaisimen painalluksella.
Akkupräsejä ostin ensin kaksi halvempaa, eikä nekään kauhean hlpoja olleet, mutta hajosivat melko nopeasti. Sitten päätin ostaa kunnollisen, joko Lincolnin tai Milwaukeen. Milwaukee tuli hankittua ja olen ollut tyytyväinen. Siinä tuli muuten mukana kulmakappale, jonka voi laittaa suulakkeen jatkoksi.
Syysvehnän kylvöt tuli aloitettua.
Esikasvi? Sai varmaaan aika lailla kakkaa alle ja miten paljon typpeä tänä vuonna? Onko hajuu valkuaisesta?
Esikasvi sokerijuurikas, naatit korjattu. Syksyllä 80 kg NK2 (N18 kg) 27.3. Belorin CAN 200 kg/ ha ja 30.4. 350 kg/ha CAN yht keväällä 149 kg N
Valkuainen 10,9%
Mitä mieltä muuten tuosta malibusta? Osaatko verrata ceyloniin?
Pidempi tähkä ja ilmeisesti suurempi jyvä. Naapurilla oli ojan toisellapuolella Ceylonia- sitä tuli 8700 kg/ ha. Talvenkestävyys ilmeisesti vielä vähän arvoitus.
2.10.2019 pimeässä kylvetty syysvehnä tuotti satoa yli 9000 kg/ha.
Tarkoitat varmaan jotain toista vuotta. Mikä oli lajikkeena?
Tuossa jutussa on taas pari tonnia Agronet-lisää. Uskotteko ihan oikeasti nuo kaikenlaiset höpinät?
Täällä agronetissä on helppo valehdella, kun ei tarvitse todisteita esittää. Täällä näitä satusetiä riitää. Tarkoittaisko nimimerkkikirjaimet -SS- kin että Satu Setä?
Juu kylövuosi oli 2018.
Lajike KWS Malibu.
Pääosan myin litistykseen, punnittuna 62220 kg. kosteus 29%. 14% muutettuna 51370 kg. Kuivattuna siilossa 13 mottia n. 10000 kg yht 61370 kg. Pinta-alaa 6,82 ha, tulee 8999 kg/ha
2.10.2019 pimeässä kylvetty syysvehnä tuotti satoa yli 9000 kg/ha.
Ruoho on aina vihreämpää aidan takana.
On selvää et tuollaisilla tiloilla pitäisi olla edullisimmat panokset jne. Veikkaan kuitenkin et vaikka koneketju on tehokas niin se on myös pirun kallis. Sitten kun pellosta käydään vielä maksamaan ylihintaa laajennuskiima silmissä niin soppa on valmis tuollaisiin uutisiin.
Isot koneet ovat suorituskykyyn nähden halvempia. Jos hankitaan puimuri, jolla pui 250 ha 150 tuntiin tai 500 ha 150 tuntiin ei isompi ole hinnaltaan kaksinkertainen. Lisäksi ihmistyötunnit hehtaaria kohti vähenevät.
