Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Huittista ei yleensä lasketa Lounais-Suomeen. Missään muualla ei ole koskaan sattunut tulemaan ukkoskuuroa paskanlevityksen päälle?
Matematiikkaa vasta-alkajille, osa 1.
Mutta ensiksi kemiaa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Aineen_h%C3%A4vi%C3%A4m%C3%A4tt%C3%B6myyden_laki
Kun fosforia on peltoon laitettu, niin
a) se on poistunut sadossa
b) se on jäljellä maaperässä
c) se on huuhtoutunut vesistöön ja sitä kautta Itämereen
Homma menee hieman monimutkaisemmaksi, tähän prosessiin joudut lisäämään myös biologian.
Tuosta puuttuu vielä vaihtoehto d) sitoutuu tiukasti maahiukkaseen.
Mulla maalattiin aikoinaan ruskealla Repcolla muovipinnoitettu peltikatto. Aikalailla se on alkanut kesimään muoveineen erityisesti etelän puolelta. Tummaan väriin aurinko ottaa varmaankin kovemmin kiinni.
Naapuri aloitti juurikkaan sadetuksen.
Kyllä maata meni paljon viimetalvena saaristomereen. Suorakylvetyltä sänkipellolta kun lähtee maa niin se on ravinnerikasta maata.
Mikähän vaikutus lintujen, erityisesti merimetsojen ja hanhien kakalla mahtaa olla? Lintujen lanta on kuitenkin ravinnerikasta.
Hanhipelloilla kuulemma viljavuuksien fosforiarvot nousevat huimasti.
Meidän entisessä kunnassa on vajaa parisataa maatilaa ja 11000 ha peltoa. Maidontuottajia on 2, sikatiloja 3, yksi broilertila yksi emolehmätila ja 3 lammastilaa. Elikkä noin 5 % tiloista on eläimiä.
Reilu 10 % noin äkkiä laskien. Mukana on pari kartanoa, joilla peltoa reippaasti eläinmäärään nähden. Muutamilla eläintiloilla reippaasti peltoa myös entisissä naapurikunnissa.
Talvisiin valuntoihin suurin syy varmaankin nurmien puute. Viimetalven sateet söivät sänkipeltoihinkin syviä kanjoneita.
Kuinka suurta peltoalaa nämä 10 eläintilaa hallitsee tuosta 11 000 peltohehtaarista (siis %) ?
on avain asemassa itämeren ravinnekuormassa. miten paljon lie siellä maatiloista karjatiloja? ja kuin net mahtaa sitä tavaraa käsitellä kun ei kymmeneen vuoteen yhtään parannusta, päin vastoin. täälläpäin olis kait ihan yks lysti miten käsittelee kun ei tuo kulkeuma taiaj olla kuin muutamia metrejä.. ainakaan yhtään järveä ei ojan päässä omilla mailla, lähimainkaan. saakelinmoiset metät välissä ja veten on kierrettävä kilsoja että pääsee isompaan puroonkaan..
Meidän entisessä kunnassa on vajaa parisataa maatilaa ja 11000 ha peltoa. Maidontuottajia on 2, sikatiloja 3, yksi broilertila yksi emolehmätila ja 3 lammastilaa. Elikkä noin 5 % tiloista on eläimiä.
Ei tahdo saada, kun kone on jo 18 vuotta vanha.
Sato oli todella hyvä, energiaa olis saanu olla hiukan enemmän. D arvo raaka-aineessa 660 luokkaa ja kuitu 520
Casen paisuntasäiliötä yritettiin ensiapuna hitsata. Se on Polyamidia ja aika hapertunut. Ei saatu pitämään. Uusi on maksanut 850 € silloin kun niitä on vielä saanut. Jostain eurooppalaisesta purkamosta tuli aika hyväkuntoisen näköinen.
Kevätvehnistä on nyt tullut jälkiversonta tähkälle. Pääkasvusto alkaa tuleentumaan. Jäliverso ei taida ehtiä tekemään jyvää ennen puinteja.
Sieltä kosketusnäytöltä voi ohjelmoida niille käsinojan nappuloille haluttuja toimintoja. Ei niiden nappuloiden toimintoja sentään ajossa tarvitse vaihdella.
Naapuri otti keväällä yhteiselle tielle ja näyttäi se se jonkinverran kovettuvan. Levittäminenkin oli jonkinverran työlästä, lusikkahaarukka kävi sen levittämässä. Urapaikkaukset rouhittiin tarkasti pois ennen päällystystä. Ne taisivat olla valuasfalttia. Ehkä se ei sovi tavallisen sekaan uusiokäyttöön.
Kakkonen tuli eilen siiloihin. Hyvin tuli. Umppareille pitäisi vielä korjata ykköstä kun sää sallii.
