Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Eikös keinosiemennysmaksuissa ole jo nyt alennus tukkuostajille: samalla käyntimaksulla saa siemennettyä useampia eläimiä? Muistaakseni tuo käyntimaksu ei ollut aivan vähäinen erä.
No sehän tuo perkeles oliskin jos jokaisesta kantturasta pitäisi maksaa vielä erikseen käyntimaksut. Sama kun elukkalääkäri ottaisi jokaisesta elukasta oman kilometrikorvauksen.
Elukkalääkäri muuten taitaa lisätä käyntimaksua ylimääräisistä eläimistä.
Eikös keinosiemennysmaksuissa ole jo nyt alennus tukkuostajille: samalla käyntimaksulla saa siemennettyä useampia eläimiä? Muistaakseni tuo käyntimaksu ei ollut aivan vähäinen erä.
Onhan se kaikki siellä Virossa halvempaa kuin Suomessa. Paitsi maito suhteutettuna palkkatasoon. Tuskin ne virolaiset sorkanhoitajatkaan toimisivat Virosta käsin, vaan niiden pitäisi elää täällä Suomessa. Silloin korvauksen pitää olla tietysti Suomen kustannustason mukainen.
Parsien pinnoittajien kannattaa tutustua DLG:n testeihin näistä parsimateriaaleista.
Minä kyllä laittaisin ihan varmuuden vuoksi. Nämä parsipedit ym. ovat muoti-ilmiöitä, jonkun vuoden päästä niitä ei ehkä ole edes saatavilla, kun uusimistarve tulee. Tietysti jos rakennat vain kvarttaalia varten, niitä ei tarvitttane hyvien parsipetien alle.
Verrokkimittarille pitää nimenomaan olla oma anturi, muuten siitä ei ole hyötyä. Anturit ovat kulutustavaraa, joten sen paikka pitäisi kyllä löytyä ja olla avattavissakin. Jos ei muuten, niin kysy huoltomieheltä. Sinne samaan paikkaan sitten se oma anturikin.
Minkälainen viritelmä tahansa onnistuu tietysti, jos homma pyörii pelkästään omalla pääomalla. Mutta yleensähän näin ei ole, ja niin luotonantajat vaatii yleensä vakuuksia. Rakennusten vakuusarvo maaseudulla on vain murto-osa niiden rakentamiskuluista. Maattomalla tyhjätaskulla vakuuksien etsiminen vaatii kyllä kekseliäisyyttä. Eivätkä luotonantajat varmasti halua kantaa mitään ylimääräisiä riskejä, joita konsepti mahdollisesti toisi mukanaan. Nautapuolella nuo riskit liittyvät sekä rehun hankintaan että lannanlevitykseen. Sikapuolella ainoastaan lannalevitykseen. Sikojen rehut ovat markkinakelpoista tavaraa, joten niihin liittyvät riskit ovat paremmin ennakoitavissa
Nimimerkki Sianlihantuottaja tuossa jo vastasi omaan kysymykseensä, esim. v. 2008 B-alueella sikatilojen tuet 61800 euroa/tila ja lypsytiloilla 49000 euroa/tila (lähde sianlihantuottaja, jonka myös olen tarkastanut alkuperäislähteestä). Tilakoko molemmissa ryhmissä sama eli n. 50 ja 47 ha. Eli tuki hehtaarille sikatiloilla n. 1236 euroa, lypsykarjatiloilla 1042 euroa. Viljelijäperheen työpanos sikatiloilla 3000 tuntia, lypsykarjatiloilla 4170 tuntia. Eli tuki työtuntia kohti sikatiloilla 20,6 euroa ja lypsytiloilla 11,75 euroa.Sianlihan hinta suhteessa työ- ja pääomapanoksiin on parempi kuin maidon, joten liikevaihtoa kertyy enemmän työ- ja pääomapanosyksikköä kohti. Tämän takia tuki suhteutettuna liikevaihtoon on pienempi sikatiloilla.
Tukisummia per hehtaari tai työtunti on turha laskea. Maidontuotannossa touhataan liikaa tunteja per litra, sioissa vähemmän. Suhde liikevaihtoon on selkein.
Minusta tilaa kohti laskettu tukisumma on selkein, jos tilakoko on vakioitu. Nyt laskin vain paremman puutteessa hehtaaria, työtuntia ja liikevaihtoa kohti, koska sikatiloilta ei ole taloustohtorista saatavissa tietoja tilakoon mukaan ryhmiteltyinä. Liikevaihto kuvaa tilan toimintaa huonoiten, koska se voi sikataloudessa olla tienattu pelkällä tontilla tai sitten omavaraisella ruokinnalla. Lypsypuolella asia on kokonaan toinen. Euroopan taloustutkijoiden kehittelemä taloudellinen tilakokoluokitus on erinomainen työkalu verrata erilaista tuotantosuuntaa ja erilaisia tutantomenetelmiä harjoittavia tiloja toisiinsa, vieläpä eri alueilla ja maissakin.
Nimimerkki Sianlihantuottaja tuossa jo vastasi omaan kysymykseensä, esim. v. 2008 B-alueella sikatilojen tuet 61800 euroa/tila ja lypsytiloilla 49000 euroa/tila (lähde sianlihantuottaja, jonka myös olen tarkastanut alkuperäislähteestä). Tilakoko molemmissa ryhmissä sama eli n. 50 ja 47 ha. Eli tuki hehtaarille sikatiloilla n. 1236 euroa, lypsykarjatiloilla 1042 euroa. Viljelijäperheen työpanos sikatiloilla 3000 tuntia, lypsykarjatiloilla 4170 tuntia. Eli tuki työtuntia kohti sikatiloilla 20,6 euroa ja lypsytiloilla 11,75 euroa.Sianlihan hinta suhteessa työ- ja pääomapanoksiin on parempi kuin maidon, joten liikevaihtoa kertyy enemmän työ- ja pääomapanosyksikköä kohti. Tämän takia tuki suhteutettuna liikevaihtoon on pienempi sikatiloilla.
Suorahöyrysteisessä säiliössä on käytännössä pakko olla vertailumittari, jotta tankin viat saa selville riittävän ajoissa. Jääpankkisäiliössä jäätilanteen vilkaiseminen kerran päivässä ajaa saman asian.
Itsekin hankin tuon Omegan dataloggerin, tosin ilman printteriä.
Eikös se Virossa maito ole suoraan pimää? Siihen ei olla täällä vielä totuttu, joten sitä ei tuoda, vaikka halvalla saataisiinkin.
Tuet on kyllä sikataloudessa suuremmat kuin lypsykarjatiloilla taloustohtorin mukaan, joten kateuden aihetta olisi mieluummin toisinpäin.
Vaikka lämpötila nousisi, niin päivän pituus pysyy entisellään. Kasvit ovat tottuneet paitsi tiettyyn lämpötilaan, myös tiettyyn päivän pituuteen. Esim. maissi alkaa Suomessa kasvaa kunnolla vasta kun päivät alkavat lyhentyä. Ja silloin yleensä myös hallat tulevat vieraaksemme.
Vaikka etelämpää löytyy sopivia lajikkeita kasvihuoneeseen, pitää niihin täällä lisätä geeni, joka mahdollistaa niiden kasvun myös yöttömän yön olosuhteissa. Niitä ei muualla ole kuin Pohjolassa. Oma kasvinjalostus on täkeää, kun muualta ei ole mahdollista kopioida.
Sinun varmaan kannattaisi mennä aluksi jollekin aikuislinjalle opiskelemaan maatalouden perusteita. Sitten voisit jatkaa agrologiksi, jos kiinnostusta riittää.
Maatalouspolitiikan hoidossa maa- ja metsätalousministeriö taitaa olla enää pelkkä EU:n komission haarakonttori, joten siltä osin lienee melko yhdentekevää, kuka siellä istuu. Terrorismin torjunta kuitenkin lienee vielä meidän omissa käsissämme, joten siellä kyllä kaivataan jämäkämpiä otteita.
Kyllä Anttila tässä asiassa toimii aivan oikein. "Eläinsuojelijoiden" hyysääminen joutaa jo loppua. Eivät he ole eläinten todellisuudessa asialla. Lainaan erään "eläinsuojelijan" blogista: "Ja sillä ei nyt ole oikeastaan paljon merkitystä hoidetaanko ne hyvin tai huonosti".
Tuo lainaus puhukoon puolestaan.
