Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Mickeyllä, ja jopa apemiehellä näyttää olevan vähän hakusessa sonnien jälkeläisrvostelun periaate. Jos käytät omia sonneja, niin riittää mainiosti, että arvostelet omat lehmäsi ja vedät siitä johtopäätökset myös isien osalta. Mutta siemennysonnien jälkeläisistä ei saada koottua tietoa, jos niitä ei kerätä systemaattisesti kaikkialta maasta ja nyt jopa koko maailmasta. Ainoa tapa kerätä nuo tiedot on tuotostarkkailu. Ja niitä tarvitsevat kaikki keinosiemennyssonneja kasvattavat firmat. Sekä Viking että myös muut kauempaakin.
Maitotilaneuvonnan pakettiin on koottu tuotostarkkailun lisäksi monen moista muutakin palvelua. Niistä tietysti ei kannata ottaa muuta kuin mitä itse todella tarvitsee. Ne pitäisi sitten hinnoitella kustannusten mukaan. Tuotostarkkailu minusta kuuluisi maksaa niiden, jotka siitä hyödynkin saavat eli viime kädessä siemennysmaksuissa. Näin saataisiin kattavat tiedot jälkeläisarvosteluun ilman mukinoita ja sitten sen pohjalta kullekin tilalle tarpeellinen neuvontapalvelu erikseen joko porolta tai muualta.
Ei tuo lähes neljänneskään mikään vähäinen osuus ole. Jos se puuttuisi, niin Maitokolmion jalostuskapasiteetti jäisi pahasti vajaakäyttöön ja tilityskyky romahtaisi.
Eikös se tämä Maitokolmiokin saa huomattavan osan jalostamastaan maidosta asevelihintaan Valiolta? Tulosta sen ei siis tarvitse jakaa kaikille maidontuottajilleen vaan ainoastaan omilleen, jotka tuottavat vain murto-osan kokonaismaitomäärästä.
Eli Arla maksoi Ruotsissa maaliskuussa reilun sentin enemmän kuin Valio Suomessa.
Itse käyttäisin sanaa substitute farmer eli viljelijän sijainen.
lopettais valio sen hintojenpolkemisen kauppoihin ensin 
Pitäähän sen Valionkin jonnekin ne maitonsa dumpata, jotka sen on kerättävä omistajiltaan. Ohjelmassa esitetyt vientihinnat eivät olleet kummoisia, joten sieltä ei taida apuja tulla nykytilanteessa.
Tietääkö kukaan, miten näitä kansainvälisiä maidonhintatilastoja oikein tehdään? Onko se pelkästään keskimäärin kunkin yrityksen tuottajalle maksama hinta vai onko sitä mitenkään vakioitu esim. pitoisuuksien tai laadun perusteella? Monessa maassahan esim. keskimääräinen laatu on niin huono, että se ei edes kelpaisi Suomessa jalostukseen. Tällöin pienikin hinta olisi hyvä verrattuna Suomen nollahintaan.
"Kuka hyötyy monopolista?"
Talousteorian mukaan monopolista hyötyy aina ja ainoastaan monopoliasemassa olevan yrityksen omistajat.
Pitohan siinä se juttu on, kun sorkka pääsee vähän uppoamaan petiin niin silloin se pitää paremmin.
Juuri noin tämä tarkoittamani nappulapohjainen kummimatto toimii.
Juuri noista ei ole kokemusta, mutta noin yleisellä tasolla lehmät eivät tarvitse sohvaa. Ne on kehitetty makaamaan nurmikolla. Sopiva pehmeys on siten sellainen kuin laidun on poutakesänä. Nappula- yms. pohjainen parsimatto täyttää hyvin tuon vaatimuksen.
Maidon kulutukseen ei vaikuta juurikaan, olipa sen kuluttajahinta 50 senttiä, 1 euro, tuskin vielä 2 euroakaan. Sen kilpailijajuomat ovat joka tapauksessa kalliimpia. Pikemminkin halpa hinta aiheuttaa sen, että kuluttajalla onkin varaa ostaa enempi näitä muita juomia. Maitosodassa on kyse Suomen ja Tanskan sodasta, ei maidon kysynnän lisäämisestä.
Kilpailijajuomat kalliimpia? Taitaa maito olla melkein pari kertaa kallimpaa kuin joku limsa, samassa kuin mehu, tiivisteistä nyt puhumattakaan. Voi kyllä olla että mä en nyt oikein tajunnut mitä tarkoitit..... 
Tarkoitin, että taitaa olla todella vaikeaa löytää kaupasta maitoa halvempia nestemäisiä tuotteita. Pullotettu vesikin taitaa olla melkein samoissa hinnoissa, oluesta ja viinistä nyt puhumattakaan.
Nyt en Imme kyllä ymmärtänyt, mitä ajat takaa. Selitäpä tarkemmin! Minä katsoin vain tilastosta, että v. 2000 Ruotsissa maksettiin parempaa hintaa kuin Suomessa, sen jälkeen huonompaa. Mitä muita muutoksia Ruotsissa tapahtui v. 2000 jälkeen kuin että suurin meijeriyritys siirtyi tanskalaisen johdon alle ja tilityshinta yhtenäistyi Tanskan kanssa?
.
Esimerkiksi meijeri puoli ei ole panostanut juuri mitään maitotilojen rakennemuutoksen edistämiseen ja tuotantokustannuskehityksen
muuttamiseen.
Juu aivopesua on kyllä harjoitettu. Valitettavasti kuitenkin on unohtettu jokaisen yrityksen, myös maatilan, perustehtävä eli voiton tuottaminen. Joillakin homma kyllä toimii, mutta monella valitettavasti ollaan jossain pahasti pielessä, jos suurista volyymeistä huolimatta tulos on kortistolaisen luokkaa.
***Sumussa silmin on täytynyt navettapolkua kulkea, kun tuollaista väittää. Ainakin omasta mielestäni osuuskunnat ovat järjestäneet lukemattomia seminaareja, koulutusmatkoja, yms. koulutusohjelmia rakennemuutoksen ja tuotantokustannuskehityksen ympärillä. Myös Maito ja Me on jo vuosia tuottanut kohtuullisia artikkelejä asiasta jos toisesta. Jos ei ole oppi tarttunut, siitä on aivan turha syyttää osuuskuntia, syy löytyy peilistä..
Maidon kulutukseen ei vaikuta juurikaan, olipa sen kuluttajahinta 50 senttiä, 1 euro, tuskin vielä 2 euroakaan. Sen kilpailijajuomat ovat joka tapauksessa kalliimpia. Pikemminkin halpa hinta aiheuttaa sen, että kuluttajalla onkin varaa ostaa enempi näitä muita juomia. Maitosodassa on kyse Suomen ja Tanskan sodasta, ei maidon kysynnän lisäämisestä.
