Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: [1] 2 3 ... 55

Viestit - timotej

Siinä ei ole A1-β-kaseiinia ollenkaan, vaan pelkästään A2-β-kaseiinia. Maidon valkuaisen koostumus riippuu lehmän perimästä. A2-maitoa väitetään ihmiselle paremmin sopivaksi. Asiaa ei ole tieteellisesti todistettu.

Silloin kun A2-markkinoijat luettelevat A1-maidon väitettyjä vaikutuksia, kuten ykköstyypin diabetes, sydäntauti, autismi ja kätkytkuolema, niin kannattaa olla varuillaan. Varsinkin nämä vatsavaivat ja subjektiiviset pieremiskokemukset pienillä otosryhmillä ovat lähinnä huvittavia, vaikka ne ovat oikeastaan pelottavia: Näin homeopaattisiakin ainesosia markkinoidaan,  hyvin selvillä henkilökohtaisilla ja dramaattisilla vaikutuksilla.

Ne, jotka nyt ovat karjansa kanssa etulyöntiasemassa, yrittävät kaupallistaa sen keinolla millä hyvänsä, ennen kuin geenitekniikalla saadaan muukin maapallon märehtijäjoukko lypsämään sitä  A2 -kaseiinia, ja kilpailutekijä poistuu. Ja samalla ei ketään enää kiinnosta, oliko maidoissa tosiasiallista käyttöominaisuuksien eroa.

-SS-
Juu, ei kaseiinin laadulla varmaankaan ole kansantauteihin mitään vaikutusta. Mutta yksittäiselle henkilölle sillä saattaa olla merkitystä. Heitä varten kannattaisi pitää tarjolla myös erilaista maitoa.
A2-nestemaidon tuonnissa kauppaan on omat riskinsä. Vaikka hintaa on enemmän, tavallinen maito jää hyllyyn.
Tätä pitää peukuttaa. Ehkä tämän takia kukaan ei ole tuonut laidunmaitoa kauppaan.
Tuo varmaan menee pankkien metsärahastoille. Hintaa ne kuulemma tarjoavat paljon yli pyynnön, koska he rakentavat niillä kuplaa.
Lehmät ovat luontaisesti laiskoja eli jos on pöytiin tarjoilu, niin ei ne lähde seisovasta pöydästä ruokaa etsimään. Jätä aamulla pöytä tyhjäksi, niin kyllä alkaa laidun kiinnostamaan.
Lisäverotkin meni jo maksuun, joten kyllä päätös tuli ainakin minun tapauksessa hyvissä ajoin. Ehkä olisi toisin, jos olisi palautusta odotettavissa.
Etelässä saa tinkimaitoa omaan kannuun 1 €/litra. Myykö joku alle ? Miksi parsimaitoa pitäisi myydä halvemmalla ? Ekoa ja lähiä on se, kun joutuu kumartumaan navettaan tai maitohuoneeseen mennessään, hirsiseinät, eteinen vuosimallia 1950 tai vanhempi. Mielikuvan rakentamista kehiin.
Onha se yhensortin paratoksi, että maitotehtaan maito katotaan eettisemmäksi ku pikkutilan maito. O tempora o mores
Jos olet yhtään lehtiä lukenut on ehkä tullut esiin että valtaosa tuotantoeläinten eläinsuojelurikoksista tapahtuu pikkutiloilla. "Maitotehdas" tarkoittaa suomen olosuhteissa pihattoa jossa eläimet hoidetaan hyvin ja eläinlääkäri käy vähintään kerran kuussa ihan vain rutiinisti katsomassa eläimet läpi. Pikkutilalla voi olla ettei maitokuskikaan kehtaa mitään sanoa vaikka maidon pitäisi kaikella logiikalla olla jo 2. luokkaa...

Fiolosofia on monilta osin aika turhaa sanahelinää, mutta ns. Humen giljotiini on hyvä ohje, joka hyvä pitää mielessä:

"Siitä miten asiat ovat, ei voida päätellä sitä miten asioiden pitäisi olla."

Eli se että on orjia, ei tarkoita että pitäisi olla orjia. Se että homous on rikos, ei tarkoita että sen pitäisi olla rikos. Se että eläimiä pidetään (9kk) kytkettynä, ei tarkoita että niitä pitäisi pitää kytkettynä...

 Toki tässä voidaan tulla siihen että kaikki kotieläintalous on sellaista ettei sitä pitäisí olla, mutta palataan sihen sitten sinä kohtaa kun se on ajankohtaista.
Eläinsuojelutapausten maitoa tuskin tulee meijerille asti. Toimitus on keskeytetty jo paljon aikaisemmin. Nykyään valtaosa maidontuottajista näkyy kokevan burn-outin. Isoilla tiloilla on enemmän yhteistyökumppaneita, jotka havaitsevat tilanteen ja ohjaavat hakemaan apua. Pikkutiloilla usein ainoa asian havaitseva on meijerin neuvoja, jolla ei ole muuta keinoa kuin lopettaa maidonhaku. Se tietysti vain pahentaa tilannetta.
Karhisen nerokkuus on tarttunut myös ympäristöekonomian professori Markku Ollikaiseen:

Hän ehdottaa maataloustukien keskittämistä aktiiviviljelijöille. Se saisi tukea nostavat passiiviviljelijät luopumaan pelloistaan.

– Nyt peltoa voi pitää ja tukea nostaa, vaikka tilalla ei enää ole ruoantuotantoa.


Tuo on aivan eri asia kuin se, että tukea maksetaan viljelemättömästä latauskesannoista tai viherlannoituksesta tai ei-ruokakasveista, verrattuna siihen, että tuotetaan hampaat narskuen satasen ruista Fazerille.  Esimerkiksi tuo 5% pakkokesanto täällä AB:lla  merkitsee 500 ha :n tilalla 25 ha poissa viljelystä tai jollakin näennäispalkkiokasvilla. Kun nyt nekin saataisiin viljelyyn, pois passivoimasta !

Koko uutinen raivausmaksusta täällä

-SS-
Tuo pellonraivaus johtuu kokonaan nitraattidirektiivistä. Jos sinne laitetaan sama max. typpimäärä lannalle kuin apulannalle, niin kaikki lanta sopii hyvin rehuntuotantoalalle. Ei tarvitse ylimääräistä peltoa sitä varten.

Toki, mutta silloin kyllä alkaa  näkyä nitraatit pohjavesissäkin, koska levitetty kokonaistyppi olisi parhaimmillaan nelinkertainen keinolannoitteiden kokonaistyppeen verrattuna.  Ehkä se, mitä Markku Ollikainen ei ollut ottanut huomioon, on se, että ne levityspellot itse asiassa ovat koko ajan olleet olemassa, mutta eläimet on viety sivuun peltokeskittymistä 1970-luvulta alkaen, jälleen tietenkin asiallisin aluepoliittisin perustein. Ja  pellonraivauskiima oli suuri jo 1987-luvun lopulla, jolloin 300 mk:n aarimaksu tuli raivaussakoksi.

Jos nämä Uudenmaan, Pirkanmaan ja Lounais-Suomen nykyiset vilja-alueet saisivat maidosta vaikka 20 c/litralle nitraatti/fosfaattisijoitus-tuotantotukea, olisivat uudet neljännesmiljoona lypsylehmää melko äkkiä näiden aukeiden reunamilla, vanhat kivinavetat taas täynnä elämää ja ammumista.

Tai jotain.

-SS-
Pellon raivaaminen Suomessa on hölmöläisen hommaa ja liikapellot tulisi myös metsittää, ei pitää näennäisviljelyssä.

Kuka määrittää mitkä pellot ovat mainitsemiasi liikapeltoja?

Sovitaanko niin, että juuri sinun peltosi ovat ns.liikapeltoja ja ne pitää metsittää?


Tai jottain.
Kyllä ne melko pian joutavat minulta vaikka metsitettäviksi. Toki muukin järkevä käyttö käy. Jo yli puolet meidän kylän pelloista voidaan laskea tuohon luokkaan (eri asteista näennäisviljelyä).
Karhisen nerokkuus on tarttunut myös ympäristöekonomian professori Markku Ollikaiseen:

Hän ehdottaa maataloustukien keskittämistä aktiiviviljelijöille. Se saisi tukea nostavat passiiviviljelijät luopumaan pelloistaan.

– Nyt peltoa voi pitää ja tukea nostaa, vaikka tilalla ei enää ole ruoantuotantoa.


Tuo on aivan eri asia kuin se, että tukea maksetaan viljelemättömästä latauskesannoista tai viherlannoituksesta tai ei-ruokakasveista, verrattuna siihen, että tuotetaan hampaat narskuen satasen ruista Fazerille.  Esimerkiksi tuo 5% pakkokesanto täällä AB:lla  merkitsee 500 ha :n tilalla 25 ha poissa viljelystä tai jollakin näennäispalkkiokasvilla. Kun nyt nekin saataisiin viljelyyn, pois passivoimasta !

Koko uutinen raivausmaksusta täällä

-SS-
Tuo pellonraivaus johtuu kokonaan nitraattidirektiivistä. Jos sinne laitetaan sama max. typpimäärä lannalle kuin apulannalle, niin kaikki lanta sopii hyvin rehuntuotantoalalle. Ei tarvitse ylimääräistä peltoa sitä varten.

Toki, mutta silloin kyllä alkaa  näkyä nitraatit pohjavesissäkin, koska levitetty kokonaistyppi olisi parhaimmillaan nelinkertainen keinolannoitteiden kokonaistyppeen verrattuna.  Ehkä se, mitä Markku Ollikainen ei ollut ottanut huomioon, on se, että ne levityspellot itse asiassa ovat koko ajan olleet olemassa, mutta eläimet on viety sivuun peltokeskittymistä 1970-luvulta alkaen, jälleen tietenkin asiallisin aluepoliittisin perustein. Ja  pellonraivauskiima oli suuri jo 1987-luvun lopulla, jolloin 300 mk:n aarimaksu tuli raivaussakoksi.

Jos nämä Uudenmaan, Pirkanmaan ja Lounais-Suomen nykyiset vilja-alueet saisivat maidosta vaikka 20 c/litralle nitraatti/fosfaattisijoitus-tuotantotukea, olisivat uudet neljännesmiljoona lypsylehmää melko äkkiä näiden aukeiden reunamilla, vanhat kivinavetat taas täynnä elämää ja ammumista.

Tai jotain.

-SS-
Pellon raivaaminen Suomessa on hölmöläisen hommaa ja liikapellot tulisi myös metsittää, ei pitää näennäisviljelyssä. Mutta kyllä lanta pitäisi voida sijoittaa sille peltoalalle, jolta rehukin on korjattu. Ei siinä voi typpeä kertyä pohjavesiin, jos apulantaa ei käytettäisi. Rehualavaatimus tietysti kaikille navettainvestoinneille. Se ohjaisi investoinnit peltojen laidoille.
Karhisen nerokkuus on tarttunut myös ympäristöekonomian professori Markku Ollikaiseen:

Hän ehdottaa maataloustukien keskittämistä aktiiviviljelijöille. Se saisi tukea nostavat passiiviviljelijät luopumaan pelloistaan.

– Nyt peltoa voi pitää ja tukea nostaa, vaikka tilalla ei enää ole ruoantuotantoa.


Tuo on aivan eri asia kuin se, että tukea maksetaan viljelemättömästä latauskesannoista tai viherlannoituksesta tai ei-ruokakasveista, verrattuna siihen, että tuotetaan hampaat narskuen satasen ruista Fazerille.  Esimerkiksi tuo 5% pakkokesanto täällä AB:lla  merkitsee 500 ha :n tilalla 25 ha poissa viljelystä tai jollakin näennäispalkkiokasvilla. Kun nyt nekin saataisiin viljelyyn, pois passivoimasta !

Koko uutinen raivausmaksusta täällä

-SS-
Tuo pellonraivaus johtuu kokonaan nitraattidirektiivistä. Jos sinne laitetaan sama max. typpimäärä lannalle kuin apulannalle, niin kaikki lanta sopii hyvin rehuntuotantoalalle. Ei tarvitse ylimääräistä peltoa sitä varten.
mitähän sanoisi elyn virkamiäs tuollaisesta ratkaisusta?   menisköhän läpi?       monta hommaa tuossakin olis kopsattavak suomeenki..
Suomessa on ihan ikiomat päänsäryt. Muualla ollaan viisaampia.
Pytinki on keskellä kylää. 1960-luvun parsinavetassa lehmille tuli terveysongelmia. Saneeraus kustansi 150 t€, josta avustusta oli 30 t. Heinävarastoon pääsee sisäliukukattoa siirtämällä, seiniä voi nostaa kuumemmalla ilmalla. Lypsy hoituu yksipuolisella asemalla. Tuloja tulee lehmien lisäksi aurinkoenergiasta ja vuokrauksesta (ei yksilöity). Varsin mielenkiintoinen ratkaisu. https://youtu.be/6e_Rw58Nv_4
Tälle pitää peukuttaa!
mutta kiva vaatia tuollainen.   saa ainakin motivoitua sen viis vuotta,  sen jälkeen onkin puhki ja mielenterveysonkelmainen...   ja eukkokii lähtenny..                 onkohan muilla aloilla vastaava?

Muilla aloilla ei ole vastaavia. Ei todellakaan. Ei ole sukupolvenvaihdosavustuksia. Ei ole korkotuettuja sukupolvenvaihdoslainoja. Ei ole aloittavan avustuksia. Ihan kovalla rahalla ja omalla osaamisella on pärjättävä.
Luulen että, yhteiskunnan yleinen etu on pitää elintarvikkeiden raaka-aine mahdollisimman edullisena. Isoissa yksiköissä se on halvempi tuottaa, lisäksi sidottu tuottaja ei voi juurikaan joustaa tuotanossa. Vaikka yhteiskunta maksaa osan investoinnista, voittaa se lopulta pitkässä juoksussa.
Tässä se olennainen on sanottu. Ennen sanottiin, että sidotaan viljelijä turpeeseen. Täysin sama asia kuin nykyiset investointituet. Viljelijän kannalta erittäin epäedullista.
Minä nyt siirryn pikapuoliin emeritus-osastolle, mutta varoitan kyllä aliarvioimasta WWF:n ja Animalian voimaa näin some-aikakaudella.
Olisikohan ollut parempi että ne investointituilla olisi ollut joku yläraja minkäkokoisia yksiköitä olisi tuettu, jonkun miljoonia maksavan tuilla olisi rakennettu monta pienempää yksikköä,tai tehty parannuksia niihin, olisi ainakin se riski jakautunut useammalle. EU:n alkuaikoina kun alettiin tätä suuruutta ihannoimaan, oli taulukko mitenkä työmäärä vähenee lehmää kohti karjan suuretessa, en enää muista mihinkä se lista loppui, kysyin esitelmöitsijältä että kuinka suureksi karjan pitää tulla että työmäärä nollautuu,, No, onhan näitä nyt nähty tapauksia ettei enää tavitse mennä navettaan lainkaan kun on saneerattu lehmät pois..
Ensimmäiseen pihattoon kunnon tuet mutta laajennuksiin vähemmän , ehkä .

Ne ketkä sai peltoa ostettua sopivasti ennen laajennuksia tuntuvat pärjäävän . Kovalla hinnalla vuokraavat ja ostavat tuntuvat olevan kusessa .  :'(

Aika fittumaista aikaa .
Höpsistä.. Annetaan vain tukea ja lainaa niille, jotka haluavat laajentua ja ansaita enemmän. Meille muille toki riittää, että luopuessa saadaan kohtuullinen korvaus pelloista ja elukoista. On siistimpää tuolla kylilläkin, kun ei aivan joka notkossa ja niemessä ole paikallisia syttylöitä, vaan harvakseltaan hehtaarihalleja, mistä ei ulospäin heti edes ymmärrä niiden tuottavan koko pitäjän maidot.
Entäs sitten, kun viimeinenkin syttylä sulkee laitumelle menevän ovensa? Millä imagolla sitten maitoa markkinoidaan?
Sivuja: [1] 2 3 ... 55