Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Mitenkäs olisi oljen ja helven pelletöinti ja myynti suoraan pellettilämmitystä käyttäville omakotitaloille? Tällöinhän nykyhinnoilla saisi yli 2-kertaisen kilohinnan pelletöidylle tavaralle verrattuna esim. viljan hintaan.
Yhden tutkimusraportin löysin: MTTL:n selvityksiä 2/98 SAIRANEN, M. Lisäpellon etäisyyden vaikutus viljelyn kustannuksiin ja pellon hankintahintaan. 38 s. 1998.
Ehkä tuohon kannattaa perehtyä, vaikka onkin jo vanha. Joudut tilaamaan MTT:ltä, koska ei ole netissä.
Jos laiduneläimesi ovat lypsylehmiä, niin laidunnus varmaan estyy kokonaan, jos alikulkutunnelia ei rakenneta. Siitä pitää tietysti arvoida kustannus erikseen. Pääomittamisen varmaankin osaat.
Rehuhamsteri on oiva selänsäästäjä tuohon hommaan. Tietysti myös jaettavan rehun määrää kannattaa optimoida, niin että kovin mahdottomia määriä ei tarvitse lempata pois.
Aika onnettomat tiedot näistä verohallinnon sähköisistä palveluista tuolla vero.fi:ssä. Onko näissä palveluissa joku välikäsi (Itella) laskuttamassa myös lähettäjää? Jos näin on, niin ei paljon kiinnosta maksaa pelkästään veroilmoitusten takia.
No eihän tuossa mitään hätää sinulla ole. Vaadi vain tukioikeudet mukaan ennenkuin allekirjoitat sopparin. Omistajan on tosiaan vietävä asia vaikka käräjille, jos edellinen vuokralainen ei noudata sopimuksiaan. Voipi tulla entiselle vuokramiehelle kalliiksi oikeudenkäyntikuluineen ja mahdollisine vahingonkorvauksineen, jos pelto jää sen takia viljelemättä.
Oliko tässä kyse siitä, että olet vuokrannut maata, jolle omistaja on luvannut tukioikeudet mukaan, mutta niitä ei sitten hänellä olekaan olemassa?
Jos näin on, niin sitten kai sopimus on katsottava purkautuneeksi, koska toinen osapuoli ei ole pitänyt lupauksiaan. Sinulla on tietysti oikeus vaatia häneltä korvausta. Maanomistajalla on tietysti mahdollisuus korjata tilanne ja hankkia tukioikeudet itselleen, mutta siihen sinä et voi puuttua yhtään mitenkään.
Pieni verovinkki niille, joilla luopuja haluaa pidättää osan yrityksestä (esim. metsää) itsellään: Jos tuo pidätetty omaisuus on yli 10 % yrityksen arvosta, niin myös sille saa aikanaan luovutettaessa samat veroedut kuin sukupolvenvaihdoksessa.
Tuon ikäisille hiehoille riittää aivan hyvin tavan ryhmäkarsinat. Nämä veitikat kun tuppaavat menemään peruuttamalla makuuparsiin ja siitä vasta siivo ja työ syntyy.
Kantaville hiehoille sitten käy tavallinen vanhojen mitoitusten mukainen lehmien makuuparsi, 120*220 cm, säätömahdollisuudella.
Mietihän ensiksi, mihin sinä oikeastaan tarvitset noita elukoita?
? Varsinkin, jos sinulla ei ole edes valmiita tiloja niille?
Etköhän saisi parhaan tuloksen viljelemällä noita valmiita peltoja ja antamalla olla metsän metsänä? Metsä antaa kuitenkin varmaa tuloa eikä se ole riippuvainen mistään tukisuhdanteista. Ja työmäärä on aivan olennaisesti pienempi, jää aikaa muuhunkin. Tuolla nykyisellä peltoalalla kuittaat aika mukavan tukipotin jo pelkästään näennäisviljelyllä. Siirtymällä "luomuun" asia vielä paranee.
Sukunimikäytännöstä tietoa tuolla:
http://www.genealogia.fi/linktoold/nimet/nimi17s.htmEli kahenlaista ilmaa.
Kyllä kantatiloja on vielä toiminnassa, omistajasuku on vain saattanut vaihtua. Eipä taida Fiskarssiakaan enää perustajasuku omistaa ainakaan kovin suuressa määrin.
Mihin tarvitset omaa työaikaseurantaa? Itse tein sitä aikanaan selvittääkseni itselleni mihin se aika oikein menee.
Maataloustulo on aika ongelmallinen, kun silloin voit syödä seiniä tietämättä asiasta tuon taivaallista. Mutta kun maksat itsellesi sen 2-3 tonnia kuukausipalkkaa, tiedät missä menee pääoman tuoton ja oman palkan raja.
Tuskin maatalousyrityksen kannattaa alkaa pääoman tuottoa maksimoimaan, mutta olisi se suotavaa pitää enimmäkseen plussalla. Pääoman hinnoittelu taas laskelmissa on pakollista, koska vieras pääoma vaatii aina korkonsa. Omaa pääomaa ei ainakaan tulosanalyysissä hinnoitella, asetetaan vain tavoite. Oman palkan laskeminen tuntien kautta taas on todella naurettavaa.
Työajan seurannasta yrittäjälle on juuri hyötyä tuosta tiedosta, mihin se aika oikein menee. Eipä siitä muuta hyötyä tarvitsekaan olla. Tärkeintä yrittäjälle on, että työaika pysyy kohtuuden rajoissa. Tunnit kertovat sen selvästi.
Tuntipalkka ja pääoman tuotto-% ovat lähinnä triviaalitietoa, joilla voi verrata tulosta muihin aloihin. Tuntipalkalla voit verrata tulostasi naapurin paperimieheen ja pääoman tuotto-%:lla Stora Ensoon.
Maataloustulon lisäksi on toki syytä seurata taseesta oman pääoman kehittymistä, jos taselaskelmat on tullut tehtyä. Jos se pienenee, niin silloin on syöty seiniä.
Adamille ja Aimolle:
Ette ehkä ole lukeneet VTV:n raporttia tarkasti. Siellähän nimenomaan kritisoidaan työpanoksen ja pääomapanoksen hinnoittelua kannattavuuskirjanpidossa. Ja ratkaisuksi ongelmaan esitetään mallia, johon nimenomaan vaikuttaa ratkaisevasti juuri nuo arvionvaraiset erät. Minun järjelläni noita ei koskaan pystytä arvioimaan objektiivisen tarkasti (pitäisi ottaa kellokortit ja kilpailutus käyttöön myös oman työn ja kiinteistön osalta). Siksi on mielestäni parasta tyytyä sellaiseen liiketulokseen, johon ei tarvitse tehdä arvioita, eli maataloustuloon. Se, käsittääkö yrittäjä tuon tulon korvaukseksi työpanoksestaan vai omasta pääomapanoksesta, on sitten jokaisen itsensä harkittava erikseen. Kannattavuuskerroin on vain yksi yritys tuon jaon tekemiseksi.
Itse olen kirjanpitotilallinen. Ja kyllä itse teen arvion työmäärästäni päivittäin exel-taulukkoon. Luulempa, että suurin osa kollegoista menettelee samalla tavalla. Maatalouskeskusten laskelmien perusteista en olisi aivan niin varma.
Ei kun vtv haluaa laskea juuri päinvastoin. Eli palkkavaatimus ensin pois tuloksesta ja loppu on sitten pääoman tuottoa, joka ilmaistaan prosentteina pääomasta.
Koko tutkimus löytyy tuolta:
http://www.vtv.fi/files/1922/1992009_Maatalouden_kannattavuuden_laskenta_netti_1_.pdfPikaisen tarkastelun tuloksena täytyy valitettavasti sanoa, että tyylipuhdasta nollatutkimusta.
Raportti ehdottaa, että siirryttäisiin vertaamaan maatalouden kannattavuutta pelkästään päoman tuottoprosentilla. Tämä tunnusluku saadaan jo nykyisistäkin aineistoista. Syy, miksi en suosittele sitä maatilojen keskinäiseen vertailuun on sama, mistä VTV syyttää kannattavuuskirjanpitoa, eli tietojen luotettavuus: Jos koko tulos tiivistetään hyvin pieneen marginaalierään, niin mahdollisten virheiden vaikutus monikertaistuu. Nykyisinhän pääkannattavuuskriteerinä käytetään maataloustuloa, johon eivät vaikuta sen enempää virheet työn määrän kuin sijoitetun pääoman määränkään arvioinnissa. Eli VTV on paljastanut täydellisen tietämättömydensä maatalouden kannattavuustutkimuksesta.
