Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: [1] 2 3 ... 65

Viestit - timotej

Raatasin tässä yhen sonninkasvattajan kans. Navetta rakennettu kymmenkunta vuotta sitte ja melekeen joka vuosi menny nollatuloksella ja kauraryynit ja makkarat ja lemunaatit vissiin ostettu mehtärahalla. Viime vujen tilinpäätös kuulemma sitte reilusti tappiolla, tosin siitä syystä kun tehty täyvvet poistot.
Tuon sonninkasvattajan kannattaisi vaikka maksaa jollekin asiantuntijalle veroneuvonnasta.

Niin on nimenommaan tehnykki. Täällähän on yli kakskyt vuotta kiertäny kärsämäkinen maatallosverotuksen assiantuntija veroilimotuksie laatimassa. Mullekki on yhesti tehny, vaen ite oon muullon koettanu väkertää.
Tuohon kärsämäkiseen kannattaa luottaa, jos optimoinnista on kyse.
Joutuu nyt liittymään työterveyshuoltoon että saa maidon vastuullisuuslisän😐
Missä firmoissa porukoilla on kyseinen  palvelu ja onko kallis?

Tässä on alkuperäinen viesti ja ymmärtääkseni tässä puhutaan viljelijän työterveyshuollosta kun viitataan maidon vastuullisuuslisään. Vaikka ei suoraan sanota sitä, ei tässä myöskään puhuta työntekijän työterveyshuollosta.
Toki toki, mutta mitä eroa on maidontuottajan ja työntekijän asemassa. Luulen, että tuo johto ja valvonta on jopa monella työntekijällä paljon vähäisempää näin etätyön aikakautena. Työterveyshuolto ei osoita meijerin vastuullisuutta, jos se pitää tuottajan maksaa. Jos sen maksaisi meijeri, niin silloin asia olisi toinen.
Joo työnantajan velvollisuuksiin kuuluukin. Mutta nyt kait oli kysy viljelijän työterveyshuollosta eikä työntekijän. En minä ainakaan teurastamolta palkaa saa enkä ole työsopimusta tehnyt vaan tuotantosopimuksen.
"Työntekijä on se, joka tekee työtä toisen (työnantajan) johdon ja valvonnan alaisena." Työsopimuslaki.
Joo se pakko. Mitä se meijerille tai teurastamolle kuuluu? Ai niin, vastuullisuus. Pidämme tuottajistamme huolta. .itut maksaisivat edes siedettävää hintaa!
,
Kyllä työterveyshuolto tietysti kuuluu työnantajan vastuullisuuteen. Noilla ehdoilla se kyllä kertoo enemmän työnantajan vastuuttomuudesta.
1.1.2022 astui voimaan. Kyseessä ei ole valio eikä arla☝️
Tarjoaako työnantaja tuon palvelun, kun kerran vaatiikin sitä?
Kyä maidontuotanto tapetahan ilmaston nimisä kuten turvehi
Mikään ei ole ikuista. Aika pitkään Suomen maatalous onkin ollut maidon varassa. Kyllä sitä nyt vielä jonkin aikaa jatkuu, mutta se jää kuluttajien käyttäytymisen varaan sen jälkeen, kun kehitetään  taloudellisesti kannattava tapa tuottaa maidon ravintosisältö ilman lehmiä.
Tuottajahinnat kun vaan jotenkin nousisi , alkaa vähän jo turhauttaa .

Sopimushinnoittelu toki tullut mukaan, mutta on meillä ainakin A-maidon hinta 5,5 senttiä litralta korkeampi tämän vuoden marrakuussa verrattuna 2020 joulukuun tiliin samoilla pitoisuuksilla. Eli 15% on noussut, mutta ehkä sinä odotat jotain paljon tuntuvampaa nousua?
Maidon hinnoittelu on muuttunut korkeammaksi matematiikaksi, kuten Luken tilastoija minulle vastasi. Lopulliset hintatilastot vuodelta -21 saadaan vasta maaliskuussa -22. Tilakohtaiset hinnat voi kunkin laskea jakamalla tilitykset maitomäärällä. Sen saa varmaan laskettua vasta jälkitilien maksun ja kiintiöiden tasausten jälkeen.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014110618813732_uu.shtml


Arla vaatii oikeudessa liki 60 miljoonan euron korvauksia Valiolta perusmaitojen hinnoittelusta.
Artikkeli vuodelta 2014. Nämähän on jo maksettu!
Eläkkeistä sen verran että juuri nyt tonni kuussa on sellainen josta ei mene veroa juuri lainkaan, mutta kaikki sen yli menee jo yli 40% verolla. Eli jos eläkettä on 12000 vuodessa, menee veroa reilu satanen, mutta jos 22 000 niin jo 4400, eli siitä lisätystä 10 000€ vero on noin 43%.

Kannattaa panostaa mahdollisuuksien mukaan siihen että on eläkkeelle siirtyessä pääoma/osinkotuloa mieluummin kuin korkea eläke.

edit: Ja kun verottajan laskurilla kokeilin niin jos olisi esim 12 tonnia eläkettä ja 12 tonnia palkkaa niin vuoden verot on 2434€ (kirkollisveroineen kaikkinen), jos taas 24 tonnia eläkettä niin 5200. Myös kuvio jossa saa vaikka lapseltaan vähän palkkaa voi olla verotuksellisesti järkevämpi kuin korkean eläkkeen kerryttäminen.

Jää tuosta 22000 eläkkeestä enemmän kuin 12000 vuosi eläkkeestä rahaa käteen .

Toki, jos eläkkeen kertyminen ei liikaa panostuksia vaadi niin isompi on aina parempi. Se on vaan myelejä maksellen vähän tiukassa nostaa eläke kovin korkeaksi, ja esimerkiksi osakkeiden osinkotulot menisi 25,5% verolla ja osakkeet on helpompi tarvittaessa realisoida kuin jo maksetut eläkemaksut.
Myelli on vähän hankala karjatilalliselle. Sairastuttuaan aina tarvitsee lomittajaa ja sen kustannus nousee myel-työtulon mukana eli päiväraha menee aina sinne. Eläkkeelle jääntiin kyllä pitää varautua, sillä takuueläke ei ole kovin kummoinen. Eli sivuun olisi hyvä laittaa mahdollisuuksien mukaan jo työaikana, eikä sijoittaa kaikkea tilaan varsinkaan viimeisinä työvuosina. Tilan myynnin varaan ei voi paljoa laskea, jos ei ole perämetsiä. Yksityinen eläkevakuutus, sijoitusasunnot, osakkeet, talletukset yms.
Aina kannattavaa toimintaa kannattaa jatkaa, jos omistajilla virtaa riittää. Velattomille se on omassa harkinnassa, mutta velkaisten on pakko jatkaa, vaikka ei kannattaisikaan ja omistajilla on burn out.
Tehdään Suomesta ikioma liittovaltio, kuten herrojen eevan sveitsiläinen tutkija ehdottaa.
Kannattaa ihan tosissaan miettiä jääkö siitä yhdestä robotillisesta niin paljon enemmän rahaa käteen kuin peltohommista että kannattaa investoida.

Totta . Tilanne voi muuttua mutta ei kovin äkkiä .
Muutokseen menee vähintään yksi sukupolvi.
Sitä tuumailinkin että mahdollisesti joutuisi erikseen tekemään makuuparret. Tahtoo vain sitten leveys loppua.... kaksi-rivinen se melkein täytyisi olla 16.5m leveä on navetan sisämittä, mutta hiehojen karsina vie sen 3,5m leveydestä + ruokintapöytä. Hiehot kun saisi muualle niin onnistuisi helpostikkin kaksi-rivinen.  Mutta joutuisi niille rakentamaan omat tilat.
Kahdelle riville ja hiehoille tuo taitaa olla vähän nafti nykyisillä mitoituksilla , mutta 30 vuotta vanhoilla mitoituksilla se olisi väljä. Vanhoillakin pärjää, kun ei vain jalosta lehmiä norsun kokoisiksi.
Yrittäjän pitää aina optimoida toimintansa. Pellonraivaukseen ja turvesoiden maatalouskäyttöönottoon perustuva toiminta voi kyllä osoittautua vrhearvioksi. Ainakin maatalouselinkeino saa siitä maksaa.
Ymppiluvan ehdoksi voisi laittaa velattoman oman pellon.
Sivuja: [1] 2 3 ... 65