Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: [1] 2 3 ... 63

Viestit - timotej

Ja aika ahkerasti luomuilijat niitä traktoreitaan ulkoiluttavat. Taitaa olla pikku pakkokin.
On tietysti vertailukohdasta kiinni... Noin itselläni, jolla viljelykierto on karkeasti puolet viljaa puolet nurmea, glyfosaatin vaihtoehto on käytännössä keskimäärin 0,5 ylimääräistä muokkausta per vuosi.
Glyfosaatin käyttö on tullut aineen halpenemisen seurauksena rutiininomaiseksi nurmen lopetuksessa. Ennen sitä käytettiin vain, kun alkoi tulla satotappioita juolavehnän takia. Ja nurmessa pitää olla todella paljon juolavehnää, jotta se aiheuttaisi satotappioita. Kyllä glyfosaatin käyttöä voisi vähentää ja varata se vain tosi tarpeeseen. Tässä olisi hyvä vertailukohta eläintuotannon antibiootit.
Saapahan nähdä  kauanko menee,kun kiintiö tulee myös syksyllä tuotetulle maidolle samanlailla kuin keväällä. Veikkaisin ettei kauan. Monessa mielessä susi tämä maitokiintiöhomma,ainoa todellinen hyötyjä on meijeri itse eikä näitäkään rahoja tuottajille näköjään jaeta. Se siitä osuuskunta-aatteesta.

Siis mitä tuo tummentamani tarkoitti? Eikö jossain ole syksy maidolle kiintiötä?
Eikö osuuskunnissa voitot jaeta jälkitilinä eikä tilityshinnan nostona ?
Mikäli oikein olen ymmärtänyt, niin Valiolla on neljännesvuosikiintiöt. Alunperin oli suunnitelmassa kuukausittaiset kiintiöt, mutta se onneksi peruttiin. Kyllä siis vuoden viimeiselläkin neljänneksellä sakotetaan, jos menee kiintiö yli. Talonpoikaisjärjellä syksylle ei olisi tarvinnut kiintiöitä, koska silloin maitoa tulee muutenkin vähemmän.
Hakelämmitystä ei ole, suvussa ei astmaa, tupakoitua ei ole tullut, ainoa mahdollinen altistus eläinten hoidossa näillä näkymin. Uudelleen koulutus ei olis huono vaihtoehto, tosin metsäkonealallekin astma voi estää opiskelun, opiskelijaksi valinnan.  :-\
Suosittelen sitä uudelleenkoulutusta ehdottomasti tuossa iässä. Vaikka omaan lukuun, jos ei Mela järjestä. Toki uuden alan pitää olla sellainen, jossa ei varmasti ole terveyshaittoja. Ei kai siistit sisätyötkään mikään huono vaihtoehto ole. Hoitaa sitten ulkoilutarpeen vapaa-ajalla.

Kyllä se itestäkin paras vaihtoehto olisi, uudelleenkoulutus, harmillisesti metsäkoneenkuljettajan työn voi astma rajata pois. Sisätyötkin kelpais, ala vain haussa, Maaseutuyrittäjän tutkinnossa ei mahdottomasti hyväksiluettavaa ole, aika nollista opiskelu alkais muilla aloilla.
Kaupallinen alakin on väliin kiehtonut, verotuksen aina hoitanu itse, mutta ammatinvalinnan testeissä kuultua, siinäkin on kilpailua vapaista työpaikoista.  Astma tosiaan yllättävästi rajaa vaihtoehtoja, toki hyväkin, terveys on etusijalla. :-X
Jos tykkäät pyöritellä numeroita, niin tilitoimistoala olisi yksi vaihtoehto.  Siihen saattaisi olla sinulla kilpailuetuakin, sillä  maatalouden tuntijoita niissä ei liiemmälti ole. Voit perustaa oman yrityksen tai palkkatyönä voit tehdä etänä kotoa käsin. Opintoihin saa hyvin tukea normaalistikin. Niistäkin varmaan kerrotaan tuolla työkkärissä. Ei tarvitse välttämättä Melan apuja odotella.
Hakelämmitystä ei ole, suvussa ei astmaa, tupakoitua ei ole tullut, ainoa mahdollinen altistus eläinten hoidossa näillä näkymin. Uudelleen koulutus ei olis huono vaihtoehto, tosin metsäkonealallekin astma voi estää opiskelun, opiskelijaksi valinnan.  :-\
Suosittelen sitä uudelleenkoulutusta ehdottomasti tuossa iässä. Vaikka omaan lukuun, jos ei Mela järjestä. Toki uuden alan pitää olla sellainen, jossa ei varmasti ole terveyshaittoja. Ei kai siistit sisätyötkään mikään huono vaihtoehto ole. Hoitaa sitten ulkoilutarpeen vapaa-ajalla.
Lappu sisään vain.  Tulee jos tulee mutta hakematta ei tuu mitään
Tämä. Sen luonnonlaidunpalasen (nykyinen vuokraisäntä) kanssa käydään keskustelua ko. palstan lunastamisesta ihan omaan omistukseen ja varmuus tulevasta korvaustasosta vaikuttaa vähän siihen, kuinka paljon nallekarkkeja tähän viitsisi käyttää...
Tuota, tuota.... eikös tilusjärjestelyissä palstat vaihda omistajia ilman karkkeja päikseen: tämä sinulle, tuo naapurille? Jos nallekarkkeja tarvitaan, niin niiden määrän määrää maanmittari. Jos haluat ostaa lisämaata järjestelyn ulkopuolelta, niin varmaankaan et voi tilusjärjestelyn varjolla saada sitä korvauskelpoiseksi, vaikka ala olisikin ollut joskus tilusjärjestelyn kohteena.
Eroa on maatumisasteessa. Vähiten maatunutta on kasvuturve, sitten kuiviketurve ja lopuksi polttoturve. Kyllä polttoturvekin imee kosteutta, mutta kastuessaan se menee velliksi, joten se kyllä likaa eläimiä ja paikkoja. Suon pinnalta saadaan kasvu- ja kuiviketurvetta, pohjalta sitten polttoturvetta. Polttoturvetta ei tietysti ole pakko nostaa, jos sen käyttö kielletään. Silloin vain kaikki suon kunnostuskulut pitäisi kattaa kasvu- ja kuiviketurpeella, joten niiden hinta nousisi.
Velkasaneerauksia ja konkursseja hoitavan lakimiehen mukaan maitotilat ovat hankalimmassa asemassa huonon kannattavuuden takia.Eikä noita talouslukuja katsellessa voi muuta ajatellakkaan.Miten se Eemeli on noin irtautunut tilatason todellisuudesta.Tukitasojen vertailu tai muu ulkopuolinen tarkastelu on kaukana tilatason todellisuudesta.Rahoitusmarkkinoilla maitotilat ovat se yleisin ongelma-asiakas.Pääomavaltaisuus suhteessa tuotoon ja siitä johdettavaan tulokseen on aikamoisessa epäsuhdassa.Monesti navettainvestoijalla velkaa se 600000-800000 e liikevaihto 350-450 tuhatta ja tulos 40-60 tuhatta.Epäsuhta melkomoinen ,varmasti tulee yöuniinkin
talouden hallitsemattomuus.
Näin emerituksena ajattelen, että juuri liian suuret investoinnit ovat maitotilojen ongelma. Tuohon 40-60 tuhannen tulokseen pitäisi päästä paljon pienemmällä panostuksella. Ennen pankinjohtajalla hälytti, jos velkaa alkoi kertyä yli liikevaihdon. Nyt tietysti korkotaso helpottaa, mutta se ei lyhennä lainoja.
Kaikkia tukia maksetaan sen takia, että saataisiin tuotantoa hilattua sen verran ylös, että tuottajahinta saataisiin tippumaan. Näin se on kaikkialla maailman teollistuneissa maissa. Tietysti se myös varmistaa nälän pysymisen loitolla.
^ juuri noinhan se on ja noin sen pitääkin olla !

Itte ajattelin kumminkin jo liiankin pitkälle ja mieleeni tuli koko tilan siirrot ... sukupolvelta toiselle tai uudelle yrittäjälle joka jatkaa siinä samassa navetassa tuotantoa. No jälkimmäiset kait melko harvinaisia, mutta eivät tokikaan mahdottomia.
Tuo aloituksen lainaus oli ilmeisesti Vieremän myytävän tilan tiedoista. Alle 10 v. parin robotin tila myynnissä. Aika olennaista tuon myynnissä varmaan on, saako ostaja maitoa kaupaksi.
Tilan ostajan valinta siirtyy tässä tapauksessa maidon ostajalle.
Kyllä paletissa kannattaa pitä myös välivuosi, vaikka panoksia olisikin hankittu halvalla, mikäli odotettava hinta sadolle on liian matala. Panokset kannattaa vaikka myydä pois kalliilla ja tulouttaa voitto kotiin ilman viljelyvaivaa.
Ei maataloutta tappiolla kannata harjoittaa kasvinviljelytiloilla. Pidä suosiolla välivuosi, jos hintafutuurit näyttävät huonoa. Puunmyyntitulot kannattaa tuhlata jonnekin muualle. Kotileläintiloilla välivuosi on kalliimpi järjestää.
Itävalta on ollut erityisen innokas ylläpitämään pientilojen elinkelpoisuutta. Kyse ei kuitenkaan ole siitä, että ne 8-14 lypsikkiä varmasti takaisivat tyydyttävän elannon, vaan siitä, että turisteja saadaan jokaiseen maan kolkkaan. Liikevaihdon pääosa tulee näistä: Välipala-asema, huone vapaana, loma-asunto, loma maatilalla, hotelli). Maaseudulla kaikki olisi söpöä ja herttaista, maisemat auki ja nurkat hoidettuja, kaupunkilaisia kiinnostavia elinpiirejä kotieläimineen riittäisi. Näin siellä myös tapahtuu. Ovatko tanskalaiset vegaanit ajatelleet, mistä pienet kasvinviljelystilat saavat riittävän elannon ?
Ei bulkkivehnällä saakaan. Tuottamalla tuotteita ja palveluja suoraan kuluttajille Itävallan tapaan sen sijaan kyllä on mahdollista saada toimeentulo. Vieläpä parempi kuin pelkällä raaka-aineella. Kauppa ja elintarviketeollisuus siinä jäisivät nuolemaan näppejään. Sen takia tätä kehitystä vastustetaan Suomessa.

Takavuosinahan maatiloja kannustettiin suoramyyntiin, tuotteita suoraan tiloilta kuluttajille, välikädet pois, kuulostaa hyvältä, mutta onnistuttiinko? No ei, kuluttajat huomasi ettei ole järkevää kiertää pitkin maakuntaa ostamassa yhdeltä tilalta jauhoja, toiselta perunoita, kolmannelta kananmunia, neljänneltä lihaa, viidenneltä vihanneksia ja tämän reissun jälkeen piti kuitenkin vielä käydä marketissa tekemässä muut ostokset. Sitten keksittiin perustaa kiinteitä suoramyyntipisteitä, mutta tämäkään ei toiminut, kun näiden perustamis ja ylläpitokulut piti laittaa tuotteiden hintoihin, seurauksena kuluttajat totesi että hinnat oli samat tai jopa korkeammat kuin kaupoissa, ja kun näistäkään ei saa kaikkea vaan piti vielä mennä erikseen kauppaan ostamaan muut kotitaloudessa tarvittavat tavarat, ei suoramyyntitoreistakaan ole tullut menestystä.  Kaiken kaikkiaan maatilojen suoramyynti ei ole mikään maatalouden pelastus, vain jotkut harvat, esim. lihaa myyvät suoramyyntitilat ovat saaneeet homman kannattamaan. Se ettei suoramyynti toimi, ei ole kaupan ja elintarviketeollisuuden syytä, vaan johtuu kuluttajista, jotka saa tarvitsemansa elintarvikkeet kätevimmin ja edullisimmin ruokakaupoista.
Ei se ole Suomessa onnistunut kuin muutamalta yrittäjältä. Mutta Itävallan esimerkki osoittaa, että sillä on mahdollisuuksia. Erilaista maatalouden rakennetta se tietysti edellyttää.
Itävalta on ollut erityisen innokas ylläpitämään pientilojen elinkelpoisuutta. Kyse ei kuitenkaan ole siitä, että ne 8-14 lypsikkiä varmasti takaisivat tyydyttävän elannon, vaan siitä, että turisteja saadaan jokaiseen maan kolkkaan. Liikevaihdon pääosa tulee näistä: Välipala-asema, huone vapaana, loma-asunto, loma maatilalla, hotelli). Maaseudulla kaikki olisi söpöä ja herttaista, maisemat auki ja nurkat hoidettuja, kaupunkilaisia kiinnostavia elinpiirejä kotieläimineen riittäisi. Näin siellä myös tapahtuu. Ovatko tanskalaiset vegaanit ajatelleet, mistä pienet kasvinviljelystilat saavat riittävän elannon ?
Ei bulkkivehnällä saakaan. Tuottamalla tuotteita ja palveluja suoraan kuluttajille Itävallan tapaan sen sijaan kyllä on mahdollista saada toimeentulo. Vieläpä parempi kuin pelkällä raaka-aineella. Kauppa ja elintarviketeollisuus siinä jäisivät nuolemaan näppejään. Sen takia tätä kehitystä vastustetaan Suomessa.
Meillä ei ole omaa rokotetuotantoa, koska halvemmaksi tulee ostaa Kiinasta. Sama koskee mm. antibiootteja, joita eläimille käytetään.
Sivuja: [1] 2 3 ... 63