Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: [1] 2 3 ... 55

Viestit - timotej

Minä siirryin näissä tavallisiin pex-putkiin helmiliitoksilla. Olen varalta laittanut vielä mustasta muoviputkesta suojaputken päälle. Tämä viritelmä kestää pihatossa kauemmin kuin galvaaniputki. Se näet antaa periksi, kun lehmät kuitenkin puskevat kuppia.
Tuossa jutussa on hauskaa se,Saksassa suden saa ampua,Suomessa ei,vedoten siihen,Eu kieltää.Veikkaisin myöskin ettei muualla ole partioita pitkin metsiä vahtaamassa mahdollisia suden salakaatotapauksia eikä myöskään tuulivoimalat häiritse hukan elämää.Suomessa homma on mennyt hyysäämiseksi ja ylireagoimiseksi,tämä ei muuta tee kuin lisää susivihaa.Ei ne sudet Suomesta lopu,vaikka elettäiisiin normaaliakin elämää noiden kanssa,kyllä Venäjän sudentapporaha pitää siitä huolen.Eivät ole tuoltakaan vielä loppuneet.Se sitten on eri asia onko Suomen nykyiset tulevat sudet etes susia  ollenkaan.Sitä odotellessa,milloin ihmisten pitää muuttaa pois.että hukka saa rauhassa istua porttailla.
Ainakaan tuulivoimaa ei saa rakentaa sinne, missä sudet istuu: https://www.kho.fi/fi/index/paatoksia/vuosikirjapaatokset/vuosikirjapaatos/1576147951912.html
Jos ei ole selvää, kuka susista on hyökännyt lampaiden tms. kotieläimien kimppuun, susia voi ampua niin kauan, että raatelu loppuu - vaikka koko paikallisen kannan (ein ganzes Rudel).
https://www.deutschlandfunk.de/bundestag-erleichterter-abschuss-von-woelfen-beschlossen.2932.de.html?drn:news_id=1082254
Kyseisessä uutisessa on paljon mielenkiintoisempikin asia kuin tuo päätös? Saksan pinta-alahan on vain noin 10% Suomea suurempi? Saksassa näkyy olleen vuoden aikana 639 susihyökkäystä? Ja niissä on kuollut 2.060 eläintä? Kun suhteuttaa Suomeen, niin tuosta voi päätellä, että Saksan susikanta on huomattavasti suurempi kuin Suomen, Kummasti vain siellä 83 miljoonaa ihmistä eli Suomeen verrattuna yli 10-kertainen määrä ihmisiä ja melkoisen paljon enemmän susia kuin täällä tulevat toimeen suurin piirtein samalla pinta-alalla? Mikäköhän siihen on syynä?
Tuossa löytyy tietoa Euroopan susista, mm. Saksassa olisi vähän vähemmän susia kuin Suomessa. Susihyökkäysten määrä varmaan johtuu ahtaudesta, susille ei ole oikein tilaa eikä varmaan luontaista ravintoakaan.
Siinä ei ole A1-β-kaseiinia ollenkaan, vaan pelkästään A2-β-kaseiinia. Maidon valkuaisen koostumus riippuu lehmän perimästä. A2-maitoa väitetään ihmiselle paremmin sopivaksi. Asiaa ei ole tieteellisesti todistettu.

Silloin kun A2-markkinoijat luettelevat A1-maidon väitettyjä vaikutuksia, kuten ykköstyypin diabetes, sydäntauti, autismi ja kätkytkuolema, niin kannattaa olla varuillaan. Varsinkin nämä vatsavaivat ja subjektiiviset pieremiskokemukset pienillä otosryhmillä ovat lähinnä huvittavia, vaikka ne ovat oikeastaan pelottavia: Näin homeopaattisiakin ainesosia markkinoidaan,  hyvin selvillä henkilökohtaisilla ja dramaattisilla vaikutuksilla.

Ne, jotka nyt ovat karjansa kanssa etulyöntiasemassa, yrittävät kaupallistaa sen keinolla millä hyvänsä, ennen kuin geenitekniikalla saadaan muukin maapallon märehtijäjoukko lypsämään sitä  A2 -kaseiinia, ja kilpailutekijä poistuu. Ja samalla ei ketään enää kiinnosta, oliko maidoissa tosiasiallista käyttöominaisuuksien eroa.

-SS-
Juu, ei kaseiinin laadulla varmaankaan ole kansantauteihin mitään vaikutusta. Mutta yksittäiselle henkilölle sillä saattaa olla merkitystä. Heitä varten kannattaisi pitää tarjolla myös erilaista maitoa.
A2-nestemaidon tuonnissa kauppaan on omat riskinsä. Vaikka hintaa on enemmän, tavallinen maito jää hyllyyn.
Tätä pitää peukuttaa. Ehkä tämän takia kukaan ei ole tuonut laidunmaitoa kauppaan.
Tuo varmaan menee pankkien metsärahastoille. Hintaa ne kuulemma tarjoavat paljon yli pyynnön, koska he rakentavat niillä kuplaa.
Lehmät ovat luontaisesti laiskoja eli jos on pöytiin tarjoilu, niin ei ne lähde seisovasta pöydästä ruokaa etsimään. Jätä aamulla pöytä tyhjäksi, niin kyllä alkaa laidun kiinnostamaan.
Lisäverotkin meni jo maksuun, joten kyllä päätös tuli ainakin minun tapauksessa hyvissä ajoin. Ehkä olisi toisin, jos olisi palautusta odotettavissa.
Etelässä saa tinkimaitoa omaan kannuun 1 €/litra. Myykö joku alle ? Miksi parsimaitoa pitäisi myydä halvemmalla ? Ekoa ja lähiä on se, kun joutuu kumartumaan navettaan tai maitohuoneeseen mennessään, hirsiseinät, eteinen vuosimallia 1950 tai vanhempi. Mielikuvan rakentamista kehiin.
Onha se yhensortin paratoksi, että maitotehtaan maito katotaan eettisemmäksi ku pikkutilan maito. O tempora o mores
Jos olet yhtään lehtiä lukenut on ehkä tullut esiin että valtaosa tuotantoeläinten eläinsuojelurikoksista tapahtuu pikkutiloilla. "Maitotehdas" tarkoittaa suomen olosuhteissa pihattoa jossa eläimet hoidetaan hyvin ja eläinlääkäri käy vähintään kerran kuussa ihan vain rutiinisti katsomassa eläimet läpi. Pikkutilalla voi olla ettei maitokuskikaan kehtaa mitään sanoa vaikka maidon pitäisi kaikella logiikalla olla jo 2. luokkaa...

Fiolosofia on monilta osin aika turhaa sanahelinää, mutta ns. Humen giljotiini on hyvä ohje, joka hyvä pitää mielessä:

"Siitä miten asiat ovat, ei voida päätellä sitä miten asioiden pitäisi olla."

Eli se että on orjia, ei tarkoita että pitäisi olla orjia. Se että homous on rikos, ei tarkoita että sen pitäisi olla rikos. Se että eläimiä pidetään (9kk) kytkettynä, ei tarkoita että niitä pitäisi pitää kytkettynä...

 Toki tässä voidaan tulla siihen että kaikki kotieläintalous on sellaista ettei sitä pitäisí olla, mutta palataan sihen sitten sinä kohtaa kun se on ajankohtaista.
Eläinsuojelutapausten maitoa tuskin tulee meijerille asti. Toimitus on keskeytetty jo paljon aikaisemmin. Nykyään valtaosa maidontuottajista näkyy kokevan burn-outin. Isoilla tiloilla on enemmän yhteistyökumppaneita, jotka havaitsevat tilanteen ja ohjaavat hakemaan apua. Pikkutiloilla usein ainoa asian havaitseva on meijerin neuvoja, jolla ei ole muuta keinoa kuin lopettaa maidonhaku. Se tietysti vain pahentaa tilannetta.
Karhisen nerokkuus on tarttunut myös ympäristöekonomian professori Markku Ollikaiseen:

Hän ehdottaa maataloustukien keskittämistä aktiiviviljelijöille. Se saisi tukea nostavat passiiviviljelijät luopumaan pelloistaan.

– Nyt peltoa voi pitää ja tukea nostaa, vaikka tilalla ei enää ole ruoantuotantoa.


Tuo on aivan eri asia kuin se, että tukea maksetaan viljelemättömästä latauskesannoista tai viherlannoituksesta tai ei-ruokakasveista, verrattuna siihen, että tuotetaan hampaat narskuen satasen ruista Fazerille.  Esimerkiksi tuo 5% pakkokesanto täällä AB:lla  merkitsee 500 ha :n tilalla 25 ha poissa viljelystä tai jollakin näennäispalkkiokasvilla. Kun nyt nekin saataisiin viljelyyn, pois passivoimasta !

Koko uutinen raivausmaksusta täällä

-SS-
Tuo pellonraivaus johtuu kokonaan nitraattidirektiivistä. Jos sinne laitetaan sama max. typpimäärä lannalle kuin apulannalle, niin kaikki lanta sopii hyvin rehuntuotantoalalle. Ei tarvitse ylimääräistä peltoa sitä varten.

Toki, mutta silloin kyllä alkaa  näkyä nitraatit pohjavesissäkin, koska levitetty kokonaistyppi olisi parhaimmillaan nelinkertainen keinolannoitteiden kokonaistyppeen verrattuna.  Ehkä se, mitä Markku Ollikainen ei ollut ottanut huomioon, on se, että ne levityspellot itse asiassa ovat koko ajan olleet olemassa, mutta eläimet on viety sivuun peltokeskittymistä 1970-luvulta alkaen, jälleen tietenkin asiallisin aluepoliittisin perustein. Ja  pellonraivauskiima oli suuri jo 1987-luvun lopulla, jolloin 300 mk:n aarimaksu tuli raivaussakoksi.

Jos nämä Uudenmaan, Pirkanmaan ja Lounais-Suomen nykyiset vilja-alueet saisivat maidosta vaikka 20 c/litralle nitraatti/fosfaattisijoitus-tuotantotukea, olisivat uudet neljännesmiljoona lypsylehmää melko äkkiä näiden aukeiden reunamilla, vanhat kivinavetat taas täynnä elämää ja ammumista.

Tai jotain.

-SS-
Pellon raivaaminen Suomessa on hölmöläisen hommaa ja liikapellot tulisi myös metsittää, ei pitää näennäisviljelyssä.

Kuka määrittää mitkä pellot ovat mainitsemiasi liikapeltoja?

Sovitaanko niin, että juuri sinun peltosi ovat ns.liikapeltoja ja ne pitää metsittää?


Tai jottain.
Kyllä ne melko pian joutavat minulta vaikka metsitettäviksi. Toki muukin järkevä käyttö käy. Jo yli puolet meidän kylän pelloista voidaan laskea tuohon luokkaan (eri asteista näennäisviljelyä).
Karhisen nerokkuus on tarttunut myös ympäristöekonomian professori Markku Ollikaiseen:

Hän ehdottaa maataloustukien keskittämistä aktiiviviljelijöille. Se saisi tukea nostavat passiiviviljelijät luopumaan pelloistaan.

– Nyt peltoa voi pitää ja tukea nostaa, vaikka tilalla ei enää ole ruoantuotantoa.


Tuo on aivan eri asia kuin se, että tukea maksetaan viljelemättömästä latauskesannoista tai viherlannoituksesta tai ei-ruokakasveista, verrattuna siihen, että tuotetaan hampaat narskuen satasen ruista Fazerille.  Esimerkiksi tuo 5% pakkokesanto täällä AB:lla  merkitsee 500 ha :n tilalla 25 ha poissa viljelystä tai jollakin näennäispalkkiokasvilla. Kun nyt nekin saataisiin viljelyyn, pois passivoimasta !

Koko uutinen raivausmaksusta täällä

-SS-
Tuo pellonraivaus johtuu kokonaan nitraattidirektiivistä. Jos sinne laitetaan sama max. typpimäärä lannalle kuin apulannalle, niin kaikki lanta sopii hyvin rehuntuotantoalalle. Ei tarvitse ylimääräistä peltoa sitä varten.

Toki, mutta silloin kyllä alkaa  näkyä nitraatit pohjavesissäkin, koska levitetty kokonaistyppi olisi parhaimmillaan nelinkertainen keinolannoitteiden kokonaistyppeen verrattuna.  Ehkä se, mitä Markku Ollikainen ei ollut ottanut huomioon, on se, että ne levityspellot itse asiassa ovat koko ajan olleet olemassa, mutta eläimet on viety sivuun peltokeskittymistä 1970-luvulta alkaen, jälleen tietenkin asiallisin aluepoliittisin perustein. Ja  pellonraivauskiima oli suuri jo 1987-luvun lopulla, jolloin 300 mk:n aarimaksu tuli raivaussakoksi.

Jos nämä Uudenmaan, Pirkanmaan ja Lounais-Suomen nykyiset vilja-alueet saisivat maidosta vaikka 20 c/litralle nitraatti/fosfaattisijoitus-tuotantotukea, olisivat uudet neljännesmiljoona lypsylehmää melko äkkiä näiden aukeiden reunamilla, vanhat kivinavetat taas täynnä elämää ja ammumista.

Tai jotain.

-SS-
Pellon raivaaminen Suomessa on hölmöläisen hommaa ja liikapellot tulisi myös metsittää, ei pitää näennäisviljelyssä. Mutta kyllä lanta pitäisi voida sijoittaa sille peltoalalle, jolta rehukin on korjattu. Ei siinä voi typpeä kertyä pohjavesiin, jos apulantaa ei käytettäisi. Rehualavaatimus tietysti kaikille navettainvestoinneille. Se ohjaisi investoinnit peltojen laidoille.
Karhisen nerokkuus on tarttunut myös ympäristöekonomian professori Markku Ollikaiseen:

Hän ehdottaa maataloustukien keskittämistä aktiiviviljelijöille. Se saisi tukea nostavat passiiviviljelijät luopumaan pelloistaan.

– Nyt peltoa voi pitää ja tukea nostaa, vaikka tilalla ei enää ole ruoantuotantoa.


Tuo on aivan eri asia kuin se, että tukea maksetaan viljelemättömästä latauskesannoista tai viherlannoituksesta tai ei-ruokakasveista, verrattuna siihen, että tuotetaan hampaat narskuen satasen ruista Fazerille.  Esimerkiksi tuo 5% pakkokesanto täällä AB:lla  merkitsee 500 ha :n tilalla 25 ha poissa viljelystä tai jollakin näennäispalkkiokasvilla. Kun nyt nekin saataisiin viljelyyn, pois passivoimasta !

Koko uutinen raivausmaksusta täällä

-SS-
Tuo pellonraivaus johtuu kokonaan nitraattidirektiivistä. Jos sinne laitetaan sama max. typpimäärä lannalle kuin apulannalle, niin kaikki lanta sopii hyvin rehuntuotantoalalle. Ei tarvitse ylimääräistä peltoa sitä varten.
mitähän sanoisi elyn virkamiäs tuollaisesta ratkaisusta?   menisköhän läpi?       monta hommaa tuossakin olis kopsattavak suomeenki..
Suomessa on ihan ikiomat päänsäryt. Muualla ollaan viisaampia.
Pytinki on keskellä kylää. 1960-luvun parsinavetassa lehmille tuli terveysongelmia. Saneeraus kustansi 150 t€, josta avustusta oli 30 t. Heinävarastoon pääsee sisäliukukattoa siirtämällä, seiniä voi nostaa kuumemmalla ilmalla. Lypsy hoituu yksipuolisella asemalla. Tuloja tulee lehmien lisäksi aurinkoenergiasta ja vuokrauksesta (ei yksilöity). Varsin mielenkiintoinen ratkaisu. https://youtu.be/6e_Rw58Nv_4
Tälle pitää peukuttaa!
Sivuja: [1] 2 3 ... 55