Lainaus käyttäjältä: apemies - 24.03.10 - klo:08:32

Lainaus käyttäjältä: kaima - 24.03.10 - klo:08:15

Lainaus käyttäjältä: apemies - 23.03.10 - klo:19:49

Lainaus käyttäjältä: kaima - 23.03.10 - klo:18:55

Säilörehusopimuksen varaan investoiminen on hänestä liian suuri riski, mutta kolmetonnisen lihasikalan voisi hänestä investoida lannanlevityssopimuksien varaan?

***Tuota lantapuolta en ottanut vertailuun, koska siinä riskit yhtenevät. Erot tulevat selvemmin näkyviin tuolla rehuhankintapuolella.

Ehkäpä ajatuksen taustalla on useat kokemukset menestyneistä yksmahaispuolen jättiyksiköistä pelkkien lannanlevityssopimusten varassa... Sen sijaan ainakaan itselle ei ole vielä tullut vastaan yhtään nautapuolen suuryksikköä, joka olisi pelkkien säilörehun korjuussopimusten varassa.

Lantapuolen riskit ovat yhteneväiset, jos nautatila lannoittaa säilörehunurmen vain ostolannoitteilla ja hoitaa kaiken eläinten lannan levityssopimuksilla. En ole yhtään tälläistä tapausta kyllä tavannut.

***Niin, eikös perusolettama ollut ettei omaa peltoa ole kummallakaan, joten kaikki lanta leviäisi levityssopimuksilla...

Tällä kysymyksen asettelulla, että kummallakaan ei ole omaa peltoa, päästään toiseen kysymykseen, eikö tosiaan säilörehunnurmen hankintaa voisi hoitaa tuotantosopimuksilla, kun ainakin viljantiloilla pellot tarvitsevat nurmea kiertoon.

Nurmen myynnistä yhteistyö kasvitila saa tuloja, kun taas lannan vastaanotosta ei yleensä luovuttaja maksa muuta kuin rahdin ja levityksen, lannan vastaanoton hyöty tulee lannoituskustannuksen säästöstä ja multaustuesta.

Minun kokemukseni mukaan nurmi yhteistyö onnistuu sen vuoksi paremmin, että siinä kotieläintila maksaa suoraan kasvinviljelytilalle rahaa säilörehusta.
Asialla on psykologisesti yhteistyön onnistumiseen suuri vaikutus.

***Kuten aiemmin kirjoitin,tälläinen toiminta on tulevaisuutta. Sen varaan uskaltaa laskea isonkin säilörehualan, mutta ainakaan itsellä ei riitä uskallusta lähteä täysin sen varaan. Löytyykö muilta agron nautaihmisiltä?

Tällä kysymyksen asettelulla, että kummallakaan ei ole omaa peltoa, päästään toiseen kysymykseen, eikö tosiaan säilörehunnurmen hankintaa voisi hoitaa tuotantosopimuksilla, kun ainakin viljantiloilla pellot tarvitsevat nurmea kiertoon.

Nurmen myynnistä yhteistyö kasvitila saa tuloja, kun taas lannan vastaanotosta ei yleensä luovuttaja maksa muuta kuin rahdin ja levityksen, lannan vastaanoton hyöty tulee lannoituskustannuksen säästöstä ja multaustuesta.

Minun kokemukseni mukaan nurmi yhteistyö onnistuu sen vuoksi paremmin, että siinä kotieläintila maksaa suoraan kasvinviljelytilalle rahaa säilörehusta.
Asialla on psykologisesti yhteistyön onnistumiseen suuri vaikutus.

Täällä päin tällaisia on yritetty viritellä. Ja toimii niin kauan kuin vuorovaikutustaidot ovat kunnossa ja tulonjako on sellainen että molemmat osapuolet katsovat hyötyvänsä. Mutta tulonjaon pitää olla oikeudenmukainen ketjussa toimijoiden kesken. Silloin liikkuu rehut ja paskat ja rahat ketjussa mukavasti. Etelässä varsinkin tuo nurmen saaminen kiertoon on monelle vielä lisähoukutin. Viljatiloja joiden kanssa tehdä yhteistyötä on tarpeeksi. Niin kauan kuin täällä etelässä nyt tällä tukipolitiikalla noita nautatiloja on...

Minkälainen viritelmä tahansa onnistuu tietysti, jos homma pyörii pelkästään omalla pääomalla. Mutta yleensähän näin ei ole, ja niin luotonantajat vaatii yleensä vakuuksia. Rakennusten vakuusarvo maaseudulla on vain murto-osa niiden rakentamiskuluista. Maattomalla tyhjätaskulla vakuuksien etsiminen vaatii kyllä kekseliäisyyttä. Eivätkä luotonantajat varmasti halua kantaa mitään ylimääräisiä riskejä, joita konsepti mahdollisesti toisi mukanaan. Nautapuolella nuo riskit liittyvät sekä rehun hankintaan että lannanlevitykseen. Sikapuolella ainoastaan lannalevitykseen. Sikojen rehut ovat markkinakelpoista tavaraa, joten niihin liittyvät riskit ovat paremmin ennakoitavissa

Minä olen kyllä henkilökohtaisesti sitä mieltä, että säilörehuun tarvittava pinta-ala pitäisi pääsääntöisesti löytyä itseltä. Viljaa saa aina ostettua, joten sen takia ei peltoa kannata ostaa, mutta säilörehun ja lannanlevitysalan takia kylläkin. Viljaa on helppo kuljettaa pitempiäkin matkoja, mutta säilörehun ostaminen ja kuljettaminen on jo hankalampaa.

Rekka ja täysperävaunu keksitty ?
 

Hollantilaiset tilat ostivat ainakin ennen säilörehua Saksasta asti(toki maissi sellaista), mutta rehu oli naapurimaassa saakka . Omalla pellolla kasvoi perunaa ja tulppaaneja.

Hollandeesit on tekijöitä ;

vrt Veenhuis

Van Wamel yms  laadukkaat tuotteet,,,,
 

suomen soveltuvuutta ja kilpailukykä aloittain on helppo arvioida tarkastelemalla sijoitettua  tukimäärää ja tuotannon arvoa. Maidun hinta euroopassa yleisesti 20c ja monessa paikassa jopa alle esimerkiksi virossa 15c. Ja suomen tuotanto sitten pari miljardia litraa, joten tuotanto voitaisiin ostaa kolmella-neljälläsadalla miljoonalla. Tuotettu naudanliha irtoaisi myöskin samalta talousalueelta hintaan 200-300 milj. Nauta ja maitu tuotuna jotain 500-600 milj. euroa. Kaikki kansalliset tuet useiden ministeriöiden kautta parin miljardin luokkaa. Ja tämä siis koko maata ajatellen.

Sä siis meinaat, jotta maito ja naudanliha tuotuna maksais just vain tuon verran... Siis jossei olis kotimaista tuotantoa noissa tuotteissa laisinkaan... Sanon mä, jotta sulla on varsin erikoonen ajattelutapa... Et taida oikein ymmärtää, mitä maidon ja naudanlihan hinnat olis ilman omaa tuotantoa. Ne olis aivan muuta kuin kuvitteletkaan... paljon korkeammat.

Samoin sianlihat voitais kai sitten tuoda vaikkapa Tanskasta kokonaan? Mielellään toisivat, mutta hintakin olis korkeampi, kun ei olis kotimaista tuotantoa kilpailemassa...

Hollantilaiset tilat ostivat ainakin ennen säilörehua Saksasta asti(toki maissi sellaista), mutta rehu oli naapurimaassa saakka . Omalla pellolla kasvoi perunaa ja tulppaaneja.

ny ei olla hollannis

Lainaus käyttäjältä: korven ukko - 23.03.10 - klo:22:46

suomen soveltuvuutta ja kilpailukykä aloittain on helppo arvioida tarkastelemalla sijoitettua  tukimäärää ja tuotannon arvoa. Maidun hinta euroopassa yleisesti 20c ja monessa paikassa jopa alle esimerkiksi virossa 15c. Ja suomen tuotanto sitten pari miljardia litraa, joten tuotanto voitaisiin ostaa kolmella-neljälläsadalla miljoonalla. Tuotettu naudanliha irtoaisi myöskin samalta talousalueelta hintaan 200-300 milj. Nauta ja maitu tuotuna jotain 500-600 milj. euroa. Kaikki kansalliset tuet useiden ministeriöiden kautta parin miljardin luokkaa. Ja tämä siis koko maata ajatellen.

Sä siis meinaat, jotta maito ja naudanliha tuotuna maksais just vain tuon verran... Siis jossei olis kotimaista tuotantoa noissa tuotteissa laisinkaan... Sanon mä, jotta sulla on varsin erikoonen ajattelutapa... Et taida oikein ymmärtää, mitä maidon ja naudanlihan hinnat olis ilman omaa tuotantoa. Ne olis aivan muuta kuin kuvitteletkaan... paljon korkeammat.

Samoin sianlihat voitais kai sitten tuoda vaikkapa Tanskasta kokonaan? Mielellään toisivat, mutta hintakin olis korkeampi, kun ei olis kotimaista tuotantoa kilpailemassa...

Ei maito yleisesti ole tolla tasolla missään suurissa maissa, jossakin Latviassa ehkä on noin, mutta jo Saksassa/Ranskassa tilanne on toinen.

ny ei olla hollannis

Mutta sieltä katsellaan mallia ?
 

Lainaus käyttäjältä: Rami - 24.03.10 - klo:13:59

Hollantilaiset tilat ostivat ainakin ennen säilörehua Saksasta asti(toki maissi sellaista), mutta rehu oli naapurimaassa saakka . Omalla pellolla kasvoi perunaa ja tulppaaneja.

ny ei olla hollannis

Eikös syssy puolella joku meinannu sitä tuoda laivakyydillä Vaasaan ja siitä rekoilla tiloille.

Lainaus käyttäjältä: apilas - 24.03.10 - klo:21:01

Lainaus käyttäjältä: Rami - 24.03.10 - klo:13:59

Hollantilaiset tilat ostivat ainakin ennen säilörehua Saksasta asti(toki maissi sellaista), mutta rehu oli naapurimaassa saakka . Omalla pellolla kasvoi perunaa ja tulppaaneja.

ny ei olla hollannis

Eikös syssy puolella joku meinannu sitä tuoda laivakyydillä Vaasaan ja siitä rekoilla tiloille.

oliko se apemies joka mietti jotain maissisäiliksen tuontia syssyllä. Paaleja voisi tuoda lentokoneella ja tiputella niitä täsmäpommeina tiloille.

Mahtaisiko säilörehutankkeri päästä jäiden läpi ilman jäänmurtajaa? Voisi olla nääs laivan kyljet aika kuumina kun se olisi pöyhittyä ruohoa puolillaan 

Kerkespäs JoHaRa ensin toteamaan tuon, että paalien rahtaaminen kyllä rekoilla onnistuu kauempaakin, mutta jos esim laakasiilosta aletaan rehua rahtaamaan pitkin kyliä, niin lämpimänä käydään... tai sitten pitää syönnin olla kovin kohdillaan! 

Täälläpäin näkyy nuo rekat ajelevan kovastikkii rallia noitten pallukoitten kanssa..

Kerkespäs JoHaRa ensin toteamaan tuon, että paalien rahtaaminen kyllä rekoilla onnistuu kauempaakin, mutta jos esim laakasiilosta aletaan rehua rahtaamaan pitkin kyliä, niin lämpimänä käydään... tai sitten pitää syönnin olla kovin kohdillaan! 

Täälläpäin näkyy nuo rekat ajelevan kovastikkii rallia noitten pallukoitten kanssa..

Lämpimänä? Reitin varrella asuvat ihmiset vai rehu? Kummastakaan ei oo havaintoja, vaikka päivittäin kuorman haenkin tuosta parin kilometrin päästä. Vielä kyseises läjäs puolet eli vajaa 500 mottia jäljellä... Siksi siis päivittäin, kun on niin pieni kärry...