Muutamat ovat pitäneet hyvin esillä soininvaaran ajatusta hyötynäkökulmasta tukipolitiikassa. Ideahan on siinä ettei ylikompensoitaisikaan enään olosuhteiden ja tilarakenteen haittavaikutuksia yhteiskunnan tuella. Näin tuotanto kehittyisi ja hakeutuisi alueille jossa toimintaedellytykset ovat parhaimmat.

Sikapuolelta on vahavaa näyttöä kuinka suorien tukien alenema on johtanut tuotannon tehostumiseen ja kasvuun sekä keskittymiseen logistisesti järkeville alueille. On päästy tilanteeseen jossa tuotano on lähes tuetonta ja tuonti ei ole enään vaihtoehto, vaan sitä voi käyttää korkeintaan markkinoiden säätelyyn. Kuluttajan edut ovat turvattu kun kaupan ja teollisuuden toimet pitävät kuluttajahinnat kilpailukykyisenä ja kuluttaja maksaa ostoksensa kokonaisuudessaan kaupan kassalla.

Maidussa tilanne on se että maitulitraan kulkeutuva hinta, lisähinta, jälkitili, tuet useiden ministeriöiden budjeteista ym reittejä kulkeutuvat avustukset ovat yhteensä niin korkeat että suomalaiseen maitulitraan sijoitetulla rahalla saisi sangollisen maitua muutaman kymmenen kilometrin päästä virosta. Eli tuonti on realistinen vaihtoehto koko tuotannolle.

Kun kotimaisuudesta haluamme kuitenkin pitää kiinni, niin on selvää että etenkin maidun, mutta myös naudan, kilpailukykä pitää nostaa nopeasti ja paljon. Investointeja on tuettava isolla kädellä. Ei ole mitään syytä epäillä miksi kustannustasoa ei saataisi laskettua lähemmäksi kilpailijamaiden tasoa sikatilojen tapaan.

Näkemys alueen soveltuvuudesta tuotantoon vaihtelee sen mukaan pitääkö henkilö tärkeänä edullisen vai epäedullisen alueen tukemista.  Kuten vaikkapa siten että "seinien välissä" on samat kustannukset ja panokset koko talousalueella, tai sitten ei ole. Tai metrinen hanki ja pitkät välimatkat vs. kallis ja kuiva pelto etc..

Vain toteutuneita kustannuksia ja saatua hintaa tuotannon kehittymistä vertaamalla alueen suotuisuus saadaan selville. Toteutuneet tapahtumat ovatkin ainoa reitti alueen edellytysen realistiselle tarkastelulle. Kaikki muut tarkastelutavat perustuvat olettamiin.

Kun kotimaisuudesta haluamme kuitenkin pitää kiinni, niin on selvää että etenkin maidun, mutta myös naudan, kilpailukykä pitää nostaa nopeasti ja paljon. Investointeja on tuettava isolla kädellä. Ei ole mitään syytä epäillä miksi kustannustasoa ei saataisi laskettua lähemmäksi kilpailijamaiden tasoa sikatilojen tapaan.

***Tässä unohtuu yksi tärkeä pointti. Vaikka investointi-innokkuutta olisi miten paljon tahansa, rajoittaa laajennuksia peltopinta-ala. Sikapuolella pystyy tekemään esim. kolmetonnisen lihasikalan ilman hehtaariakaan omaa peltoa. Nautapuolella se ei yksinkertaisesti ole mahdollista.

Eikös se Virossa maito ole suoraan pimää? Siihen ei olla täällä vielä totuttu, joten sitä ei tuoda, vaikka halvalla saataisiinkin.
Tuet on kyllä sikataloudessa suuremmat kuin lypsykarjatiloilla taloustohtorin mukaan, joten kateuden aihetta olisi mieluummin toisinpäin.

Lainaus käyttäjältä: korven ukko - 23.03.10 - klo:11:08

Kun kotimaisuudesta haluamme kuitenkin pitää kiinni, niin on selvää että etenkin maidon, mutta myös naudan, kilpailukykä pitää nostaa nopeasti ja paljon. Investointeja on tuettava isolla kädellä. Ei ole mitään syytä epäillä miksi kustannustasoa ei saataisi laskettua lähemmäksi kilpailijamaiden tasoa sikatilojen tapaan.

***Tässä unohtuu yksi tärkeä pointti. Vaikka investointi-innokkuutta olisi miten paljon tahansa, rajoittaa laajennuksia peltopinta-ala. Sikapuolella pystyy tekemään esim. kolmetonnisen lihasikalan ilman hehtaariakaan omaa peltoa. Nautapuolella se ei yksinkertaisesti ole mahdollista.

Jonka jälkeen voi haalia siilot täyteen viljaa niin halvalla kuin viljamiehet vain tohtii myyrä.    Ja kas omavaraisia ollaan taas. 

Heinänviljely on sen verran jo ammattitaitoa vaativaa puuhaa että siihen eivät valkoiset kaulukset riitä joten sen tuottamiseen täytyy keskittyä lypsykarjatiloilla. Sitä ei kasvatella muun työn ohessa ihan sivutoimiharrasteviljelynä. Vaikka kysyntää olisikin.

Tuet on kyllä sikataloudessa suuremmat kuin lypsykarjatiloilla taloustohtorin mukaan, joten kateuden aihetta olisi mieluummin toisinpäin.

Joskus ihan oikeasti toivoisi että kun tällaisia väitteitä esitetään niin niissä olisi totta edes vaikka vaan silmänlumeeksi? Edes vähän? Jos otat Taloustohtorista tuottoerittelyn ja keskiarvot ja c1:lle sikatilat ja lypsykarjatilat ja vuoden 2007. Ja vuosi 2007 koska 2008 sikatiloilla niin vähän havaintoja että ei riitä että arvoja tulisi esille.

Mutta sikatilalla tuotot yhteensä 218.100 ja tuet yhteensä 61.000 . Pikaisesti tuosta siis tuet ovat 28% liikevaihdosta. Maitotiloille samat luvut 139.200 ja 48.900 eli 35% liikevaihdosta. Tuo siis c1:llä.

B:llä vuonna 2007 sikatilat 315.300 ja 63.700 => 20% tukia ja
lypsykarjatilat 132.700 ja 42.700 => 32% tukia ja 2008 samata luvut 302.200 ja 61.800 => sikatiloilla 20% tukia ja vastaavasti 155.700 ja 49.000 => 31% tukia. A:lla ei taas tarpeeksi sikatiloja että tulisi vertailulukuja.

Mutta että joskus toivoisi että kun tällaisia väitteitä esitetään niin niissä olisi totta edes silmänlumeeksi? Luvuista huomataan sekä se että lypsykarjatiloilla tukien merkitys liikevaihdosta merkittävästi suurempi kuin sikatilalla että myös tukialueen merkitys, c-alueella merkittävästi isompi %-osuus tuloista tulee tuista.

Ja se vielä lisäyksenä että varsinkin ab-alueella on noiden vuosien jälkeen sikatukia vielä leikattu ja edelleen vaikutus näkyy esimerkiksi 2010 luvuissa, edelleen sikapuolella varsinkin ab-alueella mutta todennäköisesti myös c-alueella tukien osuus liikevaihdosta pienenee. Kun taas lypsykarjapuolella kun lähestytään samaa tilannetta kuin muilla tuotannonhaaroilla eli kotimainen tuottajahintataso lähestyy EU-alueen keskiarvoa niin se tarkoittaa että tukien määrä tuloista senkun kasvaa.

Voisitko timotej kertoa edes että mihin kuvittelit väitteesi perustuvan? Että sikapuolella suuremmat tuet?

***Tässä unohtuu yksi tärkeä pointti. Vaikka investointi-innokkuutta olisi miten paljon tahansa, rajoittaa laajennuksia peltopinta-ala. Sikapuolella pystyy tekemään esim. kolmetonnisen lihasikalan ilman hehtaariakaan omaa peltoa. Nautapuolella se ei yksinkertaisesti ole mahdollista.

Ei ole mahdollista? Kiehtovaa! Voisitko selittää hieman tarkemmin tyhmälle sikafarmarille miksi ei ole mahdollista? Ainakin täällä päin naapurikunnassa ilmeisesti ainoa tänne päin isommin investoiva maitotila haki lehti-ilmoituksella yhteistyökumppaneita ja jos oikein ymmärsin niin ihan nurmiviljelyä varten. Miksi se ei nautapuolella olisi mahdollista?

Lainaus käyttäjältä: apemies - 23.03.10 - klo:11:44

***Tässä unohtuu yksi tärkeä pointti. Vaikka investointi-innokkuutta olisi miten paljon tahansa, rajoittaa laajennuksia peltopinta-ala. Sikapuolella pystyy tekemään esim. kolmetonnisen lihasikalan ilman hehtaariakaan omaa peltoa. Nautapuolella se ei yksinkertaisesti ole mahdollista.

Ei ole mahdollista? Kiehtovaa! Voisitko selittää hieman tarkemmin tyhmälle sikafarmarille miksi ei ole mahdollista? Ainakin täällä päin naapurikunnassa ilmeisesti ainoa tänne päin isommin investoiva maitotila haki lehti-ilmoituksella yhteistyökumppaneita ja jos oikein ymmärsin niin ihan nurmiviljelyä varten. Miksi se ei nautapuolella olisi mahdollista?

***Jos nyt ajatellaan peruslähtökohtaa. Vilja on yleistä kauppatavaraa (eikä sidoksissa etäisyyksiin), kun taas säilörehumarkkinat ovat suppeat ja vaihtelevat vuosittain. Tätä taustaa vastaan säilörehua varten täytyy olla korvamerkittyjä hehtaareja, kun taas viljaa varten ei.

Yhteistyösopimuksen voi toki kasvattaa säilörehualaansa kuten itsekkin teen, mutta täysin niiden varaan investoiminen on mielestäni liian suuri riski.

Totta koska nährään ensimmäiset rehusoppari tilat nesteessä,on pikkaasen eriasia rahdata suuria määriä paskaa paalirehua ympäri maakunta ko tilata kekkakuormallinen vilijaa

Niin ja maidossa on se tukikin sidottu siihen maitolitraan,eikö se sikapuolella ole sidottu eläinyksikköön?

Niin ja maidossa on se tukikin sidottu siihen maitolitraan,eikö se sikapuolella ole sidottu eläinyksikköön?

Ja pointti oli? Ettei sikapuolella mitään tarvi tuottaa kun tuki tulee niistä eläinyksiköistä? Toi voi olla tottakin joissakin lapin tuki-haikkuloissa että kunhan on eläimiä, siitä tuotoksesta niin ei väliä kun tuet napsahtaa. Sikapuolella kuitenkin ostat porsaat ja muut lihasiat ja jos se ei pelitä niin siellä on ihan turha pitää eläinyksiköitä tukimielessä eikä todellakaan kannata toisin kuin joissakin tuki-haikkuloissa.

Ja siksi toisekseen niin tuki on jo irrotettu siinä mielessä tuotannosta että vaikka kuinka paljon sikoja laittaisit niin tuki tulee vuoden 2008 eläinmäärän mukaan. Ja vielä supistuu loppuakseen 2013 kokonaan. Että tuet 2014 ab-alueella eläimistä 0 euroa, pellosta tulee mitä tulee. C-alueella jää nähtäväksi mitä on, c-alueella olettavat että tuki sinne jää, ab-alueella olettavat että tuki lähtee kaikilta. Jää nähtäväksi. Mutta eläinyksikkötuessa ainoastaan jäähdyttelijä-lopettelijat saattavat jonkun verran hyötyä siitä että nostavat tuet 2008 määrien mukaan ja pitävät vähemmän eläimiä.

Nimimerkki Sianlihantuottaja tuossa jo vastasi omaan kysymykseensä, esim. v. 2008 B-alueella sikatilojen tuet 61800 euroa/tila ja lypsytiloilla 49000 euroa/tila (lähde sianlihantuottaja, jonka myös olen tarkastanut alkuperäislähteestä). Tilakoko molemmissa ryhmissä sama eli n. 50 ja 47 ha. Eli tuki hehtaarille sikatiloilla n. 1236 euroa, lypsykarjatiloilla 1042 euroa. Viljelijäperheen työpanos sikatiloilla 3000 tuntia, lypsykarjatiloilla 4170 tuntia. Eli tuki työtuntia kohti sikatiloilla 20,6 euroa ja lypsytiloilla 11,75 euroa.Sianlihan hinta suhteessa työ- ja pääomapanoksiin on parempi kuin maidon, joten liikevaihtoa kertyy enemmän työ- ja pääomapanosyksikköä kohti. Tämän takia tuki suhteutettuna liikevaihtoon on pienempi sikatiloilla.

Nimimerkki Sianlihantuottaja tuossa jo vastasi omaan kysymykseensä, esim. v. 2008 B-alueella sikatilojen tuet 61800 euroa/tila ja lypsytiloilla 49000 euroa/tila (lähde sianlihantuottaja, jonka myös olen tarkastanut alkuperäislähteestä). Tilakoko molemmissa ryhmissä sama eli n. 50 ja 47 ha. Eli tuki hehtaarille sikatiloilla n. 1236 euroa, lypsykarjatiloilla 1042 euroa. Viljelijäperheen työpanos sikatiloilla 3000 tuntia, lypsykarjatiloilla 4170 tuntia. Eli tuki työtuntia kohti sikatiloilla 20,6 euroa ja lypsytiloilla 11,75 euroa.Sianlihan hinta suhteessa työ- ja pääomapanoksiin on parempi kuin maidon, joten liikevaihtoa kertyy enemmän työ- ja pääomapanosyksikköä kohti. Tämän takia tuki suhteutettuna liikevaihtoon on pienempi sikatiloilla.

Niin sääkö katsot että se on ne hehtaarit joilla tilakoko määritellään? Tiedän tässäkin yhden kompleksin naapurikunnassa joka ostaa syksyisin noin 3 milj kg viljaa eli noin 750 hehtaarin alalta. Omaa peltoa käsittääkseni vajaa 100 hehtaaria. Mutta että yksikon koko hehtaariperusteisena sanoisinkin että johtaa harhaan? Kyllä jos tilakokoa määritetään niin ainoa oikea määrä on taloudellinen koko = liikevaihto joka B-sika 315.300 ja B-lypsikit 132.700. Ja tietysti jos halutaan niitä työtunteja tehdä niin saahan niitä sitten tehdä, erohan esimerkiksi tanskalaisiin on hirveä että montako työtuntia per maitolitra menee, täällä moninkertainen määrä. Sikapuolella ollaan tavoitettu tanskalaisia mutta edellä ovat valitettavasti edelleen mutta merkittävästi vähemmän kuin lypsikeissä. Mutta sanoisin että esittämäsi vertailuluvut ovat lähtökohtaisesti vääriä jos on tarkoitus tehokkaasti tuottaa tuotetta. Silloin ratkaisee tukieurojen osuus liikevaihdosta.

Tähän vielä lisäystä sen verran että lannanlevitysalaa tarvitaan 1 ha per 11 lihasikaa noin. Se tarkoittaa että tuo 50 ha riittää noin 550 lihasian levitysalaksi. En nyt muista että mikä mahtoi olla hintataso tuolloin enkä jaksa kaivaa kuitteja mutta sanoisin että tuohon 300 k-euron liikevaihtoon tarvitaan yli 2.000 myytyä lihasikaa joka tarkoittaisi tehokkaallakin yksiköllä yli 600 lihasikapaikkaa jolloin hehtaarit ei riittäisi levitykseen edes näillä oletuksilla. Jos hinta oli matalampi kuin pikaisesti vedin hihasta niin voidaan tarvita 800 lihasikapaikkaa jolloin 50 ha ei riitä mihinkään. Mutta että älä vedä nyt niitä hehtaareita tähän vertailuun?

Minusta tuntuu vähän siltä että taitaa olla maidon tuottajat kateelisia muille tuottajille??

Minusta tuntuu vähän siltä että taitaa olla maidon tuottajat kateelisia muille tuottajille??

korkeintaan työn vähyyteen mut kuinka helvetis jokku veetieemelit voi kadehtia maidontuottajaa ja työmäärää

Nimimerkki Sianlihantuottaja tuossa jo vastasi omaan kysymykseensä, esim. v. 2008 B-alueella sikatilojen tuet 61800 euroa/tila ja lypsytiloilla 49000 euroa/tila (lähde sianlihantuottaja, jonka myös olen tarkastanut alkuperäislähteestä). Tilakoko molemmissa ryhmissä sama eli n. 50 ja 47 ha. Eli tuki hehtaarille sikatiloilla n. 1236 euroa, lypsykarjatiloilla 1042 euroa. Viljelijäperheen työpanos sikatiloilla 3000 tuntia, lypsykarjatiloilla 4170 tuntia. Eli tuki työtuntia kohti sikatiloilla 20,6 euroa ja lypsytiloilla 11,75 euroa.Sianlihan hinta suhteessa työ- ja pääomapanoksiin on parempi kuin maidon, joten liikevaihtoa kertyy enemmän työ- ja pääomapanosyksikköä kohti. Tämän takia tuki suhteutettuna liikevaihtoon on pienempi sikatiloilla.

Tukisummia per hehtaari tai työtunti on turha laskea. Maidontuotannossa touhataan liikaa tunteja per litra, sioissa vähemmän. Suhde liikevaihtoon on selkein.