Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: Wejjo - 22.09.12 - klo:17:36
-
No niin, vajaa parisataa tuntia vm 2010 otsikossa mainitulla traktorilla takana, raportin paikka:
Taustaksi, traktori tuli Valtra T191A tilalle, pääasialliset työt niittomurskaus pöttinger perhosella, kesantomurskaus agrimaster 320etu+240taka, kultivointi 470 heva siipiteräkultivaattori
* ketterä, kääntöympyrä n. 11 metriä isoilla renkailla, riittää niittohommassa helposti kääntöön kahdella päistekierroksella. Runko muotoiltu reilusti eturenkaille tilaa antavaksi, ei tarvitse levittää raideväliä kääntyvyyden saamiseksi.
* hiljainen, Sisun koneella käynti sivistynyt ja äänitaso 2dbi alhaisempi kuin pienempien mallien perkinseillä
* polttoaineenkulutuksesta vielä aikaista sanoa mitään, mutta keskikulutus tähän mennessä noin 13,5 l/h, joka noin litran vähemmän kuin Valtralla, tosin Valtran lukemissa 7m äkeen vedot kevättöissä raskaalla ladankäytöllä pellontasauksen vuoksi. MF oman esitemateriaalin mukaan Sisun koneella kulutus pitäisi olla kuitenkin pienempi kuin perkinsillä.
* portaaton vaihteisto toimii noissa töissä hienosti, vastaa hienosti odotuksiini sen eduista, etenkin niitto- ja varsinkin kesantomurkaustöissä. Ulosoton kierrokset saa olla koko ajan vakiot, ja päisteajo helppoa laajan nopeusalueen ansioista. Ainoa oppimisen paikka on kytkinpolkimen painaminen tai suunnanvaihtaja ylösveto mikäli joutuu yhtäkkiä pysäyttämään isommasta nopeudesta, poljinajollakin vetää hetken jarruja vasten jos yrittää vain ajopolkimen nostolla ja jarrulla pysäyttää. Neliportainen moottorijarrutuksen säätö on mainio ominaisuus, tieajossa 1-2 asennossa ei nosta turhaan moottorikierroksia hidastuksissa ja pellolla useimmissa töissä 4 asennossa pitää traktorin nopeuden hyvin hallinnassa, pysähtymiseen riittää ajopolkimen nosto.
* Vetovastustunnustelun säätö vaatii kultivaattorin kanssa harjoittelua, työsyvyyden + tunnustelun saaminen kohdalleen ensin hankalaa, säätö millinosatarkkaa. Mutta kun saa kohdalleen, meno vaivatonta
* käyttöliittymä suomalaiseen ajattelumalliin jotenkin selkeämpi kuin vastaavien fendtien. Muistipaikkoja 6, saa asetukset valmiiksi talteen, jolloin kuskien ei tarvitse säätöihin perehtyä, kunhan valitsevat oikean muistipaikan. Ensin ihmetytti, kuinka asetetut arvot tallennetaan, mutta sehän olikin yksinkertainen, ne on tallessa silloin kun ne on säädetty haluttu muistipaikka valittuna, ei ole erikseen mitään "save" -nappia. Muistipaikkaan tallentuu myös statistiikkaa, eli kulutus, matka ja työkoneen leveyden mukaisesti pinta-alat jne. Ja ne saisi muistikortillekin ja erilliseen pc-ohjelmaan sieltä.
* Käyttö em. kohdan ansiosta kuskeillekin suht. yksinkertaista, jontikkaan verrattuna kuitenkin pari muistettavaa "kuittausta" koneen käynnistyksen jälkeen, käytännössä noissa töissä aina poljinajon valinta, hydrauliikat päälle ja ajastuksien lukitus pois päältä. Tosin jontikassahan ei em. ominaisuuksia edes ollut....
* hydrauliikka toimii hienosti ja säädöt monipuoliset. Opeteltavaakin vielä, en ole keksinyt mistä valitaan käytetäänkö joystikilla etu- vai takapään lohkoja... etukuormaajavarustuksella ohjekirjan mukaan pitäisi olla katkaisija tuota varten, mutta tässä etunostolaite ja vastaava valintakytkintä en ole vielä keksinyt. Ohjekirjasta en toistaiseksi ole tuohon löytänyt vastausta.
* Keulan avautuu mukavasti jäähdytyspatterin osalta, helppo puhdistaa, samoin ilmanputsari helposti käsillä
* näkyvyys isoksi traktoriksi kohtuullinen, keula toki massiivinen, mutta siihenhän on jo tottunut. Takasivunäkyvyys leveiden lokasuojien ja kopin sijainnin vuoksi rajoittunut, tosin oppinut ennestäänkin käyttämään peilejä takakoneiden seuraamiseen.
* Ajoasento kohtuullisen sopiva, ratti tietty omaan tottumukseen vähän iso, mutta onneksi kevyt käyttää. Ajopoljin hieman turhan lähellä jarrupolkimia mielestäni. Hallintalaitteet ja katkaisimet MF tyyliin hyvin sijoiteltu, käden luontaisia liikesuuntia mukaillen. Ainoa ihmetyttävä ratkaisu on hydr. vipujen taakse laitetet nelivedon, lukon ja kierroslukucruiserien katkaisimet, niitä saattaa tahattomasti painaa mikäli tukee kättä konsoliin hydr. käytettäessä. Jokin tukikaari vipujen taakse auttaisi asiaa.
* tieajossa etupään jousitus ja kaksiasentoinen kopin jousto pelaa hienosti, eipä tämä juuri autolle häpeä
* häiriöitä toistaiseksi ollut jo ostaessa tiedossa ollut yhden anturin antama vikakoodi, joka kymmenkunta kertaa on vaatinut uudelleenkäynnistyksen. Vika anturissa, vaihto seuraavassa huollossa. Yhden kerran kuskilla katosi kierroslukucruiserista kierroksen, puhelimella neuvomalla asetukset takaisin - vielä ei tietoa hävittääkö omia aikojaan vai säheltikö kuski. Paineilmakompressorin flex-hihnasta petti jousto, nyt löysällä ja kitisee - tuossa ei ole kiristintä vaan hihna on joustava, onneksi paineilmavarustusta ei tarvita traktorin omiin toimintoihin, joten ei haittaa työtä, menee seuraavaan huoltoon.
Vähän ajatuksenvirtana tuossa, sekavaa selostusta.
klippejä:
http://www.youtube.com/watch?v=HWT-QEyce64&list=UU8v9wryG11CSMgebZu7pD-Q&index=6&feature=plcp
http://www.youtube.com/watch?v=BVfmq4EOZbU&list=UU8v9wryG11CSMgebZu7pD-Q&index=9&feature=plcp
http://www.youtube.com/watch?v=_CaWeh1cu9E&list=UU8v9wryG11CSMgebZu7pD-Q&index=10&feature=plcp
http://www.youtube.com/watch?v=r--O7NdKdcA&list=UU8v9wryG11CSMgebZu7pD-Q&index=11&feature=plcp
kuvia:
https://picasaweb.google.com/101553479013691095642/Koneita?authuser=0&feat=directlink
-
Mitenkä jos vertaa Valtraan niin onko tämä nyt "parempi" kuin edellien Valtra ?
-
Mitenkä jos vertaa Valtraan niin onko tämä nyt "parempi" kuin edellien Valtra ?
Kaikki on parempia kuin valtra, weijjo etenee askel kerrallaan ;D
-
Se joystic vaihdetaan etu/takalohkoille mekaanisesti hanasta alemman takalasin kautta.
-
Hieno on värkki, mutta muutama parannus soisin hallintalaitteisiin. Katselin tuota uudempaa Okrassa ja siinäkään ei parannuksia ole tehty. Kaipaisin oikeaan B-pilariin pikavaihde- ja syvyydensäädön numeron näytön. Olisi kätevää sellaisissa töissä missä katse on pidemmän aikaa koko ajan taaksepäin ja tehdään jatkuvaa säätöä, esim piennarniitossa, takalanatöissä ja jos kyntää hieman epätasaisempaa aluetta tai paalaa vaihtelevaa kasvustoa. Nyt joutuu katsomaan pikavaihteen kojetaulusta ja syvyydensäädön numeroa ei näe pimeässä potikasta, mikä on haitta jos esim peruttaa ja ottaa uudestaan nostaen koneen välillä vain hieman. Lisäksi pitäisi olla eri napit vyötärövaloille eteen ja taakse. Kojetaulun näytöt ei pysty näyttämään VUO-kierroksia oikein vasemmassa taulussa, jos oikea nopeusalue ei ole valittu oikeassa, jolloin näytetään samaa numeroa molemmissa turhaan, voi olla korjattu uusimmissa?
Pimeässä hallintalaitteet pitäisivät olla paremmin valaistuja, tuo katon tunnelmavalo on kyllä säälittävä viritys yli sadan tonnin koneeseen.
Ovatko nuo ylälisävalot kahdennetut ajovalot vai itse asennetut työ/kaukovalot?
En tiedä miten näissä uusissa, mutta vanhemmissa ei saa ohjelmoitua lukkoautomatiikkaa pois. Jos on juuttumassa mutaan ja nostaa työkoneen, voi lukko mennä pois päältä juuri kun sitä eniten kaipaa. En ole vieläkään löytänyt mitään logiikkaa tuohon. Lukko pitäisi olla päällä aina kun niin on napista valittu. Jos haluaa sen automaattiseksi, pitäisi tehdä ne valinnat erikseen.
-
Mitenkä jos vertaa Valtraan niin onko tämä nyt "parempi" kuin edellien Valtra ?
Kaikki on parempia kuin valtra, weijjo etenee askel kerrallaan ;D
Jontikka on vissiin sitte skipattu kerta nyt mennää jo massikassa ::)
-
Se joystic vaihdetaan etu/takalohkoille mekaanisesti hanasta alemman takalasin kautta.
Mulla on etukuormain koneen omalla joysticillä, se toimii siten, että se sininen etummainen nappi siinä joysticin edessä, jos siinä punainen valo palaa, niin silloin etukuormaimelle (lukitus tälle omalla keinukytkimellä) ja kun painaa ja valo sammuu, niin silloin taakse. On kätevä!
Lainaus:
"Yhden kerran kuskilla katosi kierroslukucruiserista kierroksen, puhelimella neuvomalla asetukset takaisin - vielä ei tietoa hävittääkö omia aikojaan vai säheltikö kuski."
Tuohon sanoisin, että kuski on painanut kierroslukumuistin nappulaa vahingossa pidempään, tai esim. työkoneen ohjaimen johdot, ja sitten se on tallentanut ittensä sekaisin! Näin on käynyt minullekin, ja sitä kyllä hetken sai ihmetellä ennenkuin selvis, saattaa muuten esim. "kaasupedaalin" kalibrointikin näin mennä vituralleen.
Lisävalojen kytkentöjä saa, tai ainakin on saanut, erilleen ja pois toisistaan riippuviksi, piirilevyllä, laittamalla tai pois ottamalla jonkin sulakkeen, joka oikeasti on vain kytkentäsiltana.... Hyvä huoltomies tietää, esim. meidän paikallinen...
Sepä näissä onkin, kun jonkun pitäisi hallita niin monia asioita, ominaisuuksia on vaikka kuinka paljon....
-
Mitenkä jos vertaa Valtraan niin onko tämä nyt "parempi" kuin edellien Valtra ?
Kaikki on parempia kuin valtra, weijjo etenee askel kerrallaan ;D
Jontikka on vissiin sitte skipattu kerta nyt mennää jo massikassa ::)
Eiku Wejjo hakee vauhtia pohjalta ;)
Toivotaan, että on toimiva yksilö.
-
Se joystic vaihdetaan etu/takalohkoille mekaanisesti hanasta alemman takalasin kautta.
???? Jo on verkun huippumalliin systeemit laitettu!!!! Edes paljon parjatussa valtrassa ei ole tuollaisia sanka***** aikuisia systeemejä....
-
Kauheeta oli kattoa tuo video "ensiajoa karhottimella" savimaa pölisi tosi paljon ,tuolla kurin tulee "laaturehua" ;D ;D
Sähkövikoihin saa jo ennakkoon sopeutua ,varsingin jos ei lämmintä tallia ole koneelle.
Näkymät ferkun hytistä ovat rajalliset jolleivat suorastaan surkeat.
Maidontuottajien joilla on ferkuja ja fenttejä on syytä olla iloisia kun Saksasta alettiin tuomaan luomumaitoa ja pian muitakin maitotuotteita.
Mikä siinä on että näille MTK toimitsijoille on kotimaiset koneet kuin punainen vaate,mutta toisaalta pitävät kovaa melua kuinka kuluttajan on ostettava kotimaista ,onko tässä jotakin ristiriitaista minusta on ja pahasti.
-
Näkymät ferkun hytistä ovat rajalliset jolleivat suorastaan surkeat.
Joo valmetistahan ne onkin paljon paremmat ;D Not...
-
Kun noita videoita lataatte internetiin, niin hankkikaa kunnon hd-laatuun yltävä kamera ja radio POIS päältä ohjaamossa. Karseaa kunnella minuuttikaupalla jotain radiokanavaa mitä ei itse koskaan kuuntelisi.
-
Kun noita videoita lataatte internetiin, niin hankkikaa kunnon hd-laatuun yltävä kamera ja radio POIS päältä ohjaamossa. Karseaa kunnella minuuttikaupalla jotain radiokanavaa mitä ei itse koskaan kuuntelisi.
Minustakin se on karseaa kunnella.
-
Päällehän vois dubata kuskin pörinää? ;D
-
Outoa kun Veijo vertaa vallun moottorin hiljaisuutta perkinssiin
Ja 7499ssä ei ole ikinä ollut perkinssiä:-D
-
Tuotakin traktoria kun tarjoaa vaihdossa niin arvo on jo puonnut puoleen jos uskaltavat ottaa vaihdossa
-
....kotimaiset koneet kuin punainen vaate,mutta toisaalta pitävät kovaa melua kuinka kuluttajan on ostettava kotimaista ,onko tässä jotakin ristiriitaista minusta on ja pahasti.
Niin no, käytettyjen kanssa pelatessa ei liene kansantaloudellisesti kotimaisuuden merkitys kovinkaan iso. Uutena ostetuthan onkin ollu Valtroja, nekin tosin ominaisuuksien takia, en osaa turbiinikytkimestä pienemmässä ihan heti luopua. Onhan tuossa massikassakin merkittävästi kotimaisuutta :-D
Noihin töihin tuossa on vain ominaisuudet kohdallaan: paino alle 7500, teho yli 220, kääntyvyys ja portaattomuus, ja kun tuollainen nyt kerrankin vaihtokonelistalle osui, melkoisen harvakseltaan kotimaan listoilla mun tarpeisiin sopivia on.
Mut hauskaa kuinka traktorimerkkikeskustelu saa aikuiset isännät takaisin hiekkalaatikolle :-)
-
ite luin innolla tuon raportin noista hitisvinkuloista, itse en tule ikänäni ostamaan noin hienoa ja isoa konetta mutta on paaaljon parempaa luettavaa tollanen kuin esim. nuot muutaman valtun ihqonnelliset omistajat joille mikään ei ole vika vaan........! näkyvyys kopista on kyllä sellanen jota arvostan mutta jota ei niin ilolla voi todeta n-sarajan valtusta jota jopa kokasin! ja sähköt on arvoitus joka merkillä!
-
Kiva huomata myös että vain massikan osalta mietitään että JOS
sähköihin tulee ongelmia...
Muilla merkeillä sähköviat on ominaisuus.
-
Kiva huomata myös että vain massikan osalta mietitään että JOS
sähköihin tulee ongelmia...
Muilla merkeillä sähköviat on ominaisuus.
wellerin mannekiini äänes :D :D :D :D
-
Kiva huomata myös että vain massikan osalta mietitään että JOS
sähköihin tulee ongelmia...
Muilla merkeillä sähköviat on ominaisuus.
wellerin mannekiini äänes :D :D :D :D
Ihan miten sinä vain haluat.
;D
-
Miksi noin tuore tuli vaihtoon ?
-
Miksi noin tuore tuli vaihtoon ?
Jospa vaihtui 7600 sarjaiseen.
-
Miksi noin tuore tuli vaihtoon ?
Kuulema kärrynvedossa oli liian kevyt, menny sakoille täysillä kuormilla, västäräkki tilalle
-
Tiedän talon jossa massikat on vähitellen vaihtuneet fendtiin. Talossa on tällä hetkellä 5 venttiä ja minun tietääkseni 1 fergu. Ennen oli 3 fergua.
-
Tiedän talon jossa massikat on vähitellen vaihtuneet fendtiin. Talossa on tällä hetkellä 5 venttiä ja minun tietääkseni 1 fergu. Ennen oli 3 fergua.
Mäkin tiedän taloja , joissa Jontikat on vaihtuneet Fendtteihin liian kalliiden ylläpitokustannusten vuoksi. 8)
-
Tiedän talon jossa massikat on vähitellen vaihtuneet fendtiin. Talossa on tällä hetkellä 5 venttiä ja minun tietääkseni 1 fergu. Ennen oli 3 fergua.
Tarkottaako tämä nyt sitten sitä, että yhellä massikalla tehdään kahen ventin hommat?
-
Tiedän talon jossa massikat on vähitellen vaihtuneet fendtiin. Talossa on tällä hetkellä 5 venttiä ja minun tietääkseni 1 fergu. Ennen oli 3 fergua.
Tarkottaako tämä nyt sitten sitä, että yhellä massikalla tehdään kahen ventin hommat?
Onhan toii VT massikka niinkun parannettu versio fendtistä: niisson kunnon moottori, käyttäjäystävällisempi käyttöliittymä (koppi+hallintalaitteet), paljon turhaa painoa pois ja ulkonäkö ei ole niinkuin DDR-läisessä panssarivaunussa
-
Tiedän talon jossa massikat on vähitellen vaihtuneet fendtiin. Talossa on tällä hetkellä 5 venttiä ja minun tietääkseni 1 fergu. Ennen oli 3 fergua.
Tarkottaako tämä nyt sitten sitä, että yhellä massikalla tehdään kahen ventin hommat?
Onhan toii VT massikka niinkun parannettu versio fendtistä: niisson kunnon moottori, käyttäjäystävällisempi käyttöliittymä (koppi+hallintalaitteet), paljon turhaa painoa pois ja ulkonäkö ei ole niinkuin DDR-läisessä panssarivaunussa
Mä en kyl allekirjoittais tota Fendtin epäystävällistä käyttöliittymää. Siinähän on kaikki hallintalaitteet todella selkeät ja ergonomiset. Näyttötaulun kautta tehtäviä säätöjä en osaa vertailla, koska ei ole Massikasta niin paljoa kokemusta. Ulkonäkökysymys on pitkälti makuasia. En nyt punaista Massey-Fergusoniakaan niin kauniina pitäisi, isoine konepeittoineen ja muineen. :)
-
Tiedän talon jossa massikat on vähitellen vaihtuneet fendtiin. Talossa on tällä hetkellä 5 venttiä ja minun tietääkseni 1 fergu. Ennen oli 3 fergua.
Tarkottaako tämä nyt sitten sitä, että yhellä massikalla tehdään kahen ventin hommat?
Onhan toii VT massikka niinkun parannettu versio fendtistä: niisson kunnon moottori, käyttäjäystävällisempi käyttöliittymä (koppi+hallintalaitteet), paljon turhaa painoa pois ja ulkonäkö ei ole niinkuin DDR-läisessä panssarivaunussa
Mä en kyl allekirjoittais tota Fendtin epäystävällistä käyttöliittymää. Siinähän on kaikki hallintalaitteet todella selkeät ja ergonomiset. Näyttötaulun kautta tehtäviä säätöjä en osaa vertailla, koska ei ole Massikasta niin paljoa kokemusta. Ulkonäkökysymys on pitkälti makuasia. En nyt punaista Massey-Fergusoniakaan niin kauniina pitäisi, isoine konepeittoineen ja muineen. :)
Ja kommunistin värikin vielä >:(
-
Nuo isot traktorit on kaikki aika möhkäleitä ,tarkoitettu maantieajoon ei pellolle.
Kukapa täysjärkinen noin painavia edes pellolle viekään. ;)
Tuokin ferku painaa perhosineen vähintään 10 tonnia .Päisteessä kun kaikki nostaa ylös niin jopa on pintapaine kiree pyörien alla,ja sen näkee tänä syksynä pelloista kun maakuntaa kiertää,fentin ja ferkun raiteita on jo tiuhaan. ;)
-
Tiedän talon jossa massikat on vähitellen vaihtuneet fendtiin. Talossa on tällä hetkellä 5 venttiä ja minun tietääkseni 1 fergu. Ennen oli 3 fergua.
Tarkottaako tämä nyt sitten sitä, että yhellä massikalla tehdään kahen ventin hommat?
Onhan toii VT massikka niinkun parannettu versio fendtistä: niisson kunnon moottori, käyttäjäystävällisempi käyttöliittymä (koppi+hallintalaitteet), paljon turhaa painoa pois ja ulkonäkö ei ole niinkuin DDR-läisessä panssarivaunussa
Vai et kunnon moottori, ja palvelukin ko vielä???? Täälä mitä on mun kavereilta moottoria hajonnu siis ihan uusista niin on tarjottu jotain jo kerran hajonnutta moottoria tilalle ei siis uutta :o :o :o Sitte on saanut uuden ku on n. 1kk saanu vääntää asiasta!!!! et nopeasti sen moottorin saa tuolta Suomen tehtaalta ;) Voi Fentti parkaa ku saa 3 vuodenpäästä ei arvoisensa moottorin keulalle :( No myynnissä pojat sen tulee huomaamaan aika nopeesti....
No multa hakivat aikoinaan 818 koeajosta pois kun jollain tilalla oli 900 fendtin moottori porsinut. lavetti kuski sanoi että kun tasajalkaa hyppäsi kaasun päälle niin vartin päästä oli 1500 rpm:ää mittarissa. no jos se on deutsin ominaisuus. ;D
-
Nuo isot traktorit on kaikki aika möhkäleitä ,tarkoitettu maantieajoon ei pellolle.
Kukapa täysjärkinen noin painavia edes pellolle viekään. ;)
Tuokin ferku painaa perhosineen vähintään 10 tonnia .Päisteessä kun kaikki nostaa ylös niin jopa on pintapaine kiree pyörien alla,ja sen näkee tänä syksynä pelloista kun maakuntaa kiertää,fentin ja ferkun raiteita on jo tiuhaan. ;)
Hmph... niin vain on, että jos tuolla perhosyhdistelmällä jää peltoon renkaasta jälkeä, ei siitä enää mene mikään korjuukone. Juuri keskustelin paalaajaurakoijan kanssa jolla kevyt A-sarjan vallu ja telipyöräinen yhdistelmäpaalaaja, totesi jotta edellisen niittotraktorin jäljestä näki mihin ei enää kannata paalaajalla mennä, mutta tässä isommat xeobibit alla niin nyt saattaa upota yllätyksenä. Koko systeemi on hyvin tasapainoinen, akselipainot melko tasan. Ei noita raiteita todellakaan niitossa tule, kärryjä ja paalaajia on kyllä sukellellu
-
Nuo isot traktorit on kaikki aika möhkäleitä ,tarkoitettu maantieajoon ei pellolle.
Kukapa täysjärkinen noin painavia edes pellolle viekään. ;)
Tuokin ferku painaa perhosineen vähintään 10 tonnia .Päisteessä kun kaikki nostaa ylös niin jopa on pintapaine kiree pyörien alla,ja sen näkee tänä syksynä pelloista kun maakuntaa kiertää,fentin ja ferkun raiteita on jo tiuhaan. ;)
Hmph... niin vain on, että jos tuolla perhosyhdistelmällä jää peltoon renkaasta jälkeä, ei siitä enää mene mikään korjuukone. Juuri keskustelin paalaajaurakoijan kanssa jolla kevyt A-sarjan vallu ja telipyöräinen yhdistelmäpaalaaja, totesi jotta edellisen niittotraktorin jäljestä näki mihin ei enää kannata paalaajalla mennä, mutta tässä isommat xeobibit alla niin nyt saattaa upota yllätyksenä. Koko systeemi on hyvin tasapainoinen, akselipainot melko tasan. Ei noita raiteita todellakaan niitossa tule, kärryjä ja paalaajia on kyllä sukellellu
jotta näin se vaan on ku wejjo sanoo, yleensä karhotinkin on ongelmissa siellä missä fergu ei ole jättänyt jälkeäkään.
-
jotta näin se vaan on ku wejjo sanoo, yleensä karhotinkin on ongelmissa siellä missä fergu ei ole jättänyt jälkeäkään.
Totta joo, karhotin siellä melkein ensimmäisenä jäljen jättää.
Tuon perhosen kanssa mää oon käyny noitten vedenalaisten kytöjen ojanreunatkin siistimässä, kun sinne ei ole toisella puolella roikkuvan kesantomurskaimen kanssa mitään asiaa
-
Nuo isot traktorit on kaikki aika möhkäleitä ,tarkoitettu maantieajoon ei pellolle.
Kukapa täysjärkinen noin painavia edes pellolle viekään. ;)
Tuokin ferku painaa perhosineen vähintään 10 tonnia .Päisteessä kun kaikki nostaa ylös niin jopa on pintapaine kiree pyörien alla,ja sen näkee tänä syksynä pelloista kun maakuntaa kiertää,fentin ja ferkun raiteita on jo tiuhaan. ;)
Hmph... niin vain on, että jos tuolla perhosyhdistelmällä jää peltoon renkaasta jälkeä, ei siitä enää mene mikään korjuukone. Juuri keskustelin paalaajaurakoijan kanssa jolla kevyt A-sarjan vallu ja telipyöräinen yhdistelmäpaalaaja, totesi jotta edellisen niittotraktorin jäljestä näki mihin ei enää kannata paalaajalla mennä, mutta tässä isommat xeobibit alla niin nyt saattaa upota yllätyksenä. Koko systeemi on hyvin tasapainoinen, akselipainot melko tasan. Ei noita raiteita todellakaan niitossa tule, kärryjä ja paalaajia on kyllä sukellellu
Juu, moni kovin puskista siis esson baarista huutelee kuinka painavia koneita, useasti pelto PILATAAN kevyillä koneilla, mm kannetaan etukuormaimella paaleja ristiin rastiin pitkin peltoa. Ja kuinka paljon on esim. yks aksélisen yhdistelmäpaalaimen akseli paino silloi kun yks paali käärinnässä ja toinen on täyttymässä??
-
Jos ei raiteita niin tiivistymistä tapahtuu sitä ei auta vaikka rengas olisi 1500,tämä pakkaa unohtua isänniltä.Leveä rengas ei auta kuin raiteiden ehkäisyyn ,mutta muut ongelmat säilyvät. ???
-
Tiedän talon jossa massikat on vähitellen vaihtuneet fendtiin. Talossa on tällä hetkellä 5 venttiä ja minun tietääkseni 1 fergu. Ennen oli 3 fergua.
Tarkottaako tämä nyt sitten sitä, että yhellä massikalla tehdään kahen ventin hommat?
Onhan toii VT massikka niinkun parannettu versio fendtistä: niisson kunnon moottori, käyttäjäystävällisempi käyttöliittymä (koppi+hallintalaitteet), paljon turhaa painoa pois ja ulkonäkö ei ole niinkuin DDR-läisessä panssarivaunussa
Vai et kunnon moottori, ja palvelukin ko vielä???? Täälä mitä on mun kavereilta moottoria hajonnu siis ihan uusista niin on tarjottu jotain jo kerran hajonnutta moottoria tilalle ei siis uutta :o :o :o Sitte on saanut uuden ku on n. 1kk saanu vääntää asiasta!!!! et nopeasti sen moottorin saa tuolta Suomen tehtaalta ;) Voi Fentti parkaa ku saa 3 vuodenpäästä ei arvoisensa moottorin keulalle :( No myynnissä pojat sen tulee huomaamaan aika nopeesti....
No multa hakivat aikoinaan 818 koeajosta pois kun jollain tilalla oli 900 fendtin moottori porsinut. lavetti kuski sanoi että kun tasajalkaa hyppäsi kaasun päälle niin vartin päästä oli 1500 rpm:ää mittarissa. no jos se on deutsin ominaisuus. ;D
Kyllä niitä varmaan joka merkistä joskus menee, mut tarjottiinkohan jo kerran hajonnutta moottoria tilalle? Ja kuukauden vääntöä saako sen ihan uuden vai ei....
-
Jos ei raiteita niin tiivistymistä tapahtuu sitä ei auta vaikka rengas olisi 1500,tämä pakkaa unohtua isänniltä.Leveä rengas ei auta kuin raiteiden ehkäisyyn ,mutta muut ongelmat säilyvät. ???
Kyllä aina muistetaan kehua notta ei jätä raiteita, alla metriset renkaat ja painoo 12t eikä tosiaan tiivistä taas peltoa. Mutta meinaatko, että jos valtra ois perhosta kannattelemassa maa ei tiivistyisi? ;D
Mutta uskon kyllä sen, että perhonen on tasapainoinen, pahimmat raiteet peltoon jättää tosiaan niittotraktoin oikeanpuoleinen rengas (nostolaite kone). Jontikas niin surkeen kokoset renkaat, että jos märkää on niin painuu hieman, mutta mäkkäri ei ole kertaakaan maata murtanut.
Juuri keskustelin paalaajaurakoijan kanssa jolla kevyt A-sarjan vallu ja telipyöräinen yhdistelmäpaalaaja, totesi jotta edellisen niittotraktorin jäljestä näki mihin ei enää kannata paalaajalla mennä
Ai siis veteleekö se sillä A-vallulla jotain yhdistelmää? ;D
-
Jos ei raiteita niin tiivistymistä tapahtuu sitä ei auta vaikka rengas olisi 1500,tämä pakkaa unohtua isänniltä.Leveä rengas ei auta kuin raiteiden ehkäisyyn ,mutta muut ongelmat säilyvät. ???
Kyllähän akselipainon merkitys tiedetään, mutta kun ei nykyisellä tuotantorakenteella vaan ole mahdollista olla jokaiselle 20 ha rehualalle omaa kevyttä korjuukalustoa. Menneisyyteen ei tässä enää olepaluuta, tai no ehkä silloin jos sieltä ei ole pois päässytkään, laulun sanoin "ennen hyvä, tänään latteaa..." http://lirama.net/song/278307
Toisaalta olisi ehkä aika jo muutenkin neuvonnassa tässäkin suhteessa avata silmiä - ihan jo omankin viljelyhistorian ajalta pystyy sanomaan, että kaluston kehittyessä (ja samalla isontuessa) aina vaan vähemmän on pelloilla rähjätty, eikä voi sanoa että ainakaan huonompaan suuntaan olisi menty peltojen kasvukunnossa.
Olisiko sittenkin niin, ettei tuollainen 5-6 tn akselipaino ehkä sittenkään ole merkittävä ongelma, ellei peltoa samalla rikota rypemällä?
-
Ai siis veteleekö se sillä A-vallulla jotain yhdistelmää? ;D
http://www.youtube.com/watch?v=CAomuEQA7eA&feature=plcp
http://www.youtube.com/watch?v=0WGmiI-UNzg
-
Kyllä nyky päivän koneet on näille peltolohkoille liian painavia. tuli armeija aika mieleen kun kapianen kehu että panssari vaunu menee siitä mistä jalkamies ei pääse.no me jääkärit että kokeillaan onko siinä perää,ei haluttanut kokeilla
-
Toisaalta olisi ehkä aika jo muutenkin neuvonnassa tässäkin suhteessa avata silmiä - ihan jo omankin viljelyhistorian ajalta pystyy sanomaan, että kaluston kehittyessä (ja samalla isontuessa) aina vaan vähemmän on pelloilla rähjätty, eikä voi sanoa että ainakaan huonompaan suuntaan olisi menty peltojen kasvukunnossa.
Olisiko sittenkin niin, ettei tuollainen 5-6 tn akselipaino ehkä sittenkään ole merkittävä ongelma, ellei peltoa samalla rikota rypemällä?
--Tämän saman huomion olen tehnyt.Ei painavat koneet ole ongelma kunhan esim.ihan kuran muokkaamisen jättää tekemättä.
-
Tutkimusten mukaan 3 tonnia per akseli on maksimi.
Katsotaanpa nyt tämän märän kesän jälkeen jos vielä sattuisi tulla roudaton talvi niin eipä hääviltä näytä ensi kesän kasvustot.
Maailman lopun meininki on meneillään maataloudessa kun pellon hyvinvointi on ohitettu tilojen koon kasvaessa.
Kuunnelkaa nyt edes tämä http://www.youtube.com/watch?v=me5GqKzfpw0
-
Tutkimusten mukaan 3 tonnia per akseli on maksimi.
Katsotaanpa nyt tämän märän kesän jälkeen jos vielä sattuisi tulla roudaton talvi niin eipä hääviltä näytä ensi kesän kasvustot.
Maailman lopun meininki on meneillään maataloudessa kun pellon hyvinvointi on ohitettu tilojen koon kasvaessa.
Kuunnelkaa nyt edes tämä http://www.youtube.com/watch?v=me5GqKzfpw0
Nostolaitemuokkaimen kanssa pyörin muutamana vuonna päisteessä noin yhdeksän tonnin akselipainoilla...lapiodiagnoosin tekijä ei moitetta lausunut...
-
No niin, vajaa parisataa tuntia vm 2010 otsikossa mainitulla traktorilla takana, raportin paikka:
Taustaksi, traktori tuli Valtra T191A tilalle, pääasialliset työt niittomurskaus pöttinger perhosella, kesantomurskaus agrimaster 320etu+240taka, kultivointi 470 heva siipiteräkultivaattori
* ketterä, kääntöympyrä n. 11 metriä isoilla renkailla, riittää niittohommassa helposti kääntöön kahdella päistekierroksella. Runko muotoiltu reilusti eturenkaille tilaa antavaksi, ei tarvitse levittää raideväliä kääntyvyyden saamiseksi.
* hiljainen, Sisun koneella käynti sivistynyt ja äänitaso 2dbi alhaisempi kuin pienempien mallien perkinseillä
* polttoaineenkulutuksesta vielä aikaista sanoa mitään, mutta keskikulutus tähän mennessä noin 13,5 l/h, joka noin litran vähemmän kuin Valtralla, tosin Valtran lukemissa 7m äkeen vedot kevättöissä raskaalla ladankäytöllä pellontasauksen vuoksi. MF oman esitemateriaalin mukaan Sisun koneella kulutus pitäisi olla kuitenkin pienempi kuin perkinsillä.
* portaaton vaihteisto toimii noissa töissä hienosti, vastaa hienosti odotuksiini sen eduista, etenkin niitto- ja varsinkin kesantomurkaustöissä. Ulosoton kierrokset saa olla koko ajan vakiot, ja päisteajo helppoa laajan nopeusalueen ansioista. Ainoa oppimisen paikka on kytkinpolkimen painaminen tai suunnanvaihtaja ylösveto mikäli joutuu yhtäkkiä pysäyttämään isommasta nopeudesta, poljinajollakin vetää hetken jarruja vasten jos yrittää vain ajopolkimen nostolla ja jarrulla pysäyttää. Neliportainen moottorijarrutuksen säätö on mainio ominaisuus, tieajossa 1-2 asennossa ei nosta turhaan moottorikierroksia hidastuksissa ja pellolla useimmissa töissä 4 asennossa pitää traktorin nopeuden hyvin hallinnassa, pysähtymiseen riittää ajopolkimen nosto.
* Vetovastustunnustelun säätö vaatii kultivaattorin kanssa harjoittelua, työsyvyyden + tunnustelun saaminen kohdalleen ensin hankalaa, säätö millinosatarkkaa. Mutta kun saa kohdalleen, meno vaivatonta
* käyttöliittymä suomalaiseen ajattelumalliin jotenkin selkeämpi kuin vastaavien fendtien. Muistipaikkoja 6, saa asetukset valmiiksi talteen, jolloin kuskien ei tarvitse säätöihin perehtyä, kunhan valitsevat oikean muistipaikan. Ensin ihmetytti, kuinka asetetut arvot tallennetaan, mutta sehän olikin yksinkertainen, ne on tallessa silloin kun ne on säädetty haluttu muistipaikka valittuna, ei ole erikseen mitään "save" -nappia. Muistipaikkaan tallentuu myös statistiikkaa, eli kulutus, matka ja työkoneen leveyden mukaisesti pinta-alat jne. Ja ne saisi muistikortillekin ja erilliseen pc-ohjelmaan sieltä.
* Käyttö em. kohdan ansiosta kuskeillekin suht. yksinkertaista, jontikkaan verrattuna kuitenkin pari muistettavaa "kuittausta" koneen käynnistyksen jälkeen, käytännössä noissa töissä aina poljinajon valinta, hydrauliikat päälle ja ajastuksien lukitus pois päältä. Tosin jontikassahan ei em. ominaisuuksia edes ollut....
* hydrauliikka toimii hienosti ja säädöt monipuoliset. Opeteltavaakin vielä, en ole keksinyt mistä valitaan käytetäänkö joystikilla etu- vai takapään lohkoja... etukuormaajavarustuksella ohjekirjan mukaan pitäisi olla katkaisija tuota varten, mutta tässä etunostolaite ja vastaava valintakytkintä en ole vielä keksinyt. Ohjekirjasta en toistaiseksi ole tuohon löytänyt vastausta.
* Keulan avautuu mukavasti jäähdytyspatterin osalta, helppo puhdistaa, samoin ilmanputsari helposti käsillä
* näkyvyys isoksi traktoriksi kohtuullinen, keula toki massiivinen, mutta siihenhän on jo tottunut. Takasivunäkyvyys leveiden lokasuojien ja kopin sijainnin vuoksi rajoittunut, tosin oppinut ennestäänkin käyttämään peilejä takakoneiden seuraamiseen.
* Ajoasento kohtuullisen sopiva, ratti tietty omaan tottumukseen vähän iso, mutta onneksi kevyt käyttää. Ajopoljin hieman turhan lähellä jarrupolkimia mielestäni. Hallintalaitteet ja katkaisimet MF tyyliin hyvin sijoiteltu, käden luontaisia liikesuuntia mukaillen. Ainoa ihmetyttävä ratkaisu on hydr. vipujen taakse laitetet nelivedon, lukon ja kierroslukucruiserien katkaisimet, niitä saattaa tahattomasti painaa mikäli tukee kättä konsoliin hydr. käytettäessä. Jokin tukikaari vipujen taakse auttaisi asiaa.
* tieajossa etupään jousitus ja kaksiasentoinen kopin jousto pelaa hienosti, eipä tämä juuri autolle häpeä
* häiriöitä toistaiseksi ollut jo ostaessa tiedossa ollut yhden anturin antama vikakoodi, joka kymmenkunta kertaa on vaatinut uudelleenkäynnistyksen. Vika anturissa, vaihto seuraavassa huollossa. Yhden kerran kuskilla katosi kierroslukucruiserista kierroksen, puhelimella neuvomalla asetukset takaisin - vielä ei tietoa hävittääkö omia aikojaan vai säheltikö kuski. Paineilmakompressorin flex-hihnasta petti jousto, nyt löysällä ja kitisee - tuossa ei ole kiristintä vaan hihna on joustava, onneksi paineilmavarustusta ei tarvita traktorin omiin toimintoihin, joten ei haittaa työtä, menee seuraavaan huoltoon.
Vähän ajatuksenvirtana tuossa, sekavaa selostusta.
klippejä:
http://www.youtube.com/watch?v=HWT-QEyce64&list=UU8v9wryG11CSMgebZu7pD-Q&index=6&feature=plcp
http://www.youtube.com/watch?v=BVfmq4EOZbU&list=UU8v9wryG11CSMgebZu7pD-Q&index=9&feature=plcp
http://www.youtube.com/watch?v=_CaWeh1cu9E&list=UU8v9wryG11CSMgebZu7pD-Q&index=10&feature=plcp
http://www.youtube.com/watch?v=r--O7NdKdcA&list=UU8v9wryG11CSMgebZu7pD-Q&index=11&feature=plcp
kuvia:
https://picasaweb.google.com/101553479013691095642/Koneita?authuser=0&feat=directlink
lykkäskö valmetti tuota samaa perhosta, siis mikä on ero kulutuksessa portaattoman eduksi....entä miten kultivaattorin edessä, onko meno entistäkin keveämpää...
-
Tutkimusten mukaan 3 tonnia per akseli on maksimi.
Katsotaanpa nyt tämän märän kesän jälkeen jos vielä sattuisi tulla roudaton talvi niin eipä hääviltä näytä ensi kesän kasvustot.
Maailman lopun meininki on meneillään maataloudessa kun pellon hyvinvointi on ohitettu tilojen koon kasvaessa.
Kuunnelkaa nyt edes tämä http://www.youtube.com/watch?v=me5GqKzfpw0
Noin varmaan, mutta pahinta aikaa oli kapearenkaiset takapotkuverkut neljän kuution lietevaunulla ja kolmevitosella rehukärryllä. Raiteita tuli ja sadot mitä sattuu. Nyt kuuden tonnin traktoreilla ei raiteita tänäkään kesänä ja 2/3 lannoituksella aika varmasti joka vuosi parempi sato kuin 70- luvulla. Ja pellot tasaista kuin pöytää kun työleveydet kohdallaan maanmuokkauksesta alkaen.
-
Tuohon ferkun perään pitää olla 12 metrin äes eli äes vaihtoon ja sassiin Weijjo.
Klassinen tapaus kuin 90 luvulta ,isäntä osti kuutosnelivedon ja siihen pisti 2,85 äkeen perään ja menoksi. ;D
-
Tutkimusten mukaan 3 tonnia per akseli on maksimi.
Katsotaanpa nyt tämän märän kesän jälkeen jos vielä sattuisi tulla roudaton talvi niin eipä hääviltä näytä ensi kesän kasvustot.
Maailman lopun meininki on meneillään maataloudessa kun pellon hyvinvointi on ohitettu tilojen koon kasvaessa.
Kuunnelkaa nyt edes tämä http://www.youtube.com/watch?v=me5GqKzfpw0
Nyt mäkin olen vähän edes samaa mieltä SAS:in kanssa! Toki menee ohi tän topiikin mut kuitenkin, kyllä tuo tila koko on kasvanut vähän turhan rajusti täälä suomessa, tuntuu ettei se kaikilla ole enää niin hallinnassakaan ja eihän se isäntien vika ole vaan meidän edustajien, kyllä täälä suomen oloissa pitäisi pienemällä touhulla pärjätä... se ei oikeen sovi kuvioihin tuo mahdollisimman suuri tila, ku täälä on niin lyhyt tämä kesä aika ja koneet sitten pitää olla niin mahdottomia joka paikassa ja kustannukset hirmuiset ku on isoa touhua, ku pienillä n. 140hv koneilla ei millään enää kerkiä! Vaan pitää olla vähintään 200hv ja enemmän...
-
Tutkimusten mukaan 3 tonnia per akseli on maksimi.
Katsotaanpa nyt tämän märän kesän jälkeen jos vielä sattuisi tulla roudaton talvi niin eipä hääviltä näytä ensi kesän kasvustot.
Maailman lopun meininki on meneillään maataloudessa kun pellon hyvinvointi on ohitettu tilojen koon kasvaessa.
Kuunnelkaa nyt edes tämä http://www.youtube.com/watch?v=me5GqKzfpw0
Nyt mäkin olen vähän edes samaa mieltä SAS:in kanssa! Toki menee ohi tän topiikin mut kuitenkin, kyllä tuo tila koko on kasvanut vähän turhan rajusti täälä suomessa, tuntuu ettei se kaikilla ole enää niin hallinnassakaan ja eihän se isäntien vika ole vaan meidän edustajien, kyllä täälä suomen oloissa pitäisi pienemällä touhulla pärjätä... se ei oikeen sovi kuvioihin tuo mahdollisimman suuri tila, ku täälä on niin lyhyt tämä kesä aika ja koneet sitten pitää olla niin mahdottomia joka paikassa ja kustannukset hirmuiset ku on isoa touhua, ku pienillä n. 140hv koneilla ei millään enää kerkiä! Vaan pitää olla vähintään 200hv ja enemmän...
Tässä on kyllä perää. Kun on vielä alueita, missä lohkokoko on sellainen, ettei noista isommista koneista juuri ole hyötyä....
Tiivistymiä ei tosin ole löytynyt, penetrometrin ja lapion kanssa on pelloilla liikuttu useampaan kertaan.
-
Tutkimusten mukaan 3 tonnia per akseli on maksimi.
Katsotaanpa nyt tämän märän kesän jälkeen jos vielä sattuisi tulla roudaton talvi niin eipä hääviltä näytä ensi kesän kasvustot.
Maailman lopun meininki on meneillään maataloudessa kun pellon hyvinvointi on ohitettu tilojen koon kasvaessa.
Kuunnelkaa nyt edes tämä http://www.youtube.com/watch?v=me5GqKzfpw0
Nostolaitemuokkaimen kanssa pyörin muutamana vuonna päisteessä noin yhdeksän tonnin akselipainoilla...lapiodiagnoosin tekijä ei moitetta lausunut...
Mitä leveämpi rengas niin tiivistymä jää aina sitä pinnempaan... Iso telakaivurikin leveillä teloilla on siitä hauska kun jotain savea talloo niin pinta tulee helposti kovaksi mutta jos yrittää siitä kuorma-autolla niin se pinta halkeaa ja auto putoo siihen... Ja samanverran painava (ehkä jopa painavempi) traktori+kärry leveillä renkailla menee siitä kuorma-auton jälkien vierestä vielä kevyesti... Eli jotain niillä vaikutusta sillä pintapaineellakin vaan on ;D Isot koneet joissain tapauksissa auttaa työt suorittamaan optimiaikaan tai ainakin suuremman osan töistä saa hyvään aikaan tehtyä... Toki painava on painava mutta jos tiivistymä jää pinnempaan niin sen saa muokkauslaiteilla tai oikeilla kasveilla hoidettua... Viime syksynä todellakin väkisin muokattu/kynnetty todella sitkeä savipelto oli härkäpavulla niin niiden juuret meni tänä syksynä yli 30cm syvyyteen vaikka kyntöaurojen laukaisimetkin antoi välillä periksi niissä kohdissa.. Viljaa olisi tuskin kovin kummoista satoa tullut mutta härkäpapua tuli sentään ainakin vähän ::) Tälläisen syksyn jälkeen saisi kyllä tulla kunnon routa talvella mikä hiukan möyhentäisi maata...
-
Mopo on karannut nyt Weijjolta ja pahasti.Nuo Weijjon muutaman sadan tunnin urakoinnit hoitaisi 120 hv hitekillä tuosta vaan. :D
-
Tutkimusten mukaan 3 tonnia per akseli on maksimi.
Katsotaanpa nyt tämän märän kesän jälkeen jos vielä sattuisi tulla roudaton talvi niin eipä hääviltä näytä ensi kesän kasvustot.
Maailman lopun meininki on meneillään maataloudessa kun pellon hyvinvointi on ohitettu tilojen koon kasvaessa.
Kuunnelkaa nyt edes tämä http://www.youtube.com/watch?v=me5GqKzfpw0
Nostolaitemuokkaimen kanssa pyörin muutamana vuonna päisteessä noin yhdeksän tonnin akselipainoilla...lapiodiagnoosin tekijä ei moitetta lausunut...
Mitä leveämpi rengas niin tiivistymä jää aina sitä pinnempaan... Iso telakaivurikin leveillä teloilla on siitä hauska kun jotain savea talloo niin pinta tulee helposti kovaksi mutta jos yrittää siitä kuorma-autolla niin se pinta halkeaa ja auto putoo siihen... Ja samanverran painava (ehkä jopa painavempi) traktori+kärry leveillä renkailla menee siitä kuorma-auton jälkien vierestä vielä kevyesti... Eli jotain niillä vaikutusta sillä pintapaineellakin vaan on ;D Isot koneet joissain tapauksissa auttaa työt suorittamaan optimiaikaan tai ainakin suuremman osan töistä saa hyvään aikaan tehtyä... Toki painava on painava mutta jos tiivistymä jää pinnempaan niin sen saa muokkauslaiteilla tai oikeilla kasveilla hoidettua... Viime syksynä todellakin väkisin muokattu/kynnetty todella sitkeä savipelto oli härkäpavulla niin niiden juuret meni tänä syksynä yli 30cm syvyyteen vaikka kyntöaurojen laukaisimetkin antoi välillä periksi niissä kohdissa.. Viljaa olisi tuskin kovin kummoista satoa tullut mutta härkäpapua tuli sentään ainakin vähän ::) Tälläisen syksyn jälkeen saisi kyllä tulla kunnon routa talvella mikä hiukan möyhentäisi maata...
Juuri päinvastoin lukekaa tämä http://www.autokanta.com/urakointi_uutiset/tekniikka_ja_koeajot/maanviljely/?x136457=376438
-
Mopo on karannut nyt Weijjolta ja pahasti.Nuo Weijjon muutaman sadan tunnin urakoinnit hoitaisi 120 hv hitekillä tuosta vaan. :D
Eipä taitaisi silppurin edessä pysyä niittotahdissa tuolla koneella ;)
Tuosta syvätiivistymisestä on jaksettu jauhaa kohta 20 vuotta, mutta edelleenkään ei löydy pellosta todisteita sille. Jos perusmaa kyntökerroksen alapuolella ei ole läpimärkää, ei taida merkittäviä tiivistymiä syntyä. Tuon perusteella pitäisi, mutta merkkejä ei ole. Ei edes päisteissä, missä on nyt jo neljättä vuotta kiikattu itsekulkevan sontavaunun 25 tonnin massalla neljän pyörän varassa.
-
Mopo on karannut nyt Weijjolta ja pahasti.Nuo Weijjon muutaman sadan tunnin urakoinnit hoitaisi 120 hv hitekillä tuosta vaan. :D
Eipä taitaisi silppurin edessä pysyä niittotahdissa tuolla koneella ;)
Tuosta syvätiivistymisestä on jaksettu jauhaa kohta 20 vuotta, mutta edelleenkään ei löydy pellosta todisteita sille. Jos perusmaa kyntökerroksen alapuolella ei ole läpimärkää, ei taida merkittäviä tiivistymiä syntyä. Tuon perusteella pitäisi, mutta merkkejä ei ole. Ei edes päisteissä, missä on nyt jo neljättä vuotta kiikattu itsekulkevan sontavaunun 25 tonnin massalla neljän pyörän varassa.
Savimailla tuo tiivistyminen on tätä päivää.
-
Mopo on karannut nyt Weijjolta ja pahasti.Nuo Weijjon muutaman sadan tunnin urakoinnit hoitaisi 120 hv hitekillä tuosta vaan. :D
Eipä taitaisi silppurin edessä pysyä niittotahdissa tuolla koneella ;)
Tuosta syvätiivistymisestä on jaksettu jauhaa kohta 20 vuotta, mutta edelleenkään ei löydy pellosta todisteita sille. Jos perusmaa kyntökerroksen alapuolella ei ole läpimärkää, ei taida merkittäviä tiivistymiä syntyä. Tuon perusteella pitäisi, mutta merkkejä ei ole. Ei edes päisteissä, missä on nyt jo neljättä vuotta kiikattu itsekulkevan sontavaunun 25 tonnin massalla neljän pyörän varassa.
Savimailla tuo tiivistyminen on tätä päivää.
Itseasiassa tuo itsekulkevakin niillä leveillä renkailla painaa vaan pinnasta maan piukkaan... Semmosen kyntösyvyyden verran.. Piikillä kun haeskelee salaojia niin hiukan liian kostealle savimaalle kun on keväällä vedetty tuommosella isolla koneella niin ensimmäinen 20cm-30cm on renkaan jäljen kohtaa todella piukkaa mutta sen ohi kun pääsee niin menee samalla tavalla kuin muuallekkin :P Eli ei mennä sinne kostealle maalle olipa iso tai pieni... Jätetään ne märät mättäät sinne sänkykammarin puolelle kylvettäväksi ;D
-
SAS tuntuu olevan hemmetin negatiivinen tyyppi noin ylipäätään. Milloin sataa, milloin menee muuten kasvustot pilalle, milloin tiivistyy liikaa ja milloin on turhan isot koneet. Ilmeisesti on kuukautiset päällä jatkuvasti(ko?) :)
-
SAS tuntuu olevan hemmetin negatiivinen tyyppi noin ylipäätään. Milloin sataa, milloin menee muuten kasvustot pilalle, milloin tiivistyy liikaa ja milloin on turhan isot koneet. Ilmeisesti on kuukautiset päällä jatkuvasti(ko?) :)
;D ;D
Se on just sellanen ku meijän vanhaäijä oli sillon kun luopumisen tuska oli pahimmillaan: Ennen kaikki oli paremmin, eikä nykyään kukaan osaa tehdä mitään oikein. Silti, kuitenkin, maailma on mennyt vaan eteenpäin, vääjäämättä, riippumatta muutosvastarinnasta.
Sitten kun ei enää muuta osaa, niin......
-
Vituttaahan se kun pulkasta tippu eikä edes siihen junaan kerenny. ;D
-
Mopo on karannut nyt Weijjolta ja pahasti.Nuo Weijjon muutaman sadan tunnin urakoinnit hoitaisi 120 hv hitekillä tuosta vaan. :D
Juu, siinon vaan se jotta ei tohon hommaan ole sitä muutamaa sataa tuntia käytettävissä.... jos SAiS tuut ajamaan sillä hitekilläs tuon niin mä voin vaikka organisoida sulle noi kaatohommat, jos tänä vuonna menee reilu 1000ha niin ens vuonna on pikkuusen enemmän, mutta kai sekin menee, pidennät vaan vaikka päivää ;D Tosin tiukimmas jaksos kevätsadolla ajettiin kahdessa vuorossa tuollakin kalustolla kolmen vuorokauden aikana niin, että 6h tuntia ehti niittokone seisoa
-
lykkäskö valmetti tuota samaa perhosta, siis mikä on ero kulutuksessa portaattoman eduksi....entä miten kultivaattorin edessä, onko meno entistäkin keveämpää...
Ei kulutuksessa kovin suurta eroa pellolla, kun lähellä nimellistehoahan noilla ajetaan, osatehoilla ajaessahan ne erot syntyy jos syntyy. Alkuperäisessa viestissä tuota arvioinkin. Hehtaaria kohden kulutus kyllä vähenee kun tuo joutuajo eli päistessä pyöriminen vähenee selvästi ketteryyden ja portaattomuuden ansiosta.
Kultivaattorin vedossa tuo toki häviää Valtralle, mutta onhan siinä tehojakin vähemmän....
-
Rupesin oikein miettimään tätä akselipainoasiaa omista lähtökohdista.Jos 3tn on raja niin mähän sen loppujen lopuksi ylitä tuota rajaa muuta kuin puimurilla.Noh,T160 etukuormaajan kanssa taitaa painaa 7tn,joten 3,5tn tulee keskimäärin.Meillä on muokkauksessa ja kylvössä hinattavat koneet jotka eivät nosta akselipainoja edes päisteessä merkittävästi.Puimuri sitten kyllä menee yli,Claas 88 taitaa painaa tyhjänäkin kymmenkunta tn.
Loppujen lopuksi tuon akselipaino kannalta nostolaitekoneet on sitten jo paljon pahempia,niillähän päästään aika 'kevyilläkin' yhdistelmillä helposti 5tn akselipainoon ainakin päisteessä.
Tosin,kuten totesin aiemmin,ainakin meillä on sadot,maan läpäisi yms.asiat parantuneet kynnön lopetuksen jälkeen...tuolloinhan sotkettiin koko peltoala jonkinmoisella renkaalla kauttaaltaan....
-
SAS tuntuu olevan hemmetin negatiivinen tyyppi noin ylipäätään. Milloin sataa, milloin menee muuten kasvustot pilalle, milloin tiivistyy liikaa ja milloin on turhan isot koneet. Ilmeisesti on kuukautiset päällä jatkuvasti(ko?) :)
SAs on realisti ja aina pellon puolella sehän se leivän tuo maajusille,ei sitä kannatta kaltoin kohdella ,pelto muistaa ja kostaa viimein uskokaa nyt vaikka miten tekis mieli akselipainoja nostaa.
Sateisiin en pysty vaikuttamaan ,en niitä noitunut vaan ennustin ja kohdalleen osui.Kovin moni epäili ja ilkkui elokuussa ,mutta nyt nähdään mikä syksy oli ,eikä se minun syytä ollut.
Weijjonkin pitäisi nämä tiivistymä jutut osata ulkoa kun on vielä luomuviljelijä ;D
-
Weijjonkin pitäisi nämä tiivistymä jutut osata ulkoa kun on vielä luomuviljelijä ;D
SAiS ei varmaan huomannut tuota pohdintaani tuon suhteen, kyllä se tiedostettu on, mutta kuten niin monen muunkin meille koulussa ja neuvonnassa totuutena annetun asian suhteen, tässäkin olen ihan oman ja naapureiden kokemukseen perustuen alkanut epäillä: onko se sittenkään niinkuin mantrana toistat joskus oppimaasi 3tn akselipainon liturgiaa?
-
Onko edes Suomessa tutkittu tuota tiivistymis ongelmaa kunnolla ?
Amerikassa ja Canadassa on tutkittu paljon tätä ongelmaa.
Myös maalajien kesken on huomattavaa eroa ,onko sitäkään tutkittu.
Savimailta on tietoa ja se on kiistattomasti osoittanut että ongelma on ja paha.
-
Weijjonkin pitäisi nämä tiivistymä jutut osata ulkoa kun on vielä luomuviljelijä ;D
SAiS ei varmaan huomannut tuota pohdintaani tuon suhteen, kyllä se tiedostettu on, mutta kuten niin monen muunkin meille koulussa ja neuvonnassa totuutena annetun asian suhteen, tässäkin olen ihan oman ja naapureiden kokemukseen perustuen alkanut epäillä: onko se sittenkään niinkuin mantrana toistat joskus oppimaasi 3tn akselipainon liturgiaa?
Varmaankin hyvin paikallisesti kyllä, mutta kokonaisuutena.....??!
-
Onko edes Suomessa tutkittu tuota tiivistymis ongelmaa kunnolla ?
Amerikassa ja Canadassa on tutkittu paljon tätä ongelmaa.
Myös maalajien kesken on huomattavaa eroa ,onko sitäkään tutkittu.
Savimailta on tietoa ja se on kiistattomasti osoittanut että ongelma on ja paha.
Eli et itsekään tiedä onko asiaa edes tutkittu, mutta olet silti täsin varma ja vakuuttunut siitä, että kertomasi 3tn akselipaino olisi merkitsevä tässä suhteessa.
Tuo maalajikohtaisuus on varmasti fakta, täällähän ei noita aitoja savia olekaan. Ja varmastikin viljelykierrolla myös merkitystä.
-
Onko edes Suomessa tutkittu tuota tiivistymis ongelmaa kunnolla ?
Amerikassa ja Canadassa on tutkittu paljon tätä ongelmaa.
Myös maalajien kesken on huomattavaa eroa ,onko sitäkään tutkittu.
Savimailta on tietoa ja se on kiistattomasti osoittanut että ongelma on ja paha.
Eli et itsekään tiedä onko asiaa edes tutkittu, mutta olet silti täsin varma ja vakuuttunut siitä, että kertomasi 3tn akselipaino olisi merkitsevä tässä suhteessa.
Tuo maalajikohtaisuus on varmasti fakta, täällähän ei noita aitoja savia olekaan. Ja varmastikin viljelykierrolla myös merkitystä.
-Muistan lukeneeni varmaan 25 vuotta sitten RuÅtsalaisten tutkimuksen aiheesta.Siinä muistaakseni todettiin isojen akselipainojen olevan jonkinmoinen ongelma savimailla.Jotenkin semmoinen jäi mieleen että pintamaan kohtalon ratkaisee rengaspaine,eli renkaan pintapaine oikeammin sanottuna.Pohjamaa tiivistyy syvemmältä suunnilleen akselipainon suhteessa vaikka kosketuspintaa lisättäisiinkin.
--Pahus kun löytäis tutkimuksen jostain....
-
Vanha esimerkki painon vaikutuksesta sillan kestävyyteen kertoo, että vaikka kansirakenteeseen ei tule jälkiä, niin kun paino sillalla on riittävä, se sortuu. Näin on maankin laita.
-
Vanha esimerkki painon vaikutuksesta sillan kestävyyteen kertoo, että vaikka kansirakenteeseen ei tule jälkiä, niin kun paino sillalla on riittävä, se sortuu. Näin on maankin laita.
Jos maa menee todella piukkaan salaojien alapuolelta niin mitäs sitten?? Oikeasti mitäs sitten?? ;D Salaojat toimii ja viljaa tulee (tai mitä kukin viljelee) ;D
-
Niin, että vainko salaojien alta maa tiivistyy pienillä pintapaineilla ja suurilla akselipainoilla ja ylempi kerros pysyy kuohkeana?? ::) Zetorilla voi onnistua mikä vaan!!
-
Niin, että vainko salaojien alta maa tiivistyy pienillä pintapaineilla ja suurilla akselipainoilla ja ylempi kerros pysyy kuohkeana?? ::) Zetorilla voi onnistua mikä vaan!!
No jos salaojat toimii ja viljaa tulee niin mistä muualta se tiivistyy kun ei sitä kukaan huomaa???
-
Onko edes Suomessa tutkittu tuota tiivistymis ongelmaa kunnolla ?
Amerikassa ja Canadassa on tutkittu paljon tätä ongelmaa.
Myös maalajien kesken on huomattavaa eroa ,onko sitäkään tutkittu.
Savimailta on tietoa ja se on kiistattomasti osoittanut että ongelma on ja paha.
Eli et itsekään tiedä onko asiaa edes tutkittu, mutta olet silti täsin varma ja vakuuttunut siitä, että kertomasi 3tn akselipaino olisi merkitsevä tässä suhteessa.
Tuo maalajikohtaisuus on varmasti fakta, täällähän ei noita aitoja savia olekaan. Ja varmastikin viljelykierrolla myös merkitystä.
Tiedän että on tutkittu ,onko kunnolla se on eriasia .Moreeni myös tiivistyy se on tutkittu ja todettu.
Weijolle sen verran että apila on herkkä polkemiselle eli maan tiivistymiselle siihen tulee herkästi apilan tappotauti ja seuraavana kesänä sato on kehno.
Täällä joku iloitsi että mitä sen väliä vaikka ruokamultakerros poletaan ,tuosta edeltä voi jokainen päätellä miten se haittaa kasvia.
Jos tuo huoleton pinnan polkeminen olisi harmitonta olisi esim kyntäminen täysin tarpeetonta ,antaa pinnan tiivistyä kyllä ne kasvit happea jostakin saa vai mitä ?
-
Niin, että vainko salaojien alta maa tiivistyy pienillä pintapaineilla ja suurilla akselipainoilla ja ylempi kerros pysyy kuohkeana?? ::) Zetorilla voi onnistua mikä vaan!!
No jos salaojat toimii ja viljaa tulee niin mistä muualta se tiivistyy kun ei sitä kukaan huomaa???
Niin, Zetorilla voi onnistua mikä vaan.
-
Niin, että vainko salaojien alta maa tiivistyy pienillä pintapaineilla ja suurilla akselipainoilla ja ylempi kerros pysyy kuohkeana?? ::) Zetorilla voi onnistua mikä vaan!!
No jos salaojat toimii ja viljaa tulee niin mistä muualta se tiivistyy kun ei sitä kukaan huomaa???
Niin, Zetorilla voi onnistua mikä vaan.
Saattaa onnistuakkin en tiiä :o Mitä sä sitä jankutat ;D
-
Onko edes Suomessa tutkittu tuota tiivistymis ongelmaa kunnolla ?
Amerikassa ja Canadassa on tutkittu paljon tätä ongelmaa.
Myös maalajien kesken on huomattavaa eroa ,onko sitäkään tutkittu.
Savimailta on tietoa ja se on kiistattomasti osoittanut että ongelma on ja paha.
Eli et itsekään tiedä onko asiaa edes tutkittu, mutta olet silti täsin varma ja vakuuttunut siitä, että kertomasi 3tn akselipaino olisi merkitsevä tässä suhteessa.
Tuo maalajikohtaisuus on varmasti fakta, täällähän ei noita aitoja savia olekaan. Ja varmastikin viljelykierrolla myös merkitystä.
Tiedän että on tutkittu ,onko kunnolla se on eriasia .Moreeni myös tiivistyy se on tutkittu ja todettu.
Weijolle sen verran että apila on herkkä polkemiselle eli maan tiivistymiselle siihen tulee herkästi apilan tappotauti ja seuraavana kesänä sato on kehno.
Täällä joku iloitsi että mitä sen väliä vaikka ruokamultakerros poletaan ,tuosta edeltä voi jokainen päätellä miten se haittaa kasvia.
Jos tuo huoleton pinnan polkeminen olisi harmitonta olisi esim kyntäminen täysin tarpeetonta ,antaa pinnan tiivistyä kyllä ne kasvit happea jostakin saa vai mitä ?
Juu on se vaan tärkeää ettei peltoa tilsitä pilalle, mutta... Mitä hyvää siinä vanhan kaipuussa on? Vaikka koneet ovat suurentuneet ja työmenetelmät tehostuneet, silti satotasot ovat parempia ja pellot tasakasvuisempia kuin tuolloin ns. hyvään aikaan, vaikka siellä hieman isompi kone möyriikin. Jos sinne pellolle menee väärään aikaan, on se aina väärä aika, eikä siinä mitkään 3tonnin massat auta.
Antaa vain SASsin hokea, että tiivistyy... senhän varmaankin voi aina suoralta kädeltä sanoa. Tiivistymistä, tai miksi sitä ikinä kutsuukaan, mutta pellot ei ole ikänä olleet sellaisessa kunnossa kuin nykyisin. On kai sitä muillakin silmät ja aivot pääsä että sen voi todeta ihan itse, mikä se tilanne pellolla on ::) Mää luulen että sen kyl huomaa jos pelto ois tiivistynyt oikeesti, ei vain teoriassa.
Pitääkö siis tulkita että se "tiivistyttäminen" on vain hyvästä :o?
Miksi Suomen viljojen keskisadot ovat pysyneet jo ainakin kolme vuosikymmentä suurinpiirtein samana kaikesta uuden tiedon saamisesta, lajikkeiden, viljelytekniikoiden ja koneiden kehittymisestä, ''peltoaineiden kehittymisestä'' jne huolimatta. Jollakin viljelyn osa-alueella on tapahtunut taantumista. Yksi syy lymyää maan rakenteissa. Kemiallisen viljelyn viljelytekniikka ja yksipuolinen viljanviljely on tuona aikana vähentänyt maan multavuutta. Maan luontainen biologinen kasvukyky on saatu minimiin. Maa on vain tekninen kasvualusta, johon ravinteet lisätään ja kemialla koitetaan saada vilja korjuukelpoiseksi.
Jos peltomaiden rakenne olisi keskimäärin kunnossa; vesitalous sekä kaasujen vaihto toimisi (myös multavuus tässä tilanteessa parempi) olisivatkin keskisadot mittavasti paremmat. On peltoja, joiden viljelijät saavat melkein poikkeuksetta suuria satoja. Heillä ammattitaito on pitänyt maan rakenteen kunnossa.
Keskimäärin suuret, väärinkäytetyt koneet ja täpinäreiskojen luonne ovat huonontaneet peltomaiden rakennetilaa kaikesta muusta kehityksestä huolimatta.
-
Miksi Suomen viljojen keskisadot ovat pysyneet jo ainakin kolme vuosikymmentä suurinpiirtein samana kaikesta uuden tiedon saamisesta, lajikkeiden, viljelytekniikoiden ja koneiden kehittymisestä, ''peltoaineiden kehittymisestä'' jne huolimatta. Jollakin viljelyn osa-alueella on tapahtunut taantumista. Yksi syy lymyää maan rakenteissa. Kemiallisen viljelyn viljelytekniikka ja yksipuolinen viljanviljely on tuona aikana vähentänyt maan multavuutta. Maan luontainen biologinen kasvukyky on saatu minimiin. Maa on vain tekninen kasvualusta, johon ravinteet lisätään ja kemialla koitetaan saada vilja korjuukelpoiseksi.
Jos peltomaiden rakenne olisi keskimäärin kunnossa; vesitalous sekä kaasujen vaihto toimisi (myös multavuus tässä tilanteessa parempi) olisivatkin keskisadot mittavasti paremmat. On peltoja, joiden viljelijät saavat melkein poikkeuksetta suuria satoja. Heillä ammattitaito on pitänyt maan rakenteen kunnossa.
Keskimäärin suuret, väärinkäytetyt koneet ja täpinäreiskojen luonne ovat huonontaneet peltomaiden rakennetilaa kaikesta muusta kehityksestä huolimatta.
Keskisadot mataa ihan jostain muusta syystä. Tänä päivänä osaavat viljelijät toimii 7-8 tonnin keskihehtaarisadoilla, vuosikymmen tai kaks sitten moisista ei edes puhuttu. Samaan aikaan iso osa viljellään vasemmalla kädellä.
-
Keskimäärin suuret, väärinkäytetyt koneet ja täpinäreiskojen luonne ovat huonontaneet peltomaiden rakennetilaa kaikesta muusta kehityksestä huolimatta.
Tiedä tuosta.... jos katsoo täs ympärilleen, niin juuri isot tilat, tehokkailla ja isoilla koneilla touhuavat ja urakoitsijoita käyttävät tilat ei ole niitä joilla on ongelmia pellon rakenteessa ja satotasoissa
Mutta ehkä ne ei käytä niitä koneitaan väärin eikä siellä pyöri luonnevikaisia täpinäreiskoja?
-
Keskimäärin suuret, väärinkäytetyt koneet ja täpinäreiskojen luonne ovat huonontaneet peltomaiden rakennetilaa kaikesta muusta kehityksestä huolimatta.
Tiedä tuosta.... jos katsoo täs ympärilleen, niin juuri isot tilat, tehokkailla ja isoilla koneilla touhuavat ja urakoitsijoita käyttävät tilat ei ole niitä joilla on ongelmia pellon rakenteessa ja satotasoissa
Mutta ehkä ne ei käytä niitä koneitaan väärin eikä siellä pyöri luonnevikaisia täpinäreiskoja?
Sekä että, täälläpäin. Ei se pellon rakenne oo koneista kiinni, vaan siitä isännästä joka niitä koneita käyttää joko oikeaan tai väärään aikaan.
-
Miksi Suomen viljojen keskisadot ovat pysyneet jo ainakin kolme vuosikymmentä suurinpiirtein samana kaikesta uuden tiedon saamisesta, lajikkeiden, viljelytekniikoiden ja koneiden kehittymisestä, ''peltoaineiden kehittymisestä'' jne huolimatta. Jollakin viljelyn osa-alueella on tapahtunut taantumista. Yksi syy lymyää maan rakenteissa. Kemiallisen viljelyn viljelytekniikka ja yksipuolinen viljanviljely on tuona aikana vähentänyt maan multavuutta. Maan luontainen biologinen kasvukyky on saatu minimiin. Maa on vain tekninen kasvualusta, johon ravinteet lisätään ja kemialla koitetaan saada vilja korjuukelpoiseksi.
Jos peltomaiden rakenne olisi keskimäärin kunnossa; vesitalous sekä kaasujen vaihto toimisi (myös multavuus tässä tilanteessa parempi) olisivatkin keskisadot mittavasti paremmat. On peltoja, joiden viljelijät saavat melkein poikkeuksetta suuria satoja. Heillä ammattitaito on pitänyt maan rakenteen kunnossa.
Keskimäärin suuret, väärinkäytetyt koneet ja täpinäreiskojen luonne ovat huonontaneet peltomaiden rakennetilaa kaikesta muusta kehityksestä huolimatta.
Keskisadot mataa ihan jostain muusta syystä. Tänä päivänä osaavat viljelijät toimii 7-8 tonnin keskihehtaarisadoilla, vuosikymmen tai kaks sitten moisista ei edes puhuttu. Samaan aikaan iso osa viljellään vasemmalla kädellä.
Kannattais käydä katsomassa tasaisten savimaiden kasvinkehitystä kosteina vuosina. Näyttävät niillä alueilla syyskynnöt yleistyvän reippaasti. Viljelytavat hakevat paikkansa. Miksi suorakylväjät siirtyvät osittain kyntöön jos syynä ei ole maan tiivistyminen?
-
Kannattais käydä katsomassa tasaisten savimaiden kasvinkehitystä kosteina vuosina. Näyttävät niillä alueilla syyskynnöt yleistyvän reippaasti. Viljelytavat hakevat paikkansa. Miksi suorakylväjät siirtyvät osittain kyntöön jos syynä ei ole maan tiivistyminen?
Niin, voisiko olla, ettei suorakylvö sittenkään ole se toimivin konsti Suomen oloissa?
<trolli alkaa>
Olen huomannut jotta suorakylvökin on varsin usein näitä JOS-viljelymenetelmiä: JOS olisi kylvetty aikaisemmin/myöhemmin... , JOS ei olisi satanut/ollut kuivaa..., JOS maa ei olis ollu tiivistynyt/liian pehmeää.... niin olis tullu parempi sato kuin perinteisellä muokkauksella. Mutta joka tapauksessa aina kuitenkin kustannuksissa säästyy sen verran, että silti kannattaa. Paitsi että ehkä kuitenkin silloin tällöin voisi kyntää....
</trolli päättyy>
-
Suorakylvö on kehitetty alueilla, jossa sadanta on huomattavasti pienempi kuin haihdunta ja kuivuus ongelma. Sen soveltamiseen päinvastaisiin oloihin vaatii jotain muutakin kuin luovuutta ;)
-
Se on jokaisen viljelytekninen asia miten niitä peltoja hoitaa. Tässä on mielestäni turha laajentaa aihetta kevytmuokkauksen ja kynnön väliseen vertailuun. En kiistä etteikö suorakylvö ja kevytmuokkaus tiivistäisi. Jos pelto tarvitsee kyntöä niin sitten kynnetään ::)
Nythän puhuttiinkin vain suurista koneista ja niiden tiivistävästä vaikutuksesta. En vain ole havainnut näiden välillä mitään yhteyttä, ja niistä vanhoista hyvistä ajoista on menty eteenpäin aika vauhdikkaasti. Peltojen osalta 30v aikana suunta ei ole ainakaan ollut taaksepäin.
Samaa mieltä. Pahimmat tiivistymisongelmat oli 80-luvulla, 4 kuution 1-akselisen paskakärryn jäljiltä. Säästösyistä siinä oli ka-renkaat, siinä oli kunnon peltojyrä.
Toinen asia on tämä savimaiden vaatimusten yleistäminen kaikkeen.
-
Entäs kultivointi tiivistymien torjuntaan? Ihmetelly tuota lautasmuokkaus buumia, kultivointi lienee tehokkaampi, ja parempi menetelmä kevytmuokkaukseen... :-X
-
Miksi Suomen viljojen keskisadot ovat pysyneet jo ainakin kolme vuosikymmentä suurinpiirtein samana kaikesta uuden tiedon saamisesta, lajikkeiden, viljelytekniikoiden ja koneiden kehittymisestä, ''peltoaineiden kehittymisestä'' jne huolimatta. Jollakin viljelyn osa-alueella on tapahtunut taantumista. Yksi syy lymyää maan rakenteissa. Kemiallisen viljelyn viljelytekniikka ja yksipuolinen viljanviljely on tuona aikana vähentänyt maan multavuutta. Maan luontainen biologinen kasvukyky on saatu minimiin. Maa on vain tekninen kasvualusta, johon ravinteet lisätään ja kemialla koitetaan saada vilja korjuukelpoiseksi.
Jos peltomaiden rakenne olisi keskimäärin kunnossa; vesitalous sekä kaasujen vaihto toimisi (myös multavuus tässä tilanteessa parempi) olisivatkin keskisadot mittavasti paremmat. On peltoja, joiden viljelijät saavat melkein poikkeuksetta suuria satoja. Heillä ammattitaito on pitänyt maan rakenteen kunnossa.
Keskimäärin suuret, väärinkäytetyt koneet ja täpinäreiskojen luonne ovat huonontaneet peltomaiden rakennetilaa kaikesta muusta kehityksestä huolimatta.
Keskisadot mataa ihan jostain muusta syystä. Tänä päivänä osaavat viljelijät toimii 7-8 tonnin keskihehtaarisadoilla, vuosikymmen tai kaks sitten moisista ei edes puhuttu. Samaan aikaan iso osa viljellään vasemmalla kädellä.
Kannattais käydä katsomassa tasaisten savimaiden kasvinkehitystä kosteina vuosina. Näyttävät niillä alueilla syyskynnöt yleistyvän reippaasti. Viljelytavat hakevat paikkansa. Miksi suorakylväjät siirtyvät osittain kyntöön jos syynä ei ole maan tiivistyminen?
Se on jokaisen viljelytekninen asia miten niitä peltoja hoitaa. Tässä on mielestäni turha laajentaa aihetta kevytmuokkauksen ja kynnön väliseen vertailuun. En kiistä etteikö suorakylvö ja kevytmuokkaus tiivistäisi. Jos pelto tarvitsee kyntöä niin sitten kynnetään ::)
Nythän puhuttiinkin vain suurista koneista ja niiden tiivistävästä vaikutuksesta. En vain ole havainnut näiden välillä mitään yhteyttä, ja niistä vanhoista hyvistä ajoista on menty eteenpäin aika vauhdikkaasti. Peltojen osalta 30v aikana suunta ei ole ainakaan ollut taaksepäin.
Jokainen toki viljelee kuten tahtoo aikanansa. On vain niin, että pelto on ''lapsilta lainassa'' ja siten vastuunkanto ''omastakin'' maasta ei nyt aivan oma asia ole.
Juuri suorakylväjillä on raskas kalusto ja kriittinen aika kantavuuden kannalta. Että siten on asiaa puhua tässä yhteydessä. Lisäksi raskas työkone pistää vetokoneen hiertämään liian kostean maan rakenteen huonoksi. Eihän toki raskaita koneita ajella tyhjää pellolla.
Et ole tainnut nähdäkkään mureaa hyvärakenteista savipeltoa.
-
Kannattais käydä katsomassa tasaisten savimaiden kasvinkehitystä kosteina vuosina. Näyttävät niillä alueilla syyskynnöt yleistyvän reippaasti. Viljelytavat hakevat paikkansa. Miksi suorakylväjät siirtyvät osittain kyntöön jos syynä ei ole maan tiivistyminen?
Niin, voisiko olla, ettei suorakylvö sittenkään ole se toimivin konsti Suomen oloissa?
<trolli alkaa>
Olen huomannut jotta suorakylvökin on varsin usein näitä JOS-viljelymenetelmiä: JOS olisi kylvetty aikaisemmin/myöhemmin... , JOS ei olisi satanut/ollut kuivaa..., JOS maa ei olis ollu tiivistynyt/liian pehmeää.... niin olis tullu parempi sato kuin perinteisellä muokkauksella. Mutta joka tapauksessa aina kuitenkin kustannuksissa säästyy sen verran, että silti kannattaa. Paitsi että ehkä kuitenkin silloin tällöin voisi kyntää....
</trolli päättyy>
Hyvin sanottu.
-
No niin, vajaa parisataa tuntia vm 2010 otsikossa mainitulla traktorilla takana, raportin paikka:
Taustaksi, traktori tuli Valtra T191A tilalle, pääasialliset työt niittomurskaus pöttinger perhosella, kesantomurskaus agrimaster 320etu+240taka, kultivointi 470 heva siipiteräkultivaattori
* ketterä, kääntöympyrä n. 11 metriä isoilla renkailla, riittää niittohommassa helposti kääntöön kahdella päistekierroksella. Runko muotoiltu reilusti eturenkaille tilaa antavaksi, ei tarvitse levittää raideväliä kääntyvyyden saamiseksi.
* hiljainen, Sisun koneella käynti sivistynyt ja äänitaso 2dbi alhaisempi kuin pienempien mallien perkinseillä
* polttoaineenkulutuksesta vielä aikaista sanoa mitään, mutta keskikulutus tähän mennessä noin 13,5 l/h, joka noin litran vähemmän kuin Valtralla, tosin Valtran lukemissa 7m äkeen vedot kevättöissä raskaalla ladankäytöllä pellontasauksen vuoksi. MF oman esitemateriaalin mukaan Sisun koneella kulutus pitäisi olla kuitenkin pienempi kuin perkinsillä.
* portaaton vaihteisto toimii noissa töissä hienosti, vastaa hienosti odotuksiini sen eduista, etenkin niitto- ja varsinkin kesantomurkaustöissä. Ulosoton kierrokset saa olla koko ajan vakiot, ja päisteajo helppoa laajan nopeusalueen ansioista. Ainoa oppimisen paikka on kytkinpolkimen painaminen tai suunnanvaihtaja ylösveto mikäli joutuu yhtäkkiä pysäyttämään isommasta nopeudesta, poljinajollakin vetää hetken jarruja vasten jos yrittää vain ajopolkimen nostolla ja jarrulla pysäyttää. Neliportainen moottorijarrutuksen säätö on mainio ominaisuus, tieajossa 1-2 asennossa ei nosta turhaan moottorikierroksia hidastuksissa ja pellolla useimmissa töissä 4 asennossa pitää traktorin nopeuden hyvin hallinnassa, pysähtymiseen riittää ajopolkimen nosto.
* Vetovastustunnustelun säätö vaatii kultivaattorin kanssa harjoittelua, työsyvyyden + tunnustelun saaminen kohdalleen ensin hankalaa, säätö millinosatarkkaa. Mutta kun saa kohdalleen, meno vaivatonta
* käyttöliittymä suomalaiseen ajattelumalliin jotenkin selkeämpi kuin vastaavien fendtien. Muistipaikkoja 6, saa asetukset valmiiksi talteen, jolloin kuskien ei tarvitse säätöihin perehtyä, kunhan valitsevat oikean muistipaikan. Ensin ihmetytti, kuinka asetetut arvot tallennetaan, mutta sehän olikin yksinkertainen, ne on tallessa silloin kun ne on säädetty haluttu muistipaikka valittuna, ei ole erikseen mitään "save" -nappia. Muistipaikkaan tallentuu myös statistiikkaa, eli kulutus, matka ja työkoneen leveyden mukaisesti pinta-alat jne. Ja ne saisi muistikortillekin ja erilliseen pc-ohjelmaan sieltä.
* Käyttö em. kohdan ansiosta kuskeillekin suht. yksinkertaista, jontikkaan verrattuna kuitenkin pari muistettavaa "kuittausta" koneen käynnistyksen jälkeen, käytännössä noissa töissä aina poljinajon valinta, hydrauliikat päälle ja ajastuksien lukitus pois päältä. Tosin jontikassahan ei em. ominaisuuksia edes ollut....
* hydrauliikka toimii hienosti ja säädöt monipuoliset. Opeteltavaakin vielä, en ole keksinyt mistä valitaan käytetäänkö joystikilla etu- vai takapään lohkoja... etukuormaajavarustuksella ohjekirjan mukaan pitäisi olla katkaisija tuota varten, mutta tässä etunostolaite ja vastaava valintakytkintä en ole vielä keksinyt. Ohjekirjasta en toistaiseksi ole tuohon löytänyt vastausta.
* Keulan avautuu mukavasti jäähdytyspatterin osalta, helppo puhdistaa, samoin ilmanputsari helposti käsillä
* näkyvyys isoksi traktoriksi kohtuullinen, keula toki massiivinen, mutta siihenhän on jo tottunut. Takasivunäkyvyys leveiden lokasuojien ja kopin sijainnin vuoksi rajoittunut, tosin oppinut ennestäänkin käyttämään peilejä takakoneiden seuraamiseen.
* Ajoasento kohtuullisen sopiva, ratti tietty omaan tottumukseen vähän iso, mutta onneksi kevyt käyttää. Ajopoljin hieman turhan lähellä jarrupolkimia mielestäni. Hallintalaitteet ja katkaisimet MF tyyliin hyvin sijoiteltu, käden luontaisia liikesuuntia mukaillen. Ainoa ihmetyttävä ratkaisu on hydr. vipujen taakse laitetet nelivedon, lukon ja kierroslukucruiserien katkaisimet, niitä saattaa tahattomasti painaa mikäli tukee kättä konsoliin hydr. käytettäessä. Jokin tukikaari vipujen taakse auttaisi asiaa.
* tieajossa etupään jousitus ja kaksiasentoinen kopin jousto pelaa hienosti, eipä tämä juuri autolle häpeä
* häiriöitä toistaiseksi ollut jo ostaessa tiedossa ollut yhden anturin antama vikakoodi, joka kymmenkunta kertaa on vaatinut uudelleenkäynnistyksen. Vika anturissa, vaihto seuraavassa huollossa. Yhden kerran kuskilla katosi kierroslukucruiserista kierroksen, puhelimella neuvomalla asetukset takaisin - vielä ei tietoa hävittääkö omia aikojaan vai säheltikö kuski. Paineilmakompressorin flex-hihnasta petti jousto, nyt löysällä ja kitisee - tuossa ei ole kiristintä vaan hihna on joustava, onneksi paineilmavarustusta ei tarvita traktorin omiin toimintoihin, joten ei haittaa työtä, menee seuraavaan huoltoon.
Vähän ajatuksenvirtana tuossa, sekavaa selostusta.
klippejä:
http://www.youtube.com/watch?v=HWT-QEyce64&list=UU8v9wryG11CSMgebZu7pD-Q&index=6&feature=plcp
http://www.youtube.com/watch?v=BVfmq4EOZbU&list=UU8v9wryG11CSMgebZu7pD-Q&index=9&feature=plcp
http://www.youtube.com/watch?v=_CaWeh1cu9E&list=UU8v9wryG11CSMgebZu7pD-Q&index=10&feature=plcp
http://www.youtube.com/watch?v=r--O7NdKdcA&list=UU8v9wryG11CSMgebZu7pD-Q&index=11&feature=plcp
kuvia:
https://picasaweb.google.com/101553479013691095642/Koneita?authuser=0&feat=directlink
POIKA sinä olet tullut järkiisi
Katotaan nyt kun seuraavan kerran tarjoot sitä vaihdossa niin paljonko "ferku VT seikkailulle"tuli hintaa.Portaattomien hinta laskee rumasti muutaman tuhannen tunnin päästä .
-
Miksi Suomen viljojen keskisadot ovat pysyneet jo ainakin kolme vuosikymmentä suurinpiirtein samana kaikesta uuden tiedon saamisesta, lajikkeiden, viljelytekniikoiden ja koneiden kehittymisestä, ''peltoaineiden kehittymisestä'' jne huolimatta. Jollakin viljelyn osa-alueella on tapahtunut taantumista. Yksi syy lymyää maan rakenteissa. Kemiallisen viljelyn viljelytekniikka ja yksipuolinen viljanviljely on tuona aikana vähentänyt maan multavuutta. Maan luontainen biologinen kasvukyky on saatu minimiin. Maa on vain tekninen kasvualusta, johon ravinteet lisätään ja kemialla koitetaan saada vilja korjuukelpoiseksi.
Jos peltomaiden rakenne olisi keskimäärin kunnossa; vesitalous sekä kaasujen vaihto toimisi (myös multavuus tässä tilanteessa parempi) olisivatkin keskisadot mittavasti paremmat. On peltoja, joiden viljelijät saavat melkein poikkeuksetta suuria satoja. Heillä ammattitaito on pitänyt maan rakenteen kunnossa.
Keskimäärin suuret, väärinkäytetyt koneet ja täpinäreiskojen luonne ovat huonontaneet peltomaiden rakennetilaa kaikesta muusta kehityksestä huolimatta.
Keskisadot mataa ihan jostain muusta syystä. Tänä päivänä osaavat viljelijät toimii 7-8 tonnin keskihehtaarisadoilla, vuosikymmen tai kaks sitten moisista ei edes puhuttu. Samaan aikaan iso osa viljellään vasemmalla kädellä.
Kannattais käydä katsomassa tasaisten savimaiden kasvinkehitystä kosteina vuosina. Näyttävät niillä alueilla syyskynnöt yleistyvän reippaasti. Viljelytavat hakevat paikkansa. Miksi suorakylväjät siirtyvät osittain kyntöön jos syynä ei ole maan tiivistyminen?
Se on jokaisen viljelytekninen asia miten niitä peltoja hoitaa. Tässä on mielestäni turha laajentaa aihetta kevytmuokkauksen ja kynnön väliseen vertailuun. En kiistä etteikö suorakylvö ja kevytmuokkaus tiivistäisi. Jos pelto tarvitsee kyntöä niin sitten kynnetään ::)
Nythän puhuttiinkin vain suurista koneista ja niiden tiivistävästä vaikutuksesta. En vain ole havainnut näiden välillä mitään yhteyttä, ja niistä vanhoista hyvistä ajoista on menty eteenpäin aika vauhdikkaasti. Peltojen osalta 30v aikana suunta ei ole ainakaan ollut taaksepäin.
Jokainen toki viljelee kuten tahtoo aikanansa. On vain niin, että pelto on ''lapsilta lainassa'' ja siten vastuunkanto ''omastakin'' maasta ei nyt aivan oma asia ole.
Juuri suorakylväjillä on raskas kalusto ja kriittinen aika kantavuuden kannalta. Että siten on asiaa puhua tässä yhteydessä. Lisäksi raskas työkone pistää vetokoneen hiertämään liian kostean maan rakenteen huonoksi. Eihän toki raskaita koneita ajella tyhjää pellolla.
Et ole tainnut nähdäkkään mureaa hyvärakenteista savipeltoa.
Joo, näin varmasti onkin. Tiivistymistä tapahtuu, en mä sitä kiistä. Joillakin enemmän joillakin vähemmän.
Puhun edelleen vain ja ainoastaan omakohtaisesta kokemuksesta, en yleisestä tilanteesta tai jonkun tutun tutun tiluksista. Monella tuntuu olevan kova huoli muiden pelloista, omien tarkkailu tuntuu jäävän sitten vähemmälle ::)
Tuohon suorakylvöön en ota mitään kantaa, kun ei koske minun tekemisiäni mitenkään. Maalajeja olen nähnyt monenmoista, myös sitä savea.
Varmasti jos tilanne huononee/olisi huonontunut niin se näkyisi pellon kasvukunnossa, josta voisi vetää suorat johtopäätökset, että jotain on tehty väärin.
Jos siitä ei kuitenkaan ole pitkälläkään aikavälillä merkkiäkään, niin silloin mun mielestä on turha jeesustella mistään tiivistymisestä. Mua ei nyt kiinnosta kenenkään muun tiivistetyt pellot ja mitä siellä tehdään. Itteäni kiinnostaa vain ja ainoastaan mitä siellä omassa maaperässä tapahtuu.
Lyhyt tarina:
Kaverukset puhuivat puhelimessa. Toinen oli Utsjoella, toinen Hangossa. Utsjokelainen sanoi että ulkona sataa vettä. Siihen Hankolainen: "Täällä paistaa aurinko". Utsjokelainen jatkaa: "Ei, kyllä ulkona tulee vettä, sääennuste lupasi tänään vettä koko maahan, myös sinne". Hankolainen naurahti vain ja laittoi ray-banit silmille ja ryntäsi pellolle 8) Sen pituinen se.
-Luulen että tuo Hankolainen tiesi paremmin paikallisen säätilan kuin tuo utsjokelainen, tai sääennuste ::)
ps. Suomen mittakavaassa aktiiviset ja menestyneet tilat saavat aina vain parempia satoja, joten jotain on tehty myös oikein. Heillä lienee homma hallussa? Että ei voine yleistää jokaiselle tilanpitäjälle.
Forumihan on keskustelua ja mielipiteiden vaihtoa varten. Niin yleisten kuin yksityistenkin. Joitakin kiinnostavata laajemmat tilanteet, joista sitten voi otta opiksi niin hyvässä kuinpahassa. Yksityistenkin tapausten kertominen voi antaa apua muille.
Mistä Agrimatikki on yleensäkään oppinut yhtään mitään jos ei ulkopuolisista informaatioista? Oletko syntynyt tieto päässäsi ja loput oppinut oman kantapääsi kautta. Ei se äidinmaitokaan kaikkeen riitä!
-
Mitkään tutkimukset eivät tue väitettä että sadot olisivat nouseet ,päinvastoin ne ovat taantuneet .Säilörehu sato on laahannut jo kaksi vuosikymmentä samoillaan.Isoilla tilolla on on peltoala kasvanut ja se on tuudittanut harhakuvitelmaan että sato olisi noussut.Myös fosforin käytön vähentäminen näkyy jo selvästi.
Valtavat liete ja sonta kalusto on suurin uhka.
Kaikki eivät osaa keskustella .Heti jos väittää toista aletaan luulla että tuo v.....
ee.Malttia ja rauhallisuutta ei tämä ole maailman vakavinta hommaa. ;D ;D
-
Mitkään tutkimukset eivät tue väitettä että sadot olisivat nouseet ,päinvastoin ne ovat taantuneet .
Sanoisin että niin on taantunut täälläkin. Johtuu toki suurimmalta osalta siitä, että nurmikierto on vaihtunut enemmälti viljakiertoon. Lisäksi muutama edellinen vuosi on ollut sääoloiltaan hyvinkin poikkeuksellinen, ja keskiarvonkaan määrittäminen ei ole helppoa. 2 hyvin kuivaa ja yksi hyvin märkä kasvukausi.
-
Mitkään tutkimukset eivät tue väitettä että sadot olisivat nouseet ,päinvastoin ne ovat taantuneet .Säilörehu sato on laahannut jo kaksi vuosikymmentä samoillaan.Isoilla tilolla on on peltoala kasvanut ja se on tuudittanut harhakuvitelmaan että sato olisi noussut.Myös fosforin käytön vähentäminen näkyy jo selvästi.
Valtavat liete ja sonta kalusto on suurin uhka.
Kaikki eivät osaa keskustella .Heti jos väittää toista aletaan luulla että tuo v.....
ee.Malttia ja rauhallisuutta ei tämä ole maailman vakavinta hommaa. ;D ;D
Ei eri mieltä oleminen ole veetuilua. Vai kumpi meistä kulkee lapion ja penetrometrin kanssa jäähallin kokoisen paskavaunun renkaanjälkiä tonkimassa? ;)
Nurmisadot on nousseet niillä, jotka nurmen viljelyyn keskittyy. Kuiva-ainesadoissa mennään jo viisnumeroisissa luvuissa. Pelkkä tiivistyminen tai oletuksen välttäminen ei ole kuin yksi osa niistä palikoista, joilla sato muodostuu. Säilörehusatojen paikallaanjunnaamiseen suuri syy on siinä, että samassa ajassa, jolla viljoilla on mennyt 3-4 sukupolvea uusia lajikkeita, on nurmipuolella käytössä samat lajit ja lajikkeet vuosikymmenestä toiseen. Perusteluina se, että ne tuottavat hyvin siementä!! Kun asiakas eli viljelijä ei kummempaa vaadi, se riittää. Toinen syy on se, että touhu on jämähtänyt yhteen lajiin, timoteihin. Aivan kuin viljanviljelijät kylväisivät vuodesta toiseen samaa Pohto-ohraa kasarilta?? Miks?
En todellakaan kiistä, etteikö raskas liikenne ole riski pellon rakenteelle. Lantaa levitetään jo monesti kaks kertaa kesässä samalle lohkolle, joten ajokertoja tulee ihan kotitarpeiksi. Olennaisia asioita on silti paljon muutakin kuin pelkkä akselipaino.
-
>>>>Nurmisadot on nousseet niillä, jotka nurmen viljelyyn keskittyy. Kuiva-ainesadoissa mennään jo viisnumeroisissa luvuissa. Pelkkä tiivistyminen tai oletuksen välttäminen ei ole kuin yksi osa niistä palikoista, joilla sato muodostuu. Säilörehusatojen paikallaanjunnaamiseen suuri syy on siinä, että
***Ensin ne ovat nousseet ja sitten junnanneet paikallaan...
>>>Toinen syy on se, että touhu on jämähtänyt yhteen lajiin, timoteihin. Aivan kuin viljanviljelijät kylväisivät vuodesta toiseen samaa Pohto-ohraa kasarilta?? Miks?
***Aatami on kyllä jymähtänytnyt paikalleen.
Apiloiden, mailasen ja erilaisten natojen sekä muiden laidunseoskasvien määrä kyllä antaa vaihtoehtoja.
Lajikkeiden suppeus kyllä on totta.
Apiloiden oikein käyttäminen antaa peltomaalle lisäravintoarvoa. Maan kuohkeutuessa biologisen toiminnan ja juuriston mekaanisen vaikutuksen johdosta apiloidenkin satotasot paranevat. Mitä suurempi apilasato on, sitä suurempi on kasvukauden maan käyttökelpoisten ravinteiden lisäarvo.
Pelkät heinäkasvit vievät typen. Sadon saamiseksi typpeä pitää lisätä ja sadon tultua korjattua myös muille ravinteille tulee lisäämistarvetta. Lisäarvovaikutus heinäkasveilla on negatiivinen.
Apilalaitumet jatkavat kasvuaan niin pitkälle syksyyn kuin lämpösummaa riittää ja pakkaset pysäyttävät kasvukauden. Tämä tapahtuu siis ilman lisälannoitusta.
Heinäkasvit sensijaan ilman lisälannoitusta uupuvat ja kellastuvat. Niiden tuotantokausi on apulannoittamisen lopettamisen jälkeen ohi. Myöskin juuriston maata muokkaava vaikutus loppuu.
Apilat eivät pidä maan painumisesta ja siten asiaan pitää kiinnittää huomiota.
-
***Ensin ne ovat nousseet ja sitten junnanneet paikallaan...
Toisilla junnaa ja toisilla ei ;)
***Aatami on kyllä jymähtänytnyt paikalleen.
Apiloiden, mailasen ja erilaisten natojen sekä muiden laidunseoskasvien määrä kyllä antaa vaihtoehtoja.
Lajikkeiden suppeus kyllä on totta.
Apiloiden oikein käyttäminen antaa peltomaalle lisäravintoarvoa. Maan kuohkeutuessa biologisen toiminnan ja juuriston mekaanisen vaikutuksen johdosta apiloidenkin satotasot paranevat. Mitä suurempi apilasato on, sitä suurempi on kasvukauden maan käyttökelpoisten ravinteiden lisäarvo.
Pelkät heinäkasvit vievät typen. Sadon saamiseksi typpeä pitää lisätä ja sadon tultua korjattua myös muille ravinteille tulee lisäämistarvetta. Lisäarvovaikutus heinäkasveilla on negatiivinen.
Apilalaitumet jatkavat kasvuaan niin pitkälle syksyyn kuin lämpösummaa riittää ja pakkaset pysäyttävät kasvukauden. Tämä tapahtuu siis ilman lisälannoitusta.
Heinäkasvit sensijaan ilman lisälannoitusta uupuvat ja kellastuvat. Niiden tuotantokausi on apulannoittamisen lopettamisen jälkeen ohi. Myöskin juuriston maata muokkaava vaikutus loppuu.
Apilat eivät pidä maan painumisesta ja siten asiaan pitää kiinnittää huomiota.
Varmaan sitten jymähtänyt. Mutta miksei vaihtoehtoja käytetä? Mistä johtuu haluttomuus kehittämiseen? Siitähän viime kädessä nurmisatojen junnaus johtuu, eikä maan tiivistymisestä.
Mä olen kyllä koettanut parantaa joka vuosi, joskus onnistuenkin. Apilanurmen suurin ongelma on lannanlevitys, osin maan painumisesta/tiivistymisestä ja osin siksi, että leikkaava multauslaite rikkoo juurikruunun juuri jälkikasvun kynnyksellä. Toinen ongelma on taas kerran lajike, eniten käytetty on se, jonka lisäysviljely kotimaassa silloin tällöin onnistuu. Sadontuottokyky ja esimerkiksi kasviestrogeenien määrä on näissä heikommalla mallilla. Hyviä puolia on ehdottomasti kotovaraistunut lannoitus, paremmin kasassapysyvä maan rakenne+pieneliötoiminta.
Meiltä puuttuu edelleen lähes kokonaan nurmikasviseosten koeviljelytoiminta. MTT tekee ruukissa ja maaningalla mielenkiintoisia koesarjoja, mutta resursseja on silti liian vähän ja käytännön koetoiminta näyttää jäävän asiastakiinnostuneiden viljelijöiden harteille.
-
Toisilla junnaa ja toisilla ei ;) Helpoimmalla keskisato nousee sitä nollaruutua parantamalla, pitkin kyliä niittelevän naapuri-isännän mukaan huonoimpia satoja "korjataan" yksipuolisesssa nurmiviljelyssä olevilta lohkoilta, joille ei karjanlantaa ajeta. Ja jos arvata saa, niin ko. lohkoilla muutkin apu-operaatiot vähemmälle jääneet... Eilen Halolan plantaaseilla niittelyt käynnissä, hieman kellerrystä havaittavissa kasvustossa.
-
Herkille pelloille ratkaisu tiivistymiseen, 1400kg ja 42 din hevosta.. ;D
(http://www.pottupellossa.fi/gallery/albums/userpics/normal_mf%20135%20ja%20puoli%20telat.jpg)
-
Herkille pelloille ratkaisu tiivistymiseen, 1400kg ja 42 din hevosta.. ;D
Harkitsin itse Majorin ostamista kevätkylvöille. Siihen kun laittais kuussataset taakse ja pallorenkaat eteen, ei paljoa jälkiä jäis.. ;D
-
Veijohan avasi oikean "pandoran-lippaan" kun tunnusti hankkineensa VT-Massikan. Suunnilleen vastaava tapahtuu aina Fendt keskusteluissakin. Asiantuntijoita in niin paljon että luulisi markkinaosuuden olevan ainakin 50%.
Muutamilla tuntuu olevan suuri tarve todistella kuinka huonon hankinnan toinen . Taitavat ko. henkilöt saada tästä tuhansia pikku orgasmeja.
Veijon niittoalat on sen verran suuria, että on ihan turhaa tulla selittelemään mitään 120 hitech vibraattoriratkaisuja.
Urakointiura ei ole kovin pitkä jos asiakkaat joutuvat odottelemaan urakoitsijaa ja sato vanhenee peltoon. Olen tässä viikon paikkaillut juuri tälläisten urakoitsijoiden tekemisiä puinnissa. Luvataan paljon-tehdään vähän ja kalusto on mitä sattuu.
-
Humuspitoisuus on voimakkaasti putoamassa pelloissa.
Yksi syy on siirtyä lietelantaan siinä jää humus erittäin vaatimattomaksi .
Turvelanta pellon parantaja.Myös suoraan turpeen ajo pellolle on hyvä mutta joskus kallis ratkaisu.Ennen sitä tuli harrastettua 300 kuutiota hehtaarille paransi pikkuisen humuspitoisuutta.
Jäihän Weijjolla 6 tuntia päivästä käyttämättä ,miksei sitä käytetty niittämiseen ?
-
Humuspitoisuus on voimakkaasti putoamassa pelloissa.
Yksi syy on siirtyä lietelantaan siinä jää humus erittäin vaatimattomaksi .
Turvelanta pellon parantaja.Myös suoraan turpeen ajo pellolle on hyvä mutta joskus kallis ratkaisu.Ennen sitä tuli harrastettua 300 kuutiota hehtaarille paransi pikkuisen humuspitoisuutta.
Jäihän Weijjolla 6 tuntia päivästä käyttämättä ,miksei sitä käytetty niittämiseen ?
Oli varmaan niin tehokkaat koneet ettei tarvinnut ;)
-
Humuspitoisuus on voimakkaasti putoamassa pelloissa.
Yksi syy on siirtyä lietelantaan siinä jää humus erittäin vaatimattomaksi .
Turvelanta pellon parantaja.Myös suoraan turpeen ajo pellolle on hyvä mutta joskus kallis ratkaisu.Ennen sitä tuli harrastettua 300 kuutiota hehtaarille paransi pikkuisen humuspitoisuutta.
Jäihän Weijjolla 6 tuntia päivästä käyttämättä ,miksei sitä käytetty niittämiseen ?
Oli varmaan niin tehokkaat koneet ettei tarvinnut ;)
Toisaalta olisi hitekki riittänyt ;D ;D ;D ;D ;D ;)
-
Nurmisadot on nousseet niillä, jotka nurmen viljelyyn keskittyy. Kuiva-ainesadoissa mennään jo viisnumeroisissa luvuissa. Pelkkä tiivistyminen tai oletuksen välttäminen ei ole kuin yksi osa niistä palikoista, joilla sato muodostuu. Säilörehusatojen paikallaanjunnaamiseen suuri syy on siinä, että samassa ajassa, jolla viljoilla on mennyt 3-4 sukupolvea uusia lajikkeita, on nurmipuolella käytössä samat lajit ja lajikkeet vuosikymmenestä toiseen. Perusteluina se, että ne tuottavat hyvin siementä!! Kun asiakas eli viljelijä ei kummempaa vaadi, se riittää. Toinen syy on se, että touhu on jämähtänyt yhteen lajiin, timoteihin. Aivan kuin viljanviljelijät kylväisivät vuodesta toiseen samaa Pohto-ohraa kasarilta?? Miks?
Valitettavasti tosiaan näyttää siltä että mitä parempi lajike on rehuntuotanto-ominaisuuksiltaan niin sitä heikompi tai ailahtelevampi se on siemensadon tuottajana.
Jos ajatellaan näin puhtaasti siemen sadon tuoton näkökulmasta niin jos saa valita kylvääkö esim. Kasper vai Kalevi nurminataa ei valinta ole vaikea..
Tässä on kuitenkin nyt selvästi tapahtumassa muutos. Sanotaanko viimeisen viiden vuoden aikana erittäinkin selvästi.Tosissaan tuotantoon panostavat osaavat kysyä eri lajeista, lajikkeista, seoksista ja vaativat paljon enemmän mitä aiemmin, aina vaan harvemmin kelpaa se 75/25 timotei-nurminata seos.
-
Humuspitoisuus on voimakkaasti putoamassa pelloissa.
Yksi syy on siirtyä lietelantaan siinä jää humus erittäin vaatimattomaksi .
Tätä olin aiemmin nostamassa esille, mutta en sitten jaksanut.
Kukaan tuskin kiistää kuivalannan erittäin positiivisia vaikutuksia niin lannoitteena kuin maan rakenteen parantajana.
Nykyisin vaan aika vaikea vaihtoehto tuo kuivalanta. Vaatii suuret tilat yli sadan lehmän paskat, ja ne pitää ehdottomasti saada katon alle jos meinaa kesän aikana muutakin keretä kuin paskaa levittää.
-
Humuspitoisuus on voimakkaasti putoamassa pelloissa.
Yksi syy on siirtyä lietelantaan siinä jää humus erittäin vaatimattomaksi .
Turvelanta pellon parantaja.Myös suoraan turpeen ajo pellolle on hyvä mutta joskus kallis ratkaisu.Ennen sitä tuli harrastettua 300 kuutiota hehtaarille paransi pikkuisen humuspitoisuutta.
Jäihän Weijjolla 6 tuntia päivästä käyttämättä ,miksei sitä käytetty niittämiseen ?
Kolmesta vuorokaudesta taisi olla kyse, se menee tuossa ajassa tankkaamiseen ja huoltoihin eli koneen rasvaamiseen.
SAS puhuu taas paskaa. Lietelantaan siirtyminen ei muuta yhtään mitään, sama paska menee pellolle, mutta kusen kanssa sekoitettuna. Ja kuiviketurpeen ... Kotieläintuotannon vetäminen johonkin humuspitoisuuteen on oikein viimeisenpäälle mutuväittämää. Peltopinta-alaan nähden meillä on vähän lantaa tuottavia eläimiä, humuspitoisuus laskee ihan muista syistä....
-
Noihin painojuttuihin, mikä on Weijon mielestä perhosyhdistelmän rooli pellon tallaamisessa koko säilörehuketjussa? Oma kokemus on nimittäin että perhonen & T vallu 650x42+540x30 renkailla on se ketjun vähiten painuva vehje. Isännät tulee nelisylinterisillä kirpuilla ja pikkupaalaimilla perässä ja painuu aivan hitosti niihin kohtiin jossa minulta on tuskin jäänyt renkaanjälkeä. Semmosia satunnaisia märkiä kohtia mistä minun kalusto on painunut vaikka 10 cm, ei mikään muu vehje pääse enää perässä.
Mitään en tiedä varmaksi, mutta minusta tuntuu että perhosen takakoneet niittoasennossa ei enää tosiaankaan painata sitä koko 2,5-3 tn massaansa. Ne jotenkin tuntuu kelluvan.
Sitten on ajoraidepuoli. Perhosella ajettuna tulee 2 raidetta siihen alaan missä 3 metrisellä normikamppeella tulee 6. Omissa uusissa nurmissa on tänä syksynä saanut ihastella miten nurmipalkokasvit lykkää tulemaan niissä perhosen ajokaistojen väleissä, joita ei ole millään tallattu kertaakaan kevään kylvön&jyräyksen jälkeen. Jopa märissä lätäköissä kasvaa apilaa.
-
Noihin painojuttuihin, mikä on Weijon mielestä perhosyhdistelmän rooli pellon tallaamisessa koko säilörehuketjussa? Oma kokemus on nimittäin että perhonen & T vallu 650x42+540x30 renkailla on se ketjun vähiten painuva vehje. Isännät tulee nelisylinterisillä kirpuilla ja pikkupaalaimilla perässä ja painuu aivan hitosti niihin kohtiin jossa minulta on tuskin jäänyt renkaanjälkeä. Semmosia satunnaisia märkiä kohtia mistä minun kalusto on painunut vaikka 10 cm, ei mikään muu vehje pääse enää perässä.
Mitään en tiedä varmaksi, mutta minusta tuntuu että perhosen takakoneet niittoasennossa ei enää tosiaankaan painata sitä koko 2,5-3 tn massaansa. Ne jotenkin tuntuu kelluvan.
Sitten on ajoraidepuoli. Perhosella ajettuna tulee 2 raidetta siihen alaan missä 3 metrisellä normikamppeella tulee 6. Omissa uusissa nurmissa on tänä syksynä saanut ihastella miten nurmipalkokasvit lykkää tulemaan niissä perhosen ajokaistojen väleissä, joita ei ole millään tallattu kertaakaan kevään kylvön&jyräyksen jälkeen. Jopa märissä lätäköissä kasvaa apilaa.
http://pekeija.com/tuotteet2.html Kaalepin valmetti. ::)
-
Humuspitoisuus on voimakkaasti putoamassa pelloissa.
Yksi syy on siirtyä lietelantaan siinä jää humus erittäin vaatimattomaksi .
Turvelanta pellon parantaja.Myös suoraan turpeen ajo pellolle on hyvä mutta joskus kallis ratkaisu.Ennen sitä tuli harrastettua 300 kuutiota hehtaarille paransi pikkuisen humuspitoisuutta.
Jäihän Weijjolla 6 tuntia päivästä käyttämättä ,miksei sitä käytetty niittämiseen ?
Kolmesta vuorokaudesta taisi olla kyse, se menee tuossa ajassa tankkaamiseen ja huoltoihin eli koneen rasvaamiseen.
SAS puhuu taas paskaa. Lietelantaan siirtyminen ei muuta yhtään mitään, sama paska menee pellolle, mutta kusen kanssa sekoitettuna. Ja kuiviketurpeen ... Kotieläintuotannon vetäminen johonkin humuspitoisuuteen on oikein viimeisenpäälle mutuväittämää. Peltopinta-alaan nähden meillä on vähän lantaa tuottavia eläimiä, humuspitoisuus laskee ihan muista syistä....
Aatami puhuu paskaa ,lietelanta sisältää huomattavasti vähemmän humusta kuin kuivalanta ,toki nykyajan lietelantaa sekottuu jonkin verran kuiviketta enemmän kuin takavuosina.
Tuota turpeen ajoa pelolle harrastin 80 ja 90 luvuilla .Kuten kerroin on se kallista hommaa jos ei turve ole omalta suolta.Silloin aikoinaan otin Vapolta auman jätteitä eli siinä oli mustaa muovia jonkun verran ,mutta ei paljon.
Mitä tulee tuohon lietelantaan muuten niin se myös sisältää tautiriskejä jotka voivat olla aikamoisia aikapommeja kun nurmille levitellään .
-
Aatami puhuu paskaa ,lietelanta sisältää huomattavasti vähemmän humusta kuin kuivalanta ,toki nykyajan lietelantaa sekottuu jonkin verran kuiviketta enemmän kuin takavuosina.
Tuota turpeen ajoa pelolle harrastin 80 ja 90 luvuilla .Kuten kerroin on se kallista hommaa jos ei turve ole omalta suolta.Silloin aikoinaan otin Vapolta auman jätteitä eli siinä oli mustaa muovia jonkun verran ,mutta ei paljon.
Mitä tulee tuohon lietelantaan muuten niin se myös sisältää tautiriskejä jotka voivat olla aikamoisia aikapommeja kun nurmille levitellään .
Mihin se humus katoaa, kun kusi ja paska sekoitetaan? Selitä.
Tautiriskejä on, juu, mutta on paljon myös mahdollisuuksia. Kuivalannalla niitä on vähemmän, mutta sen mahdollisuudet tulee taas kuljetuslogistiikassa paremmin esiin. Siksipä separaattoreita alkaa löytyä......
-
Voisiko SAS selvittää mulle, että miten sitä humusta tulee peltoon kuivalannasta enemmän, kuin lietelannasta, kun kuivikkeena käytetään oman pellon olkia??
Kun mun järkeen se ei mene, että jos se olki kerätään pellolta, sekoitetaan lantaan, ja ajetaan takaisin peltoon, vrt se, että se lanta ajetaan sinne peltoon sen oljen päälle? Näin kuitenkin vaan niin monella tilalla tehdään, ainakin täällä meilläpäin.
Mitenkä se muuten menee se juttu, kun moni väittää, että kun on liete, niin tavaraa tulee enemmän? Mun mielestä se lehmä paskoo ja kusee ihan samanverran, ainoa pieni ero voi tulla siitä, että jos on kuivalantala katettu, niin siitä voi haihtua jonkun verran. Toisaalta jos on kattamaton lantala, vrt katettu lieteallas.......
-
Voisiko SAS selvittää mulle, että miten sitä humusta tulee peltoon kuivalannasta enemmän, kuin lietelannasta, kun kuivikkeena käytetään oman pellon olkia??
Kun mun järkeen se ei mene, että jos se olki kerätään pellolta, sekoitetaan lantaan, ja ajetaan takaisin peltoon, vrt se, että se lanta ajetaan sinne peltoon sen oljen päälle? Näin kuitenkin vaan niin monella tilalla tehdään, ainakin täällä meilläpäin.
Mitenkä se muuten menee se juttu, kun moni väittää, että kun on liete, niin tavaraa tulee enemmän? Mun mielestä se lehmä paskoo ja kusee ihan samanverran, ainoa pieni ero voi tulla siitä, että jos on kuivalantala katettu, niin siitä voi haihtua jonkun verran. Toisaalta jos on kattamaton lantala, vrt katettu lieteallas.......
Asiansa osaava viljelijä haalii kuivikelanta systeemissä omat ja naapureiden oljet ja turvetta satoja kuutioita niin siitä se ero tulee .
Myös virtsan osaava viljelijä melkein imeyttää kuivikkeisiin .
Katsokaa tutkimustuloksia sieltä löytyy tietoa ei mutua.
Lietelanta sisältää vettä hirveän paljon kun taasen oikein tehty kuivikelanta on kuivakasta multaa ,palanutta .Kuten fysiikan opit sanovat vesi ei sisällä humusta.Onko järkevää ajaa vettä pellolle sitä voi jokainen miettiä ,minusta ei.
Koko lietelanta systeemi on loppunsa edellä,tulette sen vielä kokemaan.
-
Kannattaa miettiä vähän mitä kirjottaa.
Esim 50m3/ha vastaa 5mm sademäärää (teoreetinen ka. 0%). Kyllä siis tänä kesänä humukset häipyy ihan muusta jos ne vedällä häipyy.
Tähän mennessä täällä 2012 viraalisella asemalla mitattu sademäärä 505mm (5050m3/ha) ja lisää tulee koko ajan. Taitaa siis olla aika humusköyhä tulevaisuus ilman lusikallistakaan lietettä.
-
Koko lietelanta systeemi on loppunsa edellä,tulette sen vielä kokemaan.
Onko sassi kuullut vihdoin separaattoreista? ;D
-
Otsikko tosiaan kertoo että paskasta täällä puhutaan. ;D
-
Koko lietelanta systeemi on loppunsa edellä,tulette sen vielä kokemaan.
Onko sassi kuullut vihdoin separaattoreista? ;D
Taitaa olla promillien luokkaa miten paljon Suomessa lietelantaa kirnutaan separaattorin läpi.Hyvähän se olis jos tuo yleistys.
Siihen asti vettä ajellaan kovalla tohinalla pelloille.
Tiekunnillekin tämä "veden" ajo tuottaa kinkkisiä tilanteita ,kun pahimalla ajalla raskaat lietekärryt jyräävät .Kuivalannan voi ajaa talvella patteriin ,ei tarvitse keväällä ajella.
-
Koko lietelanta systeemi on loppunsa edellä,tulette sen vielä kokemaan.
Onko sassi kuullut vihdoin separaattoreista? ;D
Taitaa olla promillien luokkaa miten paljon Suomessa lietelantaa kirnutaan separaattorin läpi.Hyvähän se olis jos tuo yleistys.
Siihen asti vettä ajellaan kovalla tohinalla pelloille.
Tiekunnillekin tämä "veden" ajo tuottaa kinkkisiä tilanteita ,kun pahimalla ajalla raskaat lietekärryt jyräävät .Kuivalannan voi ajaa talvella patteriin ,ei tarvitse keväällä ajella.
Löyty asia josta voin olla SASSIN kanssa sammaa venekuntaa. :) :) :)
-
Asiansa osaava viljelijä haalii kuivikelanta systeemissä omat ja naapureiden oljet ja turvetta satoja kuutioita niin siitä se ero tulee .
Myös virtsan osaava viljelijä melkein imeyttää kuivikkeisiin .
Katsokaa tutkimustuloksia sieltä löytyy tietoa ei mutua.
Lietelanta sisältää vettä hirveän paljon kun taasen oikein tehty kuivikelanta on kuivakasta multaa ,palanutta .Kuten fysiikan opit sanovat vesi ei sisällä humusta.Onko järkevää ajaa vettä pellolle sitä voi jokainen miettiä ,minusta ei.
Koko lietelanta systeemi on loppunsa edellä,tulette sen vielä kokemaan.
Vesi sitoo vesiliukoisen ammoniakin tehokkaasti. Mitä laimeampi liete, sen pienempi ammoniakin haihtuminen ja vähemmän orgaanisia hiukkasia hengitysilmassa. Enemmän typpeä pellolla ja vähemmän ilman kautta sidottavana.
Tuosta logistiikasta, miten se olisi järkevämpää haalia oljet sieltä pellolta navettaan ja takaisin pellolle? Eikö tuolla SAShumuslogiikalla oljet tulisi jättää peltoon humusta lisäämään?
-
Taitaa olla promillien luokkaa miten paljon Suomessa lietelantaa kirnutaan separaattorin läpi.Hyvähän se olis jos tuo yleistys.
Siihen asti vettä ajellaan kovalla tohinalla pelloille.
Tiekunnillekin tämä "veden" ajo tuottaa kinkkisiä tilanteita ,kun pahimalla ajalla raskaat lietekärryt jyräävät .Kuivalannan voi ajaa talvella patteriin ,ei tarvitse keväällä ajella.
[/quote]
Ympäristöihmiset haluaisivat lopettaa patteroinnin, eikä sitä nykyäänkään kaikilla paikkakunnilla sallita.
-
Olis pitäny jo aikaa pistää tää topikki seis, mennään jo aikalailla muissa asioissa, noista olis ollu ihan oman aloituksen paikka ;D
Itse aiheeseen liittyvistä tuo Kaalepin huomiot on juuri niinkuin ne on, samat havainnot
-
Lietettä pystyy levittämään 15km päähänkin 1200m3 vuorokaudessa. Rekka+kontti+levitin ja päästään tähän. Joten en pidä lietettä logistisesti mitenkään ylitsepääsemättömän hankalalta.
-
Lietettä pystyy levittämään 15km päähänkin 1200m3 vuorokaudessa. Rekka+kontti+levitin ja päästään tähän. Joten en pidä lietettä logistisesti mitenkään ylitsepääsemättömän hankalalta.
Tänäkin syksynä levitetyt lietteet löytyvät lähialueen vesistöistä, lyhentämättöminä.
-
Lietettä pystyy levittämään 15km päähänkin 1200m3 vuorokaudessa. Rekka+kontti+levitin ja päästään tähän. Joten en pidä lietettä logistisesti mitenkään ylitsepääsemättömän hankalalta.
Tänäkin syksynä levitetyt lietteet löytyvät lähialueen vesistöistä, lyhentämättöminä.
No vaikka olis kiinteämpääkin niin ovat silti valuneet ojaan ;D Aika pehmosta rupee täälläkin olemaan jopa 9tn telakoneen alla :o
-
Tänäkin syksynä levitetyt lietteet löytyvät lähialueen vesistöistä, lyhentämättöminä.
Nope. 20 senttiin mahdollisimman myöhään mullattuna pysyy maassa kevääseen. Jossei tule tulvia.
-
Tänäkin syksynä levitetyt lietteet löytyvät lähialueen vesistöistä, lyhentämättöminä.
Nope. 20 senttiin mahdollisimman myöhään mullattuna pysyy maassa kevääseen. Jossei tule tulvia.
Ota salaojan laskuvesistä näytteet. Levityksen jälkeen. Siellä se lietelanta on. :(
-
Ota salaojan laskuvesistä näytteet. Levityksen jälkeen. Siellä se lietelanta on. :(
Eikun otan/otin keväällä typpinäytteet ;)
-
Ota salaojan laskuvesistä näytteet. Levityksen jälkeen. Siellä se lietelanta on. :(
Eikun otan/otin keväällä typpinäytteet ;)
Ville on tykillä ampunut, mutta suunta ollut väärä. :(
-
Varastot, oli sitten liete tai "kuivapaska" ovat harvemmin mitoitettu niin että pystyisi varastoimaan vuoden tai vähän yli paskat sinne. Eli vaikka keväällä ois ajettu tyhjäks niin tila ei riitä kevääseen asti.
-
Tänäkin syksynä levitetyt lietteet löytyvät lähialueen vesistöistä, lyhentämättöminä.
Nope. 20 senttiin mahdollisimman myöhään mullattuna pysyy maassa kevääseen. Jossei tule tulvia.
Ota salaojan laskuvesistä näytteet. Levityksen jälkeen. Siellä se lietelanta on. :(
Ei oo kyllä paskankaan väliä, onko lanta lietteenä vai kuivana peltoon levitetty, sen lietteen kosteus on sen alle kolmen millin sateen sisältämä vesimäärä, eli kolmen millin sateen jälkeen se kuivalantakin on ihan yhtä lietettä siinä sellon pinnassa!!!
-
Olis pitäny jo aikaa pistää tää topikki seis, mennään jo aikalailla muissa asioissa, noista olis ollu ihan oman aloituksen paikka ;D
Itse aiheeseen liittyvistä tuo Kaalepin huomiot on juuri niinkuin ne on, samat havainnot
Joo.. olen samaa mieltä. Verkun kehuminen on jäänyt ihan sivuun jonkun lietepaskan levityksen taakse.
-
Olis pitäny jo aikaa pistää tää topikki seis, mennään jo aikalailla muissa asioissa, noista olis ollu ihan oman aloituksen paikka ;D
Itse aiheeseen liittyvistä tuo Kaalepin huomiot on juuri niinkuin ne on, samat havainnot
Joo.. olen samaa mieltä. Verkun kehuminen on jäänyt ihan sivuun jonkun lietepaskan levityksen taakse.
Sä voit perustaa oman verkun kehumisketjun. Voitte miken kanssa kilpaa hehkuttaa niin me muut voidaan naureskella teidän naiiviudelle. ;D
-
Olis pitäny jo aikaa pistää tää topikki seis, mennään jo aikalailla muissa asioissa, noista olis ollu ihan oman aloituksen paikka ;D
Itse aiheeseen liittyvistä tuo Kaalepin huomiot on juuri niinkuin ne on, samat havainnot
Joo.. olen samaa mieltä. Verkun kehuminen on jäänyt ihan sivuun jonkun lietepaskan levityksen taakse.
Sä voit perustaa oman verkun kehumisketjun. Voitte miken kanssa kilpaa hehkuttaa niin me muut voidaan naureskella teidän naiiviudelle. ;D
Ja taas ilmoittautui yksi kateellinen! :)
-
Ja taas ilmoittautui yksi kateellinen! :)
Mulla ei ole yhtään tommosta, mutta kaverilla on kaks ollut jo muutaman vuoden. Ilmotti jo vuosi sitten, ettei tartte yhtään enää, kuhan noista pääsee eroon ;)
Taidan sitte olla kateellinen, mutta en suurin surmin edes harkitsis justiin tuota 7000-sarjan verkua.
-
Mulla ei ole yhtään tommosta, mutta kaverilla on kaks ollut jo muutaman vuoden. Ilmotti jo vuosi sitten, ettei tartte yhtään enää, kuhan noista pääsee eroon ;)
Taidan sitte olla kateellinen, mutta en suurin surmin edes harkitsis justiin tuota 7000-sarjan verkua.
No niin, nyt kun palattiin alkuperäiseen aiheeseen niin heti kiinnostaa - kerro nyt syitä tuohon, tiedänpähän mitä odotettavissa. Ominaisuuksista ei sinänsä tarvitse vääntää, ne olen jo todennut omiin tarpeisiini sopiviksi, mutta onko jotain ongelmia noissa?
-
No niin, nyt kun palattiin alkuperäiseen aiheeseen niin heti kiinnostaa - kerro nyt syitä tuohon, tiedänpähän mitä odotettavissa. Ominaisuuksista ei sinänsä tarvitse vääntää, ne olen jo todennut omiin tarpeisiini sopiviksi, mutta onko jotain ongelmia noissa?
Molemmista on laatikko porsi hyvin kalliisti vähillä tunneilla ja valmistajan osallistuminen kustannuksiin oli nihkeää.
-
No niin, nyt kun palattiin alkuperäiseen aiheeseen niin heti kiinnostaa - kerro nyt syitä tuohon, tiedänpähän mitä odotettavissa. Ominaisuuksista ei sinänsä tarvitse vääntää, ne olen jo todennut omiin tarpeisiini sopiviksi, mutta onko jotain ongelmia noissa?
Molemmista on laatikko porsi hyvin kalliisti vähillä tunneilla ja valmistajan osallistuminen kustannuksiin oli nihkeää.
Mitä malleja kyseessä, meinaan kummalla fendtin perällä
-
Mitä malleja kyseessä, meinaan kummalla fendtin perällä
Nyt menee vaikiaks. En oikeasti tiedä, en muista edes tarkempia malleja.
-
Mitä malleja kyseessä, meinaan kummalla fendtin perällä
Nyt menee vaikiaks. En oikeasti tiedä, en muista edes tarkempia malleja.
Jossakin kohtaa mallisarjaa käsittääkseni vaihtuu isompaan perään
http://www.konedata.net/Traktorit/MF7465_07.htm
olisko tuossa 7497 ja 7499 isommalla, painoerosta päätellen. Yhtäkkiä ajattelisin tuon kyllä kestävän, aika isoja tehojahan samasta laatikosta menee läpi isommissa fendtin malleissa
-
No niin, nyt kun palattiin alkuperäiseen aiheeseen niin heti kiinnostaa - kerro nyt syitä tuohon, tiedänpähän mitä odotettavissa. Ominaisuuksista ei sinänsä tarvitse vääntää, ne olen jo todennut omiin tarpeisiini sopiviksi, mutta onko jotain ongelmia noissa?
Molemmista on laatikko porsi hyvin kalliisti vähillä tunneilla ja valmistajan osallistuminen kustannuksiin oli nihkeää.
Täällä päin yhestä ainakin meni laakeri lootasta ,syynä kai alimitoitus.
Piti ääntä ,avasivat tyhjäysropun sieltä tuli laakerin jätöksiä.
-
Mitä malleja kyseessä, meinaan kummalla fendtin perällä
Nyt menee vaikiaks. En oikeasti tiedä, en muista edes tarkempia malleja.
Jossakin kohtaa mallisarjaa käsittääkseni vaihtuu isompaan perään
http://www.konedata.net/Traktorit/MF7465_07.htm
olisko tuossa 7497 ja 7499 isommalla, painoerosta päätellen. Yhtäkkiä ajattelisin tuon kyllä kestävän, aika isoja tehojahan samasta laatikosta menee läpi isommissa fendtin malleissa
Kuustonnia kai tuo isompi loota? Tai ainakin sellaisen hinnan oon kuullut. Ei sillä että niitä ois venteistä mennyt :-X
-
mutta onko jotain ongelmia noissa?
Yksi vain; koko helevetin rakkine!
-
mutta onko jotain ongelmia noissa?
Yksi vain; koko helevetin rakkine!
ei haittais vaikka vähän avaisit tätä?
-
Yksi vain; koko helevetin rakkine!
Tän mä unhotin. Sulla oli kans aika negatiivisia kokemuksia....
-
Yksi vain; koko helevetin rakkine!
Tän mä unhotin. Sulla oli kans aika negatiivisia kokemuksia....
edelleenkin, tähän taloon tulee vain rapullisia.. ei liene suuri ongelma jos tarttee naputella vaihteita.. 8) mutta toivottavasti weijo on käyttäjä paremmasta päästä..
-
Yksi vain; koko helevetin rakkine!
Tän mä unhotin. Sulla oli kans aika negatiivisia kokemuksia....
edelleenkin, tähän taloon tulee vain rapullisia.. ei liene suuri ongelma jos tarttee naputella vaihteita.. 8) mutta toivottavasti weijo on käyttäjä paremmasta päästä..
Automaattiloora miettii ite soveliaat toimintamallit/välityssuhteet, olosuhteiden mukaan ja ylikuormasuojaukset on jatkuvasti hereillä.
-
Naurattaa tuo aatami: ei mulla,mutta tutulla oli ja vikoja niin perkeleesti. traktorin mallia en tiedä enkä mitä vikoja. Olisi hiljaa noin heikoilla tiedoilla. ???
-
Naurattaa tuo aatami: ei mulla,mutta tutulla oli ja vikoja niin perkeleesti. traktorin mallia en tiedä enkä mitä vikoja. Olisi hiljaa noin heikoilla tiedoilla. ???
Mukava, että voi olla huviksi. Vai pitäskö sunkin olla ihan hiljaa ;)
-
Täytyyhän noin typeriin kommentteihin antaa kommenttia. ;D
-
7480 -06, laatikko särkyi -10 rikkoutuneen laakerin tuottamaan metallipuruun. Käyttötunteja en muistanut kysyä.
7495 -09 kardaanijarrun rikkoutuminen tuhosi vaihdelaatikon keväällä -11. Takuu oli voimassa, muttei koskenut kardaanijarrua, joten tehdastakuu evättiin. Kesko maksoi vaihdelaatikon ja omistaja työn (n. 6000 euroa) Kardaanijarruja on poistettu näistä malleista.
Molemmat traktorit ovat merkkihuollettuja.
-
7480 -06, laatikko särkyi -10 rikkoutuneen laakerin tuottamaan metallipuruun. Käyttötunteja en muistanut kysyä.
7495 -09 kardaanijarrun rikkoutuminen tuhosi vaihdelaatikon keväällä -11. Takuu oli voimassa, muttei koskenut kardaanijarrua, joten tehdastakuu evättiin. Kesko maksoi vaihdelaatikon ja omistaja työn (n. 6000 euroa) Kardaanijarruja on poistettu näistä malleista.
Molemmat traktorit ovat merkkihuollettuja.
Hys hys....ei näistä saa puhua >:(
-
Mites kardaanijarru rikkoo vaihteiston?
-
Mites kardaanijarru rikkoo vaihteiston?
Rautamuru kulkeutuu öljykanavissa joka paikkaan. Jarru on samassa öljytilassa vaihteiston kanssa.
-
Mites kardaanijarru rikkoo vaihteiston?
Rautamuru kulkeutuu öljykanavissa joka paikkaan. Jarru on samassa öljytilassa vaihteiston kanssa.
Keskustelin tuosta kardaanijarruongelmasta Fendt/Valtra myyjän kanssa hiljakkoin ja hän vakuutti että ongelmia ei uusissa enää olisi. Kehui vielä että kardaanijarru on parempi kuin jarrut etuakselin navoissa, koska navoissa öljyä ei pysty suodattamaan. Myönsi toki ettei se etuakselin napajarru ole ihan huono kun Valtrassa on sellainen ;)
-
Mites kardaanijarru rikkoo vaihteiston?
Rautamuru kulkeutuu öljykanavissa joka paikkaan. Jarru on samassa öljytilassa vaihteiston kanssa.
Keskustelin tuosta kardaanijarruongelmasta Fendt/Valtra myyjän kanssa hiljakkoin ja hän vakuutti että ongelmia ei uusissa enää olisi. Kehui vielä että kardaanijarru on parempi kuin jarrut etuakselin navoissa, koska navoissa öljyä ei pysty suodattamaan. Myönsi toki ettei se etuakselin napajarru ole ihan huono kun Valtrassa on sellainen ;)
Mitenkään nyt mitään merkkiä mollaamatta/kehumatta mutta ainakin deutsi tuo uusissa 60km/h kulkeviin TTV7 koneisiin etuakseliin ulkoiset levyjarrut... Aika mielenkiintoista sillä silloinhan jarrupölyt ei jää sinne napoihin... Ja eikös JCB:ssä olekkin ulkoiset?? Hyvä suunta mielestäni jos vaan jarrupala irtoaa tarpeeksi levystä ettei mikään paska jää sinne väliin kihnuttamaan vaan putoaa pois...
-
7480 -06, laatikko särkyi -10 rikkoutuneen laakerin tuottamaan metallipuruun. Käyttötunteja en muistanut kysyä.
7495 -09 kardaanijarrun rikkoutuminen tuhosi vaihdelaatikon keväällä -11. Takuu oli voimassa, muttei koskenut kardaanijarrua, joten tehdastakuu evättiin. Kesko maksoi vaihdelaatikon ja omistaja työn (n. 6000 euroa) Kardaanijarruja on poistettu näistä malleista.
Molemmat traktorit ovat merkkihuollettuja.
Oho,kuulostaa pahalta ::) Itte en noin huonosti toimivia koneita kattelisi 8) Onko kyseessä ns tyyppivika ;D ;D
-
7480 -06, laatikko särkyi -10 rikkoutuneen laakerin tuottamaan metallipuruun. Käyttötunteja en muistanut kysyä.
7495 -09 kardaanijarrun rikkoutuminen tuhosi vaihdelaatikon keväällä -11. Takuu oli voimassa, muttei koskenut kardaanijarrua, joten tehdastakuu evättiin. Kesko maksoi vaihdelaatikon ja omistaja työn (n. 6000 euroa) Kardaanijarruja on poistettu näistä malleista.
Molemmat traktorit ovat merkkihuollettuja.
Oho,kuulostaa pahalta ::) Itte en noin huonosti toimivia koneita kattelisi 8) Onko kyseessä ns tyyppivika ;D ;D
jarrulevyt turvooksis ;D ;D ;D ;D
-
Oho,kuulostaa pahalta ::) Itte en noin huonosti toimivia koneita kattelisi 8) Onko kyseessä ns tyyppivika ;D ;D
Ihan samoja tyyppivikoja kuin ekoissa keltavanteissa. Viallisista jarrulevyistä irtosi paskaa laatikon öljykiertoon samoin seurauksin ;)
-
7480 -06, laatikko särkyi -10 rikkoutuneen laakerin tuottamaan metallipuruun. Käyttötunteja en muistanut kysyä.
7495 -09 kardaanijarrun rikkoutuminen tuhosi vaihdelaatikon keväällä -11. Takuu oli voimassa, muttei koskenut kardaanijarrua, joten tehdastakuu evättiin. Kesko maksoi vaihdelaatikon ja omistaja työn (n. 6000 euroa) Kardaanijarruja on poistettu näistä malleista.
Molemmat traktorit ovat merkkihuollettuja.
Hieman kuulostaa peukku keskeltä kämmentä hommalta jos vaelaatikkoa hierotaan 6000 ekun eestä ??? Siis 60 työ velotteella sata tuntia :D
Tarina ei tässäkään kerro et kuinka paljon koneita rimmattu,onko veetty koko aina jotain 20 motin paskavaunua jne. Semmoisilla tekijöillä jotka vaikuttaa aika olleellisesti asiaan. Nykyajan koneita pitää osata käyttää paljoon herkemmin kuin jotain suoravaeheturvenuijafiiattia. Eli konemies taidot korostuu.
Kyl näitä juttuja vaen piisa joka merkillä. Nii ventti,jontikka,valtra,nh,case,deutsi. Joos haluaa varmimmin rarttorin jättää koneet kauppaan ja ajattaa keaken urakoitsialla niiin ei säry vehkeet. Huollon merkitys korostuu joka paekassa. Kuten täsäkin. Osan hinnat sama mut remontin kokonais kulut erite
-
7480 -06, laatikko särkyi -10 rikkoutuneen laakerin tuottamaan metallipuruun. Käyttötunteja en muistanut kysyä.
7495 -09 kardaanijarrun rikkoutuminen tuhosi vaihdelaatikon keväällä -11. Takuu oli voimassa, muttei koskenut kardaanijarrua, joten tehdastakuu evättiin. Kesko maksoi vaihdelaatikon ja omistaja työn (n. 6000 euroa) Kardaanijarruja on poistettu näistä malleista.
Molemmat traktorit ovat merkkihuollettuja.
Hieman kuulostaa peukku keskeltä kämmentä hommalta jos vaelaatikkoa hierotaan 6000 ekun eestä ??? Siis 60 työ velotteella sata tuntia :D
Tarina ei tässäkään kerro et kuinka paljon koneita rimmattu,onko veetty koko aina jotain 20 motin paskavaunua jne. Semmoisilla tekijöillä jotka vaikuttaa aika olleellisesti asiaan. Nykyajan koneita pitää osata käyttää paljoon herkemmin kuin jotain suoravaeheturvenuijafiiattia. Eli konemies taidot korostuu.
Kyl näitä juttuja vaen piisa joka merkillä. Nii ventti,jontikka,valtra,nh,case,deutsi. Joos haluaa varmimmin rarttorin jättää koneet kauppaan ja ajattaa keaken urakoitsialla niiin ei säry vehkeet. Huollon merkitys korostuu joka paekassa. Kuten täsäkin. Osan hinnat sama mut remontin kokonais kulut erite
Mitenkään kantaa ottamatta merkkijuttuihin, kyllä portaattomassa laatikossa on kuluvia osia ihan samalla tavalla kuin keppilaatikossakin. Ongelma enemminkin on siinä, että portaattomassa laatikossa on aina vaihdettava koko paketti, portaallisessa laatikossa pääsee (hyvällä tuurilla) vain osien vaihdolla, jos ja kun laatikko joskus porsii. Jos tanskan kieli luistaa hyvin, voin antaa parin kaverin yhteystiedot sikäläisiltä koneasemilta, jotka vaihtavat isoon Fendtiin laatikon ~8000 tunnin kohdalla "huollossa" koska se ei paljoa pidempään kestä ison paskakärryn ja multaimen kanssa, jolloin ajetaan oikeasti koko ajan 100% kuormalla, ja konetta ei ole sesonkina vara seisottaa remontin takia... Ja jos joku kysyy, miksi sitten ajaa Fendtillä, niin sanoi, että omakohtaisten kokemusten mukaan muunmerkkiset koneet isoja +500 hp jenkkilinkkuja lukuunottamatta eivät tuossa hommassa kestä sitäkään vähää ja nuo linkut eivät tiellä kulje kuin 25 km/h. Vaihdetaanhan metsäkoneisiinkin ajomoottoreita ja pumppuja peruskunnostuksien yhteydessä, kyllä nekin kuluu ajan kanssa.
-
7480 -06, laatikko särkyi -10 rikkoutuneen laakerin tuottamaan metallipuruun. Käyttötunteja en muistanut kysyä.
7495 -09 kardaanijarrun rikkoutuminen tuhosi vaihdelaatikon keväällä -11. Takuu oli voimassa, muttei koskenut kardaanijarrua, joten tehdastakuu evättiin. Kesko maksoi vaihdelaatikon ja omistaja työn (n. 6000 euroa) Kardaanijarruja on poistettu näistä malleista.
Molemmat traktorit ovat merkkihuollettuja.
--Onkos perävaunujarrut kunnossa?.Jarrujen nopea tuhoutuminen pistää ehti aatteleen kärryjarrujen kuntoa/puutteita.Laakerivika on sitten oma asiansa.
-
Jos maasiat porsii, mut ei fretit syy on sisun kone!! Liikaa voimaa vai vääntöä?
-
Kyllä niistä venteistä(kin) niitä laatikoita on mennyt...
-
Kyllä niistä venteistä(kin) niitä laatikoita on mennyt...
Olis mukava tietää et onko TTV Deutzeista koskaa menny loota hajalle? Kukaan ei oo ainakaan puhunut koskaan mitään.....
-
Kyllä niistä venteistä(kin) niitä laatikoita on mennyt...
Olis mukava tietää et onko TTV Deutzeista koskaa menny loota hajalle? Kukaan ei oo ainakaan puhunut koskaan mitään.....
Marginaalimerkki, :P suomessa ainakin...
-
Kyllä niistä venteistä(kin) niitä laatikoita on mennyt...
Olis mukava tietää et onko TTV Deutzeista koskaa menny loota hajalle? Kukaan ei oo ainakaan puhunut koskaan mitään.....
Marginaalimerkki, :P suomessa ainakin...
Kyllä se ZF taitaa vain olla laatikon tekijä alallansa vain, ku ei Ventin ylivoima lootakaan pärjää kestossa ;) Jos ei lasketa Jontikan omia säätämisiä ZF lootaan joka on niitä hajottanu, ku ei omat räpellykset ole pelannu yllättäen >:(
-
7480 -06, laatikko särkyi -10 rikkoutuneen laakerin tuottamaan metallipuruun. Käyttötunteja en muistanut kysyä.
7495 -09 kardaanijarrun rikkoutuminen tuhosi vaihdelaatikon keväällä -11. Takuu oli voimassa, muttei koskenut kardaanijarrua, joten tehdastakuu evättiin. Kesko maksoi vaihdelaatikon ja omistaja työn (n. 6000 euroa) Kardaanijarruja on poistettu näistä malleista.
Molemmat traktorit ovat merkkihuollettuja.
--Onkos perävaunujarrut kunnossa?.Jarrujen nopea tuhoutuminen pistää ehti aatteleen kärryjarrujen kuntoa/puutteita.Laakerivika on sitten oma asiansa.
No näissäpä juuri isojen kärryjen/lavettien vedossa, ilman kärryjen jarrujen asianmukaisia sovittamisia, on saatu kartaanijarruja paskaksi. Vastaavalla tavalla jontikassakin saa toosan porsimaan, jos sitä kahvaa hämmentää liikaa. Jontikka kestää kuuleman mukaan kyllä, jos sen kahvan sahaa poikki, näin on muutamia tehtykin. Elikkä hienoja koneita, jos osataan käyttää asianmukaisesti.
Olen kyllä kuullut surullista tarinaa myös ttv:stä.
-
]
Olis mukava tietää et onko TTV Deutzeista koskaa menny loota hajalle? Kukaan ei oo ainakaan puhunut koskaan mitään.....
[/quote]
On menny. Joo just,laatikko vikasia löytyy kotimaisesta saksalaiseen ja jarru ongelmat johtuneet 100% jarruttomista kärryistä(maansiirto.isot lietepytyt).
-
mutta onko jotain ongelmia noissa?
Yksi vain; koko helevetin rakkine!
ei haittais vaikka vähän avaisit tätä?
Siinä vaan on ominaisuutena se, että työ keskeytyy tekniseen vikaan tuontuostakin.
Kaikki alkoi siitä, kun 30 käyttötunnin kohdalla traktori sammutti itsensä ylikuumenemisvaaran takia itsensä pellolle, syynä katkennut tuulettajanhihna. Katkeamisen syynä taas oli huolimaton kasaus; laturi oli pois linjasta ja näin söi hihnan rikki nopeasti.
Vastaavanlaisia ongelmia on ilmennyt pitkin matkaa, viimeisempänä esimerkkinä etujousitukselle menevä hydrauliikkaletku hankautui puhki. Senkään paikkaa ei kukaan ole miettinyt, kunhan nyt on jostakin välistä vetästy ja nippusiteellä kiinni. Tämä esimerkki kuvaa yleisesti kyseisen traktorin kasaamisessa käytettyä työtapaa hydrauliikan ja sähköjen osalta ja tästä johtuen kiusalliset "pikkuviat" ovat olleet jatkuvana riesana uudesta saakka.
Etuakselia on pajotettu lukuisia kertoja. Ensimmäisen kerran öljyt oli vanteella 300 käyttötunnin kohdalla, toinen puoli kesti 700 tuntia. Tämä vika ilmennyt myöhemmin uudestaan pariin kertaan. Etujousitus lykkäsi myös öljyt pihalle melko uutuuttaan. Yksi isompi remontti (5000€) tehty, kun planeettapyörät menivät palasiksi. Nyt taitaa olla sama vika päällä, kun vasen etupyörä lakkasi ilman ennakkovaroitusta pyörimästä...
Olisko tuohon saatu ehkä 150 tuntia ajettua tänä kesänä. Toukokuu meni ohi jarruremontin paikkailun takia, rehunteossa se toimi välttävästi ja loppukesän se on seisonu pyörä jumissa miettimässä tekosiaan. Taidan hinata sen talvella järven jäälle odottamaan kevättä... Silloinkin kun se "toimi" rehuntekoaikaan, ongelmia oli hydrauliikassa (iltapuolella aina rupesi "pätkimään" eli liike pysähtyi kesken tai alkoi vasta toisella yrityksellä), voimansiirrossa sekä moottorin toiminnassa. Kaksi viimeeksi mainittua korjaantui yleensä sammuttamalla ja käynnistämällä tai viimeistään seuraavaksi aamuksi.
Portaattomuuteen liittyviä ongelmia ei ole ollut, paria anturivikaa ja nyt tänäkesänä ilmestynyttä "hölmöilyä" lukuunottamatta.
Kuten aiemmin kirjoitin: Toivotaan, että Wejjon kone ei ole maanantai-versio!
-
Kummia laatueroja löytyy uusista koneista merkistä riippumatta, onko tehtaiden ay-kommarit ruvenneet tahallaan hutiloimaan? Meillä on tuo -10 mallin 7485 on pelannut käytännössä moitteetta ne vajaa 2000h mitä sillä on ajettu. Jd 6420s ap- oli taas ihan susi, ja se tilalle tullut 6830 aq on turbon hajoamista lukuunottamatta pelannut moitteetta.
-
Kummia laatueroja löytyy uusista koneista merkistä riippumatta, onko tehtaiden ay-kommarit ruvenneet tahallaan hutiloimaan? Meillä on tuo -10 mallin 7485 on pelannut käytännössä moitteetta ne vajaa 2000h mitä sillä on ajettu. Jd 6420s ap- oli taas ihan susi, ja se tilalle tullut 6830 aq on turbon hajoamista lukuunottamatta pelannut moitteetta.
Kannattaa muuten poistattaa EGR käytöstä se kun rasittaa tuota turboa aika paljon -30 sarjan jonnikoissa...
-
Kummia laatueroja löytyy uusista koneista merkistä riippumatta, onko tehtaiden ay-kommarit ruvenneet tahallaan hutiloimaan? Meillä on tuo -10 mallin 7485 on pelannut käytännössä moitteetta ne vajaa 2000h mitä sillä on ajettu. Jd 6420s ap- oli taas ihan susi, ja se tilalle tullut 6830 aq on turbon hajoamista lukuunottamatta pelannut moitteetta.
Olikohan tuo JD 6420S uusi kun ostit sen??
-
Kummia laatueroja löytyy uusista koneista merkistä riippumatta, onko tehtaiden ay-kommarit ruvenneet tahallaan hutiloimaan? Meillä on tuo -10 mallin 7485 on pelannut käytännössä moitteetta ne vajaa 2000h mitä sillä on ajettu. Jd 6420s ap- oli taas ihan susi, ja se tilalle tullut 6830 aq on turbon hajoamista lukuunottamatta pelannut moitteetta.
Niin, tuo mun on -05 mallin 7485.
-
Kummia laatueroja löytyy uusista koneista merkistä riippumatta, onko tehtaiden ay-kommarit ruvenneet tahallaan hutiloimaan? Meillä on tuo -10 mallin 7485 on pelannut käytännössä moitteetta ne vajaa 2000h mitä sillä on ajettu. Jd 6420s ap- oli taas ihan susi, ja se tilalle tullut 6830 aq on turbon hajoamista lukuunottamatta pelannut moitteetta.
Alle 2000h ei kerro mistään mitään. Ja eikös tuo 6420 ollut viritelty ja muutenkin yli 5000h ajan raiskattu?
-
Alle 2000h ei kerro mistään mitään. Ja eikös tuo 6420 ollut viritelty ja muutenkin yli 5000h ajan raiskattu?
No sittenhän ei suurimmalle osalle portaattoman omistajista ole mitään merkitystä, minkä ostaa, kun niihin ei tunteja esim. viljatilalla saada tuota enempää kymmeneen vuoteen, ja sitten on jo vaihdettu uuteen ihan imagosyistä..... :-*
-
Kummia laatueroja löytyy uusista koneista merkistä riippumatta, onko tehtaiden ay-kommarit ruvenneet tahallaan hutiloimaan? Meillä on tuo -10 mallin 7485 on pelannut käytännössä moitteetta ne vajaa 2000h mitä sillä on ajettu. Jd 6420s ap- oli taas ihan susi, ja se tilalle tullut 6830 aq on turbon hajoamista lukuunottamatta pelannut moitteetta.
Alle 2000h ei kerro mistään mitään. Ja eikös tuo 6420 ollut viritelty ja muutenkin yli 5000h ajan raiskattu?
Siinä oli vajaa 5th kun tuli, ja kone oli päällepäin kuin uusi eikä raiskattu. Saman verran on tunteja 6830:ssa. 6900: ssa on kohta 7th eikä paljoa uutta häpeä kun kunnolla tiskaa. Minusta koneen täytyy kestää 8-10th ilman isompia jos vaan huolto on pelannut.
-
Mutta kaikenlaiset ohjelmat ja muut virittelyt ei mun mielestä ainakaan kuulu traktoreihin, etenkään portaattomiin.
Traktorin saa pesemällä hienoksi ulkokuoreltaan ;)
Voinko sanoa jontikkaa varmaksi peliksi, kun kokemusta on tasan yhdestä onko toi nyt pq vaihteistolla olevasta hieman alle 2v ajalta reilut 2000h eikä ole mitään isompaa ole ollut?
-
Kuhan nyt 5000 kelaat mittariin, niin tiedät mistä se on tehty. Tuo PQ lie kyllä niin perusvarmaa tekniikkaa, että jos se kestää 2000h niin huollot tekemällä sen pitäisi kestää 10 000 h yhtälailla. Otat nyt ens hommana sen EGR:n pois pelistä jos siinä on sellainen turhake.
Itse olen joskus ihmetellyt miten paljon jontikoita on vaihtokoneina n. 5000 ajettuina. Silloinhan on traktori minun käsitykseni mukaan vasta livakimmillaan, ja toinen mokoma pitäis pystyä ajamaan mittariin ihan perushuolloilla ja korkeintaan muutamien kuluvien komponenttien vaihdolla. (startti, laturi, vesipumppu yms.)
-
Itse olen joskus ihmetellyt miten paljon jontikoita on vaihtokoneina n. 5000 ajettuina. Silloinhan on traktori minun käsitykseni mukaan vasta livakimmillaan, ja toinen mokoma pitäis pystyä ajamaan mittariin ihan perushuolloilla ja korkeintaan muutamien kuluvien komponenttien vaihdolla. (startti, laturi, vesipumppu yms.)
Tää on konemyyjien aikaansaannosta.
Ei kauaakaan kun kaveri tästä höpisi, traktori myyjä oli kehottanut vaihtamaan ennenkuin 5000h tulee mittariin koska sen jälkeen koneen vaihtoarvo kuulemma romahtaa. ::)
-
Tää on konemyyjien aikaansaannosta.
Ei kauaakaan kun kaveri tästä höpisi, traktori myyjä oli kehottanut vaihtamaan ennenkuin 5000h tulee mittariin koska sen jälkeen koneen vaihtoarvo kuulemma romahtaa. ::)
Kyllä siihen kannustaa moni laskelmakin. Ja luotettavuutta kuulemma haetaan. Oma laskelma osoittaa vääjäämättä, että halvimmaksi tulee ajaa traktori jonnekin 14-16.000h tienoille ja jättää hätävara-aisan kannattajaksi. Tuohon ei ole enää itellä pitkästi. Kyse on toki yleiskoneesta, urakoinnissa tuskin onnistuisi vastaava. Mutta sielläkin parhaan tilin tuntuvat tekevän ne, jotka pyrkivät ajamaan traktorilla sinne 15 tonnin rajapyykille. Tuottavaa ajoa vaan pitäis olla mieluusti se 1200-1500h/v....
-
Ostajat on harvassa muutaman tuhannen tuntia ajetulle portaattomalla se on tosiasia.Koko portaaton on vielä kehityksen alussa ,ensinnäkin niiden valmistusmäärät on vaatimattomia verrattuna manuaaliaskiin.
Kukaan ei halua ottaa niin kovaa riskiä kuin käytetyn portaattoman ostossa on.
Urakoitsijalle on ensiarvoisen tärkeää että kone on luotettava eikä halvaannu harvase päivä.Mikään ei käy hermojen päälle kuin kesken urakoinnin tapahtuneet halvaantumiset.
-
[ :)
Ostajat on harvassa muutaman tuhannen tuntia ajetulle portaattomalla se on tosiasia.Koko portaaton on vielä kehityksen alussa ,ensinnäkin niiden valmistusmäärät on vaatimattomia verrattuna manuaaliaskiin.
>>>Tekeekö suuri valmistusmäärä siitä manuaalista jotenkin luotettavamman??? Jos ei itse perusratkaisu ole laatikossa kestävää lajia...Niitä manuaalia porsii ihan tasaiseen tahtiin ja koko ajan...Milloin on planeetat kentällä, tai pikavaihteen pakat luistaa ja laakerit pyörii koolissaan sekä hampaista pinnat syöpyneet tai synkrot luistaa..Ei oo halpaa sitä 32x32 laatikkoa auki pemistää ja niitä hiluja sinne sovittaa. :P Viikko töitä ja parinkympin osat ja silti joutuu sinne jotain vanhaakin takaisin laittamaan. Portaaton kun laitetaan, niin se vaihdetaan koko komponentti ja silloin ainakin tiedetään että kaikki tuli uutta ja toisiinsa sopivaa.
Kukaan ei halua ottaa niin kovaa riskiä kuin käytetyn portaattoman ostossa on.
Urakoitsijalle on ensiarvoisen tärkeää että kone on luotettava eikä halvaannu harvase päivä.Mikään ei käy hermojen päälle kuin kesken urakoinnin tapahtuneet halvaantumiset.
>>S...na ainakaan mun olkapäät ei kestä niitä seipäitä siellä kopissa enää repiä. Tietennii jos
ajaminen on satunnaista ja vähäistä, sekä suoritetaan sukkasillaan, niin lienee sama millä
ryskyllä ne rangat ajaa ;)
-
että halvimmaksi tulee ajaa traktori jonnekin 14-16.000h tienoille ja jättää hätävara-aisan kannattajaksi.
Piruuttankos se Adami tollasia ;D ;D ;D Vähän pitäs kattoo, minkä otsikon alla kirjottelee. Yritetään nyt ekaks saada 5000 tuntia jotenkin kasaan ;)
-
Ostajat on harvassa muutaman tuhannen tuntia ajetulle portaattomalla se on tosiasia.Koko portaaton on vielä kehityksen alussa ,ensinnäkin niiden valmistusmäärät on vaatimattomia verrattuna manuaaliaskiin.
Kukaan ei halua ottaa niin kovaa riskiä kuin käytetyn portaattoman ostossa on.
Urakoitsijalle on ensiarvoisen tärkeää että kone on luotettava eikä halvaannu harvase päivä.Mikään ei käy hermojen päälle kuin kesken urakoinnin tapahtuneet halvaantumiset.
Jaa...Jaaa ... jaaaa
Perk oisit kertonu vähä aikasemmin(vuosi sitten) kun tuli urakka ajuun laitettua 4000h ajettu raputon. KOhta 6000h mittarissa.
Ei meinaa vaan noita keltavanteisiä isoja löytyä vähän ajettuna järkevään hintaa. Kolmanneksi koneeksi tuleva pitkäselkäinenkin tulee varmaan olemaan +5000h ajettu ja portaaton.
Niin ja kärsii noita raputtomia ja uudempiakin pelejä kutitella. 1/3 on otettu tehoa lisää tehtaan jäljiltä...
-
Niin ja kärsii noita raputtomia ja uudempiakin pelejä kutitella. 1/3 on otettu tehoa lisää tehtaan jäljiltä...
Ihanko parin tuhannen tunnin kokemuksella jo noin väität?
Piruuttankos se Adami tollasia ;D ;D ;D Vähän pitäs kattoo, minkä otsikon alla kirjottelee. Yritetään nyt ekaks saada 5000 tuntia jotenkin kasaan ;)
Eikun persaukisuuttani ;)
-
Kuhan nyt 5000 kelaat mittariin, niin tiedät mistä se on tehty. Tuo PQ lie kyllä niin perusvarmaa tekniikkaa, että jos se kestää 2000h niin huollot tekemällä sen pitäisi kestää 10 000 h yhtälailla. Otat nyt ens hommana sen EGR:n pois pelistä jos siinä on sellainen turhake.
Jospa se sinne asti kestäis, masserilla kun piti alkaa kulkemaan katkaisuhoidossa 2000h jälkeen sen verra että oli pakko vaihtaa merkkiä ennen tuota mainitsemaasi rajapyykkiä ::)
-
[ :)
Ostajat on harvassa muutaman tuhannen tuntia ajetulle portaattomalla se on tosiasia.Koko portaaton on vielä kehityksen alussa ,ensinnäkin niiden valmistusmäärät on vaatimattomia verrattuna manuaaliaskiin.
>>>Tekeekö suuri valmistusmäärä siitä manuaalista jotenkin luotettavamman??? Jos ei itse perusratkaisu ole laatikossa kestävää lajia...Niitä manuaalia porsii ihan tasaiseen tahtiin ja koko ajan...Milloin on planeetat kentällä, tai pikavaihteen pakat luistaa ja laakerit pyörii koolissaan sekä hampaista pinnat syöpyneet tai synkrot luistaa..Ei oo halpaa sitä 32x32 laatikkoa auki pemistää ja niitä hiluja sinne sovittaa. :P Viikko töitä ja parinkympin osat ja silti joutuu sinne jotain vanhaakin takaisin laittamaan. Portaaton kun laitetaan, niin se vaihdetaan koko komponentti ja silloin ainakin tiedetään että kaikki tuli uutta ja toisiinsa sopivaa.
Kukaan ei halua ottaa niin kovaa riskiä kuin käytetyn portaattoman ostossa on.
Urakoitsijalle on ensiarvoisen tärkeää että kone on luotettava eikä halvaannu harvase päivä.Mikään ei käy hermojen päälle kuin kesken urakoinnin tapahtuneet halvaantumiset.
>>S...na ainakaan mun olkapäät ei kestä niitä seipäitä siellä kopissa enää repiä. Tietennii jos
ajaminen on satunnaista ja vähäistä, sekä suoritetaan sukkasillaan, niin lienee sama millä
ryskyllä ne rangat ajaa ;)
miten se oli jonnikan laatikon kohalla, kun tuhannen tunnin kohalla ap porsi niin tuliko sieltä saksasta sama loota takas vai esim. 4000 ajettu porsinu peruskunnostettu...
-
[/quote]miten se oli jonnikan laatikon kohalla, kun tuhannen tunnin kohalla ap porsi niin tuliko sieltä saksasta sama loota takas vai esim. 4000 ajettu porsinu peruskunnostettu...
[/quote]
>>>Ihan sama, jos se on tarkistettu ja tehtaalla tsekattu eikä jossain kyläpajan lattialle levitetty. Seisokkipäivät jää lyhyemmäksi raputtoman korjaamisessa, kun kovan laatikon laittamisessa..
-
Niin ja kärsii noita raputtomia ja uudempiakin pelejä kutitella. 1/3 on otettu tehoa lisää tehtaan jäljiltä...
Ihanko parin tuhannen tunnin kokemuksella jo noin väität?
Piruuttankos se Adami tollasia ;D ;D ;D Vähän pitäs kattoo, minkä otsikon alla kirjottelee. Yritetään nyt ekaks saada 5000 tuntia jotenkin kasaan ;)
Eikun persaukisuuttani ;)
Eikun neljän ja kahen tonnin kokemuksella.
-
Eikun neljän ja kahen tonnin kokemuksella.
Se virittämisen kestävyys nähdään vasta, kun on ajettu se kymppitonni ;)
-
Tää on konemyyjien aikaansaannosta.
Ei kauaakaan kun kaveri tästä höpisi, traktori myyjä oli kehottanut vaihtamaan ennenkuin 5000h tulee mittariin koska sen jälkeen koneen vaihtoarvo kuulemma romahtaa. ::)
Kyllä siihen kannustaa moni laskelmakin. Ja luotettavuutta kuulemma haetaan. Oma laskelma osoittaa vääjäämättä, että halvimmaksi tulee ajaa traktori jonnekin 14-16.000h tienoille ja jättää hätävara-aisan kannattajaksi. Tuohon ei ole enää itellä pitkästi. Kyse on toki yleiskoneesta, urakoinnissa tuskin onnistuisi vastaava. Mutta sielläkin parhaan tilin tuntuvat tekevän ne, jotka pyrkivät ajamaan traktorilla sinne 15 tonnin rajapyykille. Tuottavaa ajoa vaan pitäis olla mieluusti se 1200-1500h/v....
Kyllä se noin on, 5000-6000h vaihtoon, tai sitten pitää ajaa se tuonne 15000h, jolloin vaihtoarvolla ei ole enää käytännössä merkitystä tuntikustannukseen.
-
Vastaavalla tavalla jontikassakin saa toosan porsimaan, jos sitä kahvaa hämmentää liikaa. Jontikka kestää kuuleman mukaan kyllä, jos sen kahvan sahaa poikki, näin on muutamia tehtykin. Elikkä hienoja koneita, jos osataan käyttää asianmukaisesti.
Tuota kepin hämmentämistä mä en vieläkään ymmärrä, se vipu on pellolla 1 asennossa ja tiellä 2. Miksi sitä pitäisi koko ajan liikuttaa? Toki itsekin olen käyttänyt sitä niin, että esimerkiksi niittäessä olen päisteeseen tullessa hidastanut vivulla, mutta siinä puhutaan kumminkin alle 20 km/h vauhdeista. Jos tievauhdista vetää vivun taakse, niin varmasti hajoaa.
-
Siinäpä sen kerroit, ja tällä sen rikki saa. Tai siis sieltä pullahtaa jostakin välistä tiivisteet, ja sen seurauksena toosa auki, varsinaisesti ei muutoin mekaanisesti hajoa, mutta remppa joka tapauksessa.
Tässäkin auttaisi se, jos KAIKKI kuskit osaisi konetta oikein käyttää......
-
Eihän sitä voi myötää itselleen, että vika olikin ratin ja penkin välissä !
Mukavampi marista merkin huonoutta ja sen perään lähtee hieromaan kauppaa uudesta koneesta :o
-
Eihän sitä voi myötää itselleen, että vika olikin ratin ja penkin välissä !
Mukavampi marista merkin huonoutta ja sen perään lähtee hieromaan kauppaa uudesta koneesta :o
...niin ja harva marmattaja on edes ajanut verkua. Parkuvat omia huonoja ostoksiaan.
-
Vastaavalla tavalla jontikassakin saa toosan porsimaan, jos sitä kahvaa hämmentää liikaa. Jontikka kestää kuuleman mukaan kyllä, jos sen kahvan sahaa poikki, näin on muutamia tehtykin. Elikkä hienoja koneita, jos osataan käyttää asianmukaisesti.
Tuota kepin hämmentämistä mä en vieläkään ymmärrä, se vipu on pellolla 1 asennossa ja tiellä 2. Miksi sitä pitäisi koko ajan liikuttaa? Toki itsekin olen käyttänyt sitä niin, että esimerkiksi niittäessä olen päisteeseen tullessa hidastanut vivulla, mutta siinä puhutaan kumminkin alle 20 km/h vauhdeista. Jos tievauhdista vetää vivun taakse, niin varmasti hajoaa.
1 ja 2 "alueita" käytetään muistipaikkoina.
Eli kepukka edessä asenossa 2 esim sopiva niittonopeus ja keskellä asento 1 päisteajo. Ja näitä voi tarpeen mukaan rullalla muutella,tai vipua vetämällä myös,mutta muistiasento on lovien etuosissa. Toisen muuttaminen ei vaikuta toiseen,toimii reaaliajassa,ei tarvi kuitata mitään.
30 sarjassa lisäksi pakki mahdollista rastittaa riippumattomaksi jolloin muistaa edellisen peruutusnopeuden.
Eikä se loota moottorijarruun hajoa,hyvä esimerkki urpaanilekentasta.
Ne oli vaan yhteen väliin niin paskoja että huonoin hajosi pajasta ulos ajaessa.Ihan etuperin. Varmaan setähvän suurimpia laatumokia kautta aikain.
-
Varmaan setähvän suurimpia laatumokia kautta aikain.
--Tämä asia mua on myös ihmetyttänyt.Miten jämptinä tunnettu saku voi tehdä monta vuotta tuollaista?
--Ilmeisesti rakenne on ollut hyvin vaikea korjata sarjatuotannon edetessä.Tai joku johtaja vaan on sanonut että asiaa ei korjata...ei muuten olis eka kerta.
-
Vastaavalla tavalla jontikassakin saa toosan porsimaan, jos sitä kahvaa hämmentää liikaa. Jontikka kestää kuuleman mukaan kyllä, jos sen kahvan sahaa poikki, näin on muutamia tehtykin. Elikkä hienoja koneita, jos osataan käyttää asianmukaisesti.
Tuota kepin hämmentämistä mä en vieläkään ymmärrä, se vipu on pellolla 1 asennossa ja tiellä 2. Miksi sitä pitäisi koko ajan liikuttaa? Toki itsekin olen käyttänyt sitä niin, että esimerkiksi niittäessä olen päisteeseen tullessa hidastanut vivulla, mutta siinä puhutaan kumminkin alle 20 km/h vauhdeista. Jos tievauhdista vetää vivun taakse, niin varmasti hajoaa.
1 ja 2 "alueita" käytetään muistipaikkoina.
Eli kepukka edessä asenossa 2 esim sopiva niittonopeus ja keskellä asento 1 päisteajo. Ja näitä voi tarpeen mukaan rullalla muutella,tai vipua vetämällä myös,mutta muistiasento on lovien etuosissa. Toisen muuttaminen ei vaikuta toiseen,toimii reaaliajassa,ei tarvi kuitata mitään.
30 sarjassa lisäksi pakki mahdollista rastittaa riippumattomaksi jolloin muistaa edellisen peruutusnopeuden.
Eikä se loota moottorijarruun hajoa,hyvä esimerkki urpaanilekentasta.
Ne oli vaan yhteen väliin niin paskoja että huonoin hajosi pajasta ulos ajaessa.Ihan etuperin. Varmaan setähvän suurimpia laatumokia kautta aikain.
Mä en edelleenkään ymmärrä, miks niin helposta asiasta halutaan tehdä noin vaikeeta? Nopeuden säätely ajopolkimella on tähän asti riittäny mulle... 8)
-
Vastaavalla tavalla jontikassakin saa toosan porsimaan, jos sitä kahvaa hämmentää liikaa. Jontikka kestää kuuleman mukaan kyllä, jos sen kahvan sahaa poikki, näin on muutamia tehtykin. Elikkä hienoja koneita, jos osataan käyttää asianmukaisesti.
Tuota kepin hämmentämistä mä en vieläkään ymmärrä, se vipu on pellolla 1 asennossa ja tiellä 2. Miksi sitä pitäisi koko ajan liikuttaa? Toki itsekin olen käyttänyt sitä niin, että esimerkiksi niittäessä olen päisteeseen tullessa hidastanut vivulla, mutta siinä puhutaan kumminkin alle 20 km/h vauhdeista. Jos tievauhdista vetää vivun taakse, niin varmasti hajoaa.
1 ja 2 "alueita" käytetään muistipaikkoina.
Eli kepukka edessä asenossa 2 esim sopiva niittonopeus ja keskellä asento 1 päisteajo. Ja näitä voi tarpeen mukaan rullalla muutella,tai vipua vetämällä myös,mutta muistiasento on lovien etuosissa. Toisen muuttaminen ei vaikuta toiseen,toimii reaaliajassa,ei tarvi kuitata mitään.
30 sarjassa lisäksi pakki mahdollista rastittaa riippumattomaksi jolloin muistaa edellisen peruutusnopeuden.
Eikä se loota moottorijarruun hajoa,hyvä esimerkki urpaanilekentasta.
Ne oli vaan yhteen väliin niin paskoja että huonoin hajosi pajasta ulos ajaessa.Ihan etuperin. Varmaan setähvän suurimpia laatumokia kautta aikain.
Mites sellanen asia, mitä en ole vielä oppinut: Ei taida sillä nopeusnumerolla, jonka sinne säädät, olla mitään tekemistä todellisen nopeuden kanssa. Vai onko se alueen maximinopeus, talla pohjassa? Vaikea esimerkiksi saada haluamaansa nopeutta, vaikka pintalevittimen kanssa, vaan aina täytyy kepillä/rullalla korjata.
Fentissä on paljon helpompi, kun ruuvaa haluamansa nopeuden ja klikkaa tikkua oikealle, niin se menee just sitä nopeutta riippumatta kierroksista, eikä jotain alempaa, satunnaiselta tuntuvaa nopeutta, kuten JD.
En tiedä ymmärrättekö mitä tarkoitan... :)
-
Eikä se loota moottorijarruun hajoa,hyvä esimerkki urpaanilekentasta.
Ne oli vaan yhteen väliin niin paskoja että huonoin hajosi pajasta ulos ajaessa.Ihan etuperin. Varmaan setähvän suurimpia laatumokia kautta aikain.
Siellä laatikossa on vinohammaspyörät ja kun vääntömomentti muuttuukin toisinpäin, niin päätylukitus johon alunperin ei ole suunniteltu painetta, onkin kovilla. Eräs myyjä oli vielä ohjeistanut asiakkaita jarruttamaan aina nopeudensäätövivulla etteivät jarrut kulu ;D
Varmaan setähvän suurimpia laatumokia kautta aikain.
--Tämä asia mua on myös ihmetyttänyt.Miten jämptinä tunnettu saku voi tehdä monta vuotta tuollaista?
--Ilmeisesti rakenne on ollut hyvin vaikea korjata sarjatuotannon edetessä.Tai joku johtaja vaan on sanonut että asiaa ei korjata...ei muuten olis eka kerta.
Suomessa on vaihdettu laatikko 10 vuoden aikana noin 10% JD:n portaattomista, muilla merkeillä on prosentti on samansuuruinen. ZF on myös kehittänyt jo valmistettuihin vaihteistoihin päivitettyjä osia, mitä käytetään vaihteistojen tehdaskorjauksissa ja varaosamyynnissä.
-
Eikä se loota moottorijarruun hajoa,hyvä esimerkki urpaanilekentasta.
Ne oli vaan yhteen väliin niin paskoja että huonoin hajosi pajasta ulos ajaessa.Ihan etuperin. Varmaan setähvän suurimpia laatumokia kautta aikain.
Siellä laatikossa on vinohammaspyörät ja kun vääntömomentti muuttuukin toisinpäin, niin päätylukitus johon alunperin ei ole suunniteltu painetta, onkin kovilla. Eräs myyjä oli vielä ohjeistanut asiakkaita jarruttamaan aina nopeudensäätövivulla etteivät jarrut kulu ;D
Varmaan setähvän suurimpia laatumokia kautta aikain.
--Tämä asia mua on myös ihmetyttänyt.Miten jämptinä tunnettu saku voi tehdä monta vuotta tuollaista?
--Ilmeisesti rakenne on ollut hyvin vaikea korjata sarjatuotannon edetessä.Tai joku johtaja vaan on sanonut että asiaa ei korjata...ei muuten olis eka kerta.
Suomessa on vaihdettu laatikko 10 vuoden aikana noin 10% JD:n portaattomista, muilla merkeillä on prosentti on samansuuruinen. ZF on myös kehittänyt jo valmistettuihin vaihteistoihin päivitettyjä osia, mitä käytetään vaihteistojen tehdaskorjauksissa ja varaosamyynnissä.
Paskapuhetta!! Mä tiedän n. 10 portaatonta 20-sarjalaista JD:tä ja niistä kaksi on vaihteistoltaan alkuperäinen ja neitseellinen. Toisaalta tiedossani olevat 30-sarjalaiset ovatkestäneet. Lisäksi tiedän n. 20 Vario-Fendt:iä, enkä tiedä yhtään mistä olisi loota ollut auki.
Ei voi olla siis sattumaa, että ne hajonneet yksilöt olisivat kerääntyneet juurikin Päijät-hämeeseen. Minkälaisia havaintoja muilta seuduilta on? :)
-
Mites sellanen asia, mitä en ole vielä oppinut: Ei taida sillä nopeusnumerolla, jonka sinne säädät, olla mitään tekemistä todellisen nopeuden kanssa. Vai onko se alueen maximinopeus, talla pohjassa? Vaikea esimerkiksi saada haluamaansa nopeutta, vaikka pintalevittimen kanssa, vaan aina täytyy kepillä/rullalla korjata.
Fentissä on paljon helpompi, kun ruuvaa haluamansa nopeuden ja klikkaa tikkua oikealle, niin se menee just sitä nopeutta riippumatta kierroksista, eikä jotain alempaa, satunnaiselta tuntuvaa nopeutta, kuten JD.
En tiedä ymmärrättekö mitä tarkoitan... :)
Voit ajatella asian siten, että se valitsemasi nopeus on kaasupolkimen liikeradan maksiminopeus. Mikäli et halua käyttää koko liikerataa et myöskään voi saavuttaa valitsemaasi nopeutta. Pintalevittimellä levitettäessä on ensin säädettävä PTO:n kierrokset kohdalleen ja sen jälkeen ajonopeus. Kannattaa valita työtavaksi jokin PTO:n kierrokset vakiona pitävä.
Mitä hyötyä on apulannan pintalevityksessä tuosta fendtin ominaisuudesta, että nopeus pysyy esivalittuna ja PTO:n kierroksia voi muutella kaasupolkimella?
-
Mun käsitys näistä prosenteista on samankaltainen kuin Vinnamon.
Tottakai ZF on nyt jo tehnyt ne korjaustoimenpiteet...tätä riesaa vaan on kestänyt jo bauttiarallaa kymmenkunta vuotta.
-
Useita 20-sarjalaisia on laatikon vaihdossa ollut, parhaassa tapauksessa samasta talosta kaksi yhtä aikaa, 30-sarjalaisia ei kuullu avatun. Valitettavasti myös on isoo mustaa ollut auki, syytä en tiedä. Mun punanen ei VIELÄ ole ollut kertaakaan rikki, mistään, toisin kuin kovalaatikkoiset kanssasisaret(tai veljet).
Ja hvinnamolle, se on kans ihan hyvä, että saa yhdellä napin painalluksella esiohjelmoidun nopeuden joka pysyy.....
-
Mites sellanen asia, mitä en ole vielä oppinut: Ei taida sillä nopeusnumerolla, jonka sinne säädät, olla mitään tekemistä todellisen nopeuden kanssa. Vai onko se alueen maximinopeus, talla pohjassa? Vaikea esimerkiksi saada haluamaansa nopeutta, vaikka pintalevittimen kanssa, vaan aina täytyy kepillä/rullalla korjata.
Fentissä on paljon helpompi, kun ruuvaa haluamansa nopeuden ja klikkaa tikkua oikealle, niin se menee just sitä nopeutta riippumatta kierroksista, eikä jotain alempaa, satunnaiselta tuntuvaa nopeutta, kuten JD.
En tiedä ymmärrättekö mitä tarkoitan... :)
Korostan, että kyseessä on vasta ymmärtämisen luuleminen, eikä mikään lopullinen totuus... alueen maksiminopeus talla pohjassa, nimenomaan, pintalevittimelle potikalla max kierrokset sopivaksi, nopeus rullalla/vivulla sopivaksi ja menoksi...ainiin, se käsikaasu tai nopeuspoljin kanssa johonkin kohti... vanhoissa venteissähän tikkuajo, loistava ominaisuus, jatkokehittelyt aiheen tiimoilta tainnu jäähä, uusissahan on ujosti kyynärnojan sivulla vippa, jolla maksiminopeus rajoitetaan, entinen parempi kun uusi jontikalta tuoksuu...ei hyvä...
-
Mites toi uusien 6R jonnikoiden portaaton onko siinä jo oikea nopeuspoljin niinkuin fendtissä??
-
Suomessa on vaihdettu laatikko 10 vuoden aikana noin 10% JD:n portaattomista, muilla merkeillä on prosentti on samansuuruinen. ZF on myös kehittänyt jo valmistettuihin vaihteistoihin päivitettyjä osia, mitä käytetään vaihteistojen tehdaskorjauksissa ja varaosamyynnissä.
Paskapuhetta!! Mä tiedän n. 10 portaatonta 20-sarjalaista JD:tä ja niistä kaksi on vaihteistoltaan alkuperäinen ja neitseellinen. Toisaalta tiedossani olevat 30-sarjalaiset ovatkestäneet. Lisäksi tiedän n. 20 Vario-Fendt:iä, enkä tiedä yhtään mistä olisi loota ollut auki.
Ei voi olla siis sattumaa, että ne hajonneet yksilöt olisivat kerääntyneet juurikin Päijät-hämeeseen. Minkälaisia havaintoja muilta seuduilta on? :)
Tämä prosenttiosuus on laskettu ainoastaan HMOY:n tietojen pohjalta, joten jos laatikoita on kulkeutunut muita kanavia suomeen % on suurempi.
Ja todetaan nyt vielä että jos laatikkoon on vaihdettu jokin osa suomessa, se ei sisälly tuohon %.
-
Kokkolassa yks 936 sai vähillä tunneilla uus loota.
-
Suomessa on vaihdettu laatikko 10 vuoden aikana noin 10% JD:n portaattomista, muilla merkeillä on prosentti on samansuuruinen. ZF on myös kehittänyt jo valmistettuihin vaihteistoihin päivitettyjä osia, mitä käytetään vaihteistojen tehdaskorjauksissa ja varaosamyynnissä.
Paskapuhetta!! Mä tiedän n. 10 portaatonta 20-sarjalaista JD:tä ja niistä kaksi on vaihteistoltaan alkuperäinen ja neitseellinen. Toisaalta tiedossani olevat 30-sarjalaiset ovatkestäneet. Lisäksi tiedän n. 20 Vario-Fendt:iä, enkä tiedä yhtään mistä olisi loota ollut auki.
Ei voi olla siis sattumaa, että ne hajonneet yksilöt olisivat kerääntyneet juurikin Päijät-hämeeseen. Minkälaisia havaintoja muilta seuduilta on? :)
Tämä prosenttiosuus on laskettu ainoastaan HMOY:n tietojen pohjalta, joten jos laatikoita on kulkeutunut muita kanavia suomeen % on suurempi.
Ja todetaan nyt vielä että jos laatikkoon on vaihdettu jokin osa suomessa, se ei sisälly tuohon %.
Ja maahantuojahan sattuneesta syystä ei yhtään asioita kaunistele??
-
Mites sellanen asia, mitä en ole vielä oppinut: Ei taida sillä nopeusnumerolla, jonka sinne säädät, olla mitään tekemistä todellisen nopeuden kanssa. Vai onko se alueen maximinopeus, talla pohjassa? Vaikea esimerkiksi saada haluamaansa nopeutta, vaikka pintalevittimen kanssa, vaan aina täytyy kepillä/rullalla korjata.
Fentissä on paljon helpompi, kun ruuvaa haluamansa nopeuden ja klikkaa tikkua oikealle, niin se menee just sitä nopeutta riippumatta kierroksista, eikä jotain alempaa, satunnaiselta tuntuvaa nopeutta, kuten JD.
En tiedä ymmärrättekö mitä tarkoitan... :)
Voit ajatella asian siten, että se valitsemasi nopeus on kaasupolkimen liikeradan maksiminopeus. Mikäli et halua käyttää koko liikerataa et myöskään voi saavuttaa valitsemaasi nopeutta. Pintalevittimellä levitettäessä on ensin säädettävä PTO:n kierrokset kohdalleen ja sen jälkeen ajonopeus. Kannattaa valita työtavaksi jokin PTO:n kierrokset vakiona pitävä.
Mitä hyötyä on apulannan pintalevityksessä tuosta fendtin ominaisuudesta, että nopeus pysyy esivalittuna ja PTO:n kierroksia voi muutella kaasupolkimella?
Tä?? Ei kai sellasesta kukaan puhunu? Tottakai klikataan ensin napista muistipaikasta vakiokierrokset ja ne on sitten siinä. Sit jos halutaan ajaa 12km/h, niin ruuvataan nopeusmuistiin 12km/h ja tönästään tikusta oikeelle. Kierrokset pysyy vakiona ja kone menee 12km/h, jos vaan jaksaa.
-
Siellä laatikossa on vinohammaspyörät ja kun vääntömomentti muuttuukin toisinpäin, niin päätylukitus johon alunperin ei ole suunniteltu painetta, onkin kovilla. Eräs myyjä oli vielä ohjeistanut asiakkaita jarruttamaan aina nopeudensäätövivulla etteivät jarrut kulu ;D
[/quote]
Juuri tuo kohta on jo päivitetty aikaa sitten,mm. rakenetta vahvistettu ja ne hampaat oikaistu...
Ja kaikkihan nämäkään ei porsineet samasta paikasta.
-
DynaVtn kanssa ei tarvii miettiä moisia mitä edellä.
Avainsana on poljinajo.
Voimanottohommissa taas silppuriajo.
-
DynaVtn kanssa ei tarvii miettiä moisia mitä edellä.
Avainsana on poljinajo.
Voimanottohommissa taas silppuriajo.
Miten muuten linkous toimii noilla peleillä. Vakio kierroksilla??? Ei pysty lirkkimään kaaren pituutta. Noh rahamiehillä yksitorviset lingot(ko) :o
-
DynaVtn kanssa ei tarvii miettiä moisia mitä edellä.
Avainsana on poljinajo.
Voimanottohommissa taas silppuriajo.
Kuskin ei tartte muutakuin odottaa koska lähdetään :P
-
Kyllä se noin on, 5000-6000h vaihtoon, tai sitten pitää ajaa se tuonne 15000h, jolloin vaihtoarvolla ei ole enää käytännössä merkitystä tuntikustannukseen.
Kun otetaan mukavuus huomioon ja uuden koneen tuoma mielihyvä, kannattaa siis vaihtaa konetta 5000-6000h välein.
Siis eikö autopowerissa voi ajaa samallailla kuin ventillä, että polkimella säädetään nopeutta? En oo muilla portaattomilla metriäkään ajanut, enkä fentilläkään kovin montaa :-X
-
Suomessa on vaihdettu laatikko 10 vuoden aikana noin 10% JD:n portaattomista, muilla merkeillä on prosentti on samansuuruinen. ZF on myös kehittänyt jo valmistettuihin vaihteistoihin päivitettyjä osia, mitä käytetään vaihteistojen tehdaskorjauksissa ja varaosamyynnissä.
Paskapuhetta!! Mä tiedän n. 10 portaatonta 20-sarjalaista JD:tä ja niistä kaksi on vaihteistoltaan alkuperäinen ja neitseellinen.
Yleensähän se on juuri valmistaja tai maahantuoja joka viimeisenä mistään tyyppivioista kuulee.
Mitään ongelmia ei ole ollut, varaosanumerot on ihan muuten vaan vaihtuneet tiuhaan tahtiin..
-
Tää on konemyyjien aikaansaannosta.
Ei kauaakaan kun kaveri tästä höpisi, traktori myyjä oli kehottanut vaihtamaan ennenkuin 5000h tulee mittariin koska sen jälkeen koneen vaihtoarvo kuulemma romahtaa. ::)
Kyllä siihen kannustaa moni laskelmakin. Ja luotettavuutta kuulemma haetaan. Oma laskelma osoittaa vääjäämättä, että halvimmaksi tulee ajaa traktori jonnekin 14-16.000h tienoille ja jättää hätävara-aisan kannattajaksi. Tuohon ei ole enää itellä pitkästi. Kyse on toki yleiskoneesta, urakoinnissa tuskin onnistuisi vastaava. Mutta sielläkin parhaan tilin tuntuvat tekevän ne, jotka pyrkivät ajamaan traktorilla sinne 15 tonnin rajapyykille. Tuottavaa ajoa vaan pitäis olla mieluusti se 1200-1500h/v....
Kyllä se noin on, 5000-6000h vaihtoon, tai sitten pitää ajaa se tuonne 15000h, jolloin vaihtoarvolla ei ole enää käytännössä merkitystä tuntikustannukseen.
Hei exeli laskijat.Eikö käyttötarpeen muutokset vaikuta vaihtoaikaan.Jos 8000 tunnin jälkeen tarttis vain esim puolta pienempää konetta,onko isolla pakko ajaa viä 7000 tuntia.Tai jos pintaala tuplaantuu,ja pikkuises on vasta 10000 tuntia,pakko ajaa viä 5000 tuntia.
Kun exeli niin väärillä lähtötiedoilla kertoo :o
-
DynaVtn kanssa ei tarvii miettiä moisia mitä edellä.
Avainsana on poljinajo.
Voimanottohommissa taas silppuriajo.
Miten muuten linkous toimii noilla peleillä. Vakio kierroksilla??? Ei pysty lirkkimään kaaren pituutta. Noh rahamiehillä yksitorviset lingot(ko) :o
Yleensä DynaVt/Claassin miehillä kunta auraa tiet pihalle asti.
;D
-
DynaVtn kanssa ei tarvii miettiä moisia mitä edellä.
Avainsana on poljinajo.
Voimanottohommissa taas silppuriajo.
Miten muuten linkous toimii noilla peleillä. Vakio kierroksilla??? Ei pysty lirkkimään kaaren pituutta. Noh rahamiehillä yksitorviset lingot(ko) :o
Yleensä DynaVt/Claassin miehillä kunta auraa tiet pihalle asti.
;D
Ok :D
-
Tuo kunnan auraus johtuu siitä kun portaaton pitää askistakin lämmittää että pääsee liikkeelle ;D ;D ;D ;D
Muuten talvikäyttö on rajua rääkkiä mehuvetoselle .
Lämmin talli on mehuvetosen paras paikka. ;D
-
DynaVtn kanssa ei tarvii miettiä moisia mitä edellä.
Avainsana on poljinajo.
Voimanottohommissa taas silppuriajo.
Miten muuten linkous toimii noilla peleillä. Vakio kierroksilla??? Ei pysty lirkkimään kaaren pituutta. Noh rahamiehillä yksitorviset lingot(ko) :o
Yleensä DynaVt/Claassin miehillä kunta auraa tiet pihalle asti.
;D
Joo ,mulla on peltotietkin kaupungin ylläpitämiä pikateitä....... No okei, osa on....ja loput valtion :P
-
Onko joku joka raputtomaan on vaihtanut, vaihtanut siitä pois?
-
Hei exeli laskijat.Eikö käyttötarpeen muutokset vaikuta vaihtoaikaan.Jos 8000 tunnin jälkeen tarttis vain esim puolta pienempää konetta,onko isolla pakko ajaa viä 7000 tuntia.Tai jos pintaala tuplaantuu,ja pikkuises on vasta 10000 tuntia,pakko ajaa viä 5000 tuntia.
Kun exeli niin väärillä lähtötiedoilla kertoo :o
Öö...häh? Kyl mulla on käyttötarve "hiukan" muuttunut hankintavuodesta 2003 tähän päivään. Pinta-alakin on vähän enemmän kuin tuplaantunu :D :D Onneksi rattoreita ja kuskeja on löytynyt muualta, kun kuskejakaan ei ole kahta enempää.
-
Paskapuhetta!! Mä tiedän n. 10 portaatonta 20-sarjalaista JD:tä ja niistä kaksi on vaihteistoltaan alkuperäinen ja neitseellinen. Toisaalta tiedossani olevat 30-sarjalaiset ovatkestäneet. Lisäksi tiedän n. 20 Vario-Fendt:iä, enkä tiedä yhtään mistä olisi loota ollut auki.
Ei voi olla siis sattumaa, että ne hajonneet yksilöt olisivat kerääntyneet juurikin Päijät-hämeeseen. Minkälaisia havaintoja muilta seuduilta on? :)
Tänään viimeksi ehjänä säilynyt portaaton JD käynyt kuivaajalla. Eikä ole montaa päivää kun vaihdettu laatikkoinen ventti kävi kuivurilla :P Pitääkö tästä vetää johtopäätös, että ventit paskoja. Kaks ysisatasta tällä aukealla, ja kummankin laatikkoa roplattu, toista vieläpä heti uutena... Pienempiä kymmenkunta, ja niiden laatikot lienee neitseellisiä. Kai.
Kummankin uskaltaisin ostaa, jos ois varaa :) Pärjään nykyisilläkin, toistaiseksi, katellaan sitten joskus akselilta JD/case/NH/ventti/maasika...
-
Tuo kunnan auraus johtuu siitä kun portaaton pitää askistakin lämmittää että pääsee liikkeelle ;D ;D ;D ;D
Muuten talvikäyttö on rajua rääkkiä mehuvetoselle .
Lämmin talli on mehuvetosen paras paikka. ;D
Jaa jaa jaaaa.....
Rengin ajokkina Ap ja säilytys paikka oli viimetalvena kylällä ja pohjolan halli. Keppi kone lähti sattuneesta syystä aina hallista kun on minun ajokki ja lähtöpaikka hallilta.
Ps. Noi ap:t lämmittää ittensä ennen kuin rikkovat mitään.5min helposti liikentesen kovastakin pakkasesta ilman naukumista.
Yleensä koneet pyörii meillä sen kahvinkeiton ajan eli 15min ennen solalle lähtöä.
-
Minkäslaisia tekijöitä tuossa kahdessa rajapyykissä (5kilotuntia ja 15 kilotuntia) sitten käytännössä on? Ymmärrän tuon ensimmäisen, mutta joku muuttujahan määrää tuolla välillä kuitenkin sen että tuntihinnan alenema ei ole about lineaarinen. Onko se vain niin, että yli 5000 tuntia ajettu on raskaasti hankalampi myydä jolloin markkinahinta alempi yhdistettynä todennäköisyyteen, että remonttien tarve lisääntyy? Millaisilla poistoilla noihin rajapyykkeihin mennään, luulis että käyttöaste vaikuttaa ja jonkin verran ehkä merkkikin? Ainakin jollakin akselilla.
Itse olen upottanut tuohon ykköskoneeseen ekan 5kilotunnin aikana niin paljon valuuttaa remontteihin että saanen sillä hyvinkin ajaa sinne 15 tonnin kieppeille, varsinkin jos korkona pitää muuta kuin nollaa.. ::)
Sitä olen vain ihmetellyt, kuinka isännillä on varaa vaihtaa muutaman vuoden välein uusi noin 500 tunnin vuosittaisilla ajoilla.. :o
-
Minkäslaisia tekijöitä tuossa kahdessa rajapyykissä (5kilotuntia ja 15 kilotuntia) sitten käytännössä on? Ymmärrän tuon ensimmäisen, mutta joku muuttujahan määrää tuolla välillä kuitenkin sen että tuntihinnan alenema ei ole about lineaarinen. Onko se vain niin, että yli 5000 tuntia ajettu on raskaasti hankalampi myydä jolloin markkinahinta alempi yhdistettynä todennäköisyyteen, että remonttien tarve lisääntyy? Millaisilla poistoilla noihin rajapyykkeihin mennään, luulis että käyttöaste vaikuttaa ja jonkin verran ehkä merkkikin? Ainakin jollakin akselilla.
Itse olen upottanut tuohon ykköskoneeseen ekan 5kilotunnin aikana niin paljon valuuttaa remontteihin että saanen sillä hyvinkin ajaa sinne 15 tonnin kieppeille, varsinkin jos korkona pitää muuta kuin nollaa.. ::)
Sitä olen vain ihmetellyt, kuinka isännillä on varaa vaihtaa muutaman vuoden välein uusi noin 500 tunnin vuosittaisilla ajoilla.. :o
Kyllähän se on kysynnän ja tarjonnan laki. Kaikkein kysytyinpiä lienevät 3000-4000 ajetut. Nuo muutama sata tuntia ajetut on hankalia, kun usein hyvitetty niin, että myyntipyynnöt on helposti korkeammat kuin uuden tingitty hinta.
Jonkinlaisena vaihtoikäoptimin merkkinä on se, minkälaisia tuntimääriä ilmoituksissa laitetaan näkyville. Aika yleisesti yli 6000h ajetuista ei niitä laiteta näkyville.
Ja tottahan sekin on, että riskit kalliimpien remonttien suhteen kasvaa, ja jo pelkästään renkaiden uusimistarve on melkoinen kynnys - juuri vaihdetuista renkaista käytetyssä ei omiaan saa pois.
Urakointikäytössä noiden remonttien merkitys kasvaa, varsinkin hommissa joita ei ajallisesti pysty siirtämään - viikon remonttitauko pahimpaan ruuhkaan kun vie remonttikulujen lisäksi tulot. Ja kun ei ne pirut hajoa joutoaikana...
-
Jotenkin merkkiin ja malliin katsomatta tuntuu, että nykyäänkin ensimmäiset 500-1000 tuntia on semmoista aikaa että koneen mahdolliset lapsentaudit tulevat esille. Seuraavat muutamat tuhannet tunnit näyttävät että kestääkö valittu kone työssä johon se on ostettu. Edellinen sillä olettamalla että konetta huolletaan huolto-ohjelman mukaisesti.
Renkaat, ulkoinen kunto ja mittaritunnit määrittelevät pitkälti koneen hinnan siinävaiheessa kun mittarissa on 4000-7000 tuntia. Itse en näkis ongelmaksi ostaa kymppitonninkaan ajettua konetta, jos edellinen omistaja on sisäistänyt huolellisen huollon merkityksen. Sitten jos koneella on ajettu muutama tuhat tuntia "vaihto mielessä" ja huollettu tyyliin että pelkät moottoriöljyt vaihtoon 1000 h välein, niin ongelmia on tiedossa jossain vaiheessa.
Nykyisen traktorini ostin 6800 tuntia ajettuna ja ulkonäöltään rähjäisenä. Lonkalta heitettynä veroton hinta oli n. 5000 euroa alle yleisen tason. Fiksaaminen ei ole minulle mikään este ja lopullisesti hankinnan ratkaisi, että konetta oli huollatettu merkkihuollossa säännöllisesti. Moottoriöljyt oli vaihdettu tilalla.
Olen koneella ajanut kohta 5 vuotta ja keskeytymätöntä työskentelyä on takana 2300 tuntia.
Edit: Ja tietysti kun nyt menin kehumaan, niin kohta hajoaa jotain kallista :-X
-
Jotenkin merkkiin ja malliin katsomatta tuntuu, että nykyäänkin ensimmäiset 500-1000 tuntia on semmoista aikaa että koneen mahdolliset lapsentaudit tulevat esille. Seuraavat muutamat tuhannet tunnit näyttävät että kestääkö valittu kone työssä johon se on ostettu. Edellinen sillä olettamalla että konetta huolletaan huolto-ohjelman mukaisesti.
Renkaat, ulkoinen kunto ja mittaritunnit määrittelevät pitkälti koneen hinnan siinävaiheessa kun mittarissa on 4000-7000 tuntia. Itse en näkis ongelmaksi ostaa kymppitonninkaan ajettua konetta, jos edellinen omistaja on sisäistänyt huolellisen huollon merkityksen. Sitten jos koneella on ajettu muutama tuhat tuntia "vaihto mielessä" ja huollettu tyyliin että pelkät moottoriöljyt vaihtoon 1000 h välein, niin ongelmia on tiedossa jossain vaiheessa.
Nykyisen traktorini ostin 6800 tuntia ajettuna ja ulkonäöltään rähjäisenä. Lonkalta heitettynä veroton hinta oli n. 5000 euroa alle yleisen tason. Fiksaaminen ei ole minulle mikään este ja lopullisesti hankinnan ratkaisi, että konetta oli huollatettu merkkihuollossa säännöllisesti. Moottoriöljyt oli vaihdettu tilalla.
Olen koneella ajanut kohta 5 vuotta ja keskeytymätöntä työskentelyä on takana 2300 tuntia.
Edit: Ja tietysti kun nyt menin kehumaan, niin kohta hajoaa jotain kallista :-X
[/color]
Kyllä. KOputa ees
-
....
Olen koneella ajanut kohta 5 vuotta ja keskeytymätöntä työskentelyä on takana 2300 tuntia.
Edit: Ja tietysti kun nyt menin kehumaan, niin kohta hajoaa jotain kallista :-X
[/color]
Kyllä. KOputa ees
Ny ei oo muuta vaihtoehtoa kun pysäytät koneen niille sijoilleen, tilaat lavetin ja vinssillä vedät kyytiin ja vaihtokonepihaan. Se kallis remontti on ny ihan muutaman moottorikierroksen päässä.... 8)
-
Jostaki syystä tuli Piitilan Markka meikäläiselekki. Nii siinä lehesä väitettiin, että Dyna Reteellä ei kule 16 kuution paaskakärry... ::)
-
Nyt ois tollanen rovaniemen k-maataloudessa 1000 tuntia ajettu,jokohan tuli omistajalla tai entisellä mitta täyteen
-
Paskapuhetta!! Mä tiedän n. 10 portaatonta 20-sarjalaista JD:tä ja niistä kaksi on vaihteistoltaan alkuperäinen ja neitseellinen. Toisaalta tiedossani olevat 30-sarjalaiset ovatkestäneet. Lisäksi tiedän n. 20 Vario-Fendt:iä, enkä tiedä yhtään mistä olisi loota ollut auki.
Ei voi olla siis sattumaa, että ne hajonneet yksilöt olisivat kerääntyneet juurikin Päijät-hämeeseen. Minkälaisia havaintoja muilta seuduilta on? :)
Tänään viimeksi ehjänä säilynyt portaaton JD käynyt kuivaajalla. Eikä ole montaa päivää kun vaihdettu laatikkoinen ventti kävi kuivurilla :P Pitääkö tästä vetää johtopäätös, että ventit paskoja. Kaks ysisatasta tällä aukealla, ja kummankin laatikkoa roplattu, toista vieläpä heti uutena... Pienempiä kymmenkunta, ja niiden laatikot lienee neitseellisiä. Kai.
Kummankin uskaltaisin ostaa, jos ois varaa :) Pärjään nykyisilläkin, toistaiseksi, katellaan sitten joskus akselilta JD/case/NH/ventti/maasika...
Heh :)
Kannattaa *****illa asiakkaille juu ;)
"Pitkäsenkylän Mr Bean" haltsaa hommat 8)
-
Heh :)
Kannattaa *****illa asiakkaille juu ;)
Jos ottaa vidduiluna yleisesti tiedetyn totuuden, aika herkkänahkainen pitää olla 8)
Mä kerran kuulin työkoneesta joka ei koskaan mee rikki vaikka sitä kuinka käytetään. Vai olikohan se vain unta ::)
-
Nyt löytyi ferkukin jossa on jontikka tauti
http://www.gibbingsandsons.com/MASSEY_FERGUSON_7490_TRACTOR_-ID651-.htm#.UTyIKjcZxTs
Mutta on halpa ku inkun maito kaupassa ::)
-
Nyt löytyi ferkukin jossa on jontikka tauti
http://www.gibbingsandsons.com/MASSEY_FERGUSON_7490_TRACTOR_-ID651-.htm#.UTyIKjcZxTs
Mutta on halpa ku inkun maito kaupassa ::)
Miksi ostaa jontikka, kun paremman saa viistoistatuhatta halvemmallla... oikea vastaus on DYNAVEETEE: http://www.benburgess.co.uk/usedmachinery/tractors/11042612/EUR#.UTy7clfcDGg
-
Se joystic vaihdetaan etu/takalohkoille mekaanisesti hanasta alemman takalasin kautta.
Sähköinen vaihtokatkaisia ainakin meitin 7480 ja 7485 hanalla kytketään ulos tuleva vetokoukku toiminnassa tai ei toiminnassa!
Eikä ole koskaan ollut laatikossa mitään toiminta häiriöitä ja säästää kuljettajaa toi dyna VT.