Onko edes Suomessa tutkittu tuota tiivistymis ongelmaa kunnolla ?
Amerikassa ja Canadassa on tutkittu paljon tätä ongelmaa.
Myös maalajien kesken on huomattavaa eroa ,onko sitäkään tutkittu.
Savimailta on tietoa ja se on kiistattomasti osoittanut että ongelma on ja paha.
Eli et itsekään tiedä onko asiaa edes tutkittu, mutta olet silti täsin varma ja vakuuttunut siitä, että kertomasi 3tn akselipaino olisi merkitsevä tässä suhteessa.
Tuo maalajikohtaisuus on varmasti fakta, täällähän ei noita aitoja savia olekaan. Ja varmastikin viljelykierrolla myös merkitystä.
Tiedän että on tutkittu ,onko kunnolla se on eriasia .Moreeni myös tiivistyy se on tutkittu ja todettu.
Weijolle sen verran että apila on herkkä polkemiselle eli maan tiivistymiselle siihen tulee herkästi apilan tappotauti ja seuraavana kesänä sato on kehno.
Täällä joku iloitsi että mitä sen väliä vaikka ruokamultakerros poletaan ,tuosta edeltä voi jokainen päätellä miten se haittaa kasvia.
Jos tuo huoleton pinnan polkeminen olisi harmitonta olisi esim kyntäminen täysin tarpeetonta ,antaa pinnan tiivistyä kyllä ne kasvit happea jostakin saa vai mitä ?
Juu on se vaan tärkeää ettei peltoa tilsitä pilalle, mutta... Mitä hyvää siinä vanhan kaipuussa on? Vaikka koneet ovat suurentuneet ja työmenetelmät tehostuneet, silti satotasot ovat parempia ja pellot tasakasvuisempia kuin tuolloin ns. hyvään aikaan, vaikka siellä hieman isompi kone möyriikin. Jos sinne pellolle menee väärään aikaan, on se aina väärä aika, eikä siinä mitkään 3tonnin massat auta.
Antaa vain SASsin hokea, että tiivistyy... senhän varmaankin voi aina suoralta kädeltä sanoa. Tiivistymistä, tai miksi sitä ikinä kutsuukaan, mutta pellot ei ole ikänä olleet sellaisessa kunnossa kuin nykyisin. On kai sitä muillakin silmät ja aivot pääsä että sen voi todeta ihan itse, mikä se tilanne pellolla on 
Mää luulen että sen kyl huomaa jos pelto ois tiivistynyt oikeesti, ei vain teoriassa.
Pitääkö siis tulkita että se "tiivistyttäminen" on vain hyvästä 
?
Miksi Suomen viljojen keskisadot ovat pysyneet jo ainakin kolme vuosikymmentä suurinpiirtein samana kaikesta uuden tiedon saamisesta, lajikkeiden, viljelytekniikoiden ja koneiden kehittymisestä, ''peltoaineiden kehittymisestä'' jne huolimatta. Jollakin viljelyn osa-alueella on tapahtunut taantumista. Yksi syy lymyää maan rakenteissa. Kemiallisen viljelyn viljelytekniikka ja yksipuolinen viljanviljely on tuona aikana vähentänyt maan multavuutta. Maan luontainen biologinen kasvukyky on saatu minimiin. Maa on vain tekninen kasvualusta, johon ravinteet lisätään ja kemialla koitetaan saada vilja korjuukelpoiseksi.
Jos peltomaiden rakenne olisi keskimäärin kunnossa; vesitalous sekä kaasujen vaihto toimisi (myös multavuus tässä tilanteessa parempi) olisivatkin keskisadot mittavasti paremmat. On peltoja, joiden viljelijät saavat melkein poikkeuksetta suuria satoja. Heillä ammattitaito on pitänyt maan rakenteen kunnossa.
Keskimäärin suuret, väärinkäytetyt koneet ja täpinäreiskojen luonne ovat huonontaneet peltomaiden rakennetilaa kaikesta muusta kehityksestä huolimatta.
