Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe MF 7499VT  (Luettu 64696 kertaa)

Adam Smith

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 10972
  • Gee!!
Vs: MF 7499VT
Mitkään tutkimukset eivät tue väitettä että sadot olisivat nouseet ,päinvastoin ne ovat taantuneet .Säilörehu sato on laahannut jo kaksi vuosikymmentä samoillaan.Isoilla tilolla on on peltoala kasvanut ja se on tuudittanut harhakuvitelmaan että sato olisi noussut.Myös fosforin käytön vähentäminen näkyy jo selvästi.
Valtavat liete ja sonta kalusto on suurin uhka.
Kaikki eivät osaa keskustella .Heti jos väittää toista aletaan luulla että tuo v.....
ee.Malttia ja rauhallisuutta ei tämä ole maailman vakavinta hommaa. ;D ;D
Ei eri mieltä oleminen ole veetuilua. Vai kumpi meistä kulkee lapion ja penetrometrin kanssa jäähallin kokoisen paskavaunun renkaanjälkiä tonkimassa? ;)

Nurmisadot on nousseet niillä, jotka nurmen viljelyyn keskittyy. Kuiva-ainesadoissa mennään jo viisnumeroisissa luvuissa. Pelkkä tiivistyminen tai oletuksen välttäminen ei ole kuin yksi osa niistä palikoista, joilla sato muodostuu. Säilörehusatojen paikallaanjunnaamiseen suuri syy on siinä, että samassa ajassa, jolla viljoilla on mennyt 3-4 sukupolvea uusia lajikkeita, on nurmipuolella käytössä samat lajit ja lajikkeet vuosikymmenestä toiseen. Perusteluina se, että ne tuottavat hyvin siementä!! Kun asiakas eli viljelijä ei kummempaa vaadi, se riittää. Toinen syy on se, että touhu on jämähtänyt yhteen lajiin, timoteihin. Aivan kuin viljanviljelijät kylväisivät vuodesta toiseen samaa Pohto-ohraa kasarilta?? Miks?

En todellakaan kiistä, etteikö raskas liikenne ole riski pellon rakenteelle. Lantaa levitetään jo monesti kaks kertaa kesässä samalle lohkolle, joten ajokertoja tulee ihan kotitarpeiksi. Olennaisia asioita on silti paljon muutakin kuin pelkkä akselipaino.
                   
*****ilu on jokamiehenoikeus ja syytteen saa vasta se joka lyö.

landehande

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5390
  • verkuilla tulevaisuuteen
Vs: MF 7499VT
>>>>Nurmisadot on nousseet niillä, jotka nurmen viljelyyn keskittyy. Kuiva-ainesadoissa mennään jo viisnumeroisissa luvuissa. Pelkkä tiivistyminen tai oletuksen välttäminen ei ole kuin yksi osa niistä palikoista, joilla sato muodostuu. Säilörehusatojen paikallaanjunnaamiseen suuri syy on siinä, että

***Ensin ne ovat nousseet ja sitten junnanneet paikallaan...


>>>Toinen syy on se, että touhu on jämähtänyt yhteen lajiin, timoteihin. Aivan kuin viljanviljelijät kylväisivät vuodesta toiseen samaa Pohto-ohraa kasarilta?? Miks?

***Aatami on kyllä jymähtänytnyt paikalleen.
Apiloiden, mailasen ja erilaisten natojen sekä muiden laidunseoskasvien määrä kyllä antaa vaihtoehtoja.
Lajikkeiden suppeus kyllä on totta.
Apiloiden oikein käyttäminen antaa peltomaalle lisäravintoarvoa.  Maan kuohkeutuessa biologisen toiminnan ja juuriston mekaanisen vaikutuksen johdosta apiloidenkin satotasot paranevat. Mitä suurempi apilasato on, sitä suurempi on kasvukauden maan käyttökelpoisten ravinteiden lisäarvo.
Pelkät heinäkasvit vievät typen. Sadon saamiseksi typpeä pitää lisätä ja sadon tultua korjattua myös muille ravinteille tulee lisäämistarvetta. Lisäarvovaikutus heinäkasveilla on negatiivinen.
Apilalaitumet jatkavat kasvuaan niin pitkälle syksyyn kuin lämpösummaa riittää ja pakkaset pysäyttävät kasvukauden. Tämä tapahtuu siis ilman lisälannoitusta. 
Heinäkasvit sensijaan ilman lisälannoitusta uupuvat ja kellastuvat. Niiden tuotantokausi on apulannoittamisen lopettamisen jälkeen ohi. Myöskin juuriston maata muokkaava vaikutus loppuu.

Apilat eivät pidä maan painumisesta ja siten asiaan pitää kiinnittää huomiota.

Viimeksi muokattu: 25.09.12 - klo:21:05 kirjoittanut landehande

Adam Smith

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 10972
  • Gee!!
Vs: MF 7499VT
***Ensin ne ovat nousseet ja sitten junnanneet paikallaan...
Toisilla junnaa ja toisilla ei ;)
Lainaus


***Aatami on kyllä jymähtänytnyt paikalleen.
Apiloiden, mailasen ja erilaisten natojen sekä muiden laidunseoskasvien määrä kyllä antaa vaihtoehtoja.
Lajikkeiden suppeus kyllä on totta.
Apiloiden oikein käyttäminen antaa peltomaalle lisäravintoarvoa.  Maan kuohkeutuessa biologisen toiminnan ja juuriston mekaanisen vaikutuksen johdosta apiloidenkin satotasot paranevat. Mitä suurempi apilasato on, sitä suurempi on kasvukauden maan käyttökelpoisten ravinteiden lisäarvo.
Pelkät heinäkasvit vievät typen. Sadon saamiseksi typpeä pitää lisätä ja sadon tultua korjattua myös muille ravinteille tulee lisäämistarvetta. Lisäarvovaikutus heinäkasveilla on negatiivinen.
Apilalaitumet jatkavat kasvuaan niin pitkälle syksyyn kuin lämpösummaa riittää ja pakkaset pysäyttävät kasvukauden. Tämä tapahtuu siis ilman lisälannoitusta. 
Heinäkasvit sensijaan ilman lisälannoitusta uupuvat ja kellastuvat. Niiden tuotantokausi on apulannoittamisen lopettamisen jälkeen ohi. Myöskin juuriston maata muokkaava vaikutus loppuu.

Apilat eivät pidä maan painumisesta ja siten asiaan pitää kiinnittää huomiota.
Varmaan sitten jymähtänyt. Mutta miksei vaihtoehtoja käytetä? Mistä johtuu haluttomuus kehittämiseen? Siitähän viime kädessä nurmisatojen junnaus johtuu, eikä maan tiivistymisestä.

Mä olen kyllä koettanut parantaa joka vuosi, joskus onnistuenkin. Apilanurmen suurin ongelma on lannanlevitys, osin maan painumisesta/tiivistymisestä ja osin siksi, että leikkaava multauslaite rikkoo juurikruunun juuri jälkikasvun kynnyksellä. Toinen ongelma on taas kerran lajike, eniten käytetty on se, jonka lisäysviljely kotimaassa silloin tällöin onnistuu. Sadontuottokyky ja esimerkiksi kasviestrogeenien määrä on näissä heikommalla mallilla. Hyviä puolia on ehdottomasti kotovaraistunut lannoitus, paremmin kasassapysyvä maan rakenne+pieneliötoiminta.

Meiltä puuttuu edelleen lähes kokonaan nurmikasviseosten koeviljelytoiminta. MTT tekee ruukissa ja maaningalla mielenkiintoisia koesarjoja, mutta resursseja on silti liian vähän ja käytännön koetoiminta näyttää jäävän asiastakiinnostuneiden viljelijöiden harteille.
                   
*****ilu on jokamiehenoikeus ja syytteen saa vasta se joka lyö.

Greenpwr

  • Vieras
Vs: MF 7499VT

Toisilla junnaa ja toisilla ei ;) Helpoimmalla keskisato nousee sitä nollaruutua parantamalla, pitkin kyliä niittelevän naapuri-isännän mukaan huonoimpia satoja "korjataan" yksipuolisesssa nurmiviljelyssä olevilta lohkoilta, joille ei karjanlantaa ajeta. Ja jos arvata saa, niin ko. lohkoilla muutkin apu-operaatiot vähemmälle jääneet... Eilen Halolan plantaaseilla niittelyt käynnissä, hieman kellerrystä havaittavissa kasvustossa.

MF365135

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4
Vs: MF 7499VT
Herkille pelloille ratkaisu tiivistymiseen, 1400kg ja 42 din hevosta.. ;D

Peurajussi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 3270
Vs: MF 7499VT
Herkille pelloille ratkaisu tiivistymiseen, 1400kg ja 42 din hevosta.. ;D


Harkitsin itse Majorin ostamista kevätkylvöille. Siihen kun laittais kuussataset taakse ja pallorenkaat eteen, ei paljoa jälkiä jäis..  ;D
Someone´s  gotta be prick and tell true things aloud

Jos nainen on kaunis alasti, on hän sitä myös vaatteet päällä

Tiimo

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 606
Vs: MF 7499VT
Veijohan avasi oikean "pandoran-lippaan" kun tunnusti hankkineensa VT-Massikan. Suunnilleen vastaava tapahtuu aina Fendt keskusteluissakin. Asiantuntijoita in niin paljon että luulisi markkinaosuuden olevan ainakin 50%.
Muutamilla tuntuu olevan suuri tarve todistella kuinka huonon hankinnan toinen . Taitavat ko. henkilöt saada tästä tuhansia pikku orgasmeja.
Veijon niittoalat on sen verran suuria, että on ihan turhaa tulla selittelemään mitään 120 hitech vibraattoriratkaisuja.
Urakointiura ei ole kovin pitkä jos asiakkaat joutuvat odottelemaan urakoitsijaa ja sato vanhenee peltoon. Olen tässä viikon paikkaillut juuri tälläisten urakoitsijoiden tekemisiä puinnissa. Luvataan paljon-tehdään vähän ja kalusto on mitä sattuu.

SAS

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 12800
  • Velehojen Veleho
Vs: MF 7499VT
Humuspitoisuus on voimakkaasti putoamassa pelloissa.
Yksi syy on siirtyä lietelantaan siinä jää humus erittäin vaatimattomaksi .
Turvelanta pellon parantaja.Myös suoraan turpeen ajo pellolle on hyvä mutta joskus kallis ratkaisu.Ennen sitä tuli harrastettua 300 kuutiota hehtaarille paransi pikkuisen humuspitoisuutta.


Jäihän Weijjolla 6 tuntia päivästä käyttämättä ,miksei sitä käytetty niittämiseen ?

Viimeksi muokattu: 26.09.12 - klo:20:36 kirjoittanut SAS

Mystinen Logger,arkinen aivan,Talouden ja politiikan arvostettu tutkija.Ilmastotutkimuksen huippu luotettava kriitikko.Sääennustamisen moninkertainen Suomen Mestari.
Pikkutilallinen yrittää omillaan,suuri tilallinen tarvitsee yrittämiseen EU:n tukea !

zetor8045

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5568
Vs: MF 7499VT
Humuspitoisuus on voimakkaasti putoamassa pelloissa.
Yksi syy on siirtyä lietelantaan siinä jää humus erittäin vaatimattomaksi .
Turvelanta pellon parantaja.Myös suoraan turpeen ajo pellolle on hyvä mutta joskus kallis ratkaisu.Ennen sitä tuli harrastettua 300 kuutiota hehtaarille paransi pikkuisen humuspitoisuutta.


Jäihän Weijjolla 6 tuntia päivästä käyttämättä ,miksei sitä käytetty niittämiseen ?
Oli varmaan niin tehokkaat koneet ettei tarvinnut ;)

SAS

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 12800
  • Velehojen Veleho
Vs: MF 7499VT
Humuspitoisuus on voimakkaasti putoamassa pelloissa.
Yksi syy on siirtyä lietelantaan siinä jää humus erittäin vaatimattomaksi .
Turvelanta pellon parantaja.Myös suoraan turpeen ajo pellolle on hyvä mutta joskus kallis ratkaisu.Ennen sitä tuli harrastettua 300 kuutiota hehtaarille paransi pikkuisen humuspitoisuutta.


Jäihän Weijjolla 6 tuntia päivästä käyttämättä ,miksei sitä käytetty niittämiseen ?
Oli varmaan niin tehokkaat koneet ettei tarvinnut ;)
Toisaalta olisi hitekki riittänyt  ;D ;D ;D ;D ;D ;)
Mystinen Logger,arkinen aivan,Talouden ja politiikan arvostettu tutkija.Ilmastotutkimuksen huippu luotettava kriitikko.Sääennustamisen moninkertainen Suomen Mestari.
Pikkutilallinen yrittää omillaan,suuri tilallinen tarvitsee yrittämiseen EU:n tukea !

bouli

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5976
Vs: MF 7499VT


Nurmisadot on nousseet niillä, jotka nurmen viljelyyn keskittyy. Kuiva-ainesadoissa mennään jo viisnumeroisissa luvuissa. Pelkkä tiivistyminen tai oletuksen välttäminen ei ole kuin yksi osa niistä palikoista, joilla sato muodostuu. Säilörehusatojen paikallaanjunnaamiseen suuri syy on siinä, että samassa ajassa, jolla viljoilla on mennyt 3-4 sukupolvea uusia lajikkeita, on nurmipuolella käytössä samat lajit ja lajikkeet vuosikymmenestä toiseen. Perusteluina se, että ne tuottavat hyvin siementä!! Kun asiakas eli viljelijä ei kummempaa vaadi, se riittää. Toinen syy on se, että touhu on jämähtänyt yhteen lajiin, timoteihin. Aivan kuin viljanviljelijät kylväisivät vuodesta toiseen samaa Pohto-ohraa kasarilta?? Miks?


Valitettavasti tosiaan näyttää siltä että mitä parempi lajike on rehuntuotanto-ominaisuuksiltaan niin sitä heikompi tai ailahtelevampi se on siemensadon tuottajana.
Jos ajatellaan näin puhtaasti siemen sadon tuoton näkökulmasta niin jos saa valita kylvääkö esim. Kasper vai Kalevi nurminataa ei valinta ole vaikea..
Tässä on kuitenkin nyt selvästi tapahtumassa muutos. Sanotaanko viimeisen viiden vuoden aikana erittäinkin selvästi.Tosissaan tuotantoon panostavat osaavat kysyä eri lajeista, lajikkeista, seoksista ja vaativat paljon enemmän mitä aiemmin, aina vaan harvemmin kelpaa se 75/25 timotei-nurminata seos.

Viimeksi muokattu: 26.09.12 - klo:21:10 kirjoittanut bouli

JD6630

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5501
Vs: MF 7499VT
Humuspitoisuus on voimakkaasti putoamassa pelloissa.
Yksi syy on siirtyä lietelantaan siinä jää humus erittäin vaatimattomaksi .
Tätä olin aiemmin nostamassa esille, mutta en sitten jaksanut.
Kukaan tuskin kiistää kuivalannan erittäin positiivisia vaikutuksia niin lannoitteena kuin maan rakenteen parantajana.

Nykyisin vaan aika vaikea vaihtoehto tuo kuivalanta. Vaatii suuret tilat yli sadan lehmän paskat, ja ne pitää ehdottomasti saada katon alle jos meinaa kesän aikana muutakin keretä kuin paskaa levittää.

Adam Smith

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 10972
  • Gee!!
Vs: MF 7499VT
Humuspitoisuus on voimakkaasti putoamassa pelloissa.
Yksi syy on siirtyä lietelantaan siinä jää humus erittäin vaatimattomaksi .
Turvelanta pellon parantaja.Myös suoraan turpeen ajo pellolle on hyvä mutta joskus kallis ratkaisu.Ennen sitä tuli harrastettua 300 kuutiota hehtaarille paransi pikkuisen humuspitoisuutta.


Jäihän Weijjolla 6 tuntia päivästä käyttämättä ,miksei sitä käytetty niittämiseen ?
Kolmesta vuorokaudesta taisi olla kyse, se menee tuossa ajassa tankkaamiseen ja huoltoihin eli koneen rasvaamiseen.

SAS puhuu taas paskaa. Lietelantaan siirtyminen ei muuta yhtään mitään, sama paska menee pellolle, mutta kusen kanssa sekoitettuna. Ja kuiviketurpeen ... Kotieläintuotannon vetäminen johonkin humuspitoisuuteen on oikein viimeisenpäälle mutuväittämää. Peltopinta-alaan nähden meillä on vähän lantaa tuottavia eläimiä, humuspitoisuus laskee ihan muista syistä....
                   
*****ilu on jokamiehenoikeus ja syytteen saa vasta se joka lyö.

kaaleppi

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 762
Vs: MF 7499VT
Noihin painojuttuihin, mikä on Weijon mielestä perhosyhdistelmän rooli pellon tallaamisessa koko säilörehuketjussa? Oma kokemus on nimittäin että perhonen & T vallu 650x42+540x30 renkailla on se ketjun vähiten painuva vehje. Isännät tulee nelisylinterisillä kirpuilla ja pikkupaalaimilla perässä ja painuu aivan hitosti niihin kohtiin jossa minulta on tuskin jäänyt renkaanjälkeä. Semmosia satunnaisia märkiä kohtia mistä minun kalusto on painunut vaikka 10 cm, ei mikään muu vehje pääse enää perässä.

Mitään en tiedä varmaksi, mutta minusta tuntuu että perhosen takakoneet niittoasennossa ei enää tosiaankaan painata sitä koko 2,5-3 tn massaansa. Ne jotenkin tuntuu kelluvan.

Sitten on ajoraidepuoli. Perhosella ajettuna tulee 2 raidetta siihen alaan missä 3 metrisellä normikamppeella tulee 6. Omissa uusissa nurmissa on tänä syksynä saanut ihastella miten nurmipalkokasvit lykkää tulemaan niissä perhosen ajokaistojen väleissä, joita ei ole millään tallattu kertaakaan kevään kylvön&jyräyksen jälkeen. Jopa märissä lätäköissä kasvaa apilaa.

landehande

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5390
  • verkuilla tulevaisuuteen
Vs: MF 7499VT
Noihin painojuttuihin, mikä on Weijon mielestä perhosyhdistelmän rooli pellon tallaamisessa koko säilörehuketjussa? Oma kokemus on nimittäin että perhonen & T vallu 650x42+540x30 renkailla on se ketjun vähiten painuva vehje. Isännät tulee nelisylinterisillä kirpuilla ja pikkupaalaimilla perässä ja painuu aivan hitosti niihin kohtiin jossa minulta on tuskin jäänyt renkaanjälkeä. Semmosia satunnaisia märkiä kohtia mistä minun kalusto on painunut vaikka 10 cm, ei mikään muu vehje pääse enää perässä.

Mitään en tiedä varmaksi, mutta minusta tuntuu että perhosen takakoneet niittoasennossa ei enää tosiaankaan painata sitä koko 2,5-3 tn massaansa. Ne jotenkin tuntuu kelluvan.

Sitten on ajoraidepuoli. Perhosella ajettuna tulee 2 raidetta siihen alaan missä 3 metrisellä normikamppeella tulee 6. Omissa uusissa nurmissa on tänä syksynä saanut ihastella miten nurmipalkokasvit lykkää tulemaan niissä perhosen ajokaistojen väleissä, joita ei ole millään tallattu kertaakaan kevään kylvön&jyräyksen jälkeen. Jopa märissä lätäköissä kasvaa apilaa.
http://pekeija.com/tuotteet2.html   Kaalepin valmetti.   ::)