No niin, vajaa parisataa tuntia vm 2010 otsikossa mainitulla traktorilla takana, raportin paikka:

Taustaksi, traktori tuli Valtra T191A tilalle, pääasialliset työt niittomurskaus pöttinger perhosella, kesantomurskaus agrimaster 320etu+240taka, kultivointi 470 heva siipiteräkultivaattori

*  ketterä, kääntöympyrä n. 11 metriä isoilla renkailla, riittää niittohommassa helposti kääntöön kahdella päistekierroksella. Runko muotoiltu reilusti eturenkaille tilaa antavaksi, ei tarvitse levittää raideväliä kääntyvyyden saamiseksi.

*  hiljainen, Sisun koneella käynti sivistynyt ja äänitaso 2dbi alhaisempi kuin pienempien mallien perkinseillä

*  polttoaineenkulutuksesta vielä aikaista sanoa mitään, mutta keskikulutus tähän mennessä noin 13,5 l/h, joka noin litran vähemmän kuin Valtralla, tosin Valtran lukemissa 7m äkeen vedot kevättöissä raskaalla ladankäytöllä pellontasauksen vuoksi. MF oman esitemateriaalin mukaan Sisun koneella kulutus pitäisi olla kuitenkin  pienempi kuin perkinsillä.

*  portaaton vaihteisto toimii noissa töissä hienosti, vastaa hienosti odotuksiini sen eduista, etenkin niitto- ja varsinkin kesantomurkaustöissä. Ulosoton kierrokset saa olla koko ajan vakiot, ja päisteajo helppoa laajan nopeusalueen ansioista. Ainoa oppimisen paikka on kytkinpolkimen painaminen tai suunnanvaihtaja ylösveto mikäli joutuu yhtäkkiä pysäyttämään isommasta nopeudesta, poljinajollakin vetää hetken jarruja vasten jos yrittää vain ajopolkimen nostolla ja jarrulla pysäyttää. Neliportainen moottorijarrutuksen säätö on mainio ominaisuus, tieajossa 1-2 asennossa ei nosta turhaan moottorikierroksia hidastuksissa ja pellolla useimmissa töissä 4 asennossa pitää traktorin nopeuden hyvin hallinnassa, pysähtymiseen riittää ajopolkimen nosto.

*  Vetovastustunnustelun säätö vaatii kultivaattorin kanssa harjoittelua, työsyvyyden + tunnustelun saaminen kohdalleen ensin hankalaa, säätö millinosatarkkaa. Mutta kun saa kohdalleen, meno vaivatonta

*  käyttöliittymä suomalaiseen ajattelumalliin jotenkin selkeämpi kuin vastaavien fendtien. Muistipaikkoja 6, saa asetukset valmiiksi talteen, jolloin kuskien ei tarvitse säätöihin perehtyä, kunhan valitsevat oikean muistipaikan. Ensin ihmetytti, kuinka asetetut arvot tallennetaan, mutta sehän olikin yksinkertainen, ne on tallessa silloin kun ne on säädetty haluttu muistipaikka valittuna, ei ole erikseen mitään "save" -nappia. Muistipaikkaan tallentuu myös statistiikkaa, eli kulutus, matka ja työkoneen leveyden mukaisesti pinta-alat jne. Ja ne saisi muistikortillekin ja erilliseen pc-ohjelmaan sieltä.

* Käyttö em. kohdan ansiosta kuskeillekin suht. yksinkertaista, jontikkaan verrattuna kuitenkin pari muistettavaa "kuittausta" koneen käynnistyksen jälkeen, käytännössä noissa töissä aina poljinajon valinta, hydrauliikat päälle ja ajastuksien lukitus pois päältä. Tosin jontikassahan ei em. ominaisuuksia edes ollut....

* hydrauliikka toimii hienosti ja säädöt monipuoliset. Opeteltavaakin vielä, en ole keksinyt mistä valitaan käytetäänkö joystikilla etu- vai takapään lohkoja... etukuormaajavarustuksella ohjekirjan mukaan pitäisi olla katkaisija tuota varten, mutta tässä etunostolaite ja vastaava valintakytkintä en ole vielä keksinyt. Ohjekirjasta en toistaiseksi ole tuohon löytänyt vastausta.

* Keulan avautuu mukavasti jäähdytyspatterin osalta, helppo puhdistaa, samoin ilmanputsari helposti käsillä

* näkyvyys isoksi traktoriksi kohtuullinen, keula toki massiivinen, mutta siihenhän on jo tottunut. Takasivunäkyvyys leveiden lokasuojien ja kopin sijainnin vuoksi rajoittunut, tosin oppinut ennestäänkin käyttämään peilejä takakoneiden seuraamiseen.

* Ajoasento kohtuullisen sopiva, ratti tietty omaan tottumukseen vähän iso, mutta onneksi kevyt käyttää. Ajopoljin hieman turhan lähellä jarrupolkimia mielestäni. Hallintalaitteet ja katkaisimet MF tyyliin hyvin sijoiteltu, käden luontaisia liikesuuntia mukaillen. Ainoa ihmetyttävä ratkaisu on hydr. vipujen taakse laitetet nelivedon, lukon ja kierroslukucruiserien katkaisimet, niitä saattaa tahattomasti painaa mikäli tukee kättä konsoliin hydr. käytettäessä. Jokin tukikaari vipujen taakse auttaisi asiaa.

*  tieajossa etupään jousitus ja kaksiasentoinen kopin jousto pelaa hienosti, eipä tämä juuri autolle häpeä

*  häiriöitä toistaiseksi ollut jo ostaessa tiedossa ollut yhden anturin antama vikakoodi, joka kymmenkunta kertaa on vaatinut uudelleenkäynnistyksen. Vika anturissa, vaihto seuraavassa huollossa. Yhden kerran kuskilla katosi kierroslukucruiserista kierroksen, puhelimella neuvomalla asetukset takaisin - vielä ei tietoa hävittääkö omia aikojaan vai säheltikö kuski.  Paineilmakompressorin flex-hihnasta petti jousto, nyt löysällä ja kitisee - tuossa ei ole kiristintä vaan hihna on joustava, onneksi paineilmavarustusta ei tarvita traktorin omiin toimintoihin, joten ei haittaa työtä, menee seuraavaan huoltoon.


Vähän ajatuksenvirtana tuossa,  sekavaa selostusta.

klippejä: 
http://www.youtube.com/watch?v=HWT-QEyce64&list=UU8v9wryG11CSMgebZu7pD-Q&index=6&feature=plcp
http://www.youtube.com/watch?v=BVfmq4EOZbU&list=UU8v9wryG11CSMgebZu7pD-Q&index=9&feature=plcp
http://www.youtube.com/watch?v=_CaWeh1cu9E&list=UU8v9wryG11CSMgebZu7pD-Q&index=10&feature=plcp
http://www.youtube.com/watch?v=r--O7NdKdcA&list=UU8v9wryG11CSMgebZu7pD-Q&index=11&feature=plcp

kuvia:
https://picasaweb.google.com/101553479013691095642/Koneita?authuser=0&feat=directlink

Tutkimusten mukaan 3 tonnia per akseli on maksimi.
Katsotaanpa nyt tämän märän kesän jälkeen jos vielä sattuisi tulla roudaton talvi niin eipä hääviltä näytä ensi kesän kasvustot.
Maailman lopun meininki on meneillään maataloudessa kun pellon hyvinvointi on ohitettu tilojen koon kasvaessa.
Kuunnelkaa nyt edes tämä http://www.youtube.com/watch?v=me5GqKzfpw0

Tutkimusten mukaan 3 tonnia per akseli on maksimi.
Katsotaanpa nyt tämän märän kesän jälkeen jos vielä sattuisi tulla roudaton talvi niin eipä hääviltä näytä ensi kesän kasvustot.
Maailman lopun meininki on meneillään maataloudessa kun pellon hyvinvointi on ohitettu tilojen koon kasvaessa.
Kuunnelkaa nyt edes tämä http://www.youtube.com/watch?v=me5GqKzfpw0

Lainaus käyttäjältä: SAS - 23.09.12 - klo:20:49

Tutkimusten mukaan 3 tonnia per akseli on maksimi.
Katsotaanpa nyt tämän märän kesän jälkeen jos vielä sattuisi tulla roudaton talvi niin eipä hääviltä näytä ensi kesän kasvustot.
Maailman lopun meininki on meneillään maataloudessa kun pellon hyvinvointi on ohitettu tilojen koon kasvaessa.
Kuunnelkaa nyt edes tämä http://www.youtube.com/watch?v=me5GqKzfpw0

Nyt mäkin olen vähän edes samaa mieltä SAS:in kanssa! Toki menee ohi tän topiikin mut kuitenkin, kyllä tuo tila koko on kasvanut vähän turhan rajusti täälä suomessa, tuntuu ettei se kaikilla ole enää niin hallinnassakaan ja eihän se isäntien vika ole vaan meidän edustajien, kyllä täälä suomen oloissa pitäisi pienemällä touhulla pärjätä... se ei oikeen sovi kuvioihin tuo mahdollisimman suuri tila, ku täälä on niin lyhyt tämä kesä aika ja koneet sitten pitää olla niin mahdottomia joka paikassa ja kustannukset hirmuiset ku on isoa touhua, ku pienillä n. 140hv koneilla ei millään enää kerkiä! Vaan pitää olla vähintään 200hv ja enemmän...

Lainaus käyttäjältä: SAS - 23.09.12 - klo:20:49

Tutkimusten mukaan 3 tonnia per akseli on maksimi.
Katsotaanpa nyt tämän märän kesän jälkeen jos vielä sattuisi tulla roudaton talvi niin eipä hääviltä näytä ensi kesän kasvustot.
Maailman lopun meininki on meneillään maataloudessa kun pellon hyvinvointi on ohitettu tilojen koon kasvaessa.
Kuunnelkaa nyt edes tämä http://www.youtube.com/watch?v=me5GqKzfpw0

 Nostolaitemuokkaimen kanssa pyörin muutamana vuonna päisteessä noin yhdeksän tonnin akselipainoilla...lapiodiagnoosin tekijä ei moitetta lausunut...

Lainaus käyttäjältä: Greenpwr - 23.09.12 - klo:21:03

Lainaus käyttäjältä: SAS - 23.09.12 - klo:20:49

Tutkimusten mukaan 3 tonnia per akseli on maksimi.
Katsotaanpa nyt tämän märän kesän jälkeen jos vielä sattuisi tulla roudaton talvi niin eipä hääviltä näytä ensi kesän kasvustot.
Maailman lopun meininki on meneillään maataloudessa kun pellon hyvinvointi on ohitettu tilojen koon kasvaessa.
Kuunnelkaa nyt edes tämä http://www.youtube.com/watch?v=me5GqKzfpw0

 Nostolaitemuokkaimen kanssa pyörin muutamana vuonna päisteessä noin yhdeksän tonnin akselipainoilla...lapiodiagnoosin tekijä ei moitetta lausunut...

Mitä leveämpi rengas niin tiivistymä jää aina sitä pinnempaan... Iso telakaivurikin leveillä teloilla on siitä hauska kun jotain savea talloo niin pinta tulee helposti kovaksi mutta jos yrittää siitä kuorma-autolla niin se pinta halkeaa ja auto putoo siihen...  Ja samanverran painava (ehkä jopa painavempi) traktori+kärry leveillä renkailla menee siitä kuorma-auton jälkien vierestä vielä kevyesti... Eli jotain niillä vaikutusta sillä pintapaineellakin vaan on     Isot koneet joissain tapauksissa auttaa työt suorittamaan optimiaikaan tai ainakin suuremman osan töistä saa hyvään aikaan tehtyä...  Toki painava on painava mutta jos tiivistymä jää pinnempaan niin sen saa muokkauslaiteilla tai oikeilla kasveilla hoidettua...   Viime syksynä todellakin väkisin muokattu/kynnetty todella sitkeä savipelto oli härkäpavulla niin niiden juuret meni tänä syksynä yli 30cm syvyyteen vaikka kyntöaurojen laukaisimetkin antoi välillä periksi niissä kohdissa.. Viljaa olisi tuskin kovin kummoista satoa tullut mutta härkäpapua tuli sentään ainakin vähän    Tälläisen syksyn jälkeen saisi kyllä tulla kunnon routa talvella mikä hiukan möyhentäisi maata...

Mopo on karannut nyt Weijjolta ja pahasti.Nuo Weijjon muutaman sadan tunnin urakoinnit hoitaisi 120 hv hitekillä tuosta vaan.

Lainaus käyttäjältä: SAS - 23.09.12 - klo:21:59

Mopo on karannut nyt Weijjolta ja pahasti.Nuo Weijjon muutaman sadan tunnin urakoinnit hoitaisi 120 hv hitekillä tuosta vaan.

Eipä taitaisi silppurin edessä pysyä niittotahdissa tuolla koneella

Tuosta syvätiivistymisestä on jaksettu jauhaa kohta 20 vuotta, mutta edelleenkään ei löydy pellosta todisteita sille. Jos perusmaa kyntökerroksen alapuolella ei ole läpimärkää, ei taida merkittäviä tiivistymiä syntyä. Tuon perusteella pitäisi, mutta merkkejä ei ole. Ei edes päisteissä, missä on nyt jo neljättä vuotta kiikattu itsekulkevan sontavaunun 25 tonnin massalla neljän pyörän varassa.

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 23.09.12 - klo:22:08

Lainaus käyttäjältä: SAS - 23.09.12 - klo:21:59

Mopo on karannut nyt Weijjolta ja pahasti.Nuo Weijjon muutaman sadan tunnin urakoinnit hoitaisi 120 hv hitekillä tuosta vaan.

Eipä taitaisi silppurin edessä pysyä niittotahdissa tuolla koneella

Tuosta syvätiivistymisestä on jaksettu jauhaa kohta 20 vuotta, mutta edelleenkään ei löydy pellosta todisteita sille. Jos perusmaa kyntökerroksen alapuolella ei ole läpimärkää, ei taida merkittäviä tiivistymiä syntyä. Tuon perusteella pitäisi, mutta merkkejä ei ole. Ei edes päisteissä, missä on nyt jo neljättä vuotta kiikattu itsekulkevan sontavaunun 25 tonnin massalla neljän pyörän varassa.

Savimailla tuo tiivistyminen on tätä päivää.

SAS tuntuu olevan hemmetin negatiivinen tyyppi noin ylipäätään. Milloin sataa, milloin menee muuten kasvustot pilalle, milloin tiivistyy liikaa ja milloin on turhan isot koneet. Ilmeisesti on kuukautiset päällä jatkuvasti(ko?)   

Mopo on karannut nyt Weijjolta ja pahasti.Nuo Weijjon muutaman sadan tunnin urakoinnit hoitaisi 120 hv hitekillä tuosta vaan.