Lainaus käyttäjältä: Köntys - 18.08.16 - klo:08:22

Lainaus käyttäjältä: Oksa - 18.08.16 - klo:07:47

ja laita tuohon katkaisijan tappiin se kumisuoja niin on hyvä koska se katkin on siellä "ulkona".   ite laittannu noihin ulkopuolisiin ja on hyvä käyttää ja ei jäädy edes pakkasella märkänäkään.                   syksyisin aamut on niin pirun arvaamattomia..

Ja johtoliitoksiin kutistesukkaa!

Justiinsa laitonkin tuonne ledit vs xenonit ketjuun kyselyä että miten muut tekee liitokset, nopeasti vai hyvin? Teippi on vähä niin ja näin, liimat kun kuivuu niin ei auta kymmenenkään kerrosta teippiä. Mielestäni kutistesukka ilman muuta.

Nopeasti vai hyvin - tekee mieli vastata että 'hyvin nopeasti'  :-)

Riippuu mitä sen liitoksen sisällä on... liimalla varustettu kutistesukka on kova sana, mutta jos se liitos on muuten jonkinlainen möykky (oikea liitin, abikot tms) niin ei sellaiseen enää sukkaa järkevästi saa. Itse pyrin laittamaan sen verran pitkälti johtoa että liitoksen saa jonnekin kuivempaan ja suojaiseen paikkaan eikä suoraan sinne räystään alle sohjokuraan uimaan... tätä on vaan mahdoton totetuttaa jos johdotukset on jo tehtaalla koneeseen tehty ja liitos on siellä missä se on.

Aika huonoa tuuria on jos hydro hajoaa puimurin käyttömäärillä. Vastaavalla tekniikalla ajetaan mm metsäkoneita 10-kertainen tuntimäärä, ja taatusti keskimäärin kovemmalla kuormituksella.
Periaatteessa sen pitäisi olla hyvin luotettava, ainakin jos sen ohjaukseen ei ole sotkettu liikaa bittejä...

Hydron hajoaminen johtuu kai joko liian kevyestä suunnittelusta ja säästöosilla tehdystä toteutuksesta tai sitten huollossa tehdyistä virheistä tai laiminlyönneistä.
Asian voi kiteyttää kolmeen sanaan: puhtaus, puhtaus ja puhtaus. Ynnä oikea mitoitus ja toimiva jäähdytys. Kuten hydrauliikassa yleensäkin.

Mitään kompromissejä ei kannata tehdä, esim halpa suodatin joka hajoaa kiertoon on ... kauniisti sanottuna väärä paikka säästää.

Mielestäni ei saisi harkita muita vaihtoehtoja kuin hydroveto. Käyttö on yksinkertaisesti niin paljon jouhevampaa ja puinti nopeutuu huomattavasti. Mitä hankalampia kuvioita, niin sitä enemmän mehuveto pääsee oikeuksiinsa. Oma lisänsä on luotettavuuden lisääntyminen, kun kytkin jää pois ja vaihteistoon kohdistuva rasitus minimoituu. Kaksi selkeää vikapaikkaa pois. Jos on jotain pöydän leveyteen liittyvää ehtoa, niin pienempi Sampo on silloin ihan ok. Muuten kannattaa ottaa 2045, koska perä on pitempi ja sitä myöten pui paremmin. Tyyppivikaa voi olla missä vaan, mutta omassa koneessa pöydän käyttöakselin laakerointi on osoittautunut pulmalliseksi. Kuntoa voi kokeilla avaamalla sivupellin ja kokeilemalla nostaa siivapyörästä. Jos antaa pikkuisenkaan myöten, niin minimissään laakeri on selvä. Laakerit jotain 50e kappale, akseli 200e.

Hydron ainoa huono puoli on se että jos sen saa pahasti hajalle niin sitten tarvitaan $$$$$.

Olen asioinut varaosatiskillä samaan aikaan kun toinen asiakas kyseli  hydrostaatin pumppu-moottori-paketin hintaa. Melkein alkoi heikottaa vaikkei ollutkaan omasta koneesta kyse.
Jostakin irronnut rauta oli suodattimista huolimatta kiertänyt järjestelmässä tuhoisin seurauksin. Lienee moskaa tullut niin paljon että suodatus oli mennyt tukkoon ja päästänyt sitten ohivirtauksena läpi.

Kestävyydestä. Yhdessä edellisessä työpaikassa huomasin asennusosastolla pinon uusia akkuporakoneita. Ne oli menossa Tornion terästehtaalle, joka oli silloin todella iso investointi. En muista edes koneiden merkkiä, mutta kysyin sitten verstaan pomolta, että mikä on hyvä merkki noissa, kun täytyisi varmaan itsekin joskus moinen hommata. Siihen tuli vastaus, että ei tietoa, sillä on ihan sama mitä merkkiä työmaalle laittaa, pojat painaa ne urakkahommissa paskaksi niin nopsaan, että ei siinä juuri merkkien paremmuus erotu. Sen takia ollaan siirrytty käyttämään halvinta mitä löytää.

Tuo periaate toimii silloin kun niitä koneita on varastossa / työmaalla auton perällä rivissä puoli tusinaa. Jos se käsissä oleva hajoaa niin on nopsaan korvaava käsillä.

Omassa käytössä se ainoa kone hajoaa juuri homman alkuun ja halpiksenkin takuuvaihto tietää vähintään 40-50 km hakureissua :-(
Silloin arvostaa luotettavuutta, omaa konetta ei myöskään tule käsiteltyä aivan säälittä kun tietää kuka sen hajoamisesta kärsii...
Edellinen poravasarani oli Kress, nykyinen joku Boschin sininen isosta luokasta . Kummastakaan ei pahempaa sanottavaa. Kress oli pieni mun hommiin ja vaihtoi omistajaa.

Polttimesta en tiedä, mutta yleensä mg-venttiilien ym systeemien kelat palavat jos kela ei 'saa rautaa sisäänsä' kuten on tarkoitettu. Eli se vedettävä/työnnettävä sydänosa jumii eikä tee täyttä liikettä tai kela on asennettu niin että se ei ole oikeassa kohdassa.  Vaihtovirralle tarkoitetuissa keloissa rautasydän on olennainen osa kelan induktanssia; jos rautaa puuttuu niin induktanssi on pienempi --> kelan virta kasvaa --> lämpöä syntyy enemmän --> ajan mittaan kela hätääntyy.

Esim kontaktorien kelat eivät kauaa kestä jos sellaista käyttää pöydällä irrallaan, ilman rautaosien muodostamaa mg-piiriä.

Tasavirtakelat eivät sitten käyttäydy noin.

ei enää nykypäivänä pakokaasuja johdeta muualle kuin pakoputkeen

Lainaus

Entäs pakokaasujen takaisinkierrätys?? Jos keksivät et on taloudellisempaa luonnolle jos ne kiertää syylariin 

Onhan niitä savukaasupesureita käytössä isoissa systeemeissä ...

Mitäs jos laittaisi kaksi päällekkäistä harvahampaista "sirkkelinterää" päällekkäin. Alimmainen (tai ylimmäinen) pysyisi paikoillaan ja se toinen pyörisi (tai heiluisi edestakaisin) hitaasti. Neliömäisten hampaiden koko ehkä 2* katkottavan risukon paksuus. Tää siis kulkisi tietysti vaakatasossa puomin päässä vapaasti riippuen. Jos alimainen terä olisi se kiinteä, niin siihen saisi jalakset. Tai siihen liikkuvaankin pyöreän "tatin keskelle"

Mensellä on tuollaisia:

http://www.mense.fi/tuotteet/leikkurit/mallit/   

Ei tietysti ole vaihtoehto edulliselle itsetehdylle.

Suurempien hydraulitehojen käyttäminen ei ole ihan helppoa suunnitella. Häviöihin ja jäähdytykseen pitää paneutua. Isoilla pusikkomurskaimilla saa motonkin hikeentymään kun ilma on lämmin ja kuorma jatkuvaa. Ponsset nyt ovat lämminneet jo metsässäkin ....

Juu tehoa ei saa mistään taiottua enempää kuin mitä pumppu kykenee linjaan antamaan.  Tehon voi vain jakaa nopeuden ja väännön suhteen, jos toista kasvatat niin toinen sitten vähenee.

Hyötysuhteeseen voi jonkinverran vaikuttaa, mitä enemmän systeemissä on vaihteita ym  niin sitä enemmän niihin tehoa hukkuu. Hydraulimoottoreissa lienee paras hyötysuhde keskinopeissa moottoreissa, hyvin nopeakierroksiset tai hidaskierroksiset hukkaavat enemmän tehoa. Linjat kannattaa vähän ylimitoittaa niin ei ahdista.

Lainaus käyttäjältä: supersammakko - 07.08.16 - klo:12:01

Aika käteviä älyluurit on maataloudessa, voin mitata pinta-aloja,

Mitä sovellusta käytät tuohon?

Maajussien kanssa on turha yrittääkkään keskustella nyky teknologian tuomista mahdollisuuksista. Niin takapajuista ja kaavoihinsa kangistunutta sakkia se on (99 % pilaa kaikkien maineen, taas kerran).

Ehkä se ei aina ole takapajuisuuttakaan.

Olen ollut tietotekniikan jonkinlainen edelläkävijä koko ikäni, tosin kylän ensimmäinen maatila-PC oli muualla, johtuen siitä että taisivat siihen aikaan maksaa luokkaa 35 - 40 000 mk.

Tällä hetkellä on tullut jonkinlainen kyllästyminen ja innostuksen puute vastaan.  Eipä jaksa enää kiinnostua pienestä säätämisestä kun ne isot linjat osoittavat jatkuvasti väärään suuntaan.

Merkittävien etujen saaminen digitekniikan kehityksestä edellyttäisi laajempia ympyröitä kuin omani. Siis maataloudessa.
Työ saattaisi olla hauskempaa mutta viivan alle jäävä numero ei paljon muuttuisi :-(

Tarviisko sen olla sen ihmeellisempi tiedonkeruusysteemi kuin Bemareissa on ollut jo 80-luvulta ? Siis sellainen joka keräis tietoa koneen käyttölämpötiloista, rasitusasteesta, öljynvaihdosta kuluneesta ajasta, kylmäkäynnistysten olosuhteista yms. Luulisi että nykyaikaisessa moottorin- ja voimansiirron ohjaussysteemeissä olis jo aika hyvät valmiudet tuollaiselle tiedonkeruulle.

Jossain isoissa katepillarin koneissa ymmärtää laboratorioissa tehtävät öljyanalyysit kun sitä hydeöljyäkin saattaa koneessa olla sen tuhannen litraa.

Noissa on pieni periaatteellinen ero: olosuhdehistorialla pyritään määrittämään oikea huoltoväli. Öljyanalyysillä pystytään myös ennakoimaan koneen kuntoa ja mahdollisesti selvittämään mikä komponentti koneesta on hajoamassa. Öljystä löytyvät erikoisemmat laakerimetallit ym juoruavat ao. osan kulumisesta.

Joskus olen miettinyt olisiko siirrettävästä, erillisestä öljynhuoltoyksiköstä iloa ja voisiko sillä vaihtovälejä hieman pidentää?
Siis hydrauliiikka- ja vaihteistoöljyille. Suodattimiahan noihin löytyy ainakin 3 um saakka.

Noita käytetään kohteissa joissa ollaan joko erittäin tarkkoja (tynnyriöljykin ajetaan täytössä ensin suodattimen läpi) tai sitten kohteissa joissa pyörivät öljymäärät ovat tuhansia litroja.

Laivapuolella on tyypillisesti jos jonkin sorttista jatkuvatoimista filtteriä ja separaattoria joilla suuret voiteluöljy- ja polttoainemäärät pidetään hallinnassa.

On myös tiedossa, että ilmastoinnit menee selväksi, kaikenlaisista määräaikaishuolloista huolimatta.

Aivan kaikki menee aikanaan selväksi, huollosta huolimatta. Rautakankikin vääntyy ja ruostuu. Tai ainakin hukkuu.

Korjaamalla saa sitten vehkeiden elämää pidennettyä, siinä vaiheessa kun pelkkä huolto ei enää riitä :-)

No tässä viestissä ei kyllä ollut mitään hyödyllistä, kunhan tuli tuollainen ajatus mieleen.
Mutta osa ilmastoinneista pelaa kyllä ongelmitta hyvin pitkään. Yhdessä autossa tulee juuri 18 v täyteen ilman minkäänlaista ongelmaa. Kop kop..
Toisaalta taas monet jälkiasennetut työkoneilmastoinnit ovat olleet varsinaisia vikapesiä, ei puolta vuotta ilman hämminkiä.

Minulla alkoi yksi suodatin vuotaa päädyn saumasta. Onneksi kaveri huomasi tien päällä että öljyä valuttaa.

Suodatin oli joko M-Filter tai Teho. Muisti pätkii :-(
Muistan että myyjällä tai valmistajalla olisi ollut joku vakuutus jos olisi huonosti päässyt käymään. Ainakin sain muutaman ilmaisen suodattimen...

Lainaus käyttäjältä: metsajussi - 28.07.16 - klo:23:15

Sen verran asian tynkää että _useimmissa_ ajoneuvoilmastointien kuivainpatruunoissa on myös suodatin. Mutta ei kaikkissa.

Miten mahtaa vaikuttaa laitteiston toimintaan jos alkaa suodatin tukkimaan? Häviääkö teho vai laukeaako koko kuivain lähettäen moskat kennot ja venttiilit tukkimaan? Myöhästyi nimittäin kuivaajan toimitus ja jäi vaihtamatta keväällä kun traktoriin tehtiin ilmastointihuolto, jossa todettiin kylmäaineen määrän olleen lähes tasan oikea, mutta silti ilmastointi paljon heikkotehoisempi kuin meidän toisessa ilmastoinniltaan ihan samanlaisessa Valmetissa on.

Ymmärtääkseni yleensä teho putoaa kun kylmäaineen (ja öljyn) virtaus vaikeutuu:

The receiver/drier should be replaced any time the system is opened for service, and most compressor warranties require it. The desiccant is only capable of absorbing a certain amount of moisture, and when the inside of the system and/or the receiver/drier are exposed to the atmosphere, the desiccant can become very quickly saturated from humidity in the air. If this occurs, the desiccant is no longer effective, and will not provide future protection. Additionally, the filter inside the receiver/drier could be restricted by debris that may have been inside the system. This could diminish refrigerant and oil flow.

Tosin järjestelmässä on kai silloin muuta vakavaa vikaa jos epäpuhtauksia on kierrossa niin paljon että tuo suodatin/kuivain tukkeutuu. Yleensä syynä on tällöin viimeisiään vetävä kompressori.(joka voi johtua taas kuivaimen kosteudensitomiskyvyn loppumisesta ja järjestelmään kertyvästä kosteudesta).

Voi se kuivausaine karatakin kiertoon sieltä kuivaimesta, tukkien ja sotkien koko järjestelmän, mutta epätodennäköistä sekin. Riippuu varmaan paljon ao. kuivaimen mekaanisesta rakenteesta.


Receiver/driers and accumulators rarely fail themselves, but as mentioned previously, need to be replaced whenever the system is opened for any other type of service. When a failure does occur with a receiver/drier or accumulator, it is usually due either to clogging from debris inside the A/C system (like from a failing or failed compressor), or that the bag containing the desiccant has broken open, allowing desiccant material to circulate throughout the system with refrigerant and lubricant. Sometimes, the desiccant material will disintegrate into small sand-like particles. This can cause possible clogging in other system components.

Sen verran asian tynkää että _useimmissa_ ajoneuvoilmastointien kuivainpatruunoissa on myös suodatin. Mutta ei kaikkissa.