Epäilen että täällä ei onnistuisi.

En minäkään keksinyt mikä homman juju on, mutta varmaan itse sen tietävät.
Riittävin reunaehdoin voi varmaan toimiakin, kuten

- ajomatka on lyhyt
- koukkuvaunu on muista syistä olemassa
- lainsäädäntö sallii,  verotus ja vakuutuskäytännöt tukevat
- vapaa kapasiteetti ja kuljetustarve kohtaavat, esim yrityksen autokapasiteetti ei satunnaisesti riitä ja vastaavasti traktori on sopivasti vapaana

Tuskin tuolla mihinkään ulkomaan reiteille lähdetään.
Konttifirmalla on varmaan kaikenlaista kalustoa erilaisiin tarpeisiin. Ehkä lähimmällä ajetaan mikä hommaan sopii ja ehtii.

Ei taida olla maataloudesta, mutta hienosti kulkee. Tasamaalla ja kovalla pohjalla.

Mitähän tuo yhdistelmä mahtaa painaa?

https://www.youtube.com/watch?v=OrQLCTV-f3I

Entisinä (hyvinä?) aikoina yksi tuntemani pöllikuski nosteli 'tapit täyteen' syksyllä uittokanavasta naaratuista ikivanhoista uppotukeista.
Poliisi oli pysäyttänyt muuten vaan siinä kylillä mutta eipä sattunut olemaan vaakaa mukana. Vähän oli katsellut että makaa kyllä raskaan näköisesti?
Kuski rennosti selittämään että kevyitä kuivasiahan nämä, kuoretkin jo lähteneet kuten näkyy. Eihän nämä mitään paina :-) Keli kun oli sateinen niin ei kuorman märkyys mitenkään herättänyt erityistä huomiota.

Oli pitänyt sitten jäädä siihen levennykselle mukamas vielä kiristämään liinoja ja odottamaan partion poistumista, etteivät alkaneet ihmetellä kun Sisu vääntää aivan viimeisiään, mateluvauhtia ja vetoakselit ruuvilla loivaan ylämäkeen.... Muistaakseni kuorma meni Voikkaalle, mutta painoa en enää muista. Joka tapauksessa sen ajan painorajoihin nähden ylitystä oli riittävästi. Silloin ottivat kyllä tehtaalla vastaan kaikki mitä vaan portista sai sisään raahattua.

Olisko paremmalla suunnittelulla tuota ajomäärää mahdollisuus  pienentää?

Tämä riippuu asuinpaikastakin.

Minulla oli tuttavana pohjoisimmassa Lapissa asustellut kaveri. Hän oli sitä mieltä että vajaa 100 km naapuriin (?) iltakylään oli ihan normaali juttu... eihän se ollut matka eikä mikään.

Kyllä myönnän virheeni
Jos mäntä pääsee liikkumaan, paine ei nouse.

Näitä virheitä sattuu itse kullekin, ei sillä väliä.

Välillä huomaan itsekin ajatelleeni jonkin jutun päin mäntyä, ja sitten olen vielä tehnyt kuten ajatellut :-(
Nuorena virheistään vielä oppi jotakin, vanhempana... no joo...

Jos sylinterin männän eri puolilta lähtevät letkut kytketään yhteen, sylinterin poikkipinta-aloilla ei ole merkitystä. Koko letkun matkalla on sama paine, onhan se yhtenäinen letku

Huonosti nukutun yön jälkeen on kivaa jankata :-|

Kyllä se yhteenkytkeminen auttaa lämpölaajenemiseen - silloin kun se sylinteri voi pidentyä ilman suurempaa kuormaa. Ajatteluun auttanee se, että tuohon piiriin voit lisätä sitä enemmän öljyä mitä ulommas männänvartta vedät. Sinne isomman tilavuuden puolelle tulee liikkeen mukana enemmän lisää tilaa kuin mitä pienemmältä tulee öljyä tilalle. Laajentuva öljy liikuttaa mäntää niin että tasapaino hiukan isommalle tilavuudelle löytyy.

Usein vaan se tunkki kohtaa pidentyessään koneessa jotakin vastusta joten painetta sitten kertyy sitä vastaavasti. Ja jos sylinteri on jo valmiiksi maksimipituudessaan niin eipä se sitten enää voi pidetä.

1-toimisellakin ongelma löytyy, esim helmikuussa irroitettu kippiletku saattaa olla ikävä saada heinäkuussa kiinni, tyhjäkin lava tekee sen verran vastusta että painetta löytyy.

Kaveri lainasi kerran kesällä kärryäni jonka jarruletku oli ollut viimeksi talvella kiinni , eikä laittanut sitä letkua (traktorista kun puuttui jarruliitäntä). Jarrut laahasivat niin että savu nousi...

Helpotus perustuu varmaan siihen että paineen ollessa kohtuullisen pieni, liittimien rauhallinen irrottaminen päästää jo tirskahtamaan liiat paineet pois. Irrottaminen on kuitenkin helpompaa kuin kytkeminen jos painetta on vain vähän.

Jos painetta on niin paljon että irrottaminenkaan ei onnistu, sitten on hankalampi paikka...

Olen huomannut sen, että jos paineletkussa on sulkuhana heti liittimen jälkeen (kuten vaikka Multivan lautasmuokkarissa) niin tuon hanan sulkeminen ennen irrotusta auttaa huomattavasti myöhempää kiinnittämistä. Kun tämän letkun saa kiinni, hana auki ja hydrauliikasta paineet pois; tämän jälkeen sen toisenkin letkun saa kiinni leikiten.

Tähän aiheeseen löyhästi liittyen, mitä patentointi tarkalleen tarkoittaa?

- myyntiin ei varmaan saa uusia samanlaisia alkaa tekemään ilman sopimusta/lisenssiä patentin haltijalta
- saako periaatteessa tehdä itselle, omaan käyttöön?
- entä jos on sellaisen on tehnyt omaan käyttöön jo ennen patentin myöntämistä?

- patentti lienee haettu määrättyyn maahan / alueelle
- jos se on haettu Suomeen, Kiinassa voi kai silloin tehdä (eivät taida hirveästi perustaa patenttijuridiikasta muutenkaan :-) )
- voiko muualla valmistettua maahantuoda silloin tänne, myyntiin tai vain omaan käyttöön ? Uutena tai käytettynä? Juuri tuollaisenaan tai osana isompaa kokonaisuutta?

Nimimerkki 'aukko yleissivistyksessä'

Mekaanisesti se on vähän kuin Esan tms pumppu. Akelin päähän tuleva kertojavaihde johon on liitetty sopiva hammaspyöräpumppu.

Hydrauliikan kytkentä on ovela, se kierrättää paluuvirtauksesta ikäänkuin rinnalla traktorin tuoton lisäksi. Tuotoltaan lisäpumppu voi olla esim 1/3 traktorin tuotosta, tällöin lisäpumpun imupuolelle riittää varmasti öllöä vaikka esim sylinteriltä tulee vähemmän takaisin kuin sinne menee.

Kyllä sen pitäisi toimia aivan luvatusti. Aioin vuosia sitten tehdä samanlaisen kytkennän tuohon kärryvanhukseen kun ylimäääräinen käyttämätön voa-pumppukin pyörii  nurkissa, mutta homma tökkäsi vähän siihen että ulosottoakseli on korkeussuunnassa hieman turhan lähellä kärryn aisaa. Se vaihde sattaisi ottaa aisaan kiinni kun  takapyörät ovat ojan pohjalla ja etupää vaikka ojamaiden päällä :-(

Muinoin takapotkussa, jossa vo-akseli oli  vielä alempana ilmeni sama ongelma, laajakulmanivelen limppu otti aisaan jos koneen ajoi oikein pystyyn tai peruutti kärryn riittävän jyrkkään penkkaan tms.

huh, ihan hepreaa taas mulle mutta kuitenkin;   onko noilla esim. lenovon tapleteilla mitään tekoa maatalouden hommissa kun hintakaan ei kuin satasen pintaan tarjuksessa?   androiti vai mikä lie järjestelmänä...

Jos homma on sellaista minkä voi hoitaa selaimella (tai s-postilla tms), niin siinä ne toimivat ihan täysin.

Muussa sitten tarvitaan sovelluksesta Android-versio. Joihinkin mobiilityyppisiin käyttöihin (esim ajopäiväkirja) niitä löytyy hyvinkin,  johonkin taloushallinnon tyyppisiin taas ei. Pitää oikeastaan tietää mitä haluaa sillä tehdä ja sitten tarkistaa tilanne.

Minä taidan jättää nyt bitit rauhaan ja lähden pesemään auroja....

toimiiko liinukseissa noi ikkunan kanssa toimivat ohjelmat?    esim. suonentiedon kirjanpito ja muut vastaavat sen puljun tuotteet?     olis kiva kun olis kone joka vaan toimii eikä jatkuvasti herjaa kuten miun vanha xp joka ei ole nettiä koskaan nähnykään.   päivitystä vaan huutaa ja liian vanhaa torjuntaa...   tahmoo.

Periaatteessa ei toimi . Hyvällä tuurilla saattaa wine-ohjelman avulla toimia, mutta kokeilematta ei osaa sanoa.

Olisin kokeillut demoversioilla, mutta näköjään niitäkään ei saa ladattua ilman että antaa jo puhelinnumeroa myöden tietonsa markkinointiosaston houkuttimeksi... enkä viitsi alkaa leikkimään millään feikkitiedoilla vaikkei se vaikeaa olisikaan.

Mutta eivät todellakaan kaikki Linux - asentelijat osaa
aukaista lähdekoodia, ja tarkistaa sekä kääntää binaarit ,
ettei  sitten yöllä joku käy koneellasi rootin salasanalla.
Itse tietenkin takaat,  että asentamasi jakelu on
varmasti puhdas bugeista ?

-SS-

"Ohjelma jossa ei ole bugeja" tarkoittaa sitä, että niitä ei ole vielä löydetty. Ei sitä että se olisi virheetön.
Yksikään laajempi softa ei ikinä ole virheetön. Kuinkahan monta sataa megaa vaikka windows 8.x päivitykset ovat tällä hetkellä? Ainakin niiden lataaminen ja asentaminen kesti puoli päivää kun yhden win-koneen tuossa uudelleen(m)asensin, ja kuukauden päästä niitä tulee lisää. Kysymys on enemmänkin siitä ovatko ne bugit olennaisia ja vaarallisia. Tietysti on hyvä että päivityksiä tulee ja asiota korjataan. Mutta koskaan isompi ohjelmisto tai käyttöjärjestelmä ei ole 'valmis'.

Tuo lähdekoodin tarkastaminen on kyllä yksittäiseltä ihmiseltä tekemätön paikka. Jo pelkästään itse kernelissä moduleineen on niin valtava massa C:tä, puhumattakaan X-systeemistä ja sitten sovelluksista (joita on tehty monilla eri työkaluilla). Jos ne käy ajatuksella läpi, ja vielä ymmärtää mitä siinä tehdään, niin luulen että kannattaa siirtyä keskustelemaan jo muulle foorumille:-)

Koodeja kuitenkin katselee useampi osaava ihminen kuin Windows- tai OS-X tapauksessa.
Unix-like käyttöjärjestelmät ovat kuitenkin jo alunperin tehty monen käyttäjän ja moniajon järjestelmiksi. Työpöytätoiminnallisuus ei aina välttämättä ole samalla tasolla, tai ainakin se on erilainen, mutta minua se ei ole haitannut. Erilaiset multimediahypetykset eivät välttämättä toimi, ainakaan ilman osaavaa virittäjää. Vaikka Silverlight-videot ja leffojen nettivuokraus ym voi olla hankalaa tai mahdotonta. Samoin kovin eksoottisille (tai halvoille...) oheislaitteille ei ehkä löydy tukea.

Yli 10 vuotta olen ylläpitänyt Isossa Pahassa Internetissä olevia palvelimia, ja kerran olen akuuttiin turvallisuusongelmaan törmännyt. Se johtui liian vanhasta, päivittämättömästä postipalvelinsoftasta, jonka turvallisuusaukko mahdollisti DoS-hyökkäyksen tapaisen lähettämällä sopivasti rikkinäistä dataa palvelimen käsiteltäväksi. Tärkein lause kaikessa tietoturvassa on 'pidä systeemi ajan tasalla, päivitä!'.
Saattaa tietysti olla että en ole kaikkea vaan huomannut :-(

En ole käyttänyt kaikkein kokeellisimpia ja eksoottisimpia distroja, serveripuolella ainoastaan CentOS:ia ja työasemissa Fedoraa. CentOS on kaupallisen RHEL: in (Red Hat Enterprise Linuxin) stripattu, vapaa versio. En myöskään lataile noita mistään romanialais-kiinalaisilta palvelimilta, vaan yleensä Funetin peilistä.

Linuxin käytännön ylläpito on omalla tavallaan myös erittäin paljon helpompaa, toimivan systeemin saa vaikka siirrettyä toiseen rautaan / uuteen virtuaalikoneeseen sillä että yksinkertaisesti siirtää/kloonaa levyn toiseen koneeseen (edellyttäen että ei yritä siirtää 64-bit systeemiä 32-bit rautaan tms järjetöntä) . Kotikäyttäjä-Windowsin lisensointimalli ilman edes asennusmediaa saa minut repimään harvenevia hiuksiani.

Tietysti joku Gentoo on niille jotka tykkäävät kasvattaa pingviininsä untuvat ihan itse :-)

En tarkoita tällä että kaikkien pitää samantien rynnätä asentaman Linux, se ei ole ratkaisu kaikkiin ongelmiin. Se ei ole Windows, ja win-softat eivät siinä toimi (ellei joku wine:llä tms). Mutta oikeissa käsissä se ei ole huono.

Minä en rehellisesti muista milloin käyttöjärjestelmä olisi kaatunut niin että se olisi siksi tarvinnut käynnistää uudelleen (no kerran loppui yhdeltä koneelta levytila..)  Huonosti tehtyjä sovelluksia toki kippailee silloin tällöin.

Jos minun pitää tehdä nettiturvallinen kone, niin väitän että NATtaava yhteys + CentOS ilman tarpeettomia palveluita, ja iptables + SELinux.  Kaikki maailman kikottimet, flashit ja Java-pelit eivät kyllä sitten siinä toimi. Linuxinkin tapauksessa pitää tietää mitä tekee, tyhmä mutta kekseliäs käyttäjä rootin oikeuksilla on ongelmien alku.

Jos tarvitsee erityisiä windows-softia niin silloin Linux ei ole se oikea valinta. Maatalouden puolellakin alkavat monet jutut hiljalleen siirtyä selaimella käytettäviksi pilvipalveluiksi jolloin tämäkin ongelma pienenee.

Minä olen muutamalle vaatimatatonta konetta kaipaavalle seniorille asennellut eri Linuxeja. Aika vähiin ovat tukipyynnöt jääneet, alkuopettelun jälkeen. Työpöytäversio kannattaa valita joku yksinkertainen, XP:tä muistuttava :-) Heitä ei juuri ole haitannut vaikka Silverlight-videot tai elokuvavuokraamot eivät toimisikaan.

Tietysti asiaan vaikuttaa se että itse olen viimeiset 10 vuotta käyttänyt lähes pelkästään Linuxia ja lasken itseni jopa jonkinlaiseksi osaajaksi, niin palvelinkuvioissa kuin työpöydälläkin. Muutamaa pakosta winkkarin vaativaa softaa pyöritän sitten win-virtuaalikoneissa, joilla ei taas mitään muuta tehdäkään.

Just onhan sähköinen hydrauliikan ojaus kaikkine boxseineen hyvin hallussa? Niin ja tietenkin muukin hydrauliikan tuntemus erinomaisella tasolla. Tietenkin myös hyvä hitsaustaito on erittäin tärkeää. Siis onhan nämä asiat hyvinhallussa? Muutoin ÄLKÄÄ HERRANTÄHDEN SEKAANTUKO VANHAAN MOTOON!!! on meinaan sitte semmoisia vehkeitä vanhoina että Kaivuri on hyvin yksinkertainen laite motoon verrattuna.

Edellä on pieni totuuden siemen.

Vaan kyllä ne taidot kehittyvät parin vuoden aikana, ihan käytännön harjoitteiden kera :-)

Tuurilla on myös paljon merkitystä - joku lähes loppuunajettu saattaa toimia yllättävän hyvin, toinen ei pääse puolta viikkoa ilman isompaa ihmettelyä. Pieniä ei lasketa.

Wanhassa wara parempi :-)

http://www.youtube.com/watch?v=DDZXSmZBZ4U