Taitaa koko lypsyrobo olla melkoinen rahastussampo. Vaikka ottaa huomioon, että se on tehty vaikeisiin olosuhteisiin, ja softa on erikoissovellus, niin silti kun vertaa tavallisiin teollisuuskäyttöön tarkoitettuihin roboihin niin kyllä hinta kuulostaa korkeanpuoleiselta :-|

120-130 hv jollei ole huimia rinteitä, ei käytä rankasti mahdollisia latoja jne.... vauhdistahan se myös riippuu. Vähän pienemmälläkin kulkee jos on pakko.

Lainaus käyttäjältä: cosmic_cowboy - 24.01.12 - klo:22:04

Pahnanpuhaltajassa vm 2000 pyöri repijäkelan ja apukelan välinen rullaketju 6*koneenrakennusnormin mukaista nopeutta, kuivui ja katkesi mielellään. Kai niihin voi CE-tarroja liimailla jos sattuu huvittamaan?

Liikkuu todella rivakasti     Kyllä se kuitenkin aika pitkään kestää kun muistaa vaan joka kerta voidella

Kuinka kovaa se sitten menee?

Aikanaan meillä oli MF-86 puimuri, jossa puintikelan käyttö oli ketjulla. Ketjussa ei ollut mitään vikaa siinä vaiheessa kun kone oli muuten finaalissa noin 30 vuoden käytön jälkeen. Samoin moottoreiden jakopäässä on aika vinhaan kulkevia ketjuja... Saattaa voitelu olla se olennainen tekijä tuon keston suhteen. Tuo puimurin vitja taisi olla joku speciaali, nailonholkkilaakeroitu tms.

Eikös Fahreissakin ollut ketjukäyttö - ja vielä joku öllöntiputusautomaatti siinä?

Pari niitä taitaa mullakin vielä olla - ekan hankin hyvin kauan sitten, olikohan silloin juuri uutuus.
Joskus takkusin sen tekstiviestikyselyn ja -ohjauksen kanssa, se oli vähän haasteellinen monessakin suhteessa. Teollisuusmallin gsm-modulilla olisi varmaan ollut helpompaa mutta kun piti väkertää Siemensin kännykällä ja sen 3 V- tasoisella sarjapiuhalla.

Käyttöjännitteen suhteen olen päässyt helpolla kun automaatiosysteemeissä on yleensä aina 24 V tarjolla. Ja saahan noita edullisia pikku hakkureita melko pienellä rahalla jo nykyään. Ajoneuvoissa pitää vaan varautua siihen että tuleva sähkö saattaa olla aika ikävänkin sorttista, rajuja piikkejä saattaa olla tarjolla. Muuntimen suojauksiin kannattaa uhrata vähän ajatusta.

Vaikka tuolta löytyy DC/DC-muuntimia riittävästi, ja isoilta myyjiltä paljon lisää.

http://www.coolpowersolutions.fi/dcdc_koteloidut.htm

Minkalaisen hyd.lohkon tuo sitten tarvitsee, vai käykö siihen ihan normaali sähkölohko.

Siihen käy ihan mikä vaan on/off-tyyppinen sähkölohko, jos logiikan lähdöt ovat releitä. Saa noista rakennettua propo-ohjauksiakin, mutta se on toinen tarina.

Jazzit ovat ihan kivoja - ja suhteettoman halpojakin ominaisuuksiinsa nähden. Jotain olen minäkin noista väkertänyt, vaikkakin enemmän A/D, D/A- ja bitinnysväyspuolella.

Sinänsä kummaa kuraa, kun ei tartu mihinkään, ei edes levikkeiden väliin.
Ja jurtitkin näyttävät yllättävän puhtoisilta.

Tuo motohakkuu taitaa riippua tällä kertaa aika paljon urakoitsijastakin, yhdeltä kuulin ettei isompia kuusia kannata enää yrittää perata kun on niin jäätynyt jo että pitää vierellä ajaen karsia ja toinen näköjään tekee saman kokoluokan koneella koko ajan päätehakkuukypsää myrskyrytöö 

Voi vähän riippua kanssa siitä milloin ne puut on kaatuneet - ja minkälaiselle pohjalle.

Kuorettumisherkkiä savimaita ei siellä päin varmaan sitten oo...

Ja mä luin tuon 'extreme slow plowing'. Ja oikein kaksi kertaa peräkkäin.

Helevata. Menee jo senat sakaisin.

 *** Kyllä kai ne yksittäiset tuulenkaadot on järkevintä tehdä sahalla, vaikkei se mukavin vaihtoehto olekaan. Ja mikäli kaatoja on ihan sumaksi asti, niin moto paikalle ja homma hoituu silloin tosi mukavasti. Isossa motossa kyllä voima riittää runkojen käsittelyyn miten vaan.

Komppaan vankasti.
Jos sahamiehellä on vielä apunaan edes joku maatilapilkki, niin sellainen auttaa paljon. Turvallisuuskin paranee kun voi vaikka ottaa kouralla juuripaakusta varmistusta ja saa vedettyä pahimmista paikoista runkoja ja latvoja pois väljemmille vesille jne.

Eli vähäiselle puumäärälle moottorisaha kainaloon ja hiiappikärryllä työmaalle, paluumatkalla kuorma kotiin.
Suurempia savotoita sitten koneellistaa järeämmin. Tuskin kukaan panostaa kalustossa vain myrskypuita varten, kyllä ne tehdään sivuhommana samoilla vehkeillä joilla muutenkin teutaroidaan.

Pitää tästä lähteä rassaamaan konehia ja lopettaa turhat turinat.. ulkona alkaa jo nähdä jotain.

Mä en oikeastaan usko että mikään motokoura tai normaalikaan koura kestää kiinni jäätyneitä 1,5 kuution puiden repimistä. silloin se koukku mikä muistuttaa sitä routapiikkiä on aika kova sana. Toi sykekoura olisi sitten vaan edullisempi tehdä isoillekkin puille ja jos alustakoneena noin 10 tonnin kaivinkone niin nostovoimat huitelee sitten kuitenkin 4 tonnissa jolloin vähän järeämpikin runko liikahtaa ja kaivuuvoimat on viellä hurjemmat.

Kyllä se kestää kun kuski osaa. Tietysti jos hakkaa pelkkiä tuulenkaatoja niin kovemmilla on , mutta ei nyt 1000 mottia myrskypuita maata kaada jos tavallista hakataan se 100 000 m3 vuodessa.

10 tonnin kaivukone ei pärjää mitenkään kunnon motolle edes voimissa.
Ei nyt tule mieleen muita lukuja kuin tavallinen Ponssen C22 nosturi, joka nostaa 11 metrin päässä 1100 kg, ja kääntöä löytyy jotain 44 kNm. Vertailun vuoksi Haitaksi ZX110 näköjään nostaa noin 6,3 m päästä maan tasossa 1600 kg ilman kauhaa. Jos kaivuriin laittaisi 11 metrin puomin, ei sillä saisi edes tonnin painoista motopäätä ilmaan, vain jotain 600 kg... ja kääntömomenttiakin on 30% (31 kNm versus 44) kNmvähemmän...
Peruskoneen painokin rajoittaa jo voimankäyttöä, päätehakkuumoto kun painaa teloineen ja riimuineen siinä 18-20 t.

Kauhasylkyn murtovoimalle (jota kyllä löytyisi) ei oikein ole motohommissa käyttöä.

Siinä vaiheessa kun runko ei suosiolla enää isolla motolla maasta irtoa, kannattaa homma muutenkin jättää toisenlaiselle kelillle. Pätkiksi ne menee repiessä jo vähemmälläkin voimalla, pienemmät puut katkeilee jo tuolla lelullanikin jos vaan vääntää. Kannosta irroitettuun runkoon saa kuitenkin huiman väännön kun alkaa tyvestä nostaa tai sivulle kääntää. Tyvipätkässä ei kiini jäätyneitä oksia yleensä ole, joten vipua saa helposti 5-7 metriä. Runko taipuu ja oksat irtoavat maasta sitä mukaa kun runko taipuu. Tai sitten katkeaa, yleensä katkeaa viimeistään noin 1/3 latvasta päin jos vaan surutta kiskoo. Mieluummin nostaa vain vähän ja juoksuttelee vaan päätä taas eteenpäin.

Toi kombi on perjaatteessa ihan käypä mutta se vaatisi sen koukun koska motolla ei saa noita puita revittyä samalla lailla. 

Öh, kyllä työmaalle oikean kokoisella hakkuupäällä saa taatusti tehtyä aivan kaiken mitä tarvitseekin. Kyllä se puussa pysyy sen mitä koneessa voimaa löytyy. Jos siis ei yritetä ensiharvennuspäällä tehdä korpikuusia. Tietysti kuskilla pitää olla hiukkanen ammattitaitoa, näissäkin puuhissa on parempi kun ei tee väkisin jos hiukan konstilla onnistuu vähemmällä repimisellä.

Sitäpaitsi kombikourissa on usein erillinen pihti - tosin nykyään kai pyritään mieluummin vaihtamaan koko koura kun siirrytään hakkuusta ajoon. Mutta on niitä yhdistelmäsellaisiakin - eli ei hyvä kumpaankaan tehtävään..

Lainaus käyttäjältä: metsajussi - 14.01.12 - klo:19:04

Varmasti näin.

Tuon hintaisessa koneessa merkitsee tuuri aika paljon, se voi toimia 2000 tuntia lähes ongelmitta, tai sitten tulee isoa ja kallista remppaa toisensa perään :-(

JAA  901 VALAMETTI!  Älä hyvä miäs viitti.....!
901 ja sepävvikkaa löytyy... , tai siis om pakko löytyä!

No joo... en kommentoi :-) Ei tehdä tästä toista metsakoneet.fi -keskustelufoorumia.

En oikeastaan ajatellut mitään merkkiä erityisesti, kuitenkin noilla tunneilla mikä tahansa on mahdollista, jopa se että vehje toimii. Ainakin puoli päivää.

Tässä on yksi syy, miksi mieluummin leikin vähän lelummalla mutta pykälää luotettavammalla vehkeellä. Vaikka tehokkuus onkin paljon alempi, niin harmeja, remonttipäiviä ja menojakin on dekadia vähemmän. Mulla ei ole edes niin suurta huoltotilaa mihin iso moto mahtuisi, ja Pohjolan talli ei oikein talvella kiinnosta räplätä. Viralliseen huoltoon ei näillä puuhasteluilla mielellään oo varaa kun tarkoitus olisi jäädä jotain käteenkin

Lisäksi pärjään ilman lavettia kun hissukseen kilkuttelee ketjujen kanssa, eikä ota hommia 50 kilometrin päästä. Lähempääkin on löytynyt, oikeastaan samalta kylältä ihan riittävästi. Tälläkin hetkellä ongelma on vain siinä, että maat eivät tahdo jäätyä :-|


Joku 30000h ajettu alkaa olla kaikista mahdollisista kohdista rapistunut. Ja vaikka esim pumput olisi jo laitettukin, niin niitä vikapaikkoja riittää vielä huomisellekin. Voimansiirron remontit eivät ole halpoja eikä helppoja. Kyllä sen jo hinnasta näkee, jos uutena 500 000 koneesta luovutaan parilla kympillä, niin pakko siinä on joku riski olla :-)

Vanhempi, yksinkertaisempi ja vähemmän sähköinen ajokone voi vielä pelatakin (joku vanha Kockumi esim, vaikka muutoin ankea onkin), mutta uudempi motokoura, mittalaite ja nosturin, moottorin ja voimansiirron sähköinen ohjaus yhdessä tekee myös sellaisen viidakon että sitä ei tavallinen Taavi minuutissa selvitä missä on vika, jos ja kun joku liitin tai anturi siellä kenkkuilee.

Tai sitten kombimoto. Suunniteltu just tuollaisiin mottimäärältään pieniin, 'puu siellä ja toinen täällä' -kohteisiin, joissa ei huipputuotokseen pääse millään systeemillä.

Mielellään ei ihan tuliterä, mutta ei 30 000 h ajettukaan.

Mitähän muuten kuuluu Pinomäelle? Josta tuli Pinox ja joka sitten myytiin kai venäläisille, oliko joku Harvy Forest tms. Sakarillahan  oli näitä kombikeksintöjä myös, muistan moista joskus tutkineeni.

Varmasti näin.

Tuon hintaisessa koneessa merkitsee tuuri aika paljon, se voi toimia 2000 tuntia lähes ongelmitta, tai sitten tulee isoa ja kallista remppaa toisensa perään :-(