Isompi on aina vahvempi 

Toivottelen hyvää jatkoa ketjun aloittajalle. Ei tämä maailma valmiiksi tule :-)

Mulla on sattunut vahinkoja kuluneiden pikakourien vuoksi. 2 konetta ehti kaatua perästä kunnes uskoin että rankasti sivuttain vääntäville koneille kannattaa kouran lukituspalalle laittaa pieni pultti reikään lukoksi.
Painava 3 m nl-niittokone on pahin. Sama kone nousi irti  muuten naapuriltakin pihatiellä... onneksi vahingot jäivät lähinnä henkisiksi ja yhteen suojukseen .

Pitäisi vaihtaa koko kourat, muutenkin vähän kovia kokeneet. Aika ja työ tekevät tehtävänsä, isäntäänkin  :-(

Al-runkoinen saattaa pahastua nopeammin jos öljyssä on kiinteitä epäpuhtauksia, mutta muuten asialla ei kai ole hirveästi väliä jos käyttökohde ei ole erityisen vaativa. Itse olen alumiinirunkoisesta 60 cm3 pumpusta saanut paineiskuilla rääkkäämällä päätylaipan pultit poikki. Pultit ja tiivisteen vaihtamalla homma jatkui taas.

Eli suodatus ja öljyhygienia kuntoon, näinhän pitäisi joka tapauksessa olla.

Eikö Valtrakin käyttänyt joskus halpaa Al-pumppua siinä moottorin kyljessä ? Eivät ne tainneet välttämättä kovin montaa tuhatta tuntia väljistymättä kestääkään.

Mäntäpumput ovat sitten jo omassa luokassaan, säätyvät vielä seuraavassa. Isoa laadukkaampaa sellaista ei kyllä ainakaan uutena saa satasilla. Reippaampi kaivukoneen tai moton pumppu on tonneja. Oma tehdaskunnostettu satanen Rexi oli säätimineen aikoinaan muistaakseni jotain 2 tonnia, tämän päivän hinnasta ei minulla ole tarkkaa käsitystä.

Tuhdimman säätyvän Kawasakin/Linden/Sauerin/Rexin/Hawen/Sundstrandin tms hinnalla saanee saavillisen  pieniä ja halpoja hammaspyörä-Casappoja... jälkimmäisiä mitenkään halveksumatta. Niidenkin hinta/laatusuhde on ihan OK.

Mulla on omatekemä iso 'kivikatiska'. Siitä ei kyllä tosiaan saa sellaisia löylykisan kipakoita löylyjä, mutta tykkäänkin sellaisista pehmeistä.

Muuten mukava isossa saunassa kun kiviä on moninkertaisesti pikkukiukaisiin verrattuna,  eikä se pehmeä löyly lopu kesken.

pienin yksittäinen pelto on semmonen kaksi aaria,, ette usko kuinka paljo vitutt** äestää ja kylvää sitä. Sen vois kyllä jättää viljelemättä, mutta joka neliöltä on revittävä kaikki tuet mitä irti saadaan..

Ei millään pahalla, mutta eikö joku LHP/niitty olisi ollut tuollaiselle paras ratkaisu? Tai merkata kasvimaaksi tai keksiä jotain.. vaikka marjapensaita, mansikkaa tms omaksi iloksi. Tukikin paljon parempi kuin viljalla, ellei sitten erikoiskasveja kasvattele. Vai miten nää menivät eri tukialueilla... ainakin täällä B-luokan kansalaisilla näin.

Uudesta tukisysteemistä en sano mitään...

Ilmasto kun vielä vähän lämpiää, niin meillä on täällä Suomessakin käytössä sashamaan kalustot ja kunnioitus luontoa kohtaan 

https://www.youtube.com/watch?v=Sjm3Akp3A6k

Yhdistetty uitto ja lähikuljetus :-)

Joo siis kyllä mää nää koneiden eron tunnen. Kuitenkin sekin on puoli faktaa että molemmat pitää suunitella tosi tarkasti omaan työhönsä ja raktoriyhdistelmissä on huomattavasti enemmän liikuvia osia. Sitten kun tosiaan tietää että metallin hinta ei ole kovin kummonen ja cnc sorvit tekee melkein yhtä helposti pienen kuin ison rattaankin niin hyvin äkkiä tulee fiilis että siellä metsäkonepuolella on osattu piin kertotaulu turhan hyvin.

Minusta tuo ei ihan pidä paikkaansa tuo vertailu.

Keskikokoisen ajokoneen moottoriteho taitaa olla siinä 150 kW. Keskikoon traktori - no saattaa kohta olla samassa luokassa.

Voimansiirto - ajokoneen hydrostaattipaketti/jakovaihteisto ohjausälyineen lienee kalliimpi kuin perustraktorin vaihteisto.
Lisäksi ajokoneen vankat telit eivät ole ilmaisia.

Renkaat - taitaa metsäkoneen rengaskerta olla kalliimpi kuin normaalin traktorin - vaikka olisi vain 6-pyöräinenkin.

Hydrauliikka, pumput ja sen ohjaus - ei voi puhua samana päivänä tuoton, ohjaustekniikan  ja laadun suhteen. Siellä ei juurikaan ole 'hinnat alkaen' yksiköitä. Ajokoneen työpumpun, venttiilistön, muiden hilppeiden ja ohjausälyn hinnalla taitaa saada kevyesti koko maatilapilkin kärryineen. Eikä puhuta mistään varaosahinnoista.

Ohjaamo - tasoissa lienee. Mettiäisessä luultavasti laadukkaampi penkki vakiona :-)
Nykyluokan koneissa ohjaamo voi myös kääntya ja pysyä suorassa.

Nosturi ja koura - kuten hydrauliikka, taaskaan ei puhuta ihan samasta asiasta.

Sähköjärjestelmä, valot ym paremmat metsäkoneessa. Yritetty jopa suojata.

Runkorakenne - paino puhunee puolestaan. Tyypillinen tyhjäpaino jollain Wisent-luokan koneella kai jossain 17 tonnin huitteilla, isommat enemmän. Ja se on jalostettua rautaa, ei Ruukin levyä myyjän varastossa.


Minulle ei oikein avaudu missä kohtaa metsäkone on yksinkertaisempi? Traktorityyppinen ohjaava etuakseli siitä puuttuu ja nostolaitteet, mutta etuakselin tapauksessa järeys korvaa ohjaamattomuuden ja traktorin nostolaitteissa ei taas ihmeellisiä osia ole. Mettiäisestä löytyy taas runkolukkoa ym vastaavia hydraulitoimintoja kyllä tilalle. Tietysti jos vertailukoneena on joku Lokomo 909 niin sitten... mutta se ei kyllä maksakaan 300 000 e.

Yleisesti kaikki koneet ovat kyllä järjettömän hintaisia, niin traktorit kuin metsäkoneetkin. Mettiäisiä tietysti rasittavat enemmän nämä ns NRE-kulut; niitä kun tehdään kuitenkin pieniä määriä verattuna vaikka yleisimpiin traktorikokoihin.

Mä lopetin jossain vaiheessa laskemisen.  Viimeinen oli viime keväällä.. oli louhikossa havujen alla vähän reilumpi monttu...

Lainaus käyttäjältä: metsajussi - 05.12.14 - klo:22:58

Lainaus käyttäjältä: SAS - 05.12.14 - klo:22:29

Verottaja ottaa nyt sen kannan että jos kuormaauto yrittäjää tuuraa toinen yrittäjä
se ei kävisi kuin verokirjalla ei ennakkoverokirjalla,(yrittäjänä).Tällästä huhua on liikenteessä.Sama tulisi myös muille esim. maanviljelijää auttelee toinen maajussi
pitäisi tehdä verokirjalla.Huom. tämä on alustavaa tietoa ei varmaa vielä.Toisaalta joku kertoi että käytäntö on otettu jo lokakuussa käyttöön.

Jossain faktaa? Kuulostaa järjettömämmältä kuin seinähulluus...

Niin jos työn tekee tilaajan kalustolla. niin silloin voipi olla jottaei kelpaa kuin verokirja, ellei ole todennettavissa että tekee samaa hommaa muillekin yrittäjille.
Sehän ei koske jos omalla kalustolla tuuraa silloin menee ennakkokirjan piikkiin.

Ihan selkee kuviohan tuo on.

No hieman selvittää tuo 'tilaajan kalustolla'.

Kuitenkin ihmettelen mikä pakko sitä kalustoa on omistaa, monella alalla voi toimia yrittäjänä ilman että omistaa juurikaan mitään surempaa työhön liittyvää kamaa. Konsultiksikin voi ryhtyä vaikkei omistaisi edes läppäriä, hierojalla periaatteessa riittävät kädet jne. Toimialaksikin ilmoitellaan 'kaikki laillinen liiketoiminta'...

Jos maajussi avittaa maajussia, kyseessä on kuitenkin avittajan omaa yritystoimintaa vastaava ala. Eri juttu jos timpuri- tai putkimiesyrittäjä tulee ajamaan, sen ymmärtäisi paremmin.

Kalustosta pitää varmaan sitten tehdä vuokrasopimus, euro päivässä...
Tiedän maatalousyrittäjänkin joka ei omista mitään tuotantoon liittyvää. Vuokraa isoa kotieläinyksikköä eläimineen, rakennuksinen kaikkineen, suuremmat konetyöt tekevät urakoitsijat.

Mutta näillähän se saadaan Suomi nousuun :-/

Verottaja ottaa nyt sen kannan että jos kuormaauto yrittäjää tuuraa toinen yrittäjä
se ei kävisi kuin verokirjalla ei ennakkoverokirjalla,(yrittäjänä).Tällästä huhua on liikenteessä.Sama tulisi myös muille esim. maanviljelijää auttelee toinen maajussi
pitäisi tehdä verokirjalla.Huom. tämä on alustavaa tietoa ei varmaa vielä.Toisaalta joku kertoi että käytäntö on otettu jo lokakuussa käyttöön.

Jossain faktaa? Kuulostaa järjettömämmältä kuin seinähulluus...

Nuo täysperävaunut on viheliäisiä.
Oli viime suvena naapurilta lainassa, enkä päässyt sen kanssa kuivaheinäkuorma päällä pois pellolta.
Rupesi harva teli ahdistamaan tiukassa rummussa. 4tn viiatti vaan ruoputti joka kulmalla soratiellä..

4-tonninen voi olla kevyt juu.

Mitä olen täysperän vetäjiä täälläpäin katsellut niin 8-12 t.... 

Toimiikohan moottorin ja muiden paikkojen voitelu enää suunnitellusti noissa rinteissä?
Ainakin kampiakselin päittäislaakerointi tulee testattua jos kaikki työmaat ovat tuollaisia.
Ankkurin lienee syytä olla luotettavassa paikassa kiinni ja vinssiin ei kannata tulla häiriötä joka päästä sen vapaalle.... minua ainakin hirvittäisi tuolla.


https://www.youtube.com/watch?v=GEcXjUvvMCA

Eiks ls-hydrauliikka oo sitten erikseen ja se antaa öljyt ilman mitään vipuja.

Yleensä kai jos koneessa on kuormantunteva hydrauliikka, niin myös koneen omat lohkot toimivat samalla periatteella. Eli niidenkin venttiilien lohko on samanlainen LS-lohko kuin jossakin työkoneessakin oleva, ja ne ohjaavat pumppua aivan samoin. Sillä ei sitten ole merkitystä liikutetaanko karaa vivulla, vaijerilla vai sähköllä. Eikä sillä onko lohko siinä traktorin persiissä vaiko siellä perunannostokoneen uumenissa.

Karkea idea LS-systeemissä on se, että karaa liikutettaessa se yhdistää sen halutun lähdön paineen myös LS-linjaan komentamaan pumpun säädintä. Systeemissä on aina lepopaine, joka riittää pitämään pumpun 'hereillä'. Yleensä luokkaa 30 bar.

Toinen ero kuormantuntevassa on se, että jos saavutetaan säädetty maksimipaine, niin pumppu ei yritä tuottaa sen yli. Jos sylinteri on ääriasennossaan, kuormaa vaan liikaa tai pikaliittimessä ei olekaan letkua niin pumppu nostaa paineen maksimiin ja lopettaa sitten tuottamisen. Eli se ei aja valittaen varoventtilin läpi vaan kääntää kulmat nolliin. Tällöin se ei juurikaan kuluta tehoa eikä lämmitä öljyä.

Jos järjestelmässä on pääpaineelle varoventtiili, on olennaista että sen asetus on hivenen korkeampi kuin pumpun säätimen maksimipaineen asetus. Muuten käy niin että tiukan paikan tullen koko tuotto (ja koko teho) ajetaankin varoventtilin kautta lämmöksi eikä pumppu hellitä ollenkaan. Minulle kävi mettiäisessä kerran näin, ja sen kyllä huomasi. Kone tahtoi sammua väkisin lähes joka liikkeellä, tuo pumppu haluaa enimmillään noin 100 hv ja koneessa lienee karkeasti saman verran....

Näytäs esimerkkejä sopivista mittareista. Vaihtovirtaahan verkon jännitteillä kaikki pihtimittarit mittaavat tostanoivvaa.

No kyllähän DC-pihtejä löytyy joka lähtöön. Halvin ja siroin mitä olen kädessäni pitänyt oli tuollainen:

http://www.biltema.fi/fi/Tyokalut/Mittausvalineet/Mittauslaitteet/Pihtivirtamittari-DCM-6003-ACDC-15287/

Itselläni on vanha Finest 113, iso, ja kolho. Menee starttivirtoihin saakka, 1000 A. Löytää vaikka koneen sylinterien puristupaine-erot kun katsoo skoopilla starttivirtaa sammutin päällä.


Kallein taisi olla joku skoopin Hall-mittapää jolle luvattiin 100 MHz ja mA luokka.
Herkimmät labran virtaprobet ovat uA-kamaa.... esim tuollainen. Ei näihin hommiin.

http://tinyurl.com/nbl3uqk

Tuntematta rakennetta sen enempää, niin paluuputki pitäisi aina saada menemään öljypinnan alle.

Muuten öljyyn sekoittuu ilmaa, jota ei kaivata pumppuun eikä systeemiin muutenkaan.

Esiohjaukselta tuleva määrä lienee niin pieni että em. säännöstä voinee poiketa...