Lainaus käyttäjältä: Konemies - 27.12.14 - klo:09:50

Kannattanneeko noihin sijoitella, muutama vuosi niin pintalevitys on historian kirjoissa. Saksassa vuodesta 2020 alkaen, tuskin suomen lainsäätäjät pidempään odottelee.

Tuohonhan on kuitenkin vielä 15v. Siis jos esim jostain vanhasta öölikiulusta väsää tommosen kärryvirityksen niin ei kait tuo enään 15v päästä paljoo taloutta rassaa. Tuskin enään tuolloin muutenkaan tarvin lietevaunua.

Tarkoitit varmaan 5 v ?

Ryssä on ryssä vaikka voissa paistais
Kuinkahan kylmässä dieselin kanssa vielä pärjää?

Taitaa siellä -45 jälkeen olla hankalaa. Noissa vehkeissä on varmaan ajateltu asiaa, nuotio tankin alle ja hiiliastia ja puhalluslamppu koneelle... ja pahimmat tauot  annetaan käydä kolkottaa. Tuolla ei taida saada tarpeettomasta tyhjäkäynnistä sakkoja...

Uskallan väittää että noissa olosuhteissa tuollainen karuakin karumpi TDT-55 on varmatoimisempi kuin joku moderni bittiohjattu urea-cr-kone. Voi siinä ajohydrauliikkakin vähän ihmetellä jos lähtölämpö on -50. Kerosiini on kuulemma hyvä laimennusaine dieselille, votka sitten kuskille :-)
Plussaa ovat isot putket tankista ja sitten heti tehokas esilämmitin ennen suodattimia jne.

Kaasukenttien kalustossa saattavat käyttää erilaisia kaasukondensaatteja dieselin sijaan. Ne kestävät vielä enemmän kylmää kuin perinteiset dieseljalosteet. Ainakin näin mainittiin Lenin-instituutin tekemässä tutkimuksessa.

Lueskelin tuota matkakertomusta, muutamia poimintoja:

http://news.nationalgeographic.com/news/2004/05/0512_040512_tvoymyakon.html

- kuolleiden hautaaminen on hankalaa. Sulattavat päivien rovionpoltolla kerros kerrokselta maata että saavat haudattua matalaan. Vuosien mittaan kesäinen pinnan sulaminen ja jäätyminen tahtoo nostaa arkut kuitenkin ylös. Aikaisemin oli haudattu käärimällä kankaaseen ja ripustamalla puuhun roikkumaan, mutta hallinto oli kieltänyt tämän perinteisen tavan.

- digikamerat hyytyvät. Filmi toimii mutta tahtoo olla pakkasessa haurasta ja repeillä. Kameroiden optiikat saattavat vääristää miten sattuu, syynä erilaisista materiaaleista rakennetut linssijärjestelmät ja linssien kiinnitykset jotka lämpölaajenevat/kutistuvat eri tavalla.

- elämä on lähellä luontaistaloutta, lähes kaikilla on karjaa josta saadaan lihaa, maitoa ja turkiksia. Alueen voimalaan tuodaan muualta hiiltä.

- kaikkien on puhallettava 'yhteen hiileen' jotta siellä voi ylipäätään pärjätä. Voimalan työntekijäkään ei ollut jättänyt putkia jäätymään vaikkei ollut saanut palkkaansa 9 kuukauteen.

Paikallinen sääennuste:
http://www.foreca.fi/Russia/Oymyakon

Hyvä taulukko sikäläisestä ilmastosta, valitettavasti vain englanniksi.
http://en.wikipedia.org/wiki/Oymyakon

Tammikuun keskilämpö -47 C,  vuorokauden alimpien keskiarvo -51 C ja kylmin tammikuussa mitattu -65,4 C.
Kesällä siellä on melkein suomalaiset lämmöt.
En ole varma pärjäisinkö tuolla. Tuskin siellä ainakaan naputtelisin tämmöisiä pitkiä juttuja :-)

Lainaus käyttäjältä: malanko - 26.12.14 - klo:11:37

Lainaus käyttäjältä: brotofobia - 25.12.14 - klo:19:29

Votkapäissään on kiva touhuta.

https://www.youtube.com/watch?v=Ln4-er2urs8

Tais tulla vainaa,, kaveri vaan nauraa.

Tuli jotenkin apea mieli. Voi kuvaajallakin hymy hyytyä kun videota kattelee selvinpäin jos sellasia näkee.

Surullinen fiilis tuli minullekin. Leivän (ja vaikka votkankin) hankkiminen noissa olosuhteissa ja tuolla kalustolla ei ole kovin kadehdittavaa. Tarvii olla elämän syrjässä kiinni kynsin ja hampain. Perstuntuma hommaan säilyy taatusti.

Ajattelen vaan että jos joku sanoisi mulle Siperian reunalla että harasoo, siinä on sulle kones, aja ja korjaa. Talven savotta on tuolla päin jokien latvojen takana.... pakkasta se -35 - 45. Saattaisi vähän ankeaa fiilistä pukata.

Kävihän siellä kerran Ponssekin kai demokiertueella. Eivät tainneet juuri uskaltaa hienoja koneita ja hydrauliikkaa liikutella kun oli niin hurjan kylmää silloin, pakkasta jatkuvasti yli -40 C. Ryss.. anteeksi venäläiset kolistivat omaan tapaansa noilla telavehkeillään pölliä hiljalleen laaniin koko ajan.... Muistan vaan lehtiartikkelin ja kuvan aiheesta.

https://www.youtube.com/watch?v=EkyPnMfbU_E tavaritsin kone mikähän lie merkkiään?

Paha sanoa. Tuossa hieman samantapainen

https://www.youtube.com/watch?v=zAd5Wdi2h1A

josta sanotaan että Altai T4 (Don 1500 2). Altai on kuitenkin ollut originaalina telavehjes, mutta olisiko joku harrastanut vähän modifikaatioita ? Veli venäläisen malleja on muutenkin ollut paljon, esimerkkinä vaikka Kirovets 700 josta on johdettu vaikka mitä keksintöjä, teloilla  ja pyörillä, lisälaitteilla jne.. Vaihdetaan moottoria, voimansiirtoa, akselistoja ym. Tehotkin vaihtuu noin 200 - 500 hv.

K-700,K-700A,K-701,K-701M,K-702,K-703,K-704,K-710, ... K744

Tommoinen Kirovets olisi aika kiva eläkepäivien harrastelaite. Sellaista ei vaan saane kokonaisena maahan (ei ainakaan rekisteriin) kun ei taida täyttää kaikkia direktiivejä...

Ei sellaista konetta ole olemassakaan jossa ei jossain yksilössä ole sanomista, syystä tai toisesta. Valmistusvikoja, tyyppivikoja, vahinkoja.
Liian tuoreena olen nähnyt remontissa JD:tä, Casea, Valtraa, Ford/NH:ta, MF:ää ja Belaruksen. Hiivatteja ei ole vastaan tullut mutta niitä on täälläpäin kovin vähän.
Mulla on 23 kpl Perkinsin mäntiä ajossa, 1962 alkaen tähän päivään moottorin takia on tehty 2 remonttia. 35:n kuiva putki lähti liikkeelle ja pilasi samalla kannentiivisteen ja 3070 peruskorjattiin venttiilit lähes 8000 ajettuna. Väljiäkin moottoreita talosta löytyy mutta on niissä tuntejakin takana.

Väljin näkemäni mylly oli Valmet-pohjaisessa Ukko-Marassa. Kesäaamuna +10 C ei lähtenyt enää käyntiin ilman pilottia. Hyvin se pelitti kun vaan sai käymään ja ojaa syntyi, huohotinputki näytti kyllä sangen tarpeelliselta.  Lienee ollut jo elämäntyönsä tehnyt ja jatkoi vielä sairaseläkkeellä.

 Kokemusta 6475 Perkinsillä ja 6475 Sisulla sekä 5455 Perkisillä ja 5470 Sisulla. Jopa noin kolmasosa, neljäsosa menee ainetta enemmän samassa työssä.

Täällä samanlainen 6475 - Perkiisselillä. Mitäs olet moottorista muuten mieltä? Ainakin käyntiääni on vähän hassu, ei voi kehua että käy kauniisti.  Olen välillä miettinyt että minkälaisen iän mahtaa saavuttaa, nyt tunteja on vasta noin 2500. Moottorin - eikä edes sähköjen - kanssa ei ole ollut kyllä minkäänlaista ongelmaa, vielä. Kop kop kop... No 2 sulaketta vaihdoin kun peräkärryn piuha oli oikosessa.

Ihan tarpeeksi kuluttaa tuokin verrattuna pienempiin vanhoihin nelosiin. Ero on suurempi erityisesti kevyissä töissä, tietenkin kun raahataan enempi kiloja, on paineita vaativaa vaihteistoa, ilmastointia sun muuta. Oikeassa työssä syö sitten suhteessa paljon kohtuullisemmin.

Sas kerkes kirjoitamaan tuon,että ihme eittei oo tuettu toiselta puolen niinkuin deutsissa

Minäkin luulin että se varsi ja tappi olisivat haarukassa ja toinen korvake olisi lähtenyt kävelemään. Kuvasta ei hirmu hyvin näe juuri sitä kohtaa. Koneissa joita olen tottunut katselemaan tappi on haarukassa.

Mutta olin väärässä, unohtakaa mun kommentti. Mulla ei ole koskaan ollut (eikä taida tullakaan...) Ärrä-Jonnea. Ei johdu niinkään koneesta vaan kapitaalin puutteesta :-/

Uudelleen asennus kerran vuodessa pitää Windowsin wirkeänä :-)
Tämä lausahdus pitää yhä paikkansa. Omat aineistot talteen ja sileeksi. Ja sitten asennetaan vain ne softat joita oikeasti tarvitaan.

Ei kone teknisesti hidastu ikääntyessään - ellei nyt joku kiintolevy ala oikeasti hajoamaan. Painolastia vaan kertyy vuosi vuodelta jatkuvasti lisää ja joku ohjelmakin saattaa sotkea winkkarin sielunelämää - tai tappelee toisen samanlaisen kanssa.

Linuxista olen tainnut täälläkin joskus jo turista, ei siitä sen enempää.

Auts. Siis ilmeisesti rungon korvake lohkesi mutta varsi ei katkennut.. 
Saiko kovankin tällin?

Näyttää joka tapauksessa sangen ikävältä jutulta  :-((((

5 konetta joista yksi maataloudessa vain nosturina.

Noin 450 hv, 37-155.
Vuosimallien keskiarvo 1982 ... 4 koneista on vm 1988 vanhempia,
uusimman perusteella Urakointiuutiset tulee vielä muutaman vuoden.

Tunteja mittareissa yhteensä  >30 000 h.

Ei oo turha jätkä tämä Danny Macaskill.  https://www.youtube.com/watch?v=xQ_IQS3VKjA

 2:30 jälkeen varsin päätähuimaavaa menoa.

Hienot ovat maisematkin.
Katselin saman kaverin 'Industrial Revolutions' -pätkää myös.
Mä olen varmaan ymmärtänyt fillaroinnin jotenkin väärin aikanaan.
Tuo näyttää niin helpolta.... :-/

Kyllä pituudella on merkitystä :-)

Helpottaa elämää niin monta kertaa. Eipä sillä niin väliä jos ajelee 3 m metsurikasoja kasattuna nätisti uran varteen, mutta kun mennään metsurintyön tuulenkaatoihin, hankalaan maastoon, haamu-urilta puituihin motokasoihin, ylipitkään tavaraan jne niin jokainen metri ulottuvuutta on aina plussaa. Säästyy paljolta nysväämiseltä ja hieromiselta.

Pino on myös usein tieltä katsoen ojan takana eikä aivan viereen pääse. Tukkeja vielä ujuttelee kasan päälle/päältä, mutta jollain energiarangalla ei paljoa viitsi sotkea. Lajittelu helpottuu kun ylettyy laittamaan toisen pinon reunaan ne 2 mäntytukkia kuusikuormasta ilman että tarvitsee siirtyä.
Samoin ulottuvuus auttaa jos tilanahtauden vuoksi joutuu tekemään korkeampaa pinoa, ainakin allekirjoittanut joutuu toisinaan tekemään kuvan mukaisia yli 4 m korkeita taideteoksia :-(

https://www.youtube.com/watch?v=WOkx4L68BfQ

Ei kaatunut vaikka oltiin oikein kamera tuotu paikalle

Mulla teki vaistomaisesti häijyä mahanpohjasta :-|

Olisin varmaan kääntänyt puomin ylärinteen puolelle vastapainoksi.

Täysin keskustelun otsikon ulkopuolelta.

Ihmisen ei tarvitse siirtää bittejä johonkin rekisteriin, koska piipalikka tekee sen itse. Tosin ohjelman sanelemana. Toki ohjelman siirron yhteydessä rekisterien bittejä saatetaan muuttaa, jos on tarvetta.

Ja rekisterien bittejä voi toki laitteen käyttäjä muuttaa esim. katkaisijalla tai vaikka kaukosäätimen napilla. Tällöinkin käyttäjä ei ole suoraan yhteydessä rekisterin bittiin vaan mikro-ojaimen jonkun oheislaitteen ja sisäisten väylien kautta.



Uutta ei tarvitse opetella, kun vielä ykkösten ja nollien kanssa touhutaan. Sovellukset ja tingeltangelit vaan muodostetaan niiden ympärille. Kun opettelee jonkun mikro-ohjaimen suurin piirtein ulkoa, niin on aika hyvin eri suoritinperheistä riippumatta jyvällä "kehityksestä".

Off topic tämäkin, mutta ehkä jotakin harvaa lukijaa kiinnostaa vastapainona niille pölleille ?

Kyllä minusta maailma muuttuu ihan hirmuista vauhtia. Lyhyenä esimerkkinä vaikka itselleni niin tuttu palvelinpuolen LAMP. Eli Linux + Apache + MySQL + PHP. Saattavat vielä uudet tuulet puhaltaa:

http://summa.talentum.fi/article/tv/6-7-2014/70459

Rubyn ja Pythonin kyllä tiedän, muu on ihan 'mitä lienee'.

On tullut mobiilit käyttikset: WP, Androidit, iOS jne. Vanhalla Symbian osaamisella ei ilman pikakurssia applikaatiota synny. Langattomat verkkotekniikat, sovellusten ajo virtuaalisina pilvessä, käyttäjien autentikointi, salaukset, tietoturva. Esimerkkinä vaan.

Jatkan tässä yhden FPGA-projektin ihmettelyä, mikro-ohjain ei oikein tuohon kykene mutta FPGA kykenee. Pitää pureksia dataa 25,17 MHz vauhdilla tiukassa synkronissa ajoitukset säilyttäen, tavoite luoda kelvollista VGA-signaalia epästandardista inputista. Onneksi kaveri on noista tietävämpi kuin  minä... pidän tuota ihan aitona bitinvääntönä kyllä.

Työkalut ovat kehittyneet valtavasti, valitettavasti laatu ei aina korvaa määrää. Ilmeisesti löysimme Latticen Diamond'ista bugin joka kiusaa piiriin oman logiikan rinnalle syntesoitavan sisäisen analysaattorin käyttöä :-(

JD6630:lle

Eli työni tulos on hyvin vaikea nähdä samantien ja kokoajan täytyy olla hyvin sosiaalinen; paljon ihmisiä ympärillä.

Sitten siihen vastapainoksi metsätyöt kaikessa muodoissaan; on hyvin konkreettista esim. olla raivaamassa ja nähdä heti kättensä jälki.

Vähän on ollut samantapaisia ajatuksia, vaikka mulla työ oli sitä että korjasin/säädin elektroniikkaa ja omaa koodinvääntöä oli myös .  Se on tosiaan terapiaa liikutella tonneja ja kuutioita luonnossa, sen sijaan että siirtelee smd-hiluja mikroskoopin alla tai siirtelee bittejä jonkun piirin rekistereihin. Tosiaan jää jotakin pidempiaikaista näkyvää jälkeä kuin jonkun skriptin viilaus jossain pilvenreunan serverillä.

Nykyään en paljoa enää noita bittihommia tee. Ei jaksa enää oikein opetella koko ajan uutta ja viihdyn paremmin konkreettisemmissa hommissa.