Itse maksoin naapurille 10v vanhasta 130hv traktorista vuokraa 23€/h ensimmäiseltä sadalta tunnilta ja sen yli meneviltä 13€/h. Vuotuisella 200h ajomäärällä keskimääräinen tuntivuokra oli 18€/h. Sillä hinnalla ja tuolla ajomäärällä se oli mielestäni molemmille kannattava veloitus. Isommasta ja uudemmasta tuo 22€/h kuulostaa aivan kohtuulliselta.

Sitten kun tarve alkoi kasvaa ostin tilalle käytetyn 30k€:n koneen.

Tuo ilmoituksen äes on NZF, eli piikit neljällä akselilla ja sivulohkoissa yhdet pyörät. NZI oli viidellä akselilla ja sivulohkoissa yhdet pyörät, NZG neljällä akselilla ja sivulohkoissa teli ja NZE viidellä akselilla ja sivulohkoissa teli. Nämä kaikki korvasi NZA eri versioineen. Pelkkä NZ taas on edellämainittuja vanhempi malli.

Meillä oli 20 vuotta tuollainen NZF. Hyvin kesti ja toimi ainakin näillä kevyillä mailla. Jos paljon mättäitä, olkia tai juolavehnää niin saattaa tukkia. Viisimetristä ei tainnut sivulohkoissa olevalla telipyörästöllä edes saada, eikä noista ykköspyöristä ole haittaa kuin kovalla vauhdilla jotain epätasaista lohkoa tai lohkon reunoja äestettäessä, jolloin työsyvyys ei tahdo pysyä, kun pyörä pomppii. Vauhtia tosin silloin on liikaa. Nyt meillä on saman ikäinen, mutta leveämpi NZG. Crossboard olis varmaan hyvä olemassa, mutta nämä omat on olleet palkkiladalla.

Kattila itsessään ok, se et automaatti nuohous olis plussaa.

Automaattinuohouksen saa myös jälkiasenteisena. Kuivaajan vieressä kököttävään vanhempaan stokeriin se ja automaattisytkä lisättiin jälkikäteen. Molemmat stokerit on lamda-ohjauksella.

Ei enää ikinä suomalaista hekepannua, valitettavasti. Kehittämistä vaatisivat paljon. Sinänsä harmi.

Kerrohan nyt, paljonko kalliimmat (=paremmat) laitteet mun kannattaisi hankkia?

Cynic on ymmärtänyt mistä on kyse. Edullista polttoainetta kannattaa polttaa edullisilla, mutta toimivilla laitteilla. Keski-Euroopan vehkeissä syy parempaa hyötysuhteeseen taitaa olla se, että monessa maassa hiukkaspäästöjä pienissäkin laitoksissa on säädelty Suomea tiukemmin. Mutta jos tällaista säätelyä ei ole, niin miksi maksaa kalliimmasta tekniikasta?

Sitä en epäile etteikö tuota omaa kattilaani parempiin hyötysuhteisiin voisi päästä. Olen vain aidon yllättynyt ja tyytyväinen siihen paljonko siinä on potkua.

Lainaus käyttäjältä: Kohta-Sippoolan Kaappoo - 19.01.16 - klo:17:03

Oon ymmärtäny, että kun mennään savukaasujen lämpötilassa alle 150 asteen, voi riskinä olla kosteuden tiivistyminen piipun yläosaan, josta taas seuraa piipun ja kattilan hapettuminen.

Minä en juuri termodynamiikkaa ymmärrä, mutta jos menee 85asteista lämmintä savukaasua jatkuvana virtana hormiin, niin millä logiikalla se kosteus alkaa tiivistyä?

Mä oon ymmärtäny, että kun savukaasut joka tapauksessa jäähtyvät piipussa, alkaa ongelmia muodostua, mikäli kaasuissa oleva kosteus saavuttaa kastepisteen ennen piipun huippua. Tällöin kosteus alkaa tiivistyä piippuun.
Lämmetessään ilma kuivuu ja jäähtyessään kostuu. Lopputulos mahtaa riippua siitä paljonko savukaasut jäähtyvät piipussa.

Joo ei tuo savukaasulämpö huono ole kattilassa, mutta jos se on kattilan jälkeen niin harakat tykkää. Sitä paluu vettä voi lämmittää...

Paljonko Mopopojan mielestä savukaasujen tulisi olla? Alle 100? 

Oon ymmärtäny, että kun mennään savukaasujen lämpötilassa alle 150 asteen, voi riskinä olla kosteuden tiivistyminen piipun yläosaan, josta taas seuraa piipun ja kattilan hapettuminen. En vielä viitsiny kuristaa ilmaa niin paljon että teho tippuis nimellisteholle ja näkis paljonko savukaasut silloin on (kun en sitä ulkoa muista), mutta alle 200 kumminkin. Jos oletettais että 5% paremmalla hyötysuhteella (yliteholla savukaasut 130C - ei muuten mitään järkeä) polttoainetta säästyisi vuodes 1500€ edestä, niin minkäköhänmoisen laitteiston Mopopoika tällaista säästöä silmälläpitäen hankkisi? Todellisuudes uskoisin että paremalla hyötysuhteella voitais päästä 1-2% energian säästöön, eli rahassa 300-600€/vuosi.

Mulla oli sellainen luulo, että stokeri olis mitoitettu sitä mukaa, että huippuja leikataan öljyllä, mutta hellanmaalainen yllätti nyt positiivisesti. Lisäksi ennen öljyä meni jonkin verran kesällä, kun stokeri oli sammuksis, mutta täs nykyises kun on automaattisytkä, niin se saa olla päällä ympäri vuoden.

Ilman energiamittaria taitaa olla paha sanoa irtoaako lämpöä vai onko kulutus vaan luultua suurempi.

Lainaus käyttäjältä: Kohta-Sippoolan Kaappoo - 18.01.16 - klo:00:25

Täällä kun on joskus epäilty mihin Hellanmaan tuote pystyy:

MegaKoneen valmistamasta kontista, jossa on Ala-Talkkarin 400kW laitteet, lähtee nyt energiamittarin mukaan 530kW. Savukaasujen lämpötila n.230C. Polttoaineena 1/3 palaturve ja 2/3 vuosi sitten hakatusta ja syksyllä haketetusta rangasta tehty hake.

Isäntää hymyilyttää, kun luuli, että nyt palaisi jo löpöä.

Ojalaa mukaillen: Ala-Talkkarin ylivoimaa. 

Mikä on kattilan lämpö ?

Lähtevä vesi on 88C ja palaava 68C.

Oma luuloni on että kattila kannattaa mitoittaa sitä mukaa, että sen 360 päivää kun lämmön tarve on alle 400kW, hyötysuhde on mahdollisimman hyvä ja näinä muutamana kylmempänä päivänä menee sitten piipusta vähän harakoille. Kokonaistaloudellisesti saattaisi olla jopa paras, jos kattila olisi aavistuksen pienempi ja aivan huippuja tasailtaisiin öljyllä.

Nimellisteholla savukaasut olisi tietenkin alemmat, mutta mieluummin ajan pienillä ylitehoilla kuin poltan öljyä. Nämä huiputhan ei yleensä kestä kuin muutaman päivän. Nyt ensiö- ja toisioilma n.75% auki, eikä syöttökään ole täysillä. Sopivat säädöt varmistettu tehtaalta ja sekin tiedossa, miten saisi enemmän irti, jos olisi tarve.

Täällä kun on joskus epäilty mihin Hellanmaan tuote pystyy:

MegaKoneen valmistamasta kontista, jossa on Ala-Talkkarin 400kW laitteet, lähtee nyt energiamittarin mukaan 530kW. Savukaasujen lämpötila n.230C. Polttoaineena 1/3 palaturve ja 2/3 vuosi sitten hakatusta ja syksyllä haketetusta rangasta tehty hake.

Isäntää hymyilyttää, kun luuli, että nyt palaisi jo löpöä.

Ojalaa mukaillen: Ala-Talkkarin ylivoimaa. 

Vai osaako joku kertoa C-alueen isosta raivioprojekteista jossa ei ole tarkoitus ollenkaan levittää lantaa?

Ainakaan omaa raiviotani en tehnyt paskan kadottaminen mielessä. Kyllä sinne varmaan joskus paskaakin ajetaan, mutta lannanlevitysalaa on muutenkin riittävästi.

Ja sama tilanne on monella muullakin tätä harrastavalla. Monella ei edes ole kotieläimiä.

Lainaus käyttäjältä: Shrek - 04.01.16 - klo:17:57

Lainaus käyttäjältä: taapero - 04.01.16 - klo:16:21

Oli taas sopeutumisen vuosi, kun katsotaan liikevaihdollisesti

-08 334000e
-09 323000e
-10 312000e   urakointi loppu
-11 214000e 
-12 218000e 
-13 236000e
-14 249000e
-15 171000e

Johdonmukaista kehitystä. -22 liikevaihto lähenee nollaa...   

Voi ennuste osua lähelle, mut jos ei nyt ihan nollille menis.
Menneen vuoden liikevaihdon pieneneminen seurausta maidon hinnanlaskusta, honkajoen kyydistä, menetetyistä vasuista, eläinpääoman kartuttamisesta mm...
Seuraava rappu alaspäin tulee tosiaan -20 -21 kun lopettelen lypsyt ja ajattelin siirtyä harrastuksen pariin josta tulee sitten uusi työnkuva  eli emolehmätuottaja , lopullisesti pillit pussiin -27 jonne asti on vuokrasopimuksetkin.

Järkevän kuuloista, että kun on päätetty lopettaa (eläköityä?), tehdään se suunnitellusti.

Nykyisen asukkaan esi-isä muutti ko. taloon 1800-luvun puolella, joten nykyasukkia ei tuosta keplottelusta voi syyttää. En ole esittämäni tapauksen tarkkaan hallinnolliseen puoleen (kauppakirjat etc.) perehtynyt, mutta mietin, onko kolme polvea nyt asunut oikeudetta tätä taloa...

Käsittääkseni joissain tapauksissa pitkään jatkuneen käytännön voidaan katsoa muodostuneen sopimukseksi, vaikkei siitä mitään kirjallista sopimusta olisikaan tehty. Eli näin ollen tuossa tapauksessa maanomistajalle olisi muodostunut jonkinlainen rasite ajan kuluessa, vaikka sitä ei olisikaan mihinkään kirjattu.

Juristithan nuo sopimus- ja oikeusasiat paremmin tunteen. Niitä kannattaa konsultoida. Vois vaikka MTK:n lakimiehiä aluksia vaivata.

Olen näitä maatalousurakointia parempia vaihtoehtoja ennenkin käynyt läpi, mutta kerrataan keinoja tienata peltotulojen päälle esim. käteen jäävä 10 000€, mikä on arviolta saman verran mitä 30 lehmästä oikeasti jää ekstraa verrattuna siihen että on vain ne pellot (ainakin 2015-2020 maidon hinnoilla) :

Meinaatko ettei nykyisellään lehmistä jää kuin tonni käyttökatetta per eläin?

Olen kyllä siinä samaa mieltä että väkisin ei kannata kenenkään eläimiä pitää, jos tuntuu ettei sillä elä eikä se huvita, mutta tohtisin väittää että enemmän tulot tippuu kuin tuon 10k€. Itse saisin nykyisillä hintasuhteilla 30ha:lta, mikä kait vaaditaan ruokkimaan ne 30 lehmää, jäämään ennen poistoja n.20k€. Jos sen mukaa alkaa elämäänsä laskemaan niin voi tili olla aika äkkiä tyhjä. Itsekin huollatan ja korjautan paljon koneita yhdellä entisellä lypsykarjatilallisella, joka tosin aloitti remonttihommat jo ennen lehmien lähtöä, mutta siihenkään ei kannata lähteä kuin soitellen sotaan.

Itse pyrin ennemmin välttämään tuota veromaksua,tuloja maksomoiden tietenkin.

Miten tämä onnistuu? 

Mun ajatuksis DF on alkanu vaikuttaa aivan varteenotettavalta. Varaosahuollosta en ole kuullut kuin pelkkää hyvää, vaikka nykyinen ja edellinen maahantuojat ovat pieniä tekijöitä markkinoilla. Ja itse konehan on saksalaisen laatumerkin maineessa.