Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: [1] 2 3 ... 42

Viestit - Kohta-Sippoolan Kaappoo

Yksi vaihtoehto olis hankkia kunnollinen äes kun ei toi nykyinen nostolaite väderi oikein pure savisiin maihin, mutta sekin vaatii sen isomman traktorin hankinnan.

Kyllä se TopDown jne. vaatii ainakin ison veturin. Kolme metrinen kultivaattori vaatii liki 150hv ja siihen kun lisää vielä eteen kiekkoja, niin voimaa saa uppoamaan sen mitä on tarjolla.

Joten ennemminkin kunnon äes!
Se ketju kannattaa vaihtaa suosista ennen kuin on niin kulunu, että tippuu tai katkee. Samalla kannattaa vaihtaa sen kiristimen rattaat ( se alempihan on jo otettu kokonaan pois).
Tiedät varmaan suunnilleen millaista tulosta tila tekee nykyisin. SPV:n jälkeen tilanne on muuten sama, mutta SPV-laina vie osan tuloksesta. Jos sitten rakennatte sen pikkupihaton, tulot pysyvät edelleen samoina, mutta lainanhoitokulut kasvavat. Jos taas rakennatte 70 lehmän pihaton vaikkapa sillä robolla pitäisi 30 lehmän tuloilla maksaa uusi navetta, että pääsisi samaan tulokseen kuin vanhalla navetalla. Onnistuuko?
Miksi vaikkapa 1000 euron säästöä apulantakustannuksista ei haluta ottaa, mutta 100 euron säästöstä kasvisuojeluaineista avataan ilkamoiden ihan oma viestiketju?

Kasvinsuojeluaineissa on yleensä kyse täsmälleen samasta aineesta.

Lannoitteessa valintaan vaikuttaa sekä hinta, että laatu. Itse olen ostanut sekä Yaraa, Cemagroa, Beloria että A-rehun ja Agroyn tuomaa lannoitetta. Kahtena keväänä olen tapellu tukkivien lannoitevantaiden kanssa, eikä se ole muutaman satasen väärti. Mutta kun hintaero on ollut riittävä, olen ottanut riskiä laadun suhteen. Mikä on riittävä hintaero riippuu varmaan isännästä. Mulle se on luokkaa 10€/t.
Keskipakoislevittimen läpi menevä tavara saa sitten olla lähtökohtaisesti halpaa.
Tälle kevättä varastossa on/sinne on tulossa sekä Yaraa, että ureaa.
En tiedä, miten paljon maidolla on tuotantoon sidottua tukea, mutta tunnetusti sellainen tuki tai suojatut minimihinnat aiheuttavat pahimmat ylilyönnit markkinahäiriöiden saralla.

Kyllä niitä markkinahäiriöitä, viljan markkinoimismaksuja, voivuoren pakkopurkuja voita pakkomyymällä viljelijöille, vientimaksuja, pakkokesannoimisia, lannoiteveroja, mitäpä vielä, kaikkea kiusaa oli vanhaan hyvään aikaan, kun hinnat olivat niin hyvät, että kannatti tuottaa keinolla millä hyvällä vielä muutama kilo/litra enemmän. Esimerkiksi 1982 Kemiran oppaassa ei lannoituksen kannattavuuskäyrä milloinkaan tullut vaakasuoraksi, ainoa lähin este oli lako tai polttovioitus, mutta kovillakin tasoilla sai markalla kolme takaisin. Nyt on aika nopeasti tilanne, jossa eurolla ei saa kuin euron takaisin, silti moni paikoin jatketaan niin pitkälle kuin uskalletaan, koska onhan se kiva kun on isompi kuin naapurilla.

-SS-

Suurimmillaan maidolla tuki on suurempi kuin maidon tuottajahinta? Ja suurin osa maidosta tuotetaan tukitasolla 15-20% jos hintataso 35-40 c/l.
Ja viljat tuotetaan tukitasolla 50-60%

Ja sian- & broilerinliha tukitasolla 2-6%.
Varaosapuolen järkkääminen on haasteellinen juttu. Täytyis 675:een hommata uusi muoviosa kojetauluun, kun sammutinvipu repeytyi maskista irti. Tässä olisi mielenkiintoinen testi Turun Konekeskukselle... ;D

Ei se ainakaan huonompaan suuntaan voi mennä.
Ei navetas, mutta kanalas on ollu nyt 1,5 vuotta FarmLedin lamppuja 80kpl. Päällä 16h päiväs ja yhtään ei oo vielä hajonnu. Kahdes muus hallis loisteputket ja niiden liitäntälaitteita saa olla vaihtamas tämän tästä. Lisäksi valon väri (tai taajuus) jotenkin silmää miellyttävämpi ja virran kulutus n. puolet loisteputkista.

Ulkovalaisimina on sitten jotain harakiriledejä. Niistä osa toimii vielä puolentoista vuoden jälkeen.

Mitä harakiri loisteputkia sulla on? 2004 laitetuista loisteputkista vaihdettu 5 putkea. 2008 mallisista 2 pimiänä, mutta ei kukaan vielä vaihtanu, ja uusimmista tietysti kaikki kunnos.

Kyllä nuos loisteputket kestää.

2004 laitetuis on Helvarin liitäntälaitteet. Ne alkoi hajoilla heti uudesta. Korjatut on kestäny olovanansa paremmin ja nyt runsaan kymmenen vuoden jälkeen niitä ei tartte vaihtaa niin usein ku ennen.

2008 laitetuis on Osramin liitäntälaitteet. Ne kesti ensimmäiset kuus vuotta, mutta nyt niitä on sitten alkanu hajoilla.

Kai se on vaan niin että toisilla ei mikään kestä.  8) Sähkärin ja tukun mukaan noitten kestävyys on aivan valmistussarjasta kiinni. Saman valmistajan toimittamista liitäntälaitteista joku satsi pelaa hienosti ja toiset vähemmän hienosti. Saa kuulemma teollisuushalleis ja kaupoiskin sähkäri kiipiä aika paljon jos on sattunu vähän huonompi erä.
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka-ja-talous/tuki-vet%C3%A4%C3%A4-tuotantoa-pohjoiseen-1.140120

Maastullissa taas kerrotaan Atrian hienoudesta:

Toimitusjohtaja Juha Gröhnin mukaan Atria ei yritä ajaa tuotantoa lähelle teurastamoita. ”Suoraa yhteyttä tilan ja teurastamon sijaintipaikoilla ei ole.”

Kun otetaan huomioon että teurastamot eivät myöskään ole kovin lähellä kuluttajia, niin onko ne ihan tikkaa heittämällä pistetty minne sattuu? Vai onko "kaverisuhteet" vaikuttaneet kanssa?
 

 Helpompi valmista lihapakettia varastoida ja kuljettaa kuin elävää eläintä.

Ja eiköhän historialliset syyt, jotka juontaa jo osuuskuntien perustamiseen, oo vaikuttanu sijaintiin. Tykkänään uusia ei oo pahemmin rakennettu, vaan pikemmin vanhoja karsittu pois. Vois ajatella niinkin, että teurastamot on jääny sinne missä on eniten tuotantoa.
Ei navetas, mutta kanalas on ollu nyt 1,5 vuotta FarmLedin lamppuja 80kpl. Päällä 16h päiväs ja yhtään ei oo vielä hajonnu. Kahdes muus hallis loisteputket ja niiden liitäntälaitteita saa olla vaihtamas tämän tästä. Lisäksi valon väri (tai taajuus) jotenkin silmää miellyttävämpi ja virran kulutus n. puolet loisteputkista.

Ulkovalaisimina on sitten jotain harakiriledejä. Niistä osa toimii vielä puolentoista vuoden jälkeen.
Tehty, alvia joutui maksamaan muutaman tontun, maatalous melkein saman verran tappiollista.
Mitenkähän tuokin on mahdollista, maksat ihan jäätävästi vuokria vai?
Tein täydet poistot. Myelit vähennän edelleen palkkatuloista. Ai niin myin vähän puuta..

Miksi?
Lähinnä tietenkin kiinnostaisi toimivuus suoraan sänkeen ajettaessa eri maalajeilla. Kun tuota olkeakin tahtoo olla Etelä-Suomen savimaita enemmän näillä multavilla mailla.

Ajatuksena olisi hommata jonkinlainen muokkain, jolla voisi keväällä avata sänkiä ja äestää olkisimpia kultivaattorilla ajettuja maita joilla normaali s-piikkiäes pakkaa tukkia ja syksyllä mahdollisesti muokata osaa maista syysviljoja varten.

Kultivaattorilla ei keväällä tahdo saada riittävän tasaista muokkauspohjaa matalaan ajettaessa ja syksyllä taas voisi hyvin vettä läpäiseviä maita muokata jollain kultivointia ja kyntöä nopeammalla tavalla. Lähinnä kiinnostaisi tuollainen Taifuunin ja Allrounderin tapainen laite, mutta kun niitä taitaa sen verran vähän olla käytössä, niin ajattelin nuosta Multivan ja Potilan versioistakin kysyä kokemuksia. Niissä piikkiväli on tiheämpi, mutta jaettuna useammalle akselile. Omaan tarpeeseeni ovat vaan turhan kalliita.
MV-Agentin piikeistä voisi tuollaisen rakennella itsekin, mutta ainakin käytetty hinattava uusilla piikeillä päivitettynä tulisi maksamaan liki saman mitä esim. uusi Rolmako. Kapea nostolaiteäes uusilla piikeillä ei tulisi paljon toista tonnia maksamaan. Sellaista voisi kokeilla, mutta mitään myyntiarvoa sillä ei olisi jos se ei toimisikaan. Ja miten mahtaa kestää normiäes sänkipiikkejä?
Sellainenkin vaihtoehto olisi, että päivittäisi kultivaattorin, jossa piikit ovat kahdella akselilla, kolmiakseliseen hinattavaan. Välirahaan tosin menisi yhden sänkiäkeen hinta aika vikkelään.

Jotain tietoa löytyi haullakin.
Koneet, laitteet ja tekniikka / Sänkiäes
: 19.02.16 - klo:23:30
Onkos raadilla kokemusta ns. sänkiäkeistä kuten Köckerling Allrounder ja Einböck Taifun tai Potila Maxer Pro ja Multivan Topline Super XL?
Entä MV-agentin piikeistä rakennellusta sänkiäkeestä kuten videolla: https://www.youtube.com/watch?v=qMchFHy8pns ?
Uusi 500m3 siilo maksaa n.30k€, joten siitä lähtisin liikkeelle. N.10k€ voisin varmaan itse maksaa.
Hinta pitää mielestäni ajatella siten, että se tulee kuitatuksi n.10 vuodessa koska maailma ympärillä kumminkin muuttu. 50 vuoden vuokrasopimus 30 vuotta vanhan siiloston tontista kuulostaa vähän liioittelulta. Monellako on käytössä 80 vuotta vanhoja siiloja?
Eikös tuo ole toisinpäin,  eli nyt saa laskea investoinnilleen 8% vuotuista korkoa mukaan tuleville neljälle vuodelle.  Ja siitä loppusumma.

Mun mielestä nuon päin kun Rami on laskenu. Diskonttauksen ideahan on se että tulevaisuudessa saadun rahan arvo on pienempi kuin heti käteen saadun.
Sivuja: [1] 2 3 ... 42